Ir al contenido

¿Kenke se siuatl moneki kikauas iueue ma kiyakana?

¿Kenke se siuatl moneki kikauas iueue ma kiyakana?

¿Kenke se siuatl moneki kikauas iueue ma kiyakana?

“Se tlakatl kipia tekiuejkayotl ika isiua pampa itstok keja itsonteko” (1 COR. 11:3).

1, 2. 1) ¿Tlake tlajtoli kitekiuik Pablo uan kiampa kiijtok Jehová kitlalijtok ajkia kipias tlanauatili? 2) ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej ipan ni tlamachtili?

 JEHOVÁ kitlalijtok ajkia kipias tlanauatili, yeka apóstol Pablo kiijtok: “Cristo kipia tekiuejkayotl ika nochi tlakamej, [...] keja toTeko Dios kipia tekiuejkayotl ika Cristo” (1 Cor. 11:3). Ipan tlamachtili tlen tikitakej, kinextik Jesús tlauel kipatiita uan kipaktia Jehová ma kiyakana. Nojkia tikitakej se tlakatl moneki kikauas Jesús ma kiyakana. Ma tikilnamikikaj Jesús kuali kinnojnotsayaya maseualmej, kintlasojtlayaya uan kinpatiitayaya. Se tlakatl moneki kiampa kichiuas ika isiua uan ika sekinok.

2 Uan se siuatl, ¿kinamiki ma kiyakanakaj? Kena. Pablo kiijtok: “Se tlakatl kipia tekiuejkayotl ika isiua pampa itstok keja itsonteko”. ¿Kenijkatsa se tosiuaikni kinamiki kiitas ni tlanauatili? ¿Moneki kichiuas maske iueue amo kitekipanoua Jehová? ¿Kiijtosneki amo kinamiki kiijtos yon se tlamantli kema iueue kitlapejpenia se tlenijki? ¿Uan tlake moneki kichiuas se siuatl uan kiampa kiuejkapantlalisej?

“Nijchiuilis se akajya tlen [...] kipaleuis”

3, 4. ¿Kenijkatsa kinpaleuia katli mosenkajtokej kema kineltokaj nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok?

3 Jehová kitlalijtok ajkia tlayakanas. Kema kichijchijki Adán, kiijtok: “Axkuali para itstos iselti ni tlakatl. Para ma axkuesiuis, nijchiuilis se akajya tlen kinamikis uan tlen kipaleuis”. Uajka kichijchijki Eva. Adán tlauel yolpajki pampa kipixki se katli itstoskia iuaya uan kipaleuiskia, yeka kiijtok: “¡Ama kena! Ya ni san se ika na, pampa inakayo kiski nonakayotipa, uan iomiyo kiski noomiyotipa” (Gén. 2:18-24). Inijuantij ueltoskiaj kinpiasej miakej ininkoneuaj katli amo kipiaskiaj tlajtlakoli uan nochipa itstoskiaj ika pakilistli ipan Tlaltipaktli.

4 Maske ueltoskiaj kichiuasej nochi nopa tlamantli, inijuantij kiixpanokej toTeotsij, yeka kipolojkej nopa tlaseuilistli tlen kipixtoyaj ipan Edén (xijpoua Romanos 5:12). Maske kiampa panok, nojua moneki tikintlepanitasej katli techyakanaj. Katli kipiaj ininnamik uan kineltokaj ni tlanauatili, kinpaleuia kuali ma itstokaj uan ma yolpakikaj. Inijuantij nojkia uelis kiyolmatisej kej Jesús, katli tlauel yolpakiyaya kema itstoya iluikak pampa kikauayaya iTata Jehová ma kiyakana (Prov. 8:30). Nochi titlajtlakolejkej, yeka se tlakatl amo nochipa uelis kuali kiyakanas isiua, yon siuatl amo nochipa uelis kineltokas iueue. Maske tlajtlakolejkej, tlaj kichiuaj tlen Jehová kiniljuia, tlauel yolpakisej.

5. ¿Kenke katli mosenkajtokej moneki kichiuasej tlen kiijtoua Romanos 12:10?

5 Tlaj katli mosenkajtokej kinekij yolpakisej, moneki kichiuasej tlen kiijtoua Romanos 12:10: “Ximoiknelikaj se ika seyok keja iknimej moikneliaj. Uan xikintlepanitakaj sekinok inmoikniuaj ipan Cristo achi más uan axkeja inmotlepanitaj”. Nojkia, moneki kichiuasej kampeka kineltokasej tlen kiijtoua Efesios 4:32: “Ximochiuilikaj tlen kuali se ika seyok. Ximotlasojtlakaj uan ximotlapojpoljuikaj”.

Kema inamik amo kitekipanoua Jehová

6, 7. ¿Tlake ueliskia panos tlaj se tosiuaikni kitlepanita iueue maske amo kitekipanoua Jehová?

6 ¿Tlake uelis tijchiuas tlaj monamik amo kitekipanoua Jehová? Miakej tlakamej amo momachtiaj Biblia. ¿Tlake uelis kichiuas se tosiuaikni tlaj kiampa kipano? Biblia kiijtoua: “Nojkia xijtlakakilikaj insiuamej. Intla se siuatl kipia iueue, ma kikauili iueue para ma kiyakana. Uan intla kej nopa kichiua, yonke se kipia iueue tlen axkineltoka iTlajtol toTeko, iueue kiitas para kuali iyolis isiua, uan ika yolik kineltokas toTeko yonke axtleno isiua kiiljuia. Kiitasej senkistok kuali tlen inkichiuaj uan kenijkatsa tlauel intlatlepanitaj” (1 Ped. 3:1, 2).

7 Kej tikitaj, Biblia kitlajtolmaka se tosiuaikni ma kitlepanita iueue, katli kitlalijtokej ma kiyakana, maske amo kitekipanoua Jehová. ¿Tlake ueliskia panos tlaj kiampa kichiua? Iueue uelis kiitas tlauel kuali monejnemiltia, kinekis kimatis tlen isiua kineltoka uan teipa nojkia kinekis momachtis Biblia.

8, 9. ¿Tlake ueliskia kichiuas se tosiuaikni tlaj iueue kitlaijiyouiltia maske ya kuali monejnemiltia?

8 Tlaj tosiuaikni kuali monejnemiltia uan iueue nojua amo kineki momachtis, ¿tlake ueliskia kichiuas? Biblia kiijtoua se siuatl moneki kinextis tlaiknelili maske kimatis ouij. Ipan 1 Corintios 13:4 kiijtoua: “Se tlen teiknelia kipia iyolo ininuaya sekinok”. Ni kiijtosneki amo mosentlalia kema sekinok mokuapolouaj. Yeka se tosiuaikni moneki kinextis teiknelia, kipia iyolo, amo moueyimati uan kamanalti ika yamanik kema onka se kuesoli (Efes. 4:2). Maske uelis tlauel ouij tlen kipano, toTeotsij itonal kipaleuis ma monejnemilti kej Jehová kineki.

9 Apóstol Pablo kiijtok: “Nochi niueli nijchiua ika nopa chikaualistli tlen [Jehová] nechmaka” (Filip. 4:13). ToTeotsij itonal nojkia uelis kipaleuis se tosiuaikni ma kichiua se keski tlamantli tlen ueliskia moiljuis ouij kichiuas. Ma timoiljuikaj, kema iueue kikualankanojnotsa uelis kimatis ouij amo momakuepas. Biblia kiijtoua: “Amo kema xikinkuepilikaj tlen inmechchiuilijtokej tlen axkuali. [...] Pampa ijkuilijtok ipan iTlajtol kampa toTeko kiijtok: ‘Na noteki para nikinkuepilis tlakamej tlen fiero kichiuaj’ ” (Rom. 12:17-19). Nojkia kiijtoua: “Xijtlachilikaj para axaka ma kikuepilis seyok tlen axkuali kichiuilijtok. Nochipa xijchiuakaj kampeka ximochiuilikaj tlen kuali se ika sekinok” (1 Tes. 5:15). ToTeotsij itonal techpaleuia ma tijchiuakaj tlen timoiljuiaj ouij tijchiuasej. Yeka, nochipa ma tikiljuikaj Jehová ma techmaka itonal.

10. ¿Tlake kichijki Jesús kema kitlaijiyouiltijkej uan kitlaijiljuijkej?

10 Jesús kinextik se kuali neskayotl. Ma tikitakaj tlake kichijki kema kitlaijiyouiltijkej uan kitlaijiljuijkej. 1 Pedro 2:23 kiijtoua: “Kema tlakamej kitlaijiyouiltiyayaj Cristo, axtleno kinnankiliyaya. Kema yajaya tlaijiyouiyaya, axtemajmatiyaya ika tlen kinkuepiliskia teipa. Pero nochipa kinkajki tlen fiero kichiuiliyayaj imako toTeko tlen tetlajtolsenkaua xitlauak”. Biblia techiljuia ma tijchiuakaj kej Jesús uan amo ma titetlaijiljuikaj. Nojkia kiijtoua: “Ximotlasojtlakaj uan ximoiknochiuakaj. Amo xikinkuepilikaj tlakamej tlen fiero inmechchiuiliaj. Amo xikintlaijiljuikaj tlen inmechtlaijiljuiaj” (1 Ped. 3:8, 9).

¿Se siuatl amo kinamiki kiijtos yon se tlamantli?

11. ¿Tlake tekitl kinmakatokej miakej tosiuaikniuaj?

11 ¿Kiijtosneki se siuatl amo kinamiki kiijtos yon se tlamantli kema iueue kitlapejpenia se tlenijki o ipan sekinok tlamantli? Amo. Jehová amo san kintekimakatok tlakamej, nojkia siuamej. Uelis timoiljuisej kenijkatsa kintekimakatok miakej tosiuaikniuaj katli nojkia tlanauatisej iuaya Jesús ipan iluikak uan kichiuasej se yankuik Tlaltipaktli (Gál. 3:26-29). Kej tikitaj, ipan Jehová itlanechikol, tosiuaikniuaj nojkia kipiaj se tekitl.

12, 13. Xikijto se neskayotl tlen kinextia uejkajkia itstoyaj siuamej katli tlajtolpanextiyayaj.

12 Ma tikilnamikikaj, uejkajkia itstoyaj siuamej katli nojkia tlajtolpanextijkej. Ipan Joel 2:28, 29, Jehová kiijtok: “Nijtitlanis notonal ipan nochi tlakamej. Inmokoneuaj, tlakamej uan siuamej, tlayolmelauasej noTlajtol keja teokamanalouanij. [...] Uan nojkia ipan nopa tonali nikinmakas notonal tlen tlatsejtseloltik inmotekipanojkauaj, tlakamej uan siuamej”.

13 Ipan Pentecostés xiuitl 33, ipan Jerusalén mosentilijkej se 120 Cristo itokilijkauaj ipan se kali. Ipan nopa tonali kema Jehová kinmakak itonal, itstoyaj tlakamej uan siuamej. Yeka apóstol Pedro kiijtok moaxitiyaya ipan nopa tlakamej uan siuamej tlen tlajtolpanextijketl Joel kiijtojtoya uejkajkia. Kiijtok: “Mochijtok ama tlen nopa teokamanalojketl Joel uejkajkia kiijkuilok para teipa panos. Yajaya kiijtok: ‘Ipan itlamia tonali, toTeko kiijtoua, nijtitlanis notonal ipan nochi tlakamej. Nikinmakas inmotelpokauaj uan inmoichpokauaj noTlajtol para teiljuisej tlen panos teipa. [...] Nijtlalis notonal para itstos ipan notekipanojkauaj, tlakamej uan siuamej, uan inijuantij teiljuisej tlajtoli tlen nikinmakas’ ” (Hech. 2:16-18).

14. ¿Tlake tekitl kichijkej siuamej ipan achtoui siglo?

14 Ipan achtoui siglo, siuamej kichijkej se tekitl tlen tlauel ipati: kimoyajkej nopa kuali tlamachtili tlen toTeotsij iTlanauatijkayo uan nojkia kichijkej sekinok tekitl ipan tlanechikoli (Luc. 8:1-3). Ipan amatlajkuiloli tlen Romanos, Pablo kiijtok Febe eliyaya “se tlapaleuijketl [...] ipan altepetl Cencrea”. Uan kema teiljuik ma kintlajpalokaj nochi toikniuaj katli kipaleuijtoyaj, nojkia kiijtok inintoka se keskij siuamej, kej “Trifena uan Trifosa tlen chikauak tekitij para toTeko”. Teipa kiijtok: “Xijtlajpalokaj Pérsida tlen nochi tojuantij tikikneliaj. Yajaya tekitik miak ipan iteki toueyiTeko” (Rom. 16:1, 12).

15. ¿Kenijkatsa tosiuaikniuaj tlapaleuiaj ipan nopa tekitl tlen mochiua ipan ni tonali?

15 Ipan ni tonali, itstokej kipano se chikome millones Jehová itlajtoltemakauaj katli kimoyauaj nopa kuali tlamachtili, uan miakej katli kiampa kichiuaj elij siuamej (Mat. 24:14). Miakej senkistok tlatekipanouaj, sekij elij misioneras o tlatekipanouaj ipan Betel. Melauak tlen tlanauatijketl David kiijtok: “Jehová kiijtojtok; tlauel miakej nopa siuamej katli kimoyauaj nopa kuali tlamachtili” (Sal. 68:11, TNM). Kej tikitaj, Jehová tlauel kipatiita nopa tekitl tlen kichiuaj tosiuaikniuaj kema kimoyauaj nopa kuali tlamachtili uan tlapaleuiaj ma moaxiti tlen mosentlalijtok kichiuas. Kema Jehová kiniljuia siuamej ma kineltokakaj nopa tlanauatili tlen kitlalijtok, amo kineki kiijtos amo uelis kichiuasej yon kiijtosej se tlamantli.

Omej siuamej katli kiijtojkej tlen moiljuiyayaj

16, 17. ¿Kenijkatsa tlen Sara kichijki kinextia siuamej nojkia uelis kiijtosej se keski tlamantli?

16 Jehová kinmakatok siuamej se keski tekitl tlen tlauel ipati. Tlaj ya kiampa kichijtok, ¿kinamiki se tlakatl kitlatsintokis isiua kema moneki kitlapejpenis se tlenijki? Kena. Ipan Biblia kiijtoua se keskij siuamej kiijtojkej kenijkatsa kiitayayaj se tlamantli uan kichijkej maske ininueue amo kiniljuijtoya ma kichiuakaj. Ma tikitakaj ome neskayotl.

17 Sara kiiljuik Abraham ma kikixti Agar, katli eliyaya iompakasiua, uan ikone pampa amo kitlepanitayayaj. Maske tlen kiijtok “nelia kiyolkokok Abraham”, Jehová kiiljuik: “Amo ximokueso ika nopa okichpil uan motlatekipanojka. Xijchiua nochi tlen Sara mitstlajtlania” (Gén. 21:8-12). Abraham kitlakakilik Jehová uan kichijki tlen Sara kiiljuijtoya.

18. ¿Tlake kitlapejpenik kichiuas Abigail?

18 Nama ma tikitakaj tlen kichijki Abigail. Iueue eliyaya Nabal, ya tlauel tlatominpiayaya uan kinpixtoya miakej tlapialmej. Kema David uan itlateuijkauaj mochololtijkej pampa Saúl kinekiyaya kinmiktis, asitoj nechka kampa Nabal kinpixtoya itlapialjuaj, uan pejkej kinmokuitlauiaj maske amo tleno kiseliskiaj. Nabal “tlauel tochontik eliyaya uan nochipa kichiuayaya tlen fiero”, yeka kema David kintitlanki itlateuijkauaj ma kitlajtlaniti Nabal se kentsi tlakualistli, ya amo kinejki kinmakas uan kintlaijiljuik. Kej tikitaj, Nabal eliyaya se tlakatl katli kichiuayaya tlen amo kuali uan kinextiyaya amo tlalnamiki. ¿Tlake kichijki Abigail kema kimatki tlen panotoya? Amo tleno kiiljuik iueue, uan “nimantsi kikuik 200 pantsi, uan ome kuetlaxtli tlen temitoya ika xokomekaatl, uan makuili borregojmej tlen kinkualtlalijtoyaj para kintsoyonisej, uan 400 litros trigo tlen tlakakatstili, uan 100 tlatektli tlen xokomekatl itlajka tlen uaktok, 200 tlatektli tlen higos tlen uaktok” uan kinmakak David uan itlateuijkauaj. ¿Kuali tlen kichijki? Tlen panok teipa kinextia kena. Biblia kiijtoua “toTeko kichijki ma miki [Nabal]”. Teipa Abigail monamiktik iuaya David (1 Sam. 25:3, 14-19, 23-25, 38-42).

Se siuatl katli nochi kitlepanitaj

19, 20. ¿Tlake tlamantli kichiua ma kiuejkapantlalikaj se siuatl?

19 Biblia kiijtoua Jehová tlauel kipatiita kema se siuatl katli monamiktijtok kichiua tlen ya tlanauatia. Ipan amochtli Proverbios kiijtoua “se siuatl tlen kuali iyolo uan neltlalnamiki [...] achi más ipati uan axkeja nopa piltetsitsij tlen más pajpatiyo. Iueue ueli motemachia ipan ya ika nochi iyolo. Uan nopa siuatl kichiuas para iueue ma kipia se yolistli tlen nelkuali. Mojmostla kichiuilis iueue tlen kuali uan kipaleuis. [...] Kamati ika miak tlalnamikilistli, uan tlamachtia ika miak tlaiknelijkayotl. Ika miak cuidado kitlachilia sejse piltlamantsitsij tlen kimonekilia ifamilia. Axkema tlatsiui. Ikoneuaj uan iueue kitlaskamatiliaj. Yajuantij kamatij kuali tlen ya” (Prov. 31:10-12, 26-28).

20 ¿Tlake tlamantli kichiua ma kiuejkapantlalikaj se siuatl? Ipan Proverbios 31:30 kiijtoua: “Iyejyejka se siuatl axuejkauas uan se tlen nesi nelkuali uelis tekajkayauas, pero se siuatl tlen kitlepanita toTeko, nochi tlakamej kiueyichiuasej para nochi iyolis”. Se tosiuaikni katli tlauel kitlepanita toTeotsij kikaua ma kiyakana iueue, pampa kimati “se tlakatl kipia tekiuejkayotl ika isiua”, “Cristo kipia tekiuejkayotl ika nochi tlakamej” uan “toTeko Dios kipia tekiuejkayotl ika Cristo” (1 Cor. 11:3).

Ma tijtlaskamatikaj tlen Jehová techmakatok

21, 22. 1) ¿Tlake uelis kitlaskamatilisej Jehová katli mosenkajtokej? 2) ¿Kenke moneki nochipa tijtlepanitasej nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok? (Xikita recuadro ipan iamayo 17).

21 Toikniuaj katli kipiaj ininnamik uelis kitlaskamatilisej Jehová pampa itstokej sansejko uan yolpakij. Maske kipiaj ni tlateochiualistli, nojua tlauel ipati kema sansejko kitekipanouaj toTeotsij (Rut 1:9; Miq. 6:8). Jehová, katli kichijki se tlakatl uan se siuatl ma mosenkauakaj, kuali kimati tlake kinpaleuis kuali ma itstokaj katli mosenkajtokej. Yeka, tlauel kuali tlaj kichiuaj tlen ya kinnauatia, kiampa maske onka miak tlaouijkayotl, uelis kipiasej “nopa pakilistli tlen techmaka toTeko” (Neh. 8:10).

22 Se tlakatl katli kipia kuali iyolo kiiknelia isiua kej ya moiknelia, kiyakana ika tlaiknelili uan amo kichiualtia ma kichiua tlen amo ueli. Uan nopa siuatl kipaleuia uan kitlepanita iueue, yeka nopa tlakatl nojua tlauel kiiknelia. Kema moikneliaj, kinpaleuiaj sekinok nojkia kiampa ma kichiuakaj uan kiuejkapantlaliaj toTata Jehová.

¿Tikilnamiki?

• ¿Tlake kineki kiijtos nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok?

• ¿Kenke katli mosenkajtokej moneki motlepanitasej?

• ¿Tlake moneki kichiuas se tosiuaikni katli iueue amo kitekipanoua Jehová?

• ¿Kenke se tlakatl moneki kitlatsintokis isiua kema kitlapejpenis se tlamantli?

[Tlajtlanili tlen monankilis]

[Recuadro]

¿Kenke moneki tijtlepanitasej nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok?

Jehová kintlalijtok katli uelis tlayakanasej. Ni kinpaleuia iluikaeuanij uan maseualmej kuali ma kitlapejpenikaj tlen kichiuasej, sansejko ma kitekipanokaj uan ma kiuejkapantlalikaj toTeotsij (Sal. 133:1).

Katli kintlapejpenijtokej yasej iluikak kimatij Jesús kinyakana (Efes. 1:22, 23). Uan Jesús tlauel kitlepanita iTata, yeka teipa “ika ipakilis motemaktilis ika iTata tlen kitlalijtok nochi imako Cristo. Uan yeka ipan nopa tonali toTeko Dios kipias nochi tlanauatili ika nochi tlen onka” (1 Cor. 15:27, 28). Katli tijtekipanouaj Jehová, moneki tijchiuasej kampeka tijtlepanitasej nopa tlanauatili tlen kitlalijtok ipan tlanechikoli uan ika tochampoyouaj (1 Cor. 11:3; Heb. 13:17). Tlaj kiampa tijchiuasej, Jehová tlauel kuali techitas uan nojkia techteochiuas (Isa. 48:17).

[Tlaixkopinkayotl]

Tlamaijtoli kipaleuia se siuatl katli monamiktijtok ma kinexti kuajkuali tlamantli.

[Tlaixkopinkayotl]

Jehová tlauel kipatiita tlen kichiuaj tosiuaikniuaj ipan itlanechikol.