Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 16

Nochipa ma tijtlaskamatikaj Jesús pampa techmakixtik

Nochipa ma tijtlaskamatikaj Jesús pampa techmakixtik

“Niualajtok [...] para nitemaktilis noyolis keja se tlaxtlauili para nikintojtomas miakej tlakamej tlen inintlajtlakoljuaj” (MAR. 10:45).

UIKATL 18 Tlaskamati pampa techmakixtik

TLEN MOIXTOMAS *

1, 2. ¿Tlake kiijtosneki nopa tlaxtlauili, uan kenke monejki ma techmakixtikaj?

KEMA Adán tlajtlakolchijki, kichijki ya uan ikoneuaj ayokmo ma kipiakaj nemilistli tlen axkema tlamiskia. Maske Adán kinamikiyaya mikis pampa tlaixpanotoya, ¿tlake kinpanoskia ikoneuaj? Inijuantij amo kinamikiyaya kiampa ma kinpano (Rom. 5:12, 14). ¿Ueliskia mochiuas se tlamantli tlen ika kinpaleuiskiaj? Kena. Teipa kema Adán tlajtlakolchijki, Jehová kiijtok se keski tlamantli tlen kichiuaskia uan kiampa kinmanauiskia maseualmej tlen tlajtlakoli uan mikilistli (Gén. 3:15, TNM). Jehová kititlaniskia iKone uan kiampa eliskia ‘keja se tlaxtlauili para kintojtomas miakej tlakamej tlen inintlajtlakoljuaj’ (Mar. 10:45; Juan 6:51).

2 ¿Tlake kiijtosneki nopa tlaxtlauili? Ipan Biblia kiijtoua nopa tlaxtlauili eli nopa nemilistli tlen Jesús temakak kema kiixtlajki nopa nemilistli tlen Adán kipolojtoya (1 Cor. 15:22). ¿Kenke monejki ma techmakixtikaj? Pampa ipan nopa Tlanauatili tlen Jehová kimakak Moisés, kiniljuik israeleuanij kema se akajya temiktiyaya, nojkia monekiyaya ma kimiktikaj (Éx. 21:23, 24). Kema Adán tlajtlakolchijki ayokmo uelki itstos nochipa. Yeka Jesús monejki temakas inemilis pampa ya kena eliyaya xitlauak (Rom. 5:17). Kiampa mochijki kejuak ininTata nochi nopa maseualmej katli tlaneltokayayaj ipan nopa tlaxtlauili (Is. 9:6; Rom. 3:23, 24).

3. Kej kiijtoua Juan 14:31; 15:13, ¿kenke Jesús kinejki motemaktilis?

3 Jesús kinejki motemaktilis pampa tlauel kiiknelik iTata uan nojkia pampa tlauel techiknelik (xijpoua Juan 14:31; 15:13). Nopa tlaiknelili kipaleuik amo kema ma kitlauelkaua iTata maske kimiktijkej. Kiampa moaxitis tlen Jehová mosentlalijtok kichiuas ipan Tlaltipaktli uan tlen techtenkauilijtok techmakas. Ipan ni tlamachtili tikitasej kenke Jehová kikajki ma tlaijiyoui iKone. Nojkia tikitasej kenijkatsa apóstol Juan tlauel kipatiitak nopa tlaxtlauili. Uan kenijkatsa uelis tikintlaskamatisej tlen Jehová uan Jesús kichijkej pampa tlauel techikneliaj.

¿KENKE JEHOVÁ KIKAJKI MA KITLAIJIYOUILTIKAJ IKONE?

Ximoiljui kenijkatsa Jesús tlauel kitlaijiyouiltijkej uan kiampa techmakixtik. (Xikita párrafo 4).

4. Xikijto kenijkatsa kimiktijkej Jesús.

4 Ma timoiljuikaj tlake kipanok Jesús ipan nopa tonali kema kimiktijkej. Ya kikajki ma kiuijuitekikaj nopa tlateuianij tlen Roma, maske ueltoskia kinnotsas tlauel miakej iluikaeuanij ma kimanauitij (Mat. 26:52-54; Juan 18:3; 19:1). Inijuantij kiuijuitejkej ika se cuarta tlen tlatekiyaya. Teipa, kichiualtijkej ma kikechpano se ueyi kuauitl uan ma kiuika kampa kimiktiskiaj, maske tlauel kuitlapaneskisayaya. Teipa, nopa tlateuianij kichiualtijkej se tlakatl ma kiuika nopa kuauitl, uan kiampa kipaleuiskia (Mat. 27:32). Kema asitoj kampa kimiktiskiaj, nopa tlateuianij kilavosminkej, uan pampa kikuapilojtoyaj nojua tlauel tlapouiyaya kampa kilavosmintoyaj. Kema inana uan iuampoyouaj tlauel tlaijiyouijtoyaj uan mochokiliyayaj, ikualankaitakauaj kiuetskiliyayaj (Luc. 23:32-38; Juan 19:25). Uan uejkajki kiampa itstoya. Ya tlauel ouij kimatiyaya tlaijiyotilanas. Maske kiampa kipanok, ya kimatiyaya iTata amo kitlauelkajtoya. Yeka, momaijtok uan teipa mijki (Mar. 15:37; Luc. 23:46; Juan 10:17, 18; 19:30). Tlauel uejkajki tlen kipanok, tlauel kitlaijiyouiltijkej uan kipinajtijkej.

5. ¿Tlake tlamantli kichijki nojua ma tlaijiyoui Jesús?

5 Maske Jesús tlauel tlaijiyouik kema kimiktijkej, nojua tlauel tlaijiyouik tlen ika kitlateljuijtoyaj ikualankaitakauaj: inijuantij kiijtojkej kitlaijiljuijtoya toTeotsij uan kiixpanotoya itoka (Mat. 26:64-66). Yeka, kiiljuik iTata tlaj ueliskia, ma kimanaui tlen nopa tlamantli (Mat. 26:38, 39, 42). ¿Kenke Jehová kikajki ma tlaijiyoui uan ma miki? Ma tikitakaj eyi tlamantli.

6. ¿Kenke monekiyaya kikuapilosej Jesús?

6 Se. Kema Jesús kikuapilojkej, uelki kinmakixtik nochi judíos pampa kintelchijtoyaj (Gál. 3:10, 13). Inijuantij kiampa itstoyaj pampa kiijtojtoyaj kichiuaskiaj toTeotsij itlanauatiljuaj uan amo kiampa kichijkej, uan nojkia pampa Adán kinpanoltilik nopa tlajtlakoli (Rom. 5:12). Ipan nopa Tlanauatili tlen Jehová kinmakak israeleuanij kiijtouayaya kema se akajya kichiuayaya se tlamantli tlen tlauel amo kuali, monekiyaya ma kimiktikaj. Uan kemantika kema ya miktoya, itlakayo kikuapilouayayaj (Deut. 21:22, 23; 27:26). * Yeka, kema Jesús kiampa kimiktijkej, uelki kinmakixtik nopa maseualmej katli amo kinejkej kitlakakilisej.

7. Xikijto nopa ompa tlamantli kenke Jehová kikajki iKone ma tlaijiyoui.

7 Ome. Jehová kikajki ma tlaijiyoui iKone pampa kiampa kipaleuik ma eli se kuali Sumo Sacerdote. Jesús kimati ouij tijneltokasej toTeotsij kema tikixnamikij tlaouijkayotl. Ya kiixnamijki tlauel miak tlaouijkayotl, yeka momaijtok ika nochi iyolo “hasta chokak”. Nojkia uelis tikijtosej techkuamachilia uan kena ueli techpaleuia kema tikixnamikij se keski tlaouijkayotl. Tlauel tijtlaskamatij Jehová pampa kitekimakatok Jesús kej Sumo Sacerdote katli techpaleuia uan “techtlasojtla kema axtijpiaj fuerza” (Heb. 2:17, 18; 4:14-16; 5:7-10).

8. Xikijto nopa expa tlamantli kenke Jehová kikajki iKone ma tlaijiyoui.

8 Eyi. Jehová kikajki iKone ma tlaijiyoui pampa kiampa kinankiliskia ni tlajtlanili: ¿Ueliskia se akajya amo kema kitlauelkauas toTeotsij maske tlauel tlaijiyouijtos? Satanás kiijtoua amo, uan kiijtoua tijtekipanouaj Jehová san pampa techteochiua. Nojkia, moiljuia tijchiuaj sanse kej Adán uan amo tikikneliaj Jehová (Job 1:9-11; 2:4, 5). Jehová kimatiyaya iKone amo kema kitlauelkauaskia, yeka kikajki ma kitlaijiyouiltikaj. Tlen Jesús kichijki kinextik Satanás eli se istlakatiketl pampa amo kema kitlauelkajki iTata.

JUAN KIPATIITAK NOPA TLAXTLAUILI

9. ¿Kenijkatsa techpaleuia tlen Juan kichijki?

9 Nopa tlaxtlauili kinpaleuijtok miakej nojua kuali ma tlaneltokakaj. Miakej toikniuaj nojua tlauel tlajtolmoyajtokej maske kiixnamikij miak tlaouijkayotl uan kintlatsakuiltiaj. Ma tikitakaj tlen kipanok Juan. Ya tlajtolmoyajki kipano 60 xiuitl. Uan kema kipixtoya nechka 100 xiuitl, katli euayayaj Roma kiuikakej ipan isla tlen Patmos. ¿Kenke? Pampa tematiltiyaya ‘iTlajtol toTeko uan kiniljuiyaya tlakamej tlen Jesucristo’ (Apoc. 1:9). Ya, tlauel kuali tlaneltokak uan kiijiyouik tlen kipanok.

10. ¿Kenijkatsa Juan kinextiyaya kitlaskamati nopa tlaxtlauili ipan nopa amochtli tlen kiijkuilok?

10 Ipan nopa amochtli tlen Juan kiijkuilok kinextia kenijkatsa tlauel kiiknelia Jesús uan kitlaskamati tlen kichijki. Nopaya ijkuilijtok kipano 100 imiaka tlen nopa tlaxtlauili uan kenijkatsa techpaleuia. Se neskayotl, ya kiijtok: “Intla se akajya tlajtlakolchiuas, tijpiaj se totlatempaleuijka tlen itstok iixtla toTeko Totata” (1 Juan 2:1, 2). Nojkia kiijtok tlauel ipati ma tikinpouilikaj sekinok tlen Jesús (Apoc. 19:10). Kej tikitaj, Juan tlauel kitlaskamatiyaya tlen Jesús kichijki. ¿Kenijkatsa uelis tijnextisej nojkia kiampa tijyolmatij?

¿KENIJKATSA UELIS TIJNEXTISEJ TIJTLASKAMATIJ NOPA TLAXTLAUILI?

Tlaj tijpatiitaj nopa tlaxtlauili, amo titlajtlakolchiuasej. (Xikita párrafo 11). *

11. ¿Tlake techpaleuis amo titlajtlakolchiuasej?

11 Moneki tijchiuasej kampeka amo titlajtlakolchiuasej. Tlaj nelnelia tijtlaskamatij nopa tlaxtlauili, amo timoiljuisej: “Uelis nitlajtlakolchiuas, uan Jehová nechtlapojpoljuis”. Kema techyoltilana se tlamantli, moneki tikijtosej: “Amo kinamiki nijchiuas ni tlamantli”. Uan tikilnamikisej nochi tlen Jehová uan Jesús kichijkej uan kiampa techmakixtijkej. Uelis nojkia tikiljuisej Jehová: “Xitechmanaui tlen yajaya tlen axkuali” (Mat. 6:13).

12. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej tlen kiijtoua 1 Juan 3:16-18?

12 Ma tikiniknelikaj toikniuaj. Kema kiampa tijchiuaj, tijnextiaj tijtlaskamatij nopa tlaxtlauili pampa Jesús nojkia kinmakixtik nochi toikniuaj. Yeka, tlaj Jesús motemaktilik ininpampa, kiijtosneki nojkia tlauel kiniknelia (xijpoua 1 Juan 3:16-18). Tlaj tikintlepanitaj toikniuaj tijnextiaj tlauel tikinikneliaj (Efes. 4:29, 31–5:2). Yeka, ma tikinpaleuikaj kema mokokouaj, kema kiixnamikij se tlaouijkayotl o kema kintlasojsoljuilia se tlenijki. Uan, ¿tlake tijchiuaskiaj tlaj se toikni techyolkokoskia?

13. ¿Kenke moneki titetlapojpoljuisej?

13 ¿Tlake tijchiuaj kema se akajya techyolkokoua? ¿Nochipa san ya nopa tikilnamiktokej? (Lev. 19:18). Tlaj kiampa techpano, uajka ma tijchiuakaj tlen nika kiijtoua: “Uajka xijpiakaj inmoyolo ika tlen inmechchiuiliaj tlen axkuali uan xikintlapojpoljuikaj. Intla se kiteiljuiaj seyok ika se tlenijki, ma kitlapojpoljui keja [Jehová] inmechtlapojpoljuijtok” (Col. 3:13). Kema tijtlapojpoljuiaj se toikni tijnextiaj tijtlaskamatij Jehová pampa techmakak nopa tlaxtlauili. ¿Kenijkatsa tijnextiskiaj nelia tijtlaskamatij tlen Jehová techmakatok?

¿KENIJKATSA NOJUA UELIS TIJTLASKAMATISEJ NOPA TLAXTLAUILI?

14. ¿Tlake techpaleuis nojua tijpatiitasej nopa tlaxtlauili?

14 Ma tijtlaskamatikaj Jehová pampa ikone techmakixtik. Joanna katli eua India uan kipia 83 xiuitl, kiijtoua: “Nikita tlauel ipati kema nimomaijtos nijtlaskamatilis Jehová pampa techmakatok nopa tlaxtlauili”. Tojuantij nojkia kema timomaijtouaj ma tikiljuikaj Jehová ma techtlapojpoljui ika tlen tijchijtokej. Uan tlaj tijchijkej se ueyi tlajtlakoli ma tikiniljuikaj ueuejtlakamej ma techpaleuikaj. Inijuantij ika miak tlaiknelili techtlakakilisej uan techpaleuisej ika Biblia. Uan nojkia momaijtosej topampa uan kiiljuisej Jehová ma techtlapojpoljui pampa ya techmakak iKone ma techpaleui uan kiampa nojua kuali titlaneltokasej (Sant. 5:14-16).

15. ¿Kenke moneki tijkixtisej tonali uan kiampa timomachtisej uan timoyoliljuisej ipan nopa tlaxtlauili?

15 Ma timoyoliljuikaj ipan nopa tlaxtlauili. Se tosiuaikni katli itoka Rajamani uan kipia 73 xiuitl, kiijtoua: “Niixayotemo kema nijpoua se tlapoualistli kampa kiijtoua Jesús tlauel tlaijiyouik”. Tojuantij uelis nojkia kiampa tijyolmatij kema timonejneuiliaj ipan tlen kipanok Jesús. Kema timoyoliljuiaj ipan nochi tlen ya kichijki, techpaleuis nojua tlauel ma tikiniknelikaj Jehová uan Jesús. Yeka, tlauel techpaleuis tlaj timomachtiaj toselti kampa kamanalti tlen nopa tlaxtlauili.

Jesús kinnextilik itokilijkauaj kenijkatsa moneki kiilnamikisej imikilis sejse xiuitl uan kenijkatsa kichiuasej kej kinamiki. (Xikita párrafo 16).

16. ¿Kenijkatsa techpaleuia kema tikinmachtiaj sekinok tlen nopa tlaxtlauili? (Xikita tlaixkopinkayotl ipan ipantsajka).

16 Ma tikinmachtikaj sekinok. Kema tikinpouiliaj sekinok tlen nopa tlaxtlauili, techpaleuia nojua ma tijpatiitakaj. Tijpiaj miak tlamantli tlen techpaleuia kuali tikixtomasej kenke Jesús motemaktilik. Se neskayotl, tijpiaj pilamochtsi ¡ToTeotsij techmaka kuali tlamachtili!, ipan tlamachtili 4 “¿Ajkia Jesucristo?”. O ipan amochtli ¿Tlake nelnelia tlamachtia Biblia?, ipan tlamachtili 5 “Jesús techmakixtik ika inemilis”. Nojkia kema tikilnamikij Cristo imikilis uan tikinpaleuiaj sekinok, techpaleuia nojua ma tijpatiitakaj nopa tlaxtlauili. Jehová techmakatok se ueyi tlateochiualistli pampa ueli tikinmachtiaj sekinok tlen nopa tlaxtlauili.

17. ¿Kenke nopa tlaxtlauili eli se nemaktli tlen Jehová techmakatok?

17 Onka miak tlamantli tlen kichiua ma tijpatiitakaj uan ma tijtlaskamatikaj nopa tlaxtlauili. Nopa tlaxtlauili techpaleuia ma timouampojchiuakaj ika Jehová maske tielij titlajtlakolejkej. Nojkia, ika nopa tlaxtlauili “kixoleuas iteki axkualtlakatl” (1 Juan 3:8). Uan kichiuas ma moaxiti tlen Jehová kineki: se xochimili ipan Tlaltipaktli kampa nochi maseualmej san ya kiiknelisej. Yeka, mojmostla ma tikitakaj tlake uelis tijchiuasej uan kiampa nojua tijtlaskamatisej tlen Jehová kichijtok ika nopa tlaxtlauili, uan ma tijpatiitakaj nopa nemaktli tlen Jehová techmakatok.

UIKATL 20 Jehová titechmakak moKone

^ párr. 5 Ipan ni tlamachtili tikitasej kenke Jesús tlauel tlaijiyouik kema kimiktijkej, uan nojkia techpaleuis nojua ma tijtlaskamatikaj pampa techmakixtik.

^ párr. 6 Katli euayayaj Roma momajtoyaj kinlavosminaj o kinilpiaj katli kinmiktiskiaj ipan se kuauitl maske ayamo mikiyayaj. Jehová kikajki iKone kiampa ma kimiktikaj.

^ párr. 55 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOMEJ. Se toikni amo kiita tlaixkopinkayotl tlen amo kuali. Seyok toikni amo tlachichina. Uan seyok amo kichiua tlen amo xitlauak.