Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 2

UIKATL 132 Nama sansejko tiitstosej

Tlakatl, xikikneli uan xijtlepanita mosiua

Tlakatl, xikikneli uan xijtlepanita mosiua

“Intlakamej. Xiitstokaj ika kuali ininuaya inmosiuajuaj uan xikintlepanitakaj” (1 PED. 3:7).

TLEN MOIXTOMAS

¿Kenijkatsa katli mosiuajtijtokej uelis kinextisej kiikneliaj uan kitlepanitaj ininsiua ika tlen kiijtouaj uan kichiuaj?

1. ¿Kenke Jehová kichijki ma mosenkauakaj se siuatl uan se tlakatl?

 JEHOVÁ tlauel yolpaki uan nojkia kineki ma tiyolpakikaj (1 Tim. 1:11). Yeka, techmakatok miak tlamantli (Sant. 1:17). Nojkia kichijki se tlakatl uan se siuatl ma mosenkauakaj. Kema omej mosenkauaj, kitenkauaj moiknelisej, motlepanitasej uan momokuitlauisej. Tlaj kiampa kichiuaj, tlauel yolpakisej (Prov. 5:18).

2. ¿Kenijkatsa itstokej miakej katli mosenkajtokej ipan ni tonali?

2 Ipan ni tonali, miakej amo kichiuaj tlen kitenkajkej kema mosenkajkej, yeka amo yolpakij. Namanok, nopa Organización Mundial de la Salud kiijtok miakej tlakamej kinmakiliaj, kintlaijiljuiaj o kinyolkokouaj ininsiua. Uelis kinextiaj kinikneliaj kema itstokej ininuaya sekinok, pero kintlaijiyouiltiaj kema itstokej ininselti. Uan uelis se tlakatl iuaya isiua amo kuali mouikaj pampa nopa tlakatl kitlachilia pornografía.

3. ¿Tlake tlamantli uelis kichiuas se tlakatl ma kitlaijiyouilti isiua?

3 ¿Kenke se keskij tlakamej kintlaijiyouiltiaj ininsiua? Uelis inintata tlauel mosisiniyaya, yeka amo kenijki kiitaj tlaj kiampa kichiuasej. Sekij moskaltijkej kampa kiijtouaj se tlakatl moneki kinextilis isiua san ya tlanauatia. O uelis amo kinnextilijkej kenijkatsa monauatisej kema kualanisej. Uan sekij amo kinitaj siuamej kej kinamiki uan kema omej motekaj sansejko pampa momajtokej kitlachiliaj pornografía. Nojkia se keskij ixtlamatinij kiijtouaj kema mochijki COVID-19, tlakamej pejkej más kintlaijiyouiltiaj ininsiua. Maske sekij kinpanotok ni tlamantli, amo kiijtosneki kinamiki tetlaijiyouiltisej.

4. ¿Tlake amo kinamiki kichiuasej katli kipiaj ininsiua, uan kenke?

4 Toikniuaj katli kipiaj ininsiua moneki kichiuasej kampeka kinitasej siuamej kej kinamiki. a ¿Kenke? Pampa kemantika kema se akajya moiljuia se tlamantli, teipa kichiua ipan inemilis. Ma timoiljuikaj tlen kinpanok toikniuaj katli eliyayaj tlapejpenilmej uan itstoyaj ipan tlanechikoli tlen Roma ipan achtoui siglo. Kema panotoya se keski tonali kema pejki nopa tlanechikoli, Pablo monejki kintlajkuiljuilis: “Ayokmo xijchiuakaj tlen maseualmej momajtokej kichiuaj ipan ni tonali” (Rom. 12:1, 2). Kiampa kiniljuik pampa uelis se keskij nojua moiljuiyayaj uan kichiuayayaj se keski tlamantli tlen maseualmej momajtoyaj kichiuaj. Yeka, kiniljuik monekiyaya kipatlasej tlen moiljuiyayaj uan kej monejnemiltiyayaj. Tlen kiniljuik nojkia kinpaleuia katli mosiuajtijtokej pampa ipan ni tonali se keskij toikniuaj pejtokej moiljuiaj kej sekinok maseualmej uan kintlaijiyouiltiaj ininsiua. b ¿Tlake kineki Jehová ma kichiuakaj katli mosiuajtijtokej? Nopa texto tlen moixtomas ipan ni tlamachtili kinankilis ni tlajtlanili.

5. Kej kiijtoua 1 Pedro 3:7, ¿kenijkatsa se tlakatl kinamiki kiitas isiua?

5 (Xijpoua 1 Pedro 3:7). Jehová kinnauatia tlakamej ma kinpatiitakaj ininsiua. Se akajya katli tepatiita, tlatlepanita uan kinchiuilia sekinok tlen kuali. Se katli kipia isiua kinextia kipatiita kema kiiknelia uan kuali kinojnotsa. Ipan ni tlamachtili, tikitasej se keski tlamantli tlen uelis kichiuas se tlakatl para kinextis kipatiita isiua. Pero achtoui ma tikitakaj tlake tlamantli ueliskia kichiuas se siuatl ma moiljui iueue amo kipatiita.

AMO XIJCHIUA TLEN KICHIUAS MOSIUA MA MOILJUI AMO TIJPATIITA

6. ¿Kenijkatsa kiita Jehová se tlakatl katli kimakilia isiua? (Colosenses 3:19).

6 Kema kimakilia isiua. Jehová tlauel kinkualankaita katli mosisiniaj (Sal. 11:5). Uan más amo kiitasneki se tlakatl katli kimakilia isiua (Mal. 2:16; xijpoua Colosenses 3:19). Uan kej kiijtoua 1 Pedro 3:7, tlaj se tlakatl kitlaijiyouiltia isiua, uelis kichiuas ayokmo kuali ma mouika iuaya Dios uan uelis ayokmo kitlakakilis kema momaijtos.

7. Kej kiijtoua Efesios 4:31, 32, ¿tlake amo kinamiki kichiuas se tlakatl katli kipia isiua? (Nojkia xikita “Tlen tlauel ipati”).

7 Kema kitlaijiljuia isiua. Se keskij tlakamej kinkualankanojnotsaj uan kinyolkokouaj ininsiua. Pero kej kiijtoua Efesios 4:31, 32 (xijpoua), Jehová amo kipaktia ma mosisinikaj tlakamej, ma tekualankaitakaj, ma tekuatsajtsilikaj yon ma kitekiuikaj tlajtoli tlen teyolkokoua. c Jehová nochi kikaki uan kiita kenijkatsa se tlakatl kinojnotsa isiua kema itstokej ininuaya sekinok uan kema itstokej ininselti. Kema se tlakatl chikauak kinojnotsa uan kiyolkokoua isiua kichiua ayokmo kuali ma mouikakaj, uan Dios ayokmo kuali kiita (Sant. 1:26).

8. ¿Kenijkatsa kiita Jehová kema se akajya kitlachilia pornografía, uan kenke?

8 Kema kiita pornografía. Jehová kikualankaita pornografía. Kema se tlakatl kiampa kichiua, ayokmo kuali mouika iuaya Jehová uan kinextia amo kitlepanita isiua. d Jehová amo kineki se tlakatl ma kikajkayaua isiua ika tlen moiljuia uan ika tlen kichiua. Jesús kiijtok kema se tlakatl kitlachilia se siuatl uan peua moiljuia tlen amo kinamiki, “ipan iyolo eliskia kejuak ya motejki iuaya” (Mat. 5:28, 29). e

9. ¿Kenke Jehová kikualankaita se tlakatl kema kichiualtia isiua ma kichiua se keski tlamantli tlen ya amo kipaktia kema motekaj sansejko?

9 Kema se tlakatl kichiualtia isiua ma kichiua se keski tlamantli tlen ya amo kipaktia kema motekaj sansejko. Se keskij tlakamej kinchiualtiaj ininsiua ma kichiuakaj se keski tlamantli tlen amo kinamiki tlen kichiua siuamej ma moijiyakaj, ma moiljuikaj san kintekiuiaj, ma moyolkokokaj o ma moiljuikaj amo tlauel kinikneliaj. Jehová kinkualankaita nopa tlakamej katli kiampa kichiuaj pampa san moiljuiaj ipan tlen inijuantij kinpaktia. Ya kineki se tlakatl ma kiikneli isiua, ma kitlepanita tlen kiyolmati uan ma kitlepanita itlalnamikilis (Efes. 5:28, 29). Uajka, ¿tlake uelis kichiuas se toikni tlaj pejtok kichiua se tlen ni tlamantli tlen tikitstokej? ¿Uan tlake kipaleuis ma kipatla tlen moiljuia uan tlen kichiua?

TLEN MONEKI KICHIUAS SE TLAKATL PARA AYOKMO KITLAIJIYOUILTIS ISIUA

10. ¿Kenijkatsa uelis kichiuasej kej Jesús tlakamej katli kipiaj ininsiua?

10 ¿Tlake uelis kipaleuis se tlakatl ayokmo ma kichiuili se tlamantli tlen uelis kikokos o kiyolkokos isiua? Uelis kichiuas kej Jesús. Maske ya amo mosiuajtik, tlen kichijki ika iapóstoles uelis kipaleuis se akajya katli kipia isiua (Efes. 5:25). Ma tikitakaj tlake uelis kiyekosej tlakamej katli kipiaj ininsiua ika tlen Jesús kichijki uan kej kinnojnotsayaya iapóstoles.

11. ¿Kenijkatsa Jesús kinitayaya iapóstoles?

11 Jesús kintlepanitak uan kiniknelik iapóstoles. Amo kema chikauak kinnojnotski yon kichiayaya ma kichiuakaj san tlen ya kinekiyaya. Maske kipiayaya chikaualistli uan kinamikiyaya kinnauatis, amo kitekiuik nopa tlamantli para kinextis amo ininpati iapóstoles o kichiuas ma kimakasikaj. Ya amo moueyimatki uan kinpaleuik (Juan 13:12-17). Uan kiniljuik: “Xijkauakaj ma niinmechmachti, pampa niyolyamanik uan yon kentsi nimoueyimati. Tlaj initstosej nouaya, kuali inkiyolmatisej” (Mat. 11:28-30). Se akajya katli yolyamanik, ueli monauatia uan amo nima kichijtiuetsi tlen moiljuia.

12. ¿Kenijkatsa Jesús kinnojnotsayaya sekinok?

12 Jesús kuali moiljuiyaya tlake kiniljuis maseualmej pampa kinekiyaya kinyolchikauas uan kuali ma kiyolmatikaj. Amo kema kinkualankanojnotski iapóstoles (Luc. 8:47, 48). Uan maske ikualankaitakauaj kitlaijiljuiyayaj ya “axtleno kinnankiliyaya” (1 Ped. 2:21-23). Uan kemantika amo tleno kiijtouayaya (Mat. 27:12-14). Toikniuaj katli kipiaj ininsiua tlauel kinpaleuis tlaj kichiuasej kej Jesús.

13. ¿Kenijkatsa se tlakatl uelis kinextis kejuak kuali tlatskitok ika isiua? (Mateo 19:4-6; nojkia xikita tlaixkopinkayotl).

13 Jesús kiniljuik tlakamej amo ma kinkajkayauakaj ininsiua. Uan kinilnamikilik tlen Jehová kiijtojtoya: “Se tlakatl [ . . . ] itstos iuaya isiua” (xijpoua Mateo 19:4-6). Ika griego nopa tlajtoli “itstos iuaya” kiijtosneki “tlatskitos ipan”. Ni kiijtosneki katli mosenkajtokej moneki nochipa itstosej sansejko uan kejuak kuali tlatskitosej. Yeka, tlaj moxelosej omej tlaijiyouisej. Se tlakatl katli tlauel kiiknelia isiua, amo kema kinekis kitlachilis pornografía. Uan nima mouejkatlalis tlen “nochi tlamantli tlen axkuali” (Sal. 119:37). Kejuak kichiua se tlajtolsenkaualistli ika iixteyol para amo kinixtokatinemis sekinok siuamej yon moiljuis motekas ininuaya (Job 31:1).

Se tlakatl katli kiiknelia isiua amo kitlachilia pornografía. (Xikita párrafo 13). g


14. ¿Tlake moneki kichiuas se tlakatl para sampa kuali mouampojchiuas iuaya Jehová uan kuali itstos iuaya isiua?

14 Tlaj se tlakatl kimakilia o kitlaijiljuia isiua, moneki kichiuas se keski tlamantli para sampa kuali itstos iuaya isiua uan ika Jehová. Ma tikitakaj tlake moneki kichiuas. Se, momakas cuenta tlen kichiua amo kuali. Jehová kiitstok nochi uan amo aka uelis kitlatilis yon se tlamantli (Sal. 44:21; Ecl. 12:14; Heb. 4:13). Ome, moneki ayokmo kitlaijiyouiltis isiua uan kipatlas kej monejnemiltia (Prov. 28:13). Eyi, moneki kiitas kinyolkokojtok isiua uan Jehová, yeka moneki kiniljuis ma kitlapojpoljuikaj (Hech. 3:19). Uan kitlajtlanis Jehová ma kipaleui amo nima moiljuis, kiijtos o kichiuas se tlamantli tlen amo kinamiki uan ma kipaleui kinekis kipatlas inemilis (Sal. 51:10-12; 2 Cor. 10:5; Filip. 2:13). Naui, moneki kichiuas tlen kitlajtlania Jehová kema momaijtoua, ayokmo kiijtos tlajtoli tlen teyolkokoua uan ayokmo mosisinis (Sal. 97:10). Makuili, moneki nima kiniljuis ueuejtlakamej ma kipaleuikaj pampa inijuantij kinextisej kiikneliaj (Sant. 5:14-16). Uan chikuasej, moneki kiijkuilos tlake uelis kipaleuis para ayokmo kichiuas tlen kichiuayaya. Se tlakatl katli kipia isiua uan kitlachilia pornografía, nojkia moneki kichiuas ni chikuasej tlamantli. Jehová kipaleuis tlaj kichiuas kampeka kipatlas tlen kichiuayaya (Sal. 37:5). Pero amo san moneki ayokmo kichiuas tlen kiyolkokoua isiua, nojkia moneki kichiuas kampeka kinextis kipatiita. Ma tikitakaj kenijkatsa uelis kichiuas ni tlamantli.

¿KENIJKATSA SE TLAKATL UELIS KINEXTIS KIPATIITA ISIUA?

15. ¿Kenijkatsa se tlakatl uelis kinextis kiiknelia isiua?

15 Xijnexti tikiknelia. Se keskij tlakamej tlauel yolpakij ika ininsiua pampa kichiuaj kampeka mojmostla kinnextilisej kinikneliaj (1 Juan 3:18). Se toikni nojkia uelis kinextis kiiknelia isiua kema kimaitskia o kinajnaua. Nojkia uelis kititlanilis se mensaje kampa kiiljuis “Ya nijneki nimitsitas” o “¿Tlake tijchiua nopilsiua?”. Nojkia kema asi ichaj pampa yajki tekitito, uelis kiiljuis kiiknelia, kemantika uelis kiuikilis xochitl o seyok tlamantli tlen isiua kipaktia. Kema se tlakatl kiampa kichiua, kinextia kipatiita isiua uan kinpaleuia más kuali ma mouikakaj.

16. ¿Kenke se tlakatl moneki kiiljuis isiua tlauel kipatiita tlen kichiua?

16 Xijnexti tijpatiita uan xijtlaskamatili. Se tlakatl kinextia tlauel kipatiita isiua kema kiiljuia kenke tlauel kiiknelia uan kema kichiua kuali ma kiyolmati. Uelis kiampa kichiuas kema kitlaskamatilis pampa kipaleuia (Col. 3:15). Kema se tlakatl kiiljuia isiua tlauel kipatiita tlen kichiua, isiua kuali kiyolmati uan kiita iueue tlauel kiiknelia uan kipatiita (Prov. 31:28).

17. ¿Kenijkatsa se tlakatl uelis kinextis kitlepanita isiua?

17 Xijnexti tijtlasojtla uan tijtlepanita. Se tlakatl katli kiiknelia isiua, kiiljuia kenke tlauel kipatiita uan kichiua kuali ma kiyolmati (Prov. 18:22; 31:10). Yeka, kimokuitlauia uan kitlepanita kema itstokej ininselti o kema motekaj sansejko. Amo kichiualtia isiua ma kichiua tlen amo kipaktia, tlen kichiuas ma moijia o tlen kiyolkokos itlalnamikilis. f Uan nopa tlakatl amo kichiuas se tlamantli tlen kiyolkokos itlalnamikilis kema moteka iuaya isiua (Hech. 24:16).

18. ¿Tlake moneki mosentlalisej kichiuasej tlakamej? (Nojkia xikita recuadro “ Naui tlamantli tlen ika uelis tijnextis tijtlepanita mosiua”).

18 Jehová tlauel yolpaki kema kiita tijnextia tijpatiita mosiua ika nochi tlen tijchiua uan tikijtoua. Ximosentlali tijnextis tikiknelia, tijtlasojtla uan tijtlepanita, kiampa tijnextis tlauel tijpatiita mosiua. Tlaj kiampa tijchiuas, tijnextis tlauel tijpatiita timouampojchijtos iuaya Jehová (Sal. 25:14).

UIKATL 131 ToTeotsij kinsansejkotilijtok

a Tlauel kinpaleuis tlakamej katli kipiaj ininsiua tlaj kipouaj nopa tlamachtili “¿Tikinpatiita siuamej kej Jehová kinpatiita?” ipan Tlen Tematiltia, enero 2024.

b Tlaj monamik mitstlaijiyouiltik, uelis mitspaleuis nopa tlamachtili “Ayuda para las víctimas de la violencia doméstica”, tlen eltok ipan tlaxeloli “Sekinok tlamachtili tlen kistia”, ipan jw.org uan JW Library®.

c TLEN TLAUEL IPATI: Kema Biblia kiijtoua: “Tlajtoli tlen teyolkokoua”, kineki kiijtos kema se akajya kitlaijiljuia seyok pampa kineki ma moyolkoko. Nojkia kema se akajya nochipa kiiljuia seyok tlen amo kipaktia pampa kineki kipinaualtis.

d Xikita ipan jw.org uan ipan JW Library nopa tlamachtili “Pornografía kichiuas amo kuali xiitsto iuaya monamik”.

e Nopa tlamachtili “¿Tlake uelis tijchiuas tlaj moueue kiita pornografía?” tlen kiski ipan Tlen Tematiltia, agosto 2023, uelis kinpaleuis siuamej tlaj ininueue kitlachilia pornografía.

f Biblia amo kiniljuia katli mosenkajtokej tlake tlamantli uelis kichiuasej uan tlake amo kema motekaj sansejko. Nopa tlakatl uan isiua moneki kitlapejpenisej tlen kinpaleuis ma kinextikaj kiuejkapantlaliaj Jehová, tlen kichiuas ma yolpakikaj kema motekasej sansejko uan amo kichiuasej se tlamantli tlen kinyolkokos inintlalnamikilis. Amo kinamiki kiniljuijtinemisej sekinok tlen mokajtokej kichiuasej kema motekaj sansejko.

g TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOTL.: Se toikni itstok kampa tekiti uan nopa sekinok tlakamej kinekij kichiualtisej ma kiita pornografía.