Ir al contenido

Ir al índice

Ximoiljui tlake tlaouijkayotl tikixnamikis

Ximoiljui tlake tlaouijkayotl tikixnamikis

Ximoiljui tlake tlaouijkayotl tikixnamikis

“Nimosentlalik ayokmo nitlachichinas pampa amo nijnekiyaya ma mokoko topilkone katli namanok tlakajtoya. Yeka, nijtlalik ipan tochaj se letrero tlen kiijtouayaya: ‘Amo xitlachichinaʼ. Maske kiampa nijchijki, kema panok se hora tlauel nijnejki nitlachichinas, yeka nijtlatik se cigarrro” (Yoshimitsu, eua Japón).

TLEN kipanok Yoshimitsu kinextia kema se akajya mosentlalia ayokmo tlachichinas, kipano miak tlamantli tlen kichiua ouij ma kimati kikauas. Nojkia, ixtlamatinij kiijtouaj se 90% katli mosentlaliaj ayokmo tlachichinasej, amo uelij kikauaj uan sampa tlachichinaj. Yeka, tlaj tijchijtok kampeka ayokmo titlachichinas, tlauel mitspaleuis tlaj tikitas kenijkatsa tikixnamikis tlen kichiuas ouij xijkaua. Ma tikitakaj tlake uelis tikixnamikis.

Tlauel tijnekis titlachichinas: Tlauel kiampa tijmatis kema panotos eyi tonali ayokmo titlachichintos uan ayokmo tlauel kiampa tijmatis kema panos ome semanas. Ipan nopa semanas “kemantika tijnekis titlachichinas uan kemantika amo”, kiijtoua se katli achtouia tlachichinayaya. Kema panos se keski xiuitl, uelis kemantika sampa tijnekis titlachichinas. Tlaj kiampa mitspanos, amo xitlachichina maske kiampa tijnekiskia tijchiuas. Tikitas kema panos se cinco minutos, ayokmo tijnekis titlachichinas.

Sekinok tlamantli tlen tijmatis kema ayokmo titlachichinas: Katli namanok pejkej ayokmo tlachichinaj, uelis ouij kimatisej mosentlalisej san ipan se tlamantli uan uelis tomauiasej. Nojkia uelis kinkokos inintlakayo, ajuayouasej, mitonisej, tlatlasisej, uan kemantika mopatlas kej kiyolmatij, uelis nima kinekisej ma mochiua se tlamantli, nima kualanisej o mokuesosej miak tonali. Uan kema panos naui, makuili o chikuasej semanas, ayokmo tlauel kiampa kimatisej.

Maske tlauel ouij tijmatis ayokmo titlachichinas, ni tlamantli uelis mitspaleuis:

● Tlaj achtouia amo kuali tikochiyaya, xijchiua kampeka tikochis miak horas.

● Xikiji miak atl o iayo kuauitl itlajka, uan kuali xitlakua.

● Xijchiua ejercicio.

● Xitlaijiyotilana uan ximoiljui ipan mopulmones kalaki ajakatl tlen amo mitstlanauis.

Tlen kichiuas sampa xitlachichina: Eli tlamantli tlen pano o tlen tijyolmati, tlen kichiuas sampa xijneki xitlachichina. Se neskayotl, uelis achtouia titlachichinayaya kema tikijiyaya se tlenijki. Tlaj kiampa tijchiuayaya, uajka amo uejka xikitskito tlen tikiji. Kema ayokmo tlauel tijnekis titlachichinas, uelis tikijis ika yolik.

Maske ya panotos miak xiuitl ayokmo titlachichintok, kemantika nojua tikilnamikis se keski tlamantli. Torben, katli achtouia tikijtojkej, kiijtoua: “Maske kipia 19 xiuitl ayokmo nitlachichintok, kemantika sampa nijneki nitlachichinas kema nicafeni”. Maske kiampa pano, ayokmo tlauel tikilnamikis nopa tlamantli kema panotias tonali.

Nojua tlauel ouij eli kema tlaij uan tlachichinaj. Tlauel mitspaleuis tlaj ayokmo tikijis tlaili uan tlaj ayokmo tias kampa kinamakaj, pampa miakej katli sampa tlachichinaj, kichiuaj kema tlaij. ¿Kenke kiampa kinpano?

● Kema se akajya tlachichintok uan kiiji tlaili maske san se kentsi, kichiua nojua kuali ma kiyolmati.

● Kema miakej motlailtiaj, nojkia tlachichinaj.

● Tlaili kichiua amo kuali ximoiljui tlen tijchiuas uan ayokmo xipinaua. Yeka Biblia kiijtoua: “Tlaili [...] kichijtok ma kipolokaj inintlalnamikilis notlakauaj” (Oseas 4:​11).

Katli ininuaya timouika: Kuali xikintlapejpeni mouampoyouaj. Xijchiua kampeka amo tiitstos ininuaya maseualmej katli tlachichinaj o katli uelis mitsiljuisej xitlachichina. Nojkia, ayokmo xiitsto ininuaya katli mitspinajtiaj pampa tijchiua kampeka ayokmo titlachichinas.

Tlen tijyolmati uan kema timotetsopa: Ixtlamatinij kiitakej kipano tlajko katli sampa tlachichinkej, kiampa kichijkej pampa motetsoptoyaj o kualantoyaj. Tlaj amo kuali tijyolmati uan yeka tijneki titlachichinas, uelis tijchiuas seyok tlamantli tlen mitspaleuis amo kiampa tijchiuas, kej tiatlis, tijkuas chicle o tinejnemis. Xijchiua kampeka timoiljuis tlen kuali, uelis timomaijtos uan tikiljuis toTeotsij ma mitspaleui o uelis tijpouas Biblia (Salmo 19:14).

Tlen amo kinamiki timoiljuis

San kentsi nitlachichinas.

Tlen melauak: Tlaj titlachichinas maske san se kentsi, kipano se 50% tlen nopa tlamantli tlen eltok ipan motsontekuich kiasis nikotina uan nopaya uejkauas eyi hora. Yeka, ni tlamantli kichijtok miakej maseualmej sampa ma tlachichinakaj kej achtouia.

Kema nitlachichina nechpaleuia amo tlauel ma nimotetsopa.

Tlen melauak: Ixtlamatinij kiitstokej kema se akajya tlachichina, amo nelnelia kipaleuia uan kichiua nojua tlauel ma motetsopa. Maske uelis kuali kiyolmati san se kentsi, kiampa kipano pampa nopa cigarro kipaleuia ayokmo ma kikoko itlakayo.

Ayokmo uelis nijkauas nitlachichinas.

Tlen melauak: Tlaj timoiljuia amo uelis tijkauas, amo tijchiuas kampeka. Biblia kiijtoua tlaj timokuesos “kaxantias mofuerza” (Proverbios 24:10). Yeka, amo ximoiljui amo tiuelis. Nochi katli ayokmo kinekij tlachichinasej, kena uelis kikauasej tlaj kichiuasej tlen kiijtoua ni pilamochtsi.

Tlauel amo kuali niitstok tlaj amo nitlachichina.

Tlen melauak: Kema se akajya ayokmo tlachichina, nelia amo kuali momachilia. Maske kiampa tijmatis, nopa san uejkauas se keski semanas. Amo xikilkaua tlen timosentlalijtok tijchiuas. Tlaj ayokmo titlachichintos kema panotos se keski metstli o se keski xiuitl, uan sampa tijnekis titlachichinas, tikitas kema panos se keski minutos ayokmo kiampa tijmatis, yeka amo xijtlati se cigarro.

Amo uelis nijkauas pampa nijpia se kokolistli ipan notsonteko.

Tlen melauak: Tlaj ta timopajtia pampa timokuesoua miak tonali o tijpia esquizofrenia, xikiljui tepajtijketl ma mitspaleui ayokmo titlachichinas uan ya mitspaleuis ika pakilistli. Uelis ya mitspatilis mopajui uan kiampa amo tlauel mitskokos motlakayo tlaj tijchijtok kampeka ayokmo titlachichinas.

Uelis nimoiljuis amo tleno nopati tlaj sampa nitlachichinas.

Tlen melauak: Tlaj sampa tijchichina se cigarro, kej kinpano miakej katli kinekij kikauasej, amo kiijtosneki nochipa kiampa tijchijtos. Yeka, nojua xijchijto kampeka. Tlaj sampa titlachichinas, amo kiijtosneki amo kema tijkauas. Uan tlaj ayokmo tijchiuas kampeka, uajka amo uelis tijkauas. Yeka, nojua xijchijto kampeka pampa kena tiuelis.

Tlen kipanok Romualdo kinextia kena uelis tijkauas. Ya tlachichinki 26 xiuitl uan kipano 30 xiuitl ayokmo kiampa kichiua. Ya kiijtoua: “Miakpa sampa nitlachichinki. Kema sampa nitlachichinayaya, tlauel nimoyolkokouayaya uan nimoiljuiyaya amo kema nijkauaskia. Kema nimosentlalik kuali nimouampojchiuas iuaya Jehová uan nochipa nikiljuiyaya ma nechpaleui, uelki ayokmo nitlachichina”.

Nopa tlamachtili tlen ika tlami ni pilamochtsi, kiijtoua se keski tlamantli tlen uelis mitspaleuis uan kiampa tiyolpakis maske ayokmo titlachichinas.

[Recuadro uan tlaixkopinkayotl]

NOCHI TLEN KIPIA IYATL TEMIKTIA

Nopa iyatl o tabaco, kitekiuiaj ipan miak tlamantli. Se keski tlamantli tlen kichijchijtokej ika iyatl monamaka kampa kinamakaj xiuipajtli. Maske nopaya kinamakaj, nopa Organización Mundial de la Salud kiijtoua “nochi tlen kipia iyatl temiktia”. Katli kitekiuiaj se keski tlamantli tlen mochijchijtok ika iyatl, mokokouaj ika cáncer o kinkokoua ininyolo uan uelis mikisej. Tlaj se siuatl katli tlanemiltia tlachichina, uelis kitlanauis ikone. ¿Kenijkatsa kitekiuiaj nopa iyatl?

Bidis: Ni cigarros pitsaktsitsij uan san kimamimilouaj, tlauel motekiuia ipan se keski altepemej tlen Asia. Nopa cigarros kipia miak alquitrán, nicotina uan monóxido de carbono, uan amo kej sekinok cigarros.

Puros: Ni cigarros kichijchiuaj ika iyatl tlen kipapayatstokej uan kimimilouaj ika iyatl ixiuiyo o ika amatl tlen kichijchijtokej ika nopa xiuitl. Nopa cigarros puros amo eli sanse ika sekinok cigarros pampa kema kitlaliaj ipan ininkamak, nopa nicotina ya kalaki ipan inintlakayo maske ayamo kitlatiaj.

Kreteks, o cigarrillos tlen kipia clavo: Ni cigarros kipia se 60% iyatl uan se 40% clavo. Nopa cigarros kipia miak alquitrán, nicotina uan monóxido de carbono, uan amo kej sekinok cigarros.

Pipas: Tlaj titlachichinas ika pipas nojkia tlauel mitstlanauis sanse kej tlaj tijchichinaskia cigarros, pampa nojkia uelis kichiuas maseualmej ma kipiakaj cáncer uan sekinok kokolistli.

Iyatl tlen amo kitlatiaj: Ni tlamantli nojkia eli nopa iyatl tlen san kichichikuetsaj, rapé uan gutkha, tlen kimanelouaj ika sekinok tlamantli tlen kuali mijyotia uan motekiuia ipan se keskij altepemej tlen Asia. Nopa nicotina asi ipan estli kema kikuajkuaj. Maske nopa iyatl amo kitlatiaj, nojkia tlauel tetlanauia kej nopa sekinok cigarros.

Pipas tlen kipia atl (bongs, hookahs, narghiles, shishas): Ni tlamantli kipia atl iijtiko uan nopaya pano nopa poktli tlen kiijiyotilanaj. Maske kiampa kichijchijtokej, nojua kipia se keski tlamantli tlen uelis kichiuas se akajya ma mokoko ika cáncer ipan ipulmones.

[Recuadro uan tlaixkopinkayotl]

TLAJ TIJNEKI TIJPALEUIS SE AKAJYA

Amo ximoiljui amo kema kikauas. Tlauel kipaleuis tlaj tijyolchikauas uan amo tlaj tikajuas o tlaj nochipa tikiljuis tlauel amo kuali tlen kichiua. Yeka xikiljui: “Sampa xijchiua kampeka. Kena tiuelis tijkauas” uan amo xikiljui: “¡Sampa titlachichinki!”.

Xijkuamachili tlen kiyolmati. Xijchiua kampeka tijtlapojpoljuis tlaj kinextis kualani mouaya. Tlauel kipaleuis tlaj tikiljuis: “Niyolpaki pampa tijchiua kampeka maske tlauel ouij tijmati”. Amo kema xikiljui: “Amo tlauel tikualaniyaya kema titlachichinayaya”.

Xijnexti nelnelia tieli iuampo. Biblia kiijtoua: “Se tlen tokualuampo temachtli techiknelia nochipa. Kema onka tlaouijkayotl techpaleuia keja eliskia se toikni” (Proverbios 17:17). Xijchiua kampeka “nochipa” tijpias moyolo uan tijnextis tikiknelia maske nopa maseuali amo kuali kiyolmatis, uan kiampa xijchiua ipan tlen ueli hora.