Ir al contenido

Ir al índice

¿Kenke tlauel moneki kuali titeselisej?

¿Kenke tlauel moneki kuali titeselisej?

“Ximoselikaj se ika seyok kema inmopaxalouaj [...] uan amo ximokuesijkaitakaj” (1 PED. 4:9).

UIKATL: 100, 87

1. ¿Tlake kiixnamikiyayaj toikniuaj katli itstoyaj ipan achtoui siglo?

UELIS ipan xiuitl 62 uan 64, apóstol Pedro kintlajkuiljuilik katli yajtoyaj “kampa ueli ipan tlaltinij Ponto, Galacia, Capadocia, Asia uan Bitinia” (1 Ped. 1:1). Nopa toikniuaj kampa ueli euayayaj. Monekiyaya ma kinyolchikauakaj uan ma kiniljuikaj tlake ueliskiaj kichiuasej, pampa Pedro kiijtok kiixnamikiyayaj miak tlaouijkayotl pampa tlauel kintlatsakuiltiyayaj. Ipan nopa tonali tlauel ouij kej itstoyaj, pampa Pedro kiijtok: “Monechkauia nopa tonali kema tlamis Tlaltipaktli”. Kiampa kiijtok pampa san poliuiyaya nechka matlaktli xiuitl kema kitsontlamiltiskiaj judíos ininaltepe. ¿Tlake kinpaleuiskia Cristo itokilijkauaj ma kiijiyouikaj nopa tlaouijkayotl? (1 Ped. 4:4, 7, 12).

2, 3. ¿Kenke Pedro kintlajtolmakak toikniuaj kuali ma moselikaj? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).

2 Maske Pedro kiijtok miak tlamantli, nojkia kiniljuik: “Ximoselikaj se ika seyok” (1 Ped. 4:9). Ipan griego, nopa tlajtoli ximoselikaj kiijtosneki “tijnextisej tikinikneliaj katli amo tikinixmatij”. Maske kiijtosneki nopa, Pedro kiniljuik kuali ma moselikaj “se ika seyok”, nopa kinextia kinekiyaya ma kinextikaj kinikneliaj katli kinixmatiyayaj uan katli itstoyaj ininuaya. ¿Kenijkatsa kinpaleuiskia tlaj kuali moseliskiaj?

3 Tlaj kuali moseliskiaj, kinpaleuiskia ma itstokaj sansejko uan kuali ma mouikakaj. Ma timoiljuikaj tlen pano ika tojuantij. ¿Kenijkatsa tijyolmatkej kema se toikni techtlanejki ichaj? Uelis tikilnamikij miak tlamantli tlen kuali. ¿Uan tlake panok kema tojuantij tijtlanejkej se toikni tlen totlanechikol? Techpaleuik nojua kuali ma timouampojchiuakaj iuaya. Kema kuali titeseliaj techpaleuia kuali ma tikinixmatikaj toikniuaj. Kema Pedro itstoya, tlauel monekiyaya toikniuaj kuali ma mouikakaj uan ma itstokaj sansejko. Ipan ni tonali nojkia tlauel moneki pampa tiitstokej ipan “itlamia tonali” (2 Tim. 3:1).

4. ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej ipan ni tlamachtili?

4 ¿Kema uelis tijnextisej kuali timoseliaj “se ika seyok”? ¿Tlake techpaleuis amo tijkauasej se keski tlamantli ma techtsakuili tijnextisej kuali titeseliaj? Uan, ¿tlake uelis tijchiuasej tlaj tijnekij kuali ma kiyolmatikaj katli techtlaneuij ininchaj?

¿KEMA UELIS KUALI TITESELISEJ?

5. ¿Kenijkatsa uelis tijnextisej kuali titeseliaj kema timosentiliaj?

5 Kema timosentiliaj. Jehová uan itlanechikol techtlaneuij nochipa ma timosentilikaj ipan tlanechikoli. Uan tojuantij tijnekij kuali ma kiyolmatikaj katli yauij ipan kali kampa timosentiliaj (Rom. 15:7). Ni tlauel moneki tijchiuasej kema yaui se akajya katli amo kema yajtok ipan tlanechikoli. Jehová nojkia kitlanejtok nopa maseuali, yeka tijnekij tijchiuasej tlen kipaleuis kuali ma kiyolmati, maske amo kuali nesi o amo kuali mopatlatok (Sant. 2:1-4). Tlaj yon se toikni amo kinechkauia, ¿uelis tikiljuisej ma moseui touaya? Tlauel kuali kiyolmatis tlaj tijpaleuisej ma kiitstia tlen timomachtiaj, uan tlaj tijpaleuiaj ma kipanti textos. Kiampa ueliskia tijnextisej tijneltokaj tlen kiijtoua Romanos 12:13: “Xikinselikaj sekinok [...] ika yejyektsi”.

6. ¿Ajkia kinamiki tikintlaneuisej tochaj?

6 Kema tikintlaneuij ma tlakuatij. Uejkajkia tlauel momajtoyaj kintlaneuisej ininchaj sekinok maseualmej, pampa kinekiyayaj nopa maseuali ma kiita kinekiyayaj itstosej ika tlaseuilistli uan mouampojchiuasej iuaya (Gén. 18:1-8; Juec. 13:15; Luc. 24:28-30). Tojuantij, ¿ajkia kinamiki tikintlaneuisej? Katli nochipa tikinitaj: toikniuaj tlen tlanechikoli. Moneki tikinpiasej touampoyouaj katli amo kema tetlauelkauaj uan kuali timouikasej ininuaya nochi inijuantij, pampa kema tikixnamikisej tlaouijkayotl, monekis timopaleuisej. Ipan xiuitl 2011, Katli kinyakanaj Jehová itlajtoltemakauaj kiijtojkej ayokmo momachtiskiaj pilamochtsi Tlen Tematiltia a las 6:45 p.m. ipan Kali Betel ne Estados Unidos, nama momachtiskiaj a las 6:15 p.m. ¿Kenke kiampa kichijkej? Pampa kiampa miakej katli itstokej Betel kinekiskiaj itstosej ininuaya sekinok kema tlamiskia inintlanechikol. Ipan sekinok kali Betel nojkia kiampa kichijkej, uan nopa kinpaleuijtok nochi kuali ma mouikakaj.

7, 8. ¿Kenijkatsa uelis tijnextisej kuali tikinseliaj toikniuaj katli yauij tlamachtiaj ipan totlanechikol?

7 Kema ipan totlanechikol ualauij kiixtomaj se tlamachtili toikniuaj tlen sekinok tlanechikoli, toikni katli tepaxaloua chijchikuasej metstli uan kemantika katli ualauij tlen kali Betel, uelis tijnextisej kuali titeseliaj (xijpoua 3 Juan 5-8). Uelis tijnextisej tlaj tikintlaneuisej ma tlakuatij. ¿Ueliskia tijchiuasej nopa kema techpaxaloti se toikni?

8 Se tosiuaikni tlen eua Estados Unidos kiijtoua: “Ipan miak xiuitl, noueue uan na tikintlanejtokej miakej toikniuaj ininuaya ininsiuajuaj katli yauij tlanechikoli. Nochipa kuali tijyolmajtokej, tiyolpaktokej, uan techpaleuijtok kuali ma titlaneltokakaj. Amo kema techyolkokojtok pampa kuali tikinselijtokej toikniuaj”.

9, 10. 1) ¿Ajkia inijuantij uelis monekis ma mokauakaj tochaj miak tonali? 2) ¿Uelis kinextisej kuali teseliaj katli amo kipiaj uejueyi kali o amo tlapijpiaj? Xikijto se neskayotl.

9 Kema toikniuaj mokauaj tochaj. Uejkajkia, miakej kinextiyayaj kuali teseliyayaj kema kiniljuiyayaj sekinok ma mokauakaj ininchaj (Job 31:32; Filem. 22). Ipan ni tonali, nojkia moneki kiampa tijchiuasej. Toikniuaj katli tepaxalouaj chijchikuasej metstli moneki kipiasej kanke mokauasej kema kipaxalouaj se tlanechikoli. Nojkia katli momachtiaj ipan escuelas teocráticas uan sekinok katli tlapaleuiaj ma mochijchiua kali kampa timosentiliaj. Uan kema se chikauak ajakatl o seyok tlamantli kintlasojsoljuilia toikniuaj, uelis tikiniljuisej ma mokauakaj tochaj pampa ayamo kinkualchijchiuiliaj ininchaj uan uelis amo kana mokauasej. Amo ma timoiljuikaj san katli kipiaj uejueyi uan kuajkuali kali kinamiki kinselisej toikniuaj. Uelis inijuantij miakpa ipa kinselijtokej. ¿Nojkia uelis tikiniljuisej ma mokauakaj tochaj maske amo ueyi o amo titlapijpiaj?

10 Se toikni katli eua Corea del Sur kiilnamiki kenijkatsa kuali kiyolmatki kema toikniuaj katli momachtiyayaj ipan escuelas teocráticas mokauayayaj ichaj. Ya kiijkuilok: “Maske achtouia amo tijmatiyayaj tlaj kena tikinseliskiaj, pampa namanok timosenkajtoyaj uan tochaj amo tlauel ueyi, tlauel tiyolpakiyayaj kema toikniuaj mokauayayaj tochaj. Tikitakej kenijkatsa katli mosenkajtoyaj tlauel yolpakiyayaj pampa sansejko kitekipanouayayaj Jehová uan omej kichiuayayaj kampeka kichiuasej tlen mosentlalijtoyaj”.

11. ¿Kenke moneki ma tikinnextilikaj kuali tikinseliaj katli asij ipan totlanechikol?

11 Kema toikniuaj asij ipan totlanechikol. Uelis sekij toikniuaj yauij itstotij ipan toaltepe, asij pampa kinekij tlapaleuisej ipan tlajtolmoyaualistli o sekij precursores kintitlanij ipan totlanechikol. Kema asij, uelis tlauel ouij kimatij, pampa moneki momatisej itstosej kej katli nopaya itstokej, momatisej ipan tlanechikoli o kiyekosej se yankuik tlajtoli. Tlaj tikintlaneuisej ma tlakuatij tochaj o ma yakaj touaya kema tiasej kanajya, kinpaleuis ma mouampojchiuakaj touaya uan ma momatikaj itstosej kampa tojuantij tiitstokej.

12. ¿Tlake kinextia amo moneki tijchiuasej miak tlamantli tlaj tijnekij tijnextisej kuali titeseliaj?

12 Amo moneki tijchiuasej miak tlamantli uan kiampa tijnextisej kuali titeseliaj (xijpoua Lucas 10:41, 42). Se toikni kiijtoua kenijkatsa kiyolmatkej ya iuaya isiua kema pejkej tlatekipanouaj kej misioneros: “Nojua titelpokamej tieliyayaj, tikintemouayayaj tochampoyouaj uan amo tijmatiyayaj miak tlamantli. Se tonali, ika tiotlak, nosiua tlauel mokuesojtoya, uan na amo nijmatiyaya kenijkatsa nijyolchikauas. Nechka a las 7:30, se akajya techkaltajtakanito. Eliyaya se akajya katli momachtiyaya Biblia uan kiuikayaya eyi lalax pampa kinekiyaya kuali kinselis misioneros katli asitoyaj. Tikiljuijkej ma pano uan tijmakakej atl. Teipa tijmankej té uan chokolatl. Tojuantij ayamo tikamanaltiyayaj suajili, uan ya amo kamanaltiyaya totlajtol. Ipan nopa tonali pejki kuali timouampojchiuaj ininuaya toikniuaj uan nelia tlauel tiyolpajkej”.

AMO TLENO MA TECHTSAKUILI KUALI TITESELISEJ

13. ¿Kenijkatsa techpaleuia kema kuali titeseliaj?

13 ¿Tijmatij ouij kuali titeselisej? Tlaj kena, uajka uelis amo tijmajtokej kenijkatsa se kiyolmati kema tiitstokej ininuaya toikniuaj, uan uelis amo timouampojchijtokej ininuaya. Kema kuali titeseliaj amo tijyolmatij toselti tiitstokej. Uajka, ¿tlake ueliskia kichiuas se akajya amo kuali ma teseli? Ma tikitakaj se keski tlamantli.

14. ¿Tlake uelis tijchiuasej tlaj timoiljuiaj amo uelis titetlaneuisej o tiasej kampa techtlaneuij pampa tlauel timotekiuijtokej uan tisiajtokej?

14 Tlauel timotekiuijtokej uan tisiajtokej. Katli tijtekipanouaj Jehová tlauel timotekiuiaj pampa tijpiaj miak tekitl. Yeka miakej moiljuiaj amo uelis kinselisej toikniuaj pampa amo kipiaj miak tonali uan tlauel siajtokej. Tlaj kiampa timoiljuiaj, uajka moneki kuali tikitasej tlake tijchiuaj. ¿Uelis tijpatlasej se keski tlamantli uan kiampa tijpiasej tonali uan uelis tikintlaneuisej toikniuaj o tojuantij tiasej kema techtlaneuisej? Biblia kiijtoua ma tikilnamikikaj moneki nochipa kuali titeselisej (Heb. 13:2). Amo kenijki tlaj tijkauasej tonali uan kiampa uelis tiitstosej ininuaya toikniuaj; ya nopa kinamiki tijchiuasej. Yeka, kualtiaskia ayokmo tiuejkauasej ika se keski tlamantli tlen amo tlauel ipati.

15. ¿Tlake ueliskia kichiuas amo ma tikintlaneuikaj sekinok?

15 Kej timoitaj. ¿Tijnejkej se tonali tikintlaneuisej toikniuaj uan teipa amo kuali tijyolmatkej? Uelis tipinauaj, uan timoiljuiaj kuesiuisej katli tikintlaneuisej pampa amo tijmatij tlake tikijtosej. Nojkia uelis amo tijpiaj miak tomij uan timoiljuiaj amo uelis tikinmakasej tlen sekinok toikniuaj kinmakaj. Nochipa ma tikilnamikikaj amo moneki tlauel titlapijpiasej, san moneki kuali ma tlaejelto uan amo ma tlasokiyojto, uan ma tijchiuakaj kuali ma kiyolmatikaj toikniuaj.

16, 17. ¿Tlake techpaleuis tlaj timotekipachouaj kema tikintlaneuij toikniuaj?

16 Amo san tojuantij techtekipachoua kema tikintlaneuij sekinok. Se ueuejtlakatl katli eua Gran Bretaña kiijtoua: “Kema tijmatij tikinselisej toikniuaj ipan tochaj, kichiua ma timotekipachokaj se kentsi. Kej pano ika sekinok tlamantli kema tijtekipanouaj Jehová, kema tikitaj kenijkatsa techpaleuia uan tlauel kuali tijyolmatij, ayokmo tlauel timotekipachouaj. Tlauel kuali nijyolmajtok kema niitstok ininuaya toikniuaj maske san tikafenij uan tikamanaltij”. Ma tikilnamiktokaj moneki tijnextisej techtekipachoua tlen kiyolmatij katli tikintlaneuij (Filip. 2:4). Miakej kinpaktia kiijtosej tlen kinpanotok ipan ininnemilis. Uan uelis kuali tikintlakakilisej kema itstosej touaya. Seyok ueuejtlakatl kiijtoua: “Kema toikniuaj yauij nochaj nechpaleuia ma nijkuamachili tlen kinpano uan ma nijmati se keski tlamantli tlen inijuantij, kej kema kiixmatkej tlen melauak”. Tlaj tijnextiaj techtekipachoua tlen kiyolmatij katli tikintlaneuij, temachtli nochi tlauel tiyolpakisej.

17 Se precursora katli kinseliyaya ichaj toikniuaj katli momachtiyayaj ipan escuelas teocráticas, kiijtok: “Achtoui nimotekipachouayaya pampa amo tlauel nitlapijpia uan tlen nijpixtok amo yajyankuik. Uan isiua nopa toikni katli temachtiyaya tlauel nechyolchikajki. Nechiljuik kema ya uan iueue kipaxalouaj tlanechikoli, tlauel yolpakij kema itstokej iuaya se akajya katli kuali tlaneltoka maske amo kipia miak tlamantli, pampa sanse kej inijuantij, mosentlalijtokej kitekipanosej Jehová uan amo tlapijpiasej. Nikilnamijki tlen nonana techiljuiyaya kema nojua tikonemej: ‘Achi más kuali se kikuas san kilitl ipan se kali kampa onka tlaiknelijkayotl’” (Prov. 15:17). Amo kinamiki timotekipachosej, pampa tlauel ipati tikinnextilisej tlauel tikinikneliaj katli tikintlaneuij uan amo seyok tlamantli.

18, 19. ¿Kenijkatsa techpaleuia kuali ma timouikakaj kema kuali titeseliaj?

18 Kej tikinitaj sekinok. ¿Itstok se akajya ipan tlanechikoli katli amo kuali tikitaj? Tlaj amo tleno tijchiuaj, uajka amo kema mopatlas tlen tijyolmatij uan nochipa amo kema kuali tikitasej. Uelis amo tijnekij tijtlaneuisej tochaj se toikni katli amo techpaktia kenijkatsa eli o se katli uejkajkia techchiuilik tlen amo kuali uan amo tikilkajtokej.

19 Biblia kiijtoua tlaj kuali titeselisej, techpaleuis kuali ma timouikakaj ininuaya sekinok (xijpoua Proverbios 25:21, 22). Tlaj tikintlaneuisej kichiuas ma tikilkajtiakaj tlen panok uan techpaleuis kuali ma timouikakaj. Uan uelis peuas tikitasej nopa kuajkuali tlamantli tlen Jehová kiitak kema kitlapejpenik ma kitekipano (Juan 6:44). Kema tlaiknelijkayotl techyololinia ma tijtlaneuikaj se toikni, maske amo moiljuijtoya tlaj tijtlaneuiskiaj, kichiua ma mopatla kej timoitaj uan uelis peuas kuali timouikasej. ¿Kenijkatsa uelis tijmatisej tlaj tijtlaneuij pampa nelia tikikneliaj? Uelis tijmatisej tlaj tijchiuaj tlen kiijtoua Filipenses 2:3: “Axaka ma kichiua se tlamantli pampa kineki moueyimatis ininixpa sekinok”. Nochi toikniuaj kinextiaj se keski tlamantli tlen tojuantij amo. Uelis tlauel kuali tlaneltokaj, kiijiyouiaj nochi, amo majmauij o kinextiaj seyok kuali tlamantli. Tlaj tikitasej tlake tlamantli kinextia uan tojuantij amo tijnextiaj nopa, techpaleuis nojua ma tikiknelikaj uan amo ouij tijmatisej tijnextisej kuali tijseliaj.

¿TLAKE UELIS TIJCHIUASEJ TLAJ TIJNEKIJ KUALI MA KIYOLMATIKAJ KATLI TECHTLANEUIJ?

Katli tetlaneuij kichiuaj kampeka kuali kinselisej katli kintlaneuij. (Xikita párrafo 20).

20. ¿Tlake moneki tijchiuasej tlaj tikijtouaj kena tiasej kampa techtlanejkej, uan kenke moneki kiampa tijchiuasej?

20 David kitlajtlanik Jehová: “ToTeko, ¿ajkeya uelis kalakis ipan mochaj[?]” (Sal. 15:1). Kinekiyaya kimatis tlake kuajkuali tlamantli monekiyaya kinextisej katli Jehová kintlaneuiskia. Seyok texto kinextia se tlamantli tlen moneki tijchiuasej: “Ipan mochaj itstosej tlen kitlamichiuaj tlen mokajtokej kichiuasej yonke nelouij uan kinkokoua para kichiuasej” (Sal. 15:4). Yeka, tlaj tikijtouaj kena tiasej kampa techtlaneuij, moneki tijchiuasej tlen tikijtojkej. Tlaj amo tijchiuaskiaj, san tlapik nochi tlen kichiuaskia katli techtlanejki (Mat. 5:37). Maske sekij kiijtouaj kena yasej kampa kintlanejkej, teipa ayokmo yauij pampa tlauel kinpaktia tlen seyok kintlaneui, uan yeka nama nopaya yauij. Se akajya katli kiampa kichiua kinextia amo tlatlepanita uan amo teiknelia. Kinamiki tijnekisej tiasej kampa techtlaneuij, uan ika nochi toyolo tikintlaskamatilisej nochi tlen techmakasej (Luc. 10:7). Uan tlaj se tlamantli nelia techtsakuiliskia uan amo ueliskia tiasej, uajka nimantsi ma tijmatiltikaj katli techtlanejtok. Kiampa tijnextiskiaj nelia titeikneliaj uan titlatlepanitaj.

21. ¿Tlake momajtokej kichiuaj kanajya uan kenijkatsa tijnextiskiaj tijtlepanitaj?

21 Nojkia moneki tijtlepanitasej tlen momajtokej kichiuaj toikniuaj. Maske kanajya amo kenijki tiasiti ichaj se akajya maske amo tleno tikiljuijtok, kanajya kena kualtiaskia tikinmatiltis achtoui. Uan sekij momajtokej kinmakaj kuajkuali tlakualistli katli kintlaneuij, uan sekinok temakaj tlen ininchampoyouaj nojkia kikuasej. Kanajya katli kintlaneuij momajtokej kiuikasej tlakualistli, uan kanajya amo moneki tijchiuas nopa. Uan ipan se keski altepemej momajtokej kiijtosej amo, uelis sempatsi o ompa kiampa kichiuasej, uan teipa uelis kiijtosej kena yasej kema kintlaneuisej. Uan tlaj kiampa kichiuaskiaj ipan sekinok altepemej, kiijtoskiaj amo tleno kitlaskamatij. Uajka, moneki nochipa tijchiuasej kuali ma kiyolmatikaj katli techtlaneuisej.

22. ¿Kenke tlauel moneki kuali timoselisej “se ika seyok”?

22 Ipan ni tonali nelia moaxitia tlen kiijtok Pedro, pampa “monechkauia nopa tonali” kema toTeotsij kitlamiltis tlen amo kuali (1 Ped. 4:7). Tikixnamikij miak tlaouijkayotl, uan nojua momiakilijtias kej panotias tonali, yeka tlauel moneki timoiknelisej se ika seyok. Tlauel moneki tijchiuasej tlen kiijtok Pedro uan timoselisej “se ika seyok” (1 Ped. 4:9). Nochipa moneki ma tijnextikaj kuali titeseliaj, uan tlauel kuali tijyolmatisej tlaj kiampa tijchiuasej.