Ir al contenido

Ir al índice

“Inkichijtiasej tlen niinmechiljuia”

“Inkichijtiasej tlen niinmechiljuia”

“Inkichijtiasej tlen niinmechiljuia”

“Tlaj mojmostla inkichijtiasej tlen niinmechiljuia, uajka nelia initstosej innomomachtijkauaj. Uan inkimatisej tlen melauak, uan nopa tlen melauak inmechtojtomas para uelis innemisej inmajkajtokej” (JUAN 8:​31, 32).

¿Tlake kinekiyaya kiijtos Jesús? Kema Jesús kiijtok “tlen niinmechiljuia”, kinekiyaya kiijtos nochi tlen tlamachtiyaya. Maske kiampa, kiijtok amo eliyaya iaxka nochi tlen tlamachtiyaya: “NoTata tlen nechtitlantok nechnauatijtok tlake ma nikijto uan tlake ma nitlamachti” (Juan 12:49). Se tonali kema momaijtok, kiiljuik iTata: “Motlajtol tlen nelia melauak”. Yeka, kema tlamachtiyaya kiijtouayaya tlen toTeotsij kiniljuijtoya itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj (Juan 17:17; Mateo 4:​4, 7, 10). Uajka, ¿kenijkatsa Cristo itokilijkauaj kichiuaj tlen Jesús kiijtoua? Kema motemachiaj toTeotsij iTlajtol tlamachtia “tlen melauak”, kema kineltokaj uan kichiuaj tlen nopaya kiijtoua.

Tlen kichijkej achtoui Cristo itokilijkauaj. Apóstol Pablo, katli kiijkuilok miak amatlajkuiloli tlen eltok ipan Biblia, tlauel kipatiitayaya toTeotsij iTlajtol, sanse kej Jesús kichijki. Ya kiijtok: “ToTeko temakak nochi nopa tlatsejtseloltik Tlajkuiloli, uan kipia iteki para techmachtia tlen melauak” (2 Timoteo 3:​16). Uan nojkia, katli tlamachtiyayaj ipan tlanechikoli kiniljuijkej san ueliskia “kinyolchikauasej sekinok ika nopa kuali tlamachtili tlen toTeko” (Tito 1:​7, 9). Nojkia kiniljuijkej Cristo itokilijkauaj: “Ximomokuitlauikaj para axaka inmechkajkayauas ika miak tlajtoli yejyektsitsij uan keja nopa inmechilpis ipan tlen axmelauak uan tlen axipati. Tlen inijuantij inmechmachtiaj uala tlen inintlalnamikilis tlakamej uan [...] axinmechmachtiaj tlen Cristo” (Colosenses 2:8).

¿Ajkia inijuantij kiampa kichiuaj ipan ni tonali? Ipan 1965, nopa Vaticano kuali kiitak tlen moijkuilok ipan Constitución dogmática sobre la divina revelación uan nojkia neski ipan Catecismo de la Iglesia Católica, nopaya kiijtoua: “Kema ipan Iglesia kichiuaj se tlamantli, amo kiijtosneki nochipa kichiuaj tlen toTeotsij iTlajtol tlamachtia. Yeka, tlen momajtokej kichiuaj uan tlen kiijtoua Biblia moneki sanse kitlepanitasej”. Ipan se pilamochtsi, se siuatl katli eua Toronto (Canadá) uan tlayakana ipan se religión, kiijtouayaya: “¿Kenke moneki techyakanas se amochtli tlen kipia 2,000 xiuitl ika moijkuilok? Tlen tojuantij tijnekij tijchiuasej amo eli sanse ika tlen Jesús tlamachtik uan ika tlen Biblia kiijtoua” (Maclean’s).

Se enciclopedia kiijtoua ni tlamantli tlen Jehová itlajtoltemakauaj: “Motemachiaj san Biblia kipia nopa tlamachtili tlen moneki kineltokasej uan tlen kinpaleuis kuali ma monejnemiltikaj” (New Catholic Encyclopedia). Namanok, se tlakatl katli eua Canadá, kiiljuik se tosiuaikni: “Ya niinmechixmati”. Nopa tlakatl kimanextik tosiuaikni iBiblia, uan kiiljuik: “Nopa amochtli tlen tikitskitok kinextia tlen tijneltoka”.