Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 7

“Kimatiltik nopa kuali tlamachtili tlen Jesús”

“Kimatiltik nopa kuali tlamachtili tlen Jesús”

Felipe techmachtik ma titlajtolmoyauakaj

Mokixtijtok ipan Hechos 8:4-40

1, 2. ¿Tlake kichijkej Cristo itokilijkauaj kema ininkualankaitakauaj ayokmo kinkajkej ma tlajtolmoyauakaj?

 CRISTO itokilijkauaj tlauel kintlaijiyouiltiaj. Saulo “pejki chikauak kintlaijiyouiltia” nochi katli namanok pejtoyaj monechikouaj (Hech. 8:3). Nochi toikniuaj peuaj kisa tlen Jerusalén, uan nesi Saulo kineki kintsontlamiltis nochi Cristo itokilijkauaj. Pero teipa panok se tlamantli tlen amo kichiayayaj. Ma tikitakaj tlake panok.

2 Katli kiskej Jerusalén, “tematiltiyayaj nopa kuali tlamachtili tlen itlajtol Dios” kampa asiyayaj (Hech. 8:4). Ininkualankaitakauaj amo uelkej kintsakuiliaj para ayokmo ma kimoyauakaj nopa kuali tlamachtili. Amo uelkej kichiuaj tlen moiljuijtoyaj, pampa kema kintotokakej toikniuaj, inijuantij pejkej tlajtolmoyauaj sejkanok. Ipan ni tonali nojkia kiampa panotok.

“Katli mosemantoyaj” (Hechos 8:4-8)

3. 1) ¿Ajkia eliyaya Felipe? 2) ¿Kenke samariaeuanij amo kikaktoyaj nopa kuali tlamachtili? ¿Tlake kiijtojtoya Jesús tlen Samaria?

3 Felipe a nojkia kitotokakej uan yajki ipan altepetl Samaria (Hech. 8:4; xikita recuadro “ Felipe, katli tematiltiyaya nopa kuali tlamachtili”). Nopaya maseualmej amo kikaktoyaj nopa kuali tlamachtili pampa Jesús kinnauatijtoya iapóstoles: “Amo xiakaj ipan ojtli tlen onasi ipan sekinok altepemej uan amo xikalakikaj ipan yon se altepetl tlen Samaria. Más kuali, miakpa xikintemotij israeleuanij katli elij kej pilborregojtsitsij tlen mokuapolojtokej” (Mat. 10:5, 6). Maske kiampa kiniljuik, Jesús kimatiyaya teipa kena tlajtolmoyauaskiaj nopaya, pampa kema ayamo tlejkoyaya iluikak, kiijtok: “Inelisej notestigos ipan Jerusalén, ipan nochi Judea uan Samaria, uan hasta kampa más uejka ipan Tlaltipaktli” (Hech. 1:8).

4. ¿Kenijkatsa kiyolmatkej samariaeuanij kema Felipe pejki kinmachtia, uan kenke kiampa kiyolmatkej?

4 Felipe kiitak Samaria kejuak se “mili ya kostitok, kuali para kipixkasej” (Juan 4:35). Yeka samariaeuanij kuali kiyolmatkej kema pejkej kinmachtiaj. ¿Kenke? Pampa judíos kinchikoitayayaj uan amo mouikayayaj ininuaya. Uan fariseos nojkia kiampa kichiuayayaj. Pero Felipe amo elki kej inijuantij pampa kinmachtiyaya katli kampa ueli euayayaj. Yeka “nochi maseualmej kuali kikakiyayaj tlen Felipe kiijtouayaya” (Hech. 8:6).

5-7. Xikijto kenijkatsa momoyajtok nopa kuali tlamachtili pampa toikniuaj kintlatsakuiltijtokej.

5 Ipan ni tonali, nojkia amo aka ueltok kichiua ayokmo ma titlamachtikaj. Kema toikniuaj kintsakuaj o kinchiualtiaj ma yakaj sejkanok, kichijtok más ma momoyaua nopa kuali tlamachtili. Se neskayotl, kema mochijki nopa Ompa Ueyi Tlauilankayotl, Jehová itlajtoltemakauaj tlajtolmoyajkej hasta kampa itstoyaj nazis. Se judío katli nopaya kiixmatki Jehová, kiijtok: “Jehová itlajtoltemakauaj kimanauiyayaj tlen kineltokayayaj, nopa kichijki ma nimotemachi tlen kineltokaj mokixtijtok ipan Biblia, yeka nimochijki se Jehová itlajtoltemajka”.

6 Kemantika, katli techtlatsakuiltiaj nojkia kuali kitlakakiliaj uan momachtiaj tlen Biblia kiijtoua. Kiampa kipanok se soldado katli tekitiyaya ipan SS, katli kinmokuitlauiyaya uan kinchiualtiyaya ma tekitikaj katli tsaktoyaj ipan altepetl Gusen (Austria). Toikni Franz Desch, katli nopaya kitsajkej, pejki kimachtia nopa soldado. Kema panok se keski xiuitl, toikni sampa kipantik ipan se ueyi tlanechikolistli, uan nopa tlakatl mochijtoya se tlajtolmoyajketl. ¡Tlauel yolpajkej kema mopantijkej!

7 Uan toikniuaj katli kisteuaj ininaltepe pampa kintlatsakuiltiaj, nojkia kichijtokej kampeka tlajtolmoyauasej. Se neskayotl, ipan xiuitl 1970, miakej toikniuaj pejkej tlajtolmoyauaj ipan Mozambique pampa monejki kisteuasej Malaui. Maske toikniuaj tlen Mozambique kintlatsakuiltijkej, inijuantij nojua tlajtolmoyajkej. Toikni Francisco Coana, kiijtoua: “Maske miakpa techtsajkej pampa titlajtolmoyauayayaj, miakej kinekiyayaj momachtisej Biblia. Nopa kichijki ma timotemachikaj Jehová techpaleuiyaya, sanse kej kinpaleuik toikniuaj tlen achtoui siglo”.

8. ¿Kenijkatsa momoyajtok nopa kuali tlamachtili pampa tekichiuanij amo kinpaleuiaj maseualmej uan tlapatiyoua?

8 Nojkia onkatok sekinok tlamantli tlen kichijtok nopa kuali tlamachtili ma momoyaua kampa ueli. Namanok, miakej kistejtokej ininaltepe pampa tekichiuanij amo kinpaleuiaj uan tlapatiyoua, onkatok tlauilankayotl uan amo kipiaj tlen ika mopanoltisej, yeka ueltokej kitlakakiliaj tlen Biblia tlamachtia ipan nopa altepetl kampa onasij. Uan toikniuaj kichijtokej kampeka kinmachtisej ika inintlajtol. Uan tojuantij, ¿nojkia tijchiuaj kampeka titlajtolmoyauasej? ¿Tikinmachtiaj katli kampa ueli euaj, katli amo elij kej tojuantij uan katli kamanaltij seyok tlajtoli? (Apoc. 7:9).

“Nojkia xinechmakakaj ni chikaualistli” (Hechos 8:9-25)

“Kema Simón kiitak maseualmej kiseliyayaj ichikaualis Dios kema apóstoles kitlaliyayaj ininmax ininpani, kintenkauilik tomij” (Hechos 8:18).

9. ¿Ajkia eliyaya Simón, uan kenke mosentlachilik kema kiitak tlen kichijki Felipe?

9 Felipe kichijki miak milagros ipan Samaria, kinchikajki miakej katli mokokouayayaj uan kinkixtik amo kuali ajakamej (Hech. 8:6-8). Se tlakatl tlauel mosentlachilik ika nopa chikaualistli tlen Dios kimakatoya Felipe. Nopa tlakatl motokaxtiyaya Simón, katli tetlajchiuiyaya uan maseualmej mosentlachiliyayaj ika tlen ueliyaya kichiua, yeka kiijtouayayaj: “Iueyichikaualis Dios eltok ipan ni tlakatl”. Pero kema Simón kiitak nopa milagros tlen Felipe kichijki, kiitak nopa chikaualistli nelnelia ualayaya tlen Dios, yeka mochijki se tlaneltokaketl (Hech. 8:9-13). Maske pejki kineltoka Dios, teipa nesiskia tlaj nelnelia kichiuayaya ika nochi iyolo. Ma tikitakaj tlake panok.

10. 1) ¿Tlake kichijkej Pedro uan Juan ipan Samaria? 2) ¿Tlake kichijki Simón kema kinitak nopa apóstoles kipiayayaj chikaualistli?

10 Kema apóstoles kimatkej ipan Samaria momiakilijtoyaj tlaneltokanij, kintitlankej Pedro uan Juan (xikita recuadro “ Pedro kitekiuik ‘llaves tlen nopa Tlanauatijkayotl’”). Kema asitoj nopaya, kitlalijkej ininmax ininpani katli nojkia mochijtoyaj Cristo itokilijkauaj uan pejkej kiseliaj ichikaualis Dios. b Kema Simón kiitak nopa tlamantli, mosentlachilik uan kiniljuik nopa apóstoles: “Nojkia xinechmakakaj ni chikaualistli, kiampa kema nijtlalis nomax ipani se akajya, kiselis ichikaualis Dios”. Hasta kinekiyaya kinkouilis nopa chikaualistli (Hech. 8:14-19).

11. ¿Kenijkatsa Pedro kinankilik Simón, uan tlake kichijki Simón?

11 Pedro xitlauak kinankilik Simón: “Ximiki iuaya moplatatomij, pampa timoiljuik ueliskia tijkouas ika motomij nopa regalo tlen Dios temaka. Ta amo kinamiki timokalakis ipan ni tlamantli, pampa amo tijpia kuali moyolo iixpa Dios”. Uan nojkia kiiljuik: “Ximoyolkuepa [...] uan xijtlajtlani Jehová, tlaj uelis, ma mitstlapojpoljui ika tlen amo kuali tlen timoiljuik ipan moyolo”. Maske kiijtojtiuetski tlen amo kinamiki, Simón kipiayaya kuali iyolo uan kinekiyaya kichiuas tlen kuali. Yeka kiniljuik apóstoles: “Xijtlajtlanikaj Jehová ma nechtlapojpoljui, kiampa amo nechpanos tlen inkiijtojkej” (Hech. 8:20-24).

12. ¿Tlake kiijtosneki simonía, uan tlake kichijtokej ipan miak religiones?

12 Tlen Pedro kiijtok nojkia moneki techpaleuis. Tlen panok ipan nopa tonali, kichijki ma motekiui nopa tlajtoli simonía, tlen kiijtosneki tijkouas o tijnamakas se tlamantli san pampa tijneki tijpias o tijselis se tekitl ipan se religión. Uan kej panotiualajtok tonali, ipan miak religiones kiampa kichiuaj. Se tlamachtili tlen kiski ipan 1878, kiijtoua kema mosentiliaj katli tlayakanaj ipan iglesias para kitlapejpenisej inintlayakanka o nopa papa “nochipa kinekij kikouasej nopa tekitl uan amo pinauaj kiampa kichiuasej o kiijtosej” (The Encyclopædia Britannica, novena edición).

13. ¿Tlake techpaleuis tlaj amo tijnekij tijchiuasej kej Simón?

13 Uan tojuantij, ¿tlake techpaleuis tlaj amo tijnekij kiampa tijchiuasej? Amo kinamiki tikinnemaktisej miak tlamantli o tikinuejkapantlalisej toikniuaj katli kipiaj se tekitl ipan Jehová itlanechikol san pampa tijnekij ma techpaleuikaj o ma techmakakaj se tekitl ipan tlanechikoli. ¿Uan tlaj tojuantij tielij katli tijpiaj se tekitl? Nojkia amo kinamiki kuali timouikasej san ininuaya katli tlauel tlatominpiaj uan tikinchikoitasej sekinok. Tlaj kiampa tijchiuasej, tijnextisej tielij kej Simón. Sejse tlen tojuantij moneki timoechkapanosej uan tijkauasej ichikaualis Dios ma techmaka se tekitl (Luc. 9:48). Tlaj se akajya moiljuis kinamiki kiselis se tekitl uan moueyimatis, Jehová amo kuali kiitas (Prov. 25:27).

“¿Nelnelia tijkuamachilia tlen tijpoua?” (Hechos 8:26-40)

14, 15. 1) ¿Ajkia eliyaya nopa eunuco, uan kenijkatsa mopantik iuaya Felipe? 2) ¿Tlake kichijki nopa tlakatl kema Felipe kiixtomilik itlajtol Dios? ¿Nelnelia moatsonpoliuiltik ika nochi iyolo? (Xikita nopa nota).

14 Sampa ma tikitakaj tlake kipanok Felipe. Se ángel kiiljuik ma yaui ipan ojtli tlen kisteua Jerusalén uan asi Gaza. ¿Kenke kiampa kiiljuik? Uelis Felipe amo kimatiyaya kenke, pero kimatki kema kipantik se eunuco katli euayaya Etiopía uan “yauiyaya ipan ikuacarro uan chikauak kipojtiauiyaya tlen kiijkuilok teokamanalojketl Isaías” (xikita recuadro “ ¿Kenke eliyaya eunuco?”). Ichikaualis Dios kiyakanki Felipe, yeka nima kinechkauito nopa eunuco uan kitlatsintokik: “¿Nelnelia tijkuamachilia tlen tijpoua?”. Nopa tlakatl kinankilik: “¿Kenijkatsa nijkuamachilis tlaj amo aka nechmachtia?” (Hech. 8:26-31).

15 Teipa, nopa eunuco kiiljuik Felipe ma tlejko ipan ikuacarro. ¡Tlen momachtijkej ipan nopa tonali elki tlauel yejyektsi! Pampa ipan miak xiuitl amo kimatiyayaj ajkia eliskia nopa “pilborregojtsi” o nopa tlatekipanojketl tlen kiijtojtoya teokamanalojketl Isaías (Is. 53:1-12). Pero ipan ojtli, Felipe pejki kiixtomilia nopa pilborregojtsi eli Jesucristo. Yeka nopa tlakatl katli euayaya Etiopía (mochijtoya judío sanse kej katli moatsonpoliuiltijkej ipan Pentecostés, tlen xiuitl 33) nima kimatki tlake monekiyaya kichiuas. Nopa tlakatl kiiljuik Felipe: “¡Xikita! Nikaj onka atl. ¿Tlake nechtsakuilia para nimoatsonpoliuiltis?”. Uan Felipe kiatsonpoliuiltik (xikita recuadro “ Moatsonpoliuiltik kampa ‘onkayaya atl’”). c Kema kiskej ipan atl, ichikaualis Jehová kiyakanki Felipe ma yaui altepetl Asdod, uan nopaya nojkia pejki kinmachtia maseualmej (Hech. 8:32-40).

16, 17. ¿Kenijkatsa ángeles techpaleuiaj ipan ni tonali?

16 Tojuantij nojkia tijpiaj sanse tekitl kej Felipe. Nochi tijchiuaj kampeka titlajtolmoyauasej kampa ueli, kej kema tiauij tipaxalouaj kanajya. Kema kiampa tijchiuaj, tikinpantiaj maseualmej katli kipiaj kuali ininyolo. Kiampa pano pampa Biblia kiijtoua ángeles techyakanaj para ma tikinmachtikaj maseualmej katli kampa ueli euaj, katli kamanaltij sekinok tlajtoli o momajtokej kichiuaj sekinok tlamantli (Apoc. 14:6). Uan Jesús kiijtok nelia kiampa panoskia. Yeka, kema kiijtok nopa tlapoualistli tlen trigo uan nopa amo kuali xiuitl, kiijtok ángeles pixkaskiaj “kema nechka tlamis tlen mochijtok ipan Tlaltipaktli”. Inijuantij kikixtisej tlen iTlanauatijkayo Dios nochi tlen kichiua ma titlajtlakolchiuakaj uan katli kichiuaj tlen amo kuali (Mat. 13:37-41). Uan nojkia kinnechikosej katli tlanauatisej ipan iTlanauatijkayo Dios uan nopa “onpano miak tlakamej” tlen nopa “sekinok pilborregojtsitsij”, katli Jehová kineki ma itstokaj ipan itlanechikol (Apoc. 7:9; Juan 6:44, 65; 10:16).

17 Ángeles techpaleuiaj kema titlajtolmoyauaj, yeka miakpa tikinpantijtokej maseualmej katli kitlajtlanijtokej Dios ma kinyakana. Ma tikitakaj tlake kinpanok omej toikniuaj katli tlajtolmoyauayayaj iuaya se pilokichpiltsi. Eliyaya nechka tlajkotona uan ya tlamiskiaj tlajtolmoyauaj. Pero nopa pilokichpiltsi pejki kinchiualtia nopa toikniuaj para ma panokaj ipan seyok kali. Uan nima yajki tlanojnotsato. Kiski se ichpokatl uan toikniuaj monechkauijkej para kamanaltisej iuaya. Tlauel mosentlachilijkej kema nopa ichpokatl kiniljuik kitlajtlanijtoya Dios para se akajya ma kiixtomili tlen Biblia kiijtoua. Yeka kinejki toikniuaj ma kimachtikaj.

“Dios, amo nimitsixmati, pero nijneki xinechpaleui”.

18. ¿Kenke moneki tijchiuasej kampeka titlajtolmoyauasej?

18 Nochi katli tielij Cristo itokilijkauaj timopaleuiaj ininuaya ángeles kema tikinmachtiaj maseualmej tlen Biblia kiijtoua. Yeka xijpatiita ni yejyektsi tlateochiualistli uan xijchiua kampeka titematiltis “nopa kuali tlamachtili tlen Jesús” (Hech. 8:35). Tlaj kiampa tijchiuas, tlauel tiyolpakis.

a Ni Felipe katli moijtoua ipan ni tlamachtili, amo elki se apóstol. Ya elki se tlen nopa “chikomej tlakamej” katli kintlepanitayayaj, kej tikitakej ipan tlamachtili 5. Inijuantij kiitakej kenijkatsa kinmajmakasej tlakualistli siuamej katli ya miktoya ininueue, katli kamanaltiyayaj griego uan hebreo (Hech. 6:1-6).

b Ipan achtoui siglo, kema Cristo itokilijkauaj moatsonpoliuiltiyayaj, kintlapejpeniyayaj ma yakaj iluikak. Ichikaualis Dios kichiuaskia ma yakaj iluikak uan ma tekitikaj iuaya Jesús kej tlanauatianij uan sacerdotes (2 Cor. 1:21, 22; Apoc. 5:9, 10; 20:6). Uan ni yankuik Cristo itokilijkauaj amo kintlapejpenijkej para yasej iluikak kema kinatsonpoliuiltijkej, pero kena kiselijkej ichikaualis Dios uan yajatili kema Pedro uan Juan kitlalijkej ininmax ininpani.

c Nopa eunuco moatsonpoliuiltik ika nochi iyolo. Kiampa kichijki pampa mochijtoya se judío, kiixmatiyaya itlajtol Dios uan tlen kiijtojtoyaj teokamanalouanij tlen Mesías. Uan pampa kiyekok tlake tekitl kichiua Jesús ipan iTlanauatijkayo Dios, uelki nima moatsonpoliuiltia.