Ir al contenido

Ir al índice

¿Tlake techmachtia nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki?

¿Tlake techmachtia nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki?

¿Tlake techmachtia nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki?

UELIS timosentlachilis kema tikitas ipan nopa tlapoualistli kampa kiijtoua tlen Jesús kichijki kema itstoya ipan Tlaltipaktli, amo motekiuia nopa tlajtoli “milagro” tlen momajtoyaj kitekiuiaj ipan tlajtoli griego. Se tlajtoli griego tlen kemantika motlajtolkuepa “milagro” eli dý·na·mis, tlen kiijtosneki ‘chikaualistli’ (Lucas 8:46) uan nojkia uelis motlajtolkuepas kej “ininyajatil” o “chikaualneskayotl” (Mateo 11:20; 25:15). Se ixtlamatketl kiijtok ni tlajtoli “kipankixtia nopa uejueyi tlamantli tlen mochijki uan nojua tlauel kipankixtia nopa chikaualistli tlen ika mochijki. Ika nopa tlamantli toTeotsij kinextia ichikaualis”.

Seyok tlajtoli tlen nojkia motekiuia ipan griego eli té·ras, tlen kiijtosneki “chikaualneskayotl” o “tlaneskayotl” (Juan 4:48; Hechos 2:19). Ni tlajtoli kinextia tlake moiljuiaj nopa maseualmej katli kiitaj nopa uejueyi tlamantli. Cristo itokilijkauaj uan nopa miakej maseualmej miakpa mosentlachiliyayaj kema Jesús kichiuayaya uejueyi tlamantli (Marcos 2:12; 4:41; 6:51; Lucas 9:43).

Seyok tlajtoli griego tlen kinextia nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki eli sē·méi·on, o “tlaneskayotl”. Nopa ixtlamatketl Robert Deffinbaugh kiijtoua nopa tlajtoli “mosentlalia kinextis tlen nelnelia kiijtosneki milagro. Se tlaneskayotl eli se milagro uan kinextia se tlamantli tlen melauak tlen toTeko Jesús”.

¿Se istlakatili o nelnelia toTeotsij ichikaualis?

Jesús amo kichijki uejueyi tlamantli san pampa kinekiyaya ma kiitakaj maseualmej, kichijki pampa kinejki ma kiitakaj “iueyichikaualis toTeko”, kiampa kinextia kema Jesús kiiljuik nopa amo kuali ajakatl ma kisa tlen se telpokatl (Lucas 9:37-43). ¿Timoiljuia toTeotsij katli kipia nochi chikaualistli uan “kipia nochi yajatili”, amo ueliskia kichiuas nopa uejueyi tlamantli? (Isaías 40:26). ¡Ya nochi ueli kichiua!

Maske ipan amochtli Mateo, Marcos, Lucas uan Juan ijkuilijtok se treinta y cinco uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki, amo nelnelia tijmatij keski uejueyi tlamantli kichijki. Mateo 14:14 kiijtoua Jesús “kinitak nopa miakej tlakamej uan kintlasojtlak. Uan kinchikajki nopa kokoyanij”, nopaya amo kiijtoua keskij maseualmej kinchikajki.

Nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki, kinextik ya eliyaya toTeotsij iKone o nopa Mesías katli ualaskia. Biblia kiijtoua toTeotsij kimakayaya chikaualistli Jesús uan yeka ueliyaya kichiua uejueyi tlamantli. Apóstol Pedro kiijtok: “ToTeko Dios kinextik inmoixtla nochi inmojuantij para yajaya itstoya iuaya Jesús, nopa Nazaretejketl, uan para kipakti tlen kichijki. Ika Jesús, toTeko kichijki miak uejueyi tlamantli para tlakamej ma kisentlachilikaj uan kichijki miak tlaneskayotl uan miak chikaualneskayotl, keja ya inkimatij” (Hechos 2:22). Teipa Pedro nojkia kiijtok: “ToTeko kialtik para kitekitlalis, uan kimakak itonal uan miak chikaualistli. Inkimatij kenijkatsa Jesucristo kampa ueli tepaleuijtinenki uan kenijkatsa kinchikajki tlen tlaijiyouiyayaj ika iajakauaj Axkualtlakatl, pampa toTeko Dios itstoya iuaya Jesús” (Hechos 10:37, 38).

Nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichiuayaya nojkia eliyaya sanse ika tlen tlamachtiyaya. Marcos 1:21-⁠27 kinextia kenijkatsa nopa maseualmej kiitakej nopa ueyi tlamantli tlen Jesús kichijki uan tlen tlamachtiyaya. Ipan versículo 22 kiijtoua maseualmej “kisentlachiliyayaj ika itlamachtil”, uan versículo 27 kiijtoua “momajmatijkej” kema kiitakej Jesús kiiljuik se amo kuali ajakatl ma kisa tlen se tlakatl. Nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki uan tlen tlamachtik, kinextik ya eliyaya nopa Mesías.

Jesús amo san kiijtouayaya eliyaya nopa Mesías, ya kinextik ika tlen kiijtok uan ika tlen kichijki, nojkia kiampa neski kema kichijki uejueyi tlamantli ika toTeotsij ichikaualis. Kema ikualankaitakauaj kitlajtlanijkej ajkia kimakatoya nopa tekitl uan nopa tlanauatili, ya amo majmajki uan kinnankilik: “Na nijchijtok tlaneskayotl tlen más inmechnextilis ajkeya na kej itlajtol Juan [katli teatsonpoliuiltiyaya], pampa noTata nechmakak para ma nijchiua uejueyi tlaneskayotl para niinmechnextilis melauak ya nechtitlantok” (Juan 5:36).

¿Kenke uelis timotemachisej nelnelia melauak?

¿Tlake uelis techpaleuis ma timotemachikaj nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki nelia panok? Ma tikitakaj se keski tlamantli tlen kiampa kinextia.

Kema Jesús kichijki uejueyi tlamantli, ya nochipa kinejki ma kiuejkanpantlalikaj uan ma kitlaskamatilikaj toTeotsij. Yeka, kema kichikauaskia se tlakatl katli amo ueliyaya tlachia, kiijtok kichiuaskia nopa tlamantli “para ma monextis ipan ya tlen toTeko ika iueyi chikaualis ueli kichiua” (Juan 9:1-3; 11:1-4).

Jesús amo kema kichijki kej maseualmej katli san tlakajkayauaj, magos uan tetlajchiuianij. Nojkia amo kitekiuik hipnotismo, trucos, conjuros, uejueyi iljuitl yon sekinok tlamantli. Uan amo kichijki tlen maseualmej momajtoyaj kichiuaj yon tlen kitekiuiyayaj. Xikita kenijkatsa Jesús amo kiampa kichijki kema kinchikajki omej tlakamej katli amo ueliyayaj tlachiaj: “Kintlasojtlak uan kitlalik imax ipan ininixteyoljuaj uan nimantsi tlachixtejkej uan yajuantij kitokilijkej” (Mateo 20:29-34). Amo kichijki se ueyi iljuitl yon se tlamantli tlen kichiuaskia san ya ma kiuejkapantlalikaj. Kema Jesús kichijki uejueyi tlamantli, itstoyaj miakej maseualmej. Ya amo kitekiuik miak tlamantli tlen kitekiuiaj ipan ni tonali pampa kinekij sekinok ma kintlachilikaj. Uan nama kema se akajya kiijtoua kichiua se ueyi tlamantli, amo aka ueli kinextia tlaj nelnelia eli melauak (Marcos 5:24-29; Lucas 7:11-15).

Kemantika Jesús kiijtok tlauel kuali tlaneltokayayaj katli kinchikauayaya uan maske se akajya amo kuali tlaneltokayaya, Jesús ueliyaya kichikaua. Kema itstoya ipan altepetl Capernaum, maseualmej kiuikiliyayaj “miakej kokoyanij ika iajakauaj Axkualtlakatl. Uan Jesús san kamatki uan kinkixtilik ika itlajtol. Uan yajaya kinchikajki nochi tlen mokokouayayaj” (Mateo 8:16).

Jesús kichiuayaya uejueyi tlamantli pampa nelnelia kinekiyaya kinpaleuis maseualmej, uan amo san pampa kinekiyaya sekinok ma kiitakaj nelnelia ueliyaya kichiua uejueyi tlamantli (Marcos 10:46-52; Lucas 23:8). Ya amo kema kiampa kichijki pampa kinekiyaya ma kimakakaj tomij o seyok tlamantli (Mateo 4:2-4; 10:⁠8).

¿Nelnelia mochijki tlen ijkuilijtok ipan Evangelios?

Nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki uelis tikitasej ipan amochtli Mateo, Marcos, Lucas uan Juan. ¿Uelis timotemachisej nelnelia panok tlen nopaya kiijtoua? Kena.

Kej ya tikitakej, Jesús kichijki uejueyi tlamantli ininixpa sekinok. Uan miakej tlen nopa maseualmej katli kiitakej tlen Jesús kichijki, nojua itstoyaj kema moijkuilok nopa achtoui Evangelios. Nopa amochtli The Miracles and the Resurrection (Los milagros y la resurrección) kiijtoua nelnelia tlen nopaya ijkuilijtok. Kiijtoua: “Tlauel amo kuali eliskia tlaj se akajya kiijtoskia katli kiijkuilojkej Evangelios san kiijkuilojkej uejueyi tlamantli tlen amo nelnelia panok pampa kinekiyayaj kimoyauasej se keski tlamachtili. [...] Pampa inijuantij kichijkej kampeka kiijkuilosej tlen nelnelia panok”.

Katli kinkualankaitayayaj Cristo itokilijkauaj amo kema kiijtojkej amo mochijki nopa uejueyi tlamantli tlen ijkuilijtok ipan amochtli Mateo, Marcos, Lucas uan Juan. Inijuantij san kiijtouayayaj amo mochiuayaya nopa uejueyi tlamantli ika toTeotsij ichikaualis (Marcos 3:22-26). Uan maske teipa sekinok nojkia pejkej kiijilnamikij Jesús, inijuantij kimajtoyaj nelnelia kichijtoya uejueyi tlamantli. Uan ipan nopa achtoui 200 xiuitl kema ya ualajtoya Jesús, miakej kiijtojkej tlake uejueyi tlamantli kichijki. Yeka, uelis timotemachisej tlen ijkuilijtok ipan Evangelios nelnelia panok.

Nopa tlakatl katli kichiuayaya uejueyi tlamantli

Tlaj timosentlaliskiaj tijmatisej tlaj nelnelia panok nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki, uajka amo techpaleuiskia ma tijmatikaj nochi tlen panok. Kej kiijtoua nopa Evangelios, Jesús amo san kichijki uejueyi tlamantli, nojkia kinextik miak kuajkuali tlamantli uan kitekipachouayaya tlen kinpanoyaya sekinok, yeka kinpaleuiyaya.

Ma tikitakaj kema se tlakatl katli tlakayopalaniyaya kinechkauik Jesús uan chikauak kiiljuik: “Intla tijneki, uelis tinechchikauas”. Jesús “kitlasojtlak”, kitlalik ima ipani uan kiiljuik: “Kena, nijneki. Ximochikaua amantsi”. Uan nopa tlakatl nima mochikajki (Marcos 1:40-42). Tlen Jesús kichijki, kinextik ya kiyolkokouayaya tlen kinpanoyaya sekinok, yeka kinpaleuiyaya.

¿Tlake panok kema ipan altepetl Naín Jesús kinnamijki katli kiuikayayaj se akajya katli miktoya? Katli miktoya eliyaya se telpokatl, iyojtsi ikone se siuatl katli ya miktoya iueue. Jesús “kitlasojtlak” nopa siuatl, monechkauik kampa ya uan kiiljuik: “Amo xichoka”. Teipa kiyolkuik ikone nopa siuatl (Lucas 7:11-15).

Tlauel techyolchikaua tikitasej Jesús kichiuayaya uejueyi tlamantli pampa kintlasojtlayaya uan kinekiyaya kinpaleuis sekinok. Kej tikitaj, nochi tlen Jesús kichijki amo eli san se tlapoualistli. Hebreos 13:8 kiijtoua: “Jesucristo itstok sanse yaljuaya uan ama uan sanse itstos para nochipa”. Ipan ni tonali Jesús tlanauatia ipan iluikak uan nechka kitekiuis nopa chikaualistli tlen Jehová kimakatok uan kiampa kichiuas miak uejueyi tlamantli uan amo kej kema itstoya ipan Tlaltipaktli. Nojkia kinchikauas nochi katli kichiuaj tlen toTeotsij kipaktia. Jehová itlajtoltemakauaj uelis mitspaleuisej xijmati sekinok tlamantli tlen toTeotsij kiijtojtok kichiuas teipa.

[Tlaixkopinkayotl tlen uala]

Nopa uejueyi tlamantli tlen Jesús kichijki, kinextik “iueyichikaualis toTeko”

[Tlaixkopinkayotl tlen uala]

Jesús kinextik miak kuajkuali tlamantli