Ir al contenido

Ir al índice

“Xijchiua nochi tlen tijtenkajtok”

“Xijchiua nochi tlen tijtenkajtok”

“Intla se kitestigojketsas toTeko kema kitlajtolkaua se tlamantli, uajka moneki kichiuas tlen kiijtojtok” (MATEO 5:33).

UIKATL: 63, 59

1. 1) ¿Ipan tlake tlamantli Jefté uan Ana eliyayaj sanse? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl). 2) ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej?

JEFTÉ kuali kinyakanayaya tlateuianij uan amo majmauiyaya. Ana eliyaya se kuali siuatl katli kimokuitlauiyaya iueue uan sekinok katli itstoyaj ichaj. Jefté uan Ana kitekipanouayayaj Jehová. Nopa omej kichijkej sanse tlamantli. Kitenkauilijkej Jehová se tlamantli uan nelia kichijkej tlen kiiljuijtoyaj. Tlen kichijkej tlauel kinpaleuia, tlakamej uan siuamej, katli nojkia kitenkauiliaj Jehová se tlamantli ipan ni tonali. Ipan ni tlamachtili tijnankilisej ni tlajtlanili: ¿Tlake kiijtosneki tijtenkauasej se tlenijki? ¿Kenke tlauel ipati kema tijtenkauiliaj toTeotsij se tlenijki? ¿Tlake techmachtia tlen kichijkej Jefté uan Ana?

2, 3. 1) ¿Tlake kiijtosneki kema tijtenkauaj se tlamantli? 2) ¿Tlake kiijtoua Biblia kema tijtenkauiliaj toTeotsij se tlamantli?

2 Kej Biblia kiijtoua, kema tijtenkauaj se tlamantli kiijtosneki tikiljuiaj toTeotsij tijchiuasej se tlenijki, tijmakasej se tlamantli, tijpeualtisej senkistok tlauel tijtekipanosej o amo tijchiuasej se keski tlamantli. Kema tijtenkauaj se tlenijki, tijchiuaj pampa tojuantij tijnekij uan amo pampa techchiualtiaj. Yeka kema tijtenkauasej se tlenijki moneki tikilnamikisej iixpa Jehová nelia tlauel ipati uan moneki tijchiuasej tlen tikiljuiaj uan amo tijpatlasej. Kema tijtenkauaj se tlamantli tijnextiaj nelia timosentlalijtokej tijchiuasej o amo tijchiuasej tlen tikijtouaj (Gén. 14:22, 23; Heb. 6:16, 17). Kej kiijtoua Biblia, ¿kenijkatsa kinamiki tikitasej nochi tlen tijtenkauiliaj toTeotsij?

3 Nopa Tlanauatili tlen kimakakej Moisés kiijtouayaya tlaj se akajya kitenkauiliyaya Jehová se tlamantli, uajka monekiyaya “kitlamichiuas nochi” tlen kiiljuiyaya (Núm. 30:2). Teipa tlanauatijketl Salomón kiijtok: “Uajka kema tijtenkauilia toTeko tlen tijchiuas, nimantsi xijchiua tlen tikiljuijtok. Pampa toTeko axkinkualita tlen uiuitikej. Moneki xijchiua nochi tlen tijtenkajtok para tijchiuas” (Ecl. 5:4). Jesús kiijtok tlauel ipati kema tijtenkauiliaj toTeotsij se tlamantli, kiijtok: “Intla se kitestigojketsas toTeko kema kitlajtolkaua se tlamantli, uajka moneki kichiuas tlen kiijtojtok” (Mat. 5:33).

4. 1) ¿Kenke tlauel ipati kema tijtenkauiliaj Jehová se tlamantli? 2) ¿Tlake timomachtisej tlen Jefté uan Ana?

4 Moneki tikilnamikisej tlauel ipati kema tijtenkauiliaj Jehová se tlamantli. Tlaj tijchiuasej tlen tijtenkauaj o amo, uelis kichiuas kuali ma timouikakaj iuaya Jehová o ayokmo ma timouampojchijtokaj iuaya. David kuali kimajtoya ni tlamantli uan yeka kiijtok: “¿Ajkeya uelis tlejkos ipan itepe toTeko? ¿Ajkeya uelis itstos ipan iteopankal tlen tlatsejtseloltik?”. Teipa kiijtok Jehová san kinselia katli “axistlakatij kema kitestigojketsaj toTeko” (Sal. 24:3, 4). ¿Tlake kitenkauilijkej Jehová Jefté uan Ana? ¿Amo ouij kimatkej kichiuasej tlen kitenkauilijkej?

KICHIJKEJ TLEN KITENKAUILIJKEJ TOTEOTSIJ

5. ¿Tlake kitenkajki Jefté, uan tlake panok?

5 Jefté kitenkauilik Jehová se tlamantli kema yaskia moteuiti ininuaya amóneuanij katli eliyaya ikualankaitakauaj (Juec. 10:7-9). Kema Jefté kiiljuik Jehová ma kipaleui, nojkia kitenkauilik: “Intla tijchiuas ma nikintlani nopa amonitajmej, uajka tlen achtoui kisaki nochaj para nechseliki kema nimokuepas uan ya nitlatlantos, na nimitsiyokakauilis”. ¿Tlake panok? ToTeotsij kitlakakilik Jefté uan kipaleuik ma tlatlani. Kema tlakuepiliyaya ichaj, iichpoka kinamikito, yeka Jefté monekiyaya kimaktilis Jehová (Juec. 11:30-34). ¿Tlake monekiyaya kichiuas Jefté iichpoka?

Jefté uan iichpoka amo kipatlaskiaj tlen kitenkauilijkej Jehová pampa kiikneliyayaj uan amo kitlauelkauaskiaj

6. 1) ¿Kimatkej ouij Jefté uan iichpoka kichiuasej tlen kitenkauilijtoya toTeotsij? 2) ¿Tlake techmachtia Deuteronomio 23:21, 23 uan Salmo 15:4 kema tijtenkauaj se tlenijki?

6 Tlaj nopa ichpokatl kinekiyaya kichiuas tlen itata kitenkajtoya, monekiyaya yas ipan tabernáculo uan nopaya nochipa kitekipanos Jehová. ¿Amo moiljuik Jefté tlake panoskia kema kitenkajki nopa? Uelis moiljuik iichpoka yaya yaskia kinamikiti. Tlaj kimajtoya nopa o amo, Jefté tlauel ouij kimatki kichiuas tlen kitenkajtoya uan iichpoka nojkia kimatki ouij. Kema Jefté kiitak, tlauel moyolkokok. Uan iichpoka kiiljuik itata ma kikaua yas chokati pampa amo kema monamiktiskia yon konepiaskia. Jefté amo kinpixtoya sekinok ikoneuaj, yeka ichampoyouaj amo momiakiliskiaj. Maske Jefté uan iichpoka kimajtoyaj nopa, nojkia kimajtoyaj onkayaya seyok tlamantli tlen tlauel ipati. Jefté kiijtok: “Na nijtenkauilijtok toTeko para nijmakas tlen achtoui nechnamikiki[,] uajka moneki nijchiuas tlen nikijtojtok”. Uan iichpoka kiijtok: “Xijchiua ika na keja tijtenkauilijtok toTeko” (Juec. 11:35-39). Maske tlauel ouij, Jefté uan iichpoka amo kipatlaskiaj tlen kitenkauilijkej Jehová pampa kiikneliyayaj uan amo kitlauelkauaskiaj (xijpoua Deuteronomio 23:21, 23; Salmo 15:4).

7. 1) ¿Tlake kitenkajki Ana, uan kenke? 2) ¿Tlake kichijki Jehová? 3) ¿Tlake monekiyaya kichiuas Samuel? (Xikita nopa nota).

7 Ana nojkia kitenkauilik Jehová se tlamantli kema kipixtoya se kuesoli. Tlauel mokuesojtoya pampa amo ueliyaya konepia uan yeka tlauel kipinajtiyayaj uan kikualankaitayayaj (1 Sam. 1:4-7, 10, 16). Ana kiiljuik Jehová tlen kiyolmatiyaya uan kitenkauilik ni: “Intla tinechtlakakiliskia, uan tikitaskia nokuesol, uan tinechtlasojtlaskia uan tinechmakas se nookichpil; uajka nimitsmaktilis para mitstekipanos nochi tonali ipan iyolis. Uan para monextis para ya senkistok moaxka, axkema motekilis itsonkal” (1 Sam. 1:11). * Jehová kitlakakilik Ana uan kema panok se xiuitl kipixki se okichpil katli kitokaxtik Samuel. Maske tlauel yolpajki, ya amo kiilkajki tlen kitenkauilijtoya toTeotsij. Kema tlakatki ikone kiijtok: “Nijtlajtlanik toTeko para ma nechmaka ni okichpil uan yaja nechmakatok” (1 Sam. 1:20).

Ana kinejki temakas tlen tlauel kipatiitayaya pampa kinekiyaya kichiuas tlen kiijtojtoya

8. 1) ¿Kenke uelis Ana kimatki ouij kichiuas tlen kitenkajtoya? 2) ¿Kenke Salmo 61 kichiua ma tikilnamikikaj tlen Ana kichijki?

8 Kema Samuel kipixtoya se eyi xiuitl, Ana kichijki tlen kitenkajtoya uan kiuikak ikone kampa sumo sacerdote Elí, katli itstoya ipan tabernáculo ipan Silo. Ana kiijtok: “Na nijtlajtlanik toTeko para ma nechmaka ni okichpil uan yaja nechmakatok. Uan ama nijualikatok para nijmaktilis toTeko para ma kitekipano nochi iyolis” (1 Sam. 1:24-28). Ipan nopa tonali, Samuel pejki itstoya ipan tabernáculo. Biblia kiijtoua “Samuel moskaltijtiajki ipan iteopa toTeko” (1 Sam. 2:21). Uelis Ana tlauel ouij kimatki kichiuas tlen kitenkajtoya, pampa ayokmo itstoskia iuaya ikone katli tlauel kiikneliyaya uan amo kiitaskia kenijkatsa moskaltiskia. Maske kimatki ouij, Ana kimatiyaya tlauel ipati tlen kitenkauilijtoya Jehová, yeka kinejki temakas tlen tlauel kipatiitayaya pampa kinekiyaya kichiuas tlen kiijtojtoya (1 Sam. 2:1, 2; xijpoua Salmo 61:1, 5, 8).

¿Tijchiuaj tlen tijtenkauilijtokej Jehová?

9. ¿Tlake nojua tikixtomasej?

9 Kej tikitstokej, tijtenkauilisej Jehová se tlamantli nelia tlauel ipati. Ma tikitakaj tlake tlamantli uelis tijtenkauasej ipan ni tonali uan kenke tlauel moneki tijchiuasej tlen tijtenkauaj.

TLEN TIJTENKAJKI KEMA TIJMAKTILIK TOTEOTSIJ MONEMILIS

Kema tijmaktilik toTeotsij monemilis (Xikita párrafo 10).

10. ¿Tlake tlamantli tlen tijtenkauaj nelia tlauel ipati, uan kenijkatsa tijnextiaj tijchiuaj tlen tijtenkauaj?

10 Nelia tlauel ipati tlen tijtenkauaj kema tijmaktiliaj Jehová tonemilis. San ya nopa nelia tlauel ipati. Kema toselti timomaijtouaj, tijtenkauiliaj Jehová san ya tijtekipanosej ipan nochi tonemilis, maske kemantika tijpiasej tlaouijkayotl. Tikiljuiaj ipan tonemilis san ya tlauel tijpatiitasej uan amo tijchiuasej tlen tojuantij tijnekij. Jesús kiijtok ayokmo san tojuantij timoyolpakiltisej, pampa achtoui san Jehová tijyolpakiltisej (Mat. 16:24). Ipan nopa tonali kema timotemaktilijkej, tielkej “tiiaxkauaj toTeko” (Rom. 14:8). Tlauel tijpatiitaj ni tlamantli, yeka nojkia tijyolmatij kej katli kiijkuilok se Salmo, ya kiijtok: “¿Kejatsa uelis nijtlaxtlauis toTeko ipampa nochi tlen nechchiuilijtok? Tlamiakapa nijualikilis toTeko nopa tlakajkaualistli tlen nijtlajtolkauilik nijmakas” (Sal. 116:12, 14).

11. ¿Tlake kimatkej sekinok kema timoatsonpoliuiltijkej?

11 ¿Ya timoatsonpoliuiltijkej pampa tijnejkej sekinok ma kimatikaj tijmaktilijtokej Jehová tonemilis? Tlaj kiampa tijchijkej, nelia tijtlapejpenijkej tlen tlauel kuali. ¿Tikilnamikij nopa tlamachtili tlen kiixtonkej kema timoatsonpoliuiltijkej? Nopa toikni katli kiixtonki techtlajtlanik tlaj tijmaktilijtoyaj Jehová tonemilis uan tlaj tijmatiyayaj kema timotemaktilijkej uan timoatsonpoliuiltisej techixmatiskiaj kej Jehová itlajtoltemakauaj. Kema titlanankilijkej kena tijmatiyayaj, nochi katli nopaya itstoyaj kimatkej tijmaktilijtoyaj toTeotsij tonemilis uan nelia tijchiuayayaj tlen Biblia tlamachtia uan yeka uelki timoatsonpoliuiltijkej, uan nama kej timonejnemiltiskiaj kinextiskia nelia tijtekipanouaj Jehová. ¡Tlauel tijyolpakiltijkej toTeotsij kema tijchijkej nopa!

12. 1) ¿Tlake moneki timotlajtlanisej? 2) ¿Tlake kiijtok Pedro moneki tijchiuasej?

12 Kema timoatsonpoliuiltijkej, tijtenkauilijkej Jehová nochipa tijtekipanoskiaj uan tijchiuaskiaj kampeka nochipa tijneltokasej. Maske kema timoatsonpoliuiltijkej kuali timouampojchijtoyaj iuaya toTeotsij, kej panotia tonali moneki timotlajtlanisej: “¿Nojua tlauel kuali nimouampojchijtok iuaya Jehová uan amo san kej achtouia? ¿Nojua nijtekipanoua ika nochi noyolo?” (Col. 3:23). “¿Ajachika nimomaijtoua? ¿Mojmostla nijpoua Biblia? ¿Nochipa nia tlanechikoli? ¿Nijchiua kampeka nochipa nitlajtolmoyauas? ¿O ayokmo nechpaktia nijchiuas ni tlamantli?”. Apóstol Pedro kiijtok tlaj ayokmo tijchiuaskiaj se keski tlamantli, uajka ayokmo tijnekiskiaj tijtekipanosej toTeotsij. ¿Tlake techpaleuis amo kiampa ma techpano? Moneki tijchiuasej kampeka nojua kuali titlaneltokasej ipan toTeotsij, tikijiyouisej nochi, kuali tikixmatisej uan nojua tlauel tikiknelisej Jehová (xijpoua 2 Pedro 1:5-8).

13. ¿Tlake moneki nochipa kiilnamikis se toikni katli motemaktilijtok uan moatsonpoliuiltijtok?

13 Tojuantij tikiljuijkej Jehová nochipa tijtekipanoskiaj, uan ya nopa moneki tijchiuasej. Ayokmo uelis tijpatlasej tlen tijtenkauilijkej. Se akajya katli ayokmo kineki kitekipanos Jehová o ayokmo kineki monejnemiltis kej se Cristo itokilijka amo uelis kiijtos amo tleno kiijtosnejki kema moatsonpoliuiltik pampa amo kema kimaktilik inemilis toTeotsij. * Tlaj nopa maseuali kichiuas se tlajtlakoli, moneki temakas “cuentas ika toTeko Dios” uan ipan tlanechikoli (Rom. 14:12). Se tonali, Jesús kiijtok se keskij itokilijkauaj ayokmo kiikneliyayaj Jehová kej achtouia. Tojuantij amo tijnekij tielisej kej inijuantij, tijnekij Jesús nojkia ma techiljui ni: “Nijmati nochi tlen inkichiuaj uan kejatsa miak inteikneliaj. Nijmati chikauak innechneltokaj uan innechtekipanouaj. Inkiijiyouijtokej nochi tlen inmechpanotiuala, uan mojmostla más inkichijtiauij tlen kuali nama uan axkeja inkichiuayayaj achtouia” (Apoc. [Rev.] 2:4, 19). Tijnekij tijyolpakiltisej Jehová, yeka tijnekij tijchiuasej tlen tijtenkauilijkej ika miak pakilistli.

TLEN TIJTENKAJKI KEMA TIMOSENKAJKI

Kema timosenkajki (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlake nopa seyok tlamantli tlen tlauel ipati katli tijtenkauaj, uan kenke tlauel ipati?

14 Tlen tijtenkauaj kema timosenkauaj nojkia eli tlauel ipati. ToTeotsij kichijtok ma mosenkauakaj maseualmej, uan yeka kiita tlauel ipati tlen kiijtouaj kema mosenkauaj. Tlen kitenkauaj, kikakij nochi katli itstokej nopaya uan nojkia Jehová. Kiijtouaj nochipa moiknelisej, momokuitlauisej uan motlepanitasej kema nojua itstosej ipan Tlaltipaktli uan kej toTeotsij kineki ma itstokaj. Maske uelis sekij amo kiijtouaj nochi ni tlajtoli, nojkia kitenkauaj se tlamantli iixpa Jehová. Kema katli mosenkauaj kitenkauaj ni, uajka ya eli iueue uan ya isiua. Uan moneki nochipa itstosej sansejko (Gén. 2:24; 1 Cor. 7:39). Jesús kiijtok: “Tlen toTeko Dios ki[sa]nsejkotilijtok, ma amo aka kiiyokatlalis”. Katli mosenkauaj amo kinamiki moiljuisej teipa uelis kiixpolosej inintoka kampa nesi mosenkajtokej san pampa kiitasej amo kuali mouikaj (Mar. 10:9).

15. ¿Kenke Cristo itokilijkauaj amo kinamiki moiljuisej kej sekinok maseualmej?

15 Nochi maseualmej tlajtlakolejkej, uan yeka katli mosenkauaj amo nochipa kuali itstokej. Biblia kiijtoua katli mosenkajtokej kemantika “kipiasej más kuesoli” (1 Cor. 7:28). Ipan ni tonali miakej maseualmej amo kipatiitaj itstosej sansejko ininuaya ininsiua o ininueue. Moiljuiaj kema inijuantij kinekisej o tlaj kipiasej kuesoli uelis kiixpolosej inintoka kampa nesi mosenkajtokej. Cristo itokilijkauaj amo kinamiki kiampa moiljuisej. Toikniuaj katli mosenkajtokej kimatij kitenkajkej se tlamantli iixpa toTeotsij. Tlaj amo kichiuasej tlen kitenkajkej, uajka kejuak kikajkayajkej Jehová, uan ya tlauel kinkualankaita katli istlakatij (Lev. 19:12; Prov. 6:16-19). Cristo itokilijkauaj katli mosenkajtokej moneki kiilnamikisej tlen kiijtok apóstol Pablo: “Intla tijpia mosiua, amo xijkaua” (1 Cor. 7:27). Pablo kiijtok ni pampa kimatiyaya Jehová tlauel kikualankaita se akajya katli kiixpano isiua o iueue pampa kineki kikauas o kiixpolos itoka ipan nopa amatl kampa nesi mosenkajtok (Mal. 2:13-16).

16. ¿Tlake kiijtoua Biblia kema se akajya kineki kiixpolos itoka kampa nesi mosenkajtok uan kema kineki kikauas isiua o iueue?

16 Kej Jesús tlamachtik, se akajya uelis kiixpolos itoka kampa nesi mosenkajtok tlaj isiua o iueue kiixpano o momekatia uan tlaj katli kiixpanokej amo kineki kitlapojpoljuis (Mat. 19:9; Heb. 13:4). Uan, ¿uelis se akajya kikauas isiua o iueue? Biblia nojkia kuali kiijtoua tlake moneki se kichiuas (xijpoua 1 Corintios 7:10, 11). Maske Biblia amo kiijtoua kema se akajya uelis kikauas isiua o iueue, kemantika se keski tlamantli uelis kichiuas se toikni ma kikaua isiua o iueue. Ni uelis panos tlaj moiljuia isiua o iueue uelis kimiktis pampa tlauel mosisinia o pampa tlauel kualani uan yeka amo kikaua yon se kentsi ma kitekipano Jehová. *

17. ¿Tlake uelis kichiuasej katli mosenkajtokej tlaj kinekij nochipa itstosej sansejko?

17 ¿Tlake moneki kichiuasej ueuejtlakamej tlaj toikniuaj katli mosenkajtokej kiniljuiaj ma kinpaleuikaj pampa amo kuali mouikaj? Ueuejtlakamej uelis kintlajtlanisej tlaj kiitstokej nopa video ¿Cómo sabes si es amor? uan tlaj momachtijtokej pilamochtsi Mochampoyouaj uelis yolpakisej. Nopa video uan nopa pilamochtsi kinextia tlen Biblia tetlajtolmaka uan uelis kinpaleuis katli mosenkajtokej nojua kuali ma mouikakaj. Se toikni iuaya isiua kiijtojkej: “Pampa tijpeualtijkej timomachtiaj ni pilamochtsi, techpaleuijtok ma tiitstokaj ika miak pakilistli”. Kema panotoya 22 xiuitl, se tosiuaikni moiljuik ayokmo ueliskia itstos iuaya iueue. Kema kiitak nopa video ¿Cómo sabes si es amor?, ya kiijtok: “Maske tiomej timoatsonpoliuiltijtokej, kejuak timouejkatlalijtoyaj. Tlauel kuali kema kiski nopa video, pampa nama tlauel kuali timouikaj”. Uajka, tlaj katli mosenkajtokej kichiuaj tlen Jehová tetlajtolmaka, kinpaleuis nojua tlauel kuali ma mouikakaj uan tlauel yolpakisej.

TLEN TIJTENKAJKI KEMA TIKIJTOK SENKISTOK TITLATEKIPANOSKIA

18, 19. 1) ¿Tlake kichijtokej miakej tetajmej? 2) ¿Kenijkatsa toikniuaj katli senkistok tlatekipanouaj kichiuaj tlen kitenkajtokej?

18 Kema pejki ni tlamachtili tikijtokej tlen Jefté uan Ana kitenkajkej. Ika tlen kitenkajkej, Jefté iichpoka uan Ana ikone uelkej senkistok kitekipanojkej Jehová ipan nochi ininnemilis. Ipan ni tonali, miakej tetajmej kinpaleuijtokej ininkoneuaj nojkia senkistok ma kitekipanokaj Jehová uan ma mosentlalikaj san ya nopa kichiuasej ipan nochi ininnemilis. Nochi tojuantij uelis tikinyolchikauasej nopa telpokamej uan ichpokamej uan tikiniljuisej nojua kiampa ma kitekipanojtokaj toTeotsij (Juec. 11:40; Sal. 110:3).

Kema tikijtok senkistok titlatekipanoskia (Xikita párrafo 19).

19 Ipan ni tonali itstokej se 67,000 toikniuaj katli senkistok tlatekipanouaj, inijuantij elij tlen nopa Orden Mundial de Siervos Especiales de Tiempo Completo de los Testigos de Jehová. Sekij tlatekipanouaj Betel, sekij kichijchiuaj kali kampa timosentiliaj uan sekinok kipaxalouaj tlanechikoli chijchikuasej metstli. Uan sekinok kampa ueli tlamachtiaj ipan escuelas teocráticas, sekij kimokuitlauiaj Kali kampa mochiua uejueyi tlanechikolistli o ipan kali kampa mochiua Escuelas Bíblicas. Nochi inijuantij kitlaliaj inintoka uan ininfirma ipan se amatl tlen kiiljuiaj Voto de Obediencia y Pobreza. Kitenkauaj kichiuasej kampeka kuali tlatekipanosej ipan tlen ueli tekitl tlen kinmakasej uan kiampa kitekipanosej Jehová. Nojkia kitenkauaj amo tlapijpiasej uan amo kichiuasej seyok tekitl pampa kinekij kitlanisej tomij. Tlaj moneki kichiuasej ni, uajka kinamiki tlajtlanisej permiso uan kiampa tekitisej. Maske nopa toikniuaj amo tikinitaj kejuak san inijuantij tlauel ininpati, tlen kichiuaj kena nelia tlauel ipati. Inijuantij amo moueyimatij, uan tlaj nojua senkistok tlatekipanojtosej ipan nopa servicio especial de tiempo completo, mosentlalijtokej kichiuasej ika miak pakilistli tlen kitenkajtokej.

20. ¿Kenijkatsa kinamiki tikitasej tlen tijtenkauilijtokej toTeotsij, uan kenke?

20 Ipan ni tlamachtili, tikitstokej eyi tlamantli tlen uelis tijtenkauilisej toTeotsij. Uelis ya tijtenkajtokej se tlen ni tlamantli. Moneki tikilnamikisej tlauel ipati tlen tijtenkauaj uan yeka moneki tijchiuasej kampeka tijchiuasej tlen tikijtojtokej (Prov. 20:25). Tlaj amo tijchiuasej tlen tijtenkauiliaj Jehová, uelis kichiuas ma tijpiakaj miak kuesoli (Ecl. 5:6). Ma tijchiuakaj kej katli kiijkuilok se salmo, ya kiiljuik Jehová: “Keja nopa nimitspakilismakas mojmostla. Kena, sejse tonal nijtlamichiuas tlen nimitstenkauilijtok para nijchiuas para ta” (Sal. 61:8).

^ párr. 7 Ana kitenkauilik Jehová tlaj kipiaskia ikone, uajka ikone nochipa eliskia nazareo. Nopa kiijtosneki ikone senkistok kitekipanoskia Jehová ipan nochi inemilis (Núm. 6:2, 5, 8).

^ párr. 13 Kema se akajya kineki moatsonpoliuiltis, achtoui ueuejtlakamej kuali kiitaj tlaj nopa maseuali kichiua tlen Biblia tlamachtia. Uajka amo uelis tikijtosej amo tleno kiijtosnejki kema se akajya moatsonpoliuiltik o san mokuapolojkej kema kiijtojkej kena moatsonpoliuiltiskia.

^ párr. 16 Xikita Sekinok tlamachtili “¿Kema kiijtoua Biblia uelis mokauasej o kiixpolosej nopa amatl kampa nesi mosenkajtokej?” tlen uala ipan amochtli Xijchiuakaj ma inmechiknelijto toTeotsij.