Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 44

UIKATL 33 Xikiljui Jehová tlen mitskuesoua

¿Tlake tijchiuasej kema techchiuilisej tlen amo kuali?

¿Tlake tijchiuasej kema techchiuilisej tlen amo kuali?

“Amo xijkaua ma mitstlani tlen amo kuali, pero nojua xijchijto tlen kuali para tijtlanis tlen amo kuali” (ROM. 12:21).

TLEN MOIXTOMAS

¿Tlake uelis tijchiuas tlaj mitschiuilisej tlen amo kuali?

1, 2. ¿Tlake tlamantli amo kuali uelis techchiuilisej sekinok?

 JESÚS kiijtok se neskayotl tlen se siuatl katli ya miktoya iueue uan ajachika kiiljuiyaya se juez ma kipaleui pampa kitlaijiyouiltiyayaj. Uelis Jesús itokilijkauaj kuali kikuamachiliyayaj tlen kipanoyaya nopa siuatl pampa ipan nopa tonali miakej kintlaijiyouiltiyayaj (Luc. 18:1-5). Tojuantij nojkia tijkuamachiliaj pampa nama nojkia techchiuiliaj tlen amo kuali.

2 Amo timosentlachiliaj kema techtlaijiyouiltiaj pampa ipan ni tonali miakej techikoitaj uan amo teikneliaj (Ecl. 5:8). Pero kena timosentlachiliaj kema se toikni o tosiuaikni techchiuilia tlen amo kuali. Maske inijuantij amo techtlatsakuiltiaj, kemantika kena techchiuilisej tlen amo xitlauak pampa nochi titlajtlakolejkej. Tlauel techpaleuis tlen kichijki Jesús kema ikualankaitakauaj kichiuilijkej tlen amo kuali. Tlaj tijpiaj toyolo kema sekinok techchiuiliaj tlen amo kuali, nojkia moneki kiampa tijchiuasej ika toikniuaj. ¿Kenijkatsa kiyolmati Jehová kema kiita se toikni o sekinok techchiuiliaj tlen amo kuali?

3. ¿Kenke tikijtouaj Jehová kiita tlen techchiuiliaj?

3 Jehová kiyolkokoua kema kiita sekinok techchiuiliaj tlen amo kuali pampa ya “kipaktia tlen xitlauak” (Sal. 37:28). Jesús kiijtok iTata “kichiuas nimantsi ma mosenkaua ininkuesol” itekipanojkauaj kema monekis (Luc. 18:7, 8). Uan Jehová nechka kitlamiltis nochi tlen techtlaijiyouiltia uan ayokmo kema kikauas ma techchiuilikaj tlen amo xitlauak (Sal. 72:1, 2).

4. ¿Kenijkatsa techpaleuia Jehová?

4 Maske ipan ni tonali Jehová ayamo kisenkaua nochi kuesoli, kena techpaleuia ma tijmatikaj tlake tijchiuasej kema sekinok techchiuiliaj tlen amo xitlauak (2 Ped. 3:13). Ya techiljuia tlake moneki tijchiuasej para amo moueyilis se kualantli. Nojkia kiampa technextilia ika tlen kichijki iKone. Uan ipan Biblia, techiljuia tlake uelis tijchiuasej tlaj techchiuiliaj tlen amo kuali.

KUALI MA TIKITAKAJ TLAKE MONEKI TIJCHIUASEJ

5. ¿Kenke moneki kuali tikitasej tlake tijchiuasej kema techchiuiliaj tlen amo kuali?

5 Kema se akajya techchiuilia tlen amo kuali, uelis tlauel timoyolkokosej uan timokuesosej (Ecl. 7:7). Job uan Habacuc katli amo kema kitlauelkajkej Jehová, nojkia kiampa kiyolmatkej (Job 6:2, 3; Hab. 1:1-3). Maske amo kenijki tlaj kiampa tijyolmatij, moneki kuali tikitasej tlake tikijtosej para amo tijchiuasej tlen amo kinamiki.

6. ¿Tlake techmachtia tlen kichijki Absalón? (Nojkia xikita tlaixkopinkayotl).

6 Kema techchiuiliaj tlen amo kuali o tikitaj sekinok kintlaijiyouiltiaj, uelis tijnekisej timomakuepasej. Pero tlaj kiampa tijchiuasej, uelis más moueyilis nopa kuesoli. Ma timoiljuikaj tlen kichijki Absalón, katli elki ikone David. Ya tlauel kualanki kema kimatki itepotsikni Amnón, kichiualtijtoya Tamar ma moteka iuaya. Itlanauatil Moisés kiijtouayaya Amnón kinamikiyaya mikis (Lev. 20:17). Maske amo kenijki tlaj Absalón kualaniyaya, amo kinamikiyaya kimiktis Amnón (2 Sam. 13:20-23, 28, 29).

Kema Absalón kimatki tlen kichiuilijtoyaj iuelti Tamar, tlauel kualanki. (Xikita párrafo 6).


7. ¿Tlake moiljuik katli kiijkuilok se Salmo kema kiitak miakej kinchiuiliyayaj tlen amo xitlauak?

7 Kema tikitaj amo tleno kipano katli kichiuaj tlen amo xitlauak, uelis timoiljuiaj tlaj nelia ipati tijchiuasej tlen kuali. Ma timoiljuikaj tlen kiyolmatiyaya katli kiijkuilok se Salmo pampa kiitayaya kenijkatsa kintlaijiyouiltiyayaj katli kuali monejnemiltiyayaj. Ya kiijtok: “Ni tlakamej [ . . . ] ajachika kimiakiliaj más inintomij” (Sal. 73:12). Tlauel kualaniyaya ika tlen kiitayaya uan nopa kichijki ma moiljui ayokmo ipati kitekipanos Jehová. Yeka kiijtok: “Kema nijnejki nijmachilis para tlen itstokej kuali nopa tlakamej tlen kikokoliaj Toteko, elki tlauel ouij para nijmachilis” (Sal. 73:14, 16). Nojkia kiijtok: “San kentsi poliuiyaya para niuetstoskia. Noikxiuaj xitlaniyaya uan nechkatitoya para nimomimilos tlatepexiko” (Sal. 73:2). Toikni Alberto nojkia kiampa kipanok. a

8. ¿Tlake kichijki se toikni kema kiistlakauijkej?

8 Se keskij toikniuaj kiijtojkej Alberto kiichtektoya tomij tlen itlanechikol maske ya amo kikuitoya. Yeka, ayokmo tlatekipanok kej ueuejtlakatl uan sekinok toikniuaj katli nojkia kimatiyayaj tlen panok, ayokmo kuali kiitakej. Ya kiijtoua: “Amo kuali nijyolmatiyaya, nikualantoya uan amo nijmatiyaya tlake nijchiuas”. Nopa kichijki ma mouejkatlali uan makuili xiuitl ayokmo yajki tlanechikoli. Tlen kipanok ni toikni techmachtia tlake uelis techpanos tlaj tlauel timosentlaliaj ipan tlen tijyolmatij kema techchiuiliaj tlen amo kuali.

MA TIJCHIUAKAJ KEJ JESÚS

9. ¿Tlake tlamantli kiijiyouik Jesús? (Nojkia xikita tlaixkopinkayomej).

9 Jesús technextilik tlake uelis tijchiuasej. Miakej maseualmej kichiuilijkej tlen amo kuali. Ichampoyouaj amo kineltokayayaj tlaj eliyaya Mesías uan kiijtouayayaj uiuitixtoya. Katli tlayakanayayaj ipan religión kiijtouayayaj amo kuali ajakamej kipaleuiyayaj Jesús. Uan soldados katli eliyayaj romanos kipinajtijkej, kitlaijiyouiltijkej uan kimiktijkej (Mar. 3:21, 22; 14:55; 15:16-20, 35-37). Maske kiampa kichiuilijkej, Jesús kiijiyouik nochi uan amo momakuepki. ¿Tlake techmachtia tlen kichijki?

Jesús kinextik tlake moneki tijchiuasej kema techchiuilisej tlen amo kuali. (Xikita párrafos 9, 10).


10. ¿Tlake kichijki Jesús kema kichiuilijkej tlen amo kuali? (1 Pedro 2:21-23).

10 (Xijpoua 1 Pedro 2:21-23). b Jesús technextilik tlake moneki tijchiuasej kema techchiuiliaj tlen amo kuali. Kimatiyaya kema kinamikiyaya kiijtos se tlamantli uan kema amo (Mat. 26:62-64). Kema sekinok kiistlakauiyayaj kemantika amo tleno kiijtouayaya (Mat. 11:19). Uan kema kinnankiliyaya ikualankaitakauaj, amo kinmajmatiyaya o kiniljuiyaya teipa kintlatsakuiltiskia. Jesús amo mosentlalik san ipan tlen kiyolmatiyaya, “ya kikauilik nochi nopa tlamantli ipan imako katli xitlauak tetlajtolsenkaua”. Kimatiyaya Jehová kiitayaya nochi tlen kichiuiliyayaj uan motemachiyaya kisenkauaskia nopa tlamantli kema kinamikiskia.

11. ¿Kenijkatsa uelis titlanankilisej kema techchiuilisej tlen amo kuali? (Nojkia xikita tlaixkopinkayomej).

11 Uelis tijchiuasej kej Jesús tlaj kuali timoiljuiaj tlake tikijtosej kema techchiuiliaj tlen amo kuali. Tlaj tlen techchiuilijkej amo tlauel ueyi, ueliskia kiampa tijkauasej o uelis amo tleno tikijtosej para amo tijueyilisej nopa kuesoli (Ecl. 3:7; Sant. 1:19, 20). Pero kemantika uelis kena monekis tikijtosej se tlamantli tlaj tikitaj se akajya kichiuiliaj tlen amo kuali o monekis tijmanauisej tlen tijneltokaj (Hech. 6:1, 2). Tlaj kiampa tijchiuaj, moneki tijchiuasej ika tlatlepanitakayotl uan ika yamanik tlajtoli (1 Ped. 3:15). c

Kema techchiuilisej tlen amo kuali, uelis tijchiuasej kej Jesús uan kuali timoiljuisej kenijkatsa tikamanaltisej uan tlake tikijtosej. (Xikita párrafos 11, 12).


12. ¿Kenijkatsa uelis tijkauasej tlen techpano “imako Toteko tlen tetlajtolsenkaua xitlauak”?

12 Nojkia uelis tijchiuasej kej Jesús tlaj tijkauaj “imako Toteko tlen tetlajtolsenkaua xitlauak”. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej? Tlaj se akajya amo kuali techita o techchiuilia tlen amo kuali, timotemachiaj Jehová kiita tlen eltok ipan toyolo. Kema kiampa tijchiuaj, techpaleuia ma tikijiyouikaj tlen techchiuiliaj, pampa tijmatij ya kikualtlalis nopa kuesoli. Kema tijkauaj Jehová ma kisenkaua nopa kuesoli, techpaleuia amo ma tikualantokaj yon ma timoyolkokojtokaj. Pampa ni tlamantli ueliskia kichiuas ma tijchijtiuetsikaj tlen amo kinamiki, ayokmo ma tiyolpakikaj uan ayokmo kuali ma timouikakaj iuaya Jehová (Sal. 37:8).

13. ¿Tlake techpaleuis ma tikijiyouijtokaj kema techchiuilisej tlen amo kuali?

13 Amo uelis tiyajatisej tijchiuasej nochi tlen Jesús kichijki pampa titlajtlakolejkej. Uelis tikijtosej o tijchiuasej se tlamantli tlen amo tijnekiyayaj (Sant. 3:2). Kemantika uelis monekis nojua tikijiyouijtosej tlen techchiuilijkej sekinok. Tlaj kiampa mitspano, xikilnamiki Jehová kimati tlen tijyolmati. Uan Jesús techkuamachilia pampa nojkia kichiuilijkej tlen amo kuali (Heb. 4:15, 16). Jehová techmachtia ika tlen Jesús kichijki uan nojkia techpaleuia ika iTlajtol para ma tijmatikaj tlake uelis tijchiuasej kema techchiuilisej tlen amo kuali. Ma tikitakaj ome textos tlen Amochtli Romanos.

“XIJKAUILIKAJ DIOS MA KINEXTI IKUALANKAYO”

14. ¿Tlake kiijtosneki “xijkauilikaj Dios ma kinexti ikualankayo”? (Romanos 12:19).

14 (Xijpoua Romanos 12:19). Apóstol Pablo kiniljuik Cristo itokilijkauaj “xijkauilikaj Dios ma kinexti ikualankayo”. Kiampa tijchiuaj kema tijkauaj Jehová ma kixitlaua nopa kuesoli kema kiitas kinamiki. Kiampa kichijki John kema se toikni kichiuilik tlen amo kuali. Ya kiijtok: “Nijchijki kampeka amo nimomakuepas o nijsenkauas nopa kuesoli kej na nijnekiyaya. Tlauel nechpaleuik tlen kiijtoua Romanos 12:19 ma nijpia noyolo uan ma nimotemachi ipan Jehová”.

15. Xikijto kenke tlauel techpaleuis tlaj tijkauaj imako Jehová nopa kuesoli tlen tijpiaj.

15 Tlaj tijkauaj Jehová ma kisenkaua tlen techchiuiliaj, amo tlauel timotetsopasej yon timoiljuisej toselti uelis tijsenkauasej nopa kuesoli. Jehová kineki techpaleuis, ya kejuak techiljuia: “Xijkaua nomako tlen mitspano, na nijsenkauas nochi”. Jehová kiijtoua kisenkauas nopa kuesoli tlen tijpiaj uan ya más kuali kichiuas. Tlaj timotemachiaj ipan tlen ya techiljuia, ayokmo tlauel tikualantosej ika tlen techchiuilijkej. Kiampa kichijki John, katli tikijtojkej ipan párrafo 14. Ya kiijtoua: “Nijkaua Jehová ma kisenkaua nopa kuesoli pampa nijmati ya más kuali kichiuas”.

“NOJUA XIJCHIJTO TLEN KUALI PARA TIJTLANIS TLEN AMO KUALI”

16, 17. ¿Kenijkatsa kema timomaijtouaj techpaleuia ma tijtlanikaj tlen amo kuali? (Romanos 12:21).

16 (Xijpoua Romanos 12:21). Pablo kiijtok: “Nojua xijchijto tlen kuali para tijtlanis tlen amo kuali”. Ipan Sermón del Monte Jesús kiijtok: “Xikiniknelikaj katli inmechkualankaitaj uan ximomaijtokaj por inijuantij katli inmechtlaijiyouiltiaj” (Mat. 5:44). Uan ya kiampa kichijki. Uelis timoiljuijtokej kenijkatsa Jesús tlauel tlaijiyouik kema soldados tlen Roma kilavosminkej. Nojkia kipinaualtijkej uan tlauel kitlaijiyouiltijkej. Amo nochi tijkuamachiliaj tlen kipanok. ¡Amo kinamikiyaya kiampa ma kichiuakaj!

17 Jesús amo mosentlalik ipan tlen kichiuilijkej. Ya amo kitlajtlanik Jehová ma kintlatsakuilti nopa soldados, ya kiiljuik: “Papá, xikintlapojpoljui pampa amo kimatij tlake kichiuaj” (Luc. 23:34). Tlaj timomaijtouaj por katli techchiuiliaj tlen amo kuali, techpaleuis ayokmo tikinitasej kej achtouia uan amo tikinkualankaitasej yon timoyolkokojtosej.

18. ¿Kenijkatsa kinpaleuik Alberto uan John pampa momaijtojkej?

18 Nopa omej toikniuaj tlen tikijtojkej ipan ni tlamachtili tlauel kinpaleuik pampa momaijtojkej. Nopa kichijki ayokmo ma mosentlalikaj ipan tlen kinchiuilijkej. Alberto kiijtoua: “Kema nimomaijtok nikiljuik Jehová ma kinpaleui nopa toikniuaj katli nechistlakauijtoyaj. Miakpa nijtlajtlanik ma nechpaleui nikilkauas tlen nechchiuilijkej”. Ipan ni tonali, Alberto sampa kuali kitekipanoua Jehová. Uan John kiijtoua: “Miak uelta nikiljuik Jehová ma kipaleui nopa toikni katli nechchiuilik tlen amo kuali. Nopa nechpaleuik sampa kuali ma nikita uan ma nijtlapojpoljui, pampa kiampa nijchijki nama kuali nijyolmati”.

19. ¿Tlake moneki tijchijtosej ipan ni tonali? (1 Pedro 3:8, 9).

19 Ipan ni tonali nojua uelis techchiuilisej miak tlamantli tlen amo kuali. Maske kiampa techpanos, nochipa ma tikiljuikaj Jehová ma techpaleui. Yeka, ma tijchiuakaj kampeka tijchiuasej kej Jesús kema techtlaijiyouiltisej uan ma tijchiuakaj tlen Biblia kiijtoua. Tlaj kiampa tijchiuasej, uelis timotemachisej Jehová techteochiuas (xijpoua 1 Pedro 3:8, 9).

UIKATL 38 Jehová mitsmokuitlauis

a Mopatlatok se keski tokajyotl.

b Ipan 1 Pedro capítulo 2 uan 3, Pedro kiijtok se keski tlamantli tlen kiixnamikiyayaj toikniuaj tlen achtoui siglo. Ya kiijtok inintekouaj tlauel kintekitiltiyayaj o ininueue se keskij tosiuaikniuaj amo kineltokayayaj Jesús (1 Ped. 2:18-20; 3:1-6, 8, 9).