Ir al contenido

Ir al índice

¿Tijmajtoya?

¿Tijmajtoya?

¿Nelnelia itstoya Mardoqueo?

IPAN amochtli Ester tlauel pankisa nopa tokajyotl Mardoqueo. Ya eliyaya se judío katli kiuikatoyaj Persia ipan ipejya siglo 5 a.u.J., uan tlatekipanouayaya kampa “Asuero tlanauatiyaya”, (ipan ni tonali miakej moiljuiaj ni tlanauatijketl eli Jerjes I). Mardoqueo kichijki se keski tlamantli uan kiampa amo kimiktijkej nopa tlanauatijketl. Yeka Asuero tlauel kitlaskamatilik uan tlanauatik ma kitlepanitakaj. Teipa kema kimiktijkej Amán, katli eliyaya ikualankaitaka Mardoqueo, nopa tlanauatijketl kimakak Mardoqueo nopa tekitl tlen kipixtoya Amán. Yeka, ya uelki kichiua se tlanauatili tlen kinpaleuik nochi judíos katli itstoyaj Persia, uan kiampa amo kinmiktijkej (Est. 1:1; 2:5, 21-23; 8:1, 2; 9:16).

Ipejya siglo 20, se keskij katli kiitaj tlen panok uejkajkia, kiijtojkej tlen kiijtoua amochtli Ester amo nelia panotoya uan Mardoqueo amo kema itstoya. Uan ipan xiuitl 1941, arqueólogos kipantijkej se keski tlamantli tlen kinextik nelia itstoya Mardoqueo kej kiijtoua Biblia. ¿Tlake kipantijkej?

Kipantijkej se tlajkuiloli ika tlajtoli persa tlen kiijtouayaya nopa tokajyotl Marduka (Mardoqueo ika español), katli tekitiyaya Susa uan uelis kiitayaya kenijkatsa motekiuiyaya tomij. Kema kipantijkej nopa tlamantli, Arthur Ungnad, katli kiita tlen uejkajkia panok ipan nopa altepetl, kiijtok “san ipan Biblia nesi itoka Mardoqueo uan nojkia ipan nopa tlajkuiloli”.

Kema Arthur Ungnad kiijtok nopa tlamantli, sekinok nojkia pejkej kitlajtolkuepaj miak tlajkuiloli tlen eltoya ika tlajtoli persa tlen kipantijtokej. Nojkia kitlajtolkuepkej nopa tlajkuiloli tlen Persépolis tlen kipantijkej kampa kiajokuiyayaj tomij, tlen eltoya nechka nopa tepamitl tlen Persia. Nopa tlajkuiloli kiijkuilojkej kema tlanauatiyaya Jerjes I. Ijkuilijtok ipan tlajtoli elamita uan nopaya nesi miak tokajyotl tlen nojkia eltok ipan amochtli Ester. a

Itoka Mardoqueo (Marduka) kiijkuilojtokej ika tlajtoli persa.

Ipan miak tlajkuiloli tlen Persépolis ijkuilijtok nopa tokajyotl Marduka, ya tlajkuilouayaya kampa tlanauatiyaya Jerjes I, ipan Susa. Se tlen nopa tlajkuiloli kiijtoua Marduka tlajtolkuepayaya. Ni tlamantli kinextia nelia melauak tlen ijkuilijtok ipan Biblia kema kamanalti tlen Mardoqueo, pampa kiijtoua ya tekitiyaya kampa tlanauatiyaya Asuero (Jerjes I), kamanaltiyaya ome tlajtoli uan nochipa moseuiyaya kampa kalakiyayaj katli yauiyayaj kiitaj Asuero (Est. 2:19, 21; 3:3). Nopaya eltoya se ueyi puerta uan ipan nopa kali itstoyaj san katli kipiayayaj miak tlanauatili.

Kej tikitaj, onka miak tlamantli tlen kinextia Marduka uan Mardoqueo elij sanse, maske se tokajyotl ijkuilijtok ipan sekinok tlajkuiloli uan se tokajyotl ijkuilijtok ipan amochtli Ester. Itstoyaj ipan sanse xiuitl, ipan sanse altepetl uan kipixkej tekiuejkayotl ipan Susa. Nochi ni tlamantli kinextia Marduka uan Mardoqueo elij sanse.

a Ipan 1992, tlamachtijketl Edwin Yamauchi kiijkuilok se amochtli kampa kitlalik 10 tokajyotl tlen nojkia nesi ipan tlajkuiloli tlen Persépolis uan ipan amochtli Ester.