Ir al contenido

Ir al índice

Ma tijpaleuikaj toTeotsij iTlanauatijkayo

Ma tijpaleuikaj toTeotsij iTlanauatijkayo

“Inijuantij axiaxkauaj ni Tlaltipaktli.” (JUAN 17:16)

UIKATL 63 UAN 129

1, 2. 1) ¿Kenke toTeotsij itekipanojkauaj amo mokalakiaj kema mokualaniaj maseualmej? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl.) 2) ¿Kenijkatsa kiitaj miakej ininaltepe, kampa tlakatkej o katli kinpaktia kenijkatsa mauiltiaj? 3) ¿Tlake pano kema maseualmej moiljuiaj san inijuantij kena tlauel ininpati?

IPAN ni tonali miakej mokualankaitaj pampa moueyimatij, moiljuiaj ininaltepe o kampa tlakatkej kena tlauel ipati. Katli tijtekipanouaj Jehová amo tijchiuaj ma mokualankaitakaj maseualmej pampa tikikneliaj Jehová uan tijnekij tijneltokasej (1 Juan 5:3). Maske amo titlakatkej yon tiitstokej ipan sanse altepetl, tijneltokaj itlanauatiljuaj. Tikitaj tlauel ipati tijpaleuisej san Jehová uan itlanauatijkayo (Mat. 6:33). Yeka uelis tikijtosej amo “[ti]iaxkauaj ni Tlaltipaktli” (xijpoua Juan 17:11, 15 uan 16; Is. 2:4).

2 Miakej moiljuiaj san ininaltepe o kampa tlakatkej kena tlauel ipati. Sekinok kiijtouaj tlauel ininpati katli kinpaktia kenijkatsa mauiltiaj. Ni kichiua ma kinekikaj motlanisej, ma mokualankaitakaj uan ma kinmiktikaj katli amo moiljuiaj kej inijuantij. Maske Jehová itlajtoltemakauaj amo mokalakiaj ipan nopa kualantli, uelis tojuantij o tochampoyouaj nojkia peuaskia tijchiuasej nopa. Uelis techchiuilisej tlen amo kinamiki, uan nopa techyolkokoua pampa Jehová kichijki ma tijmatikaj tlaj se tlenijki amo xitlauak (Gén. 1:27; Deut. 32:4). Yeka, kema se tlanauatijketl kichiua tlen amo xitlauak, uelis tijnekisej tijtlaijiljuisej. Tlaj tijchiuaskiaj nopa, ¿tijnextisej amo tijchijtokej kej sekinok?

3, 4. 1) ¿Kenke Cristo itokilijkauaj amo mokalakiaj ipan política yon amo yauij ipan uejueyi tlauilankayotl? 2) ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

3 Miakej mokalakiaj ipan kualantli tlen kipiaj políticos pampa tlanauatianij ya nopa kiniljuiaj ma kichiuakaj. Uan katli melauak Cristo itokilijkauaj amo mokalakiaj ipan política yon amo yauij ipan uejueyi tlauilankayotl. ¿Kenke? Pampa tijchiuaj kej Jesús (Mat. 26:52). Amo timoiljuiaj se keski tlamantli tlen Satanás kinauatia kena tlauel kuali uan sekinok amo (2 Cor. 2:11). Yeka, amo timokalakiaj ipan kualantli katli onka ipan Tlaltipaktli (xijpoua Juan 15:18 uan 19).

4 Pampa titlajtlakolejkej, uelis sekij nojua kinkualankaitaj katli amo sanse kej tojuantij (Jer. 17:9; Efes. 4:22-24). Ipan ni tlamachtili tikitasej kenijkatsa Biblia uelis techpaleuis amo titekualankaitasej. Nojkia tikitasej kenijkatsa uelis tijyekosej tikinitasej sekinok kej Jehová uan Jesús kinitaj. Nopa techpaleuis amo kema tijkauasej tijpaleuisej toTeotsij iTlanauatijkayo.

¿KENKE SAN JEHOVÁ TIJPALEUIAJ?

5, 6. 1) ¿Kenijkatsa kinitayaya Jesús tlen ueli maseualmej? 2) ¿Kenke kej nopa moiljuiyaya?

5 Kema tijmatis ouij amo tijchiuas tlen sekinok kichiuaj, ximotlajtlani: “¿Tlake kichijtoskia Jesús?”. Kema itstoya ipan Tlaltipaktli, katli euayayaj Judea, Galilea uan Samaria mokualankaitayayaj. Nopa judeaeuanij uan samariaeuanij amo monojnotsayayaj (Juan 4:9). Nopa fariseos uan saduceos katli itstoyaj ipan religión judía nochipa mokualaniyayaj (Hech. 23:6-9). Nopa judíos katli momachtijtoyaj nopa tlanauatili tlen kimakakej Moisés moiljuiyayaj tlauel ininpati uan katli amo momachtijtoyaj amo (Juan 7:49). Uan miakej kinkualankaitayayaj katli tlainamayayaj impuestos uan nopa romaeuanij (Mat. 9:11). Jesús amo mokalakik ipan nopa kualantli. Maske ya tlamachtiyaya katli melauak tlen Jehová uan kimatiyaya toTeotsij kintlapejpenijtoya nopa judíos kej itekipanojkauaj, amo kema kinmachtik itokilijkauaj inijuantij kena tlauel ininpati uan sekinok amo (Juan 4:22). Ya kinmachtik ma kiniknelikaj nochi (Luc. 10:27).

6 Jesús kinitayaya sanse nochi maseualmej. Amo kiijtok tlaj sekij kena tlauel ininpati. ¿Kenke? Pampa Jehová kinchijki maseualmej pampa kinekiyaya ma kitemitikaj Tlaltipaktli ika tlen ueli maseualmej (Gén. 1:27, 28). Uajka Jehová uan Jesús amo moiljuiaj tlaj sekij maseualmej, sekij altepemej o tlajtoli kena tlauel ininpati uan sekinok amo (Hech. 10:34, 35; Apoc. [Rev.] 7:9, 13, 14). Tojuantij nojkia kej nopa moneki ma timoiljuikaj (Mat. 5:43-48).

7, 8. 1) ¿Ajkia tijpaleuiaj Cristo itokilijkauaj, uan kenke? 2) ¿Tlake panos ika nopa kuesoli tlen onka ipan Tlaltipaktli?

7 Cristo itokilijkauaj amo tijpaleuiaj yon se maseuali katli nama tekichiua. Tijpaleuiaj san Jehová uan itlanauatijkayo pampa timoiljuiaj san ya tlauel kuali tlanauatia. Ipan Xochimili Edén, Satanás kiijtok Jehová amo kuali kinnauatiyaya maseualmej. Moiljuia san ya kena tlauel kuali kichiua nochi tlamantli uan toTeotsij amo, uan kineki maseualmej nojkia kej nopa ma moiljuikaj. Jehová kinkaua nochi ma kitlapejpenikaj ajkia kipaleuisej kej inintlanauatijka. Yeka ximotlajtlani: “¿Nijneltoka Jehová pampa nijmati san ya kena kuali tlanauatia? ¿Nimotemachia san toTeotsij iTlanauatijkayo uelis kisenkauas nochi kuesoli? ¿O nimoiljuia amo moneki toTeotsij ma technauati?” (Gén. 3:4, 5).

8 Tlaj se akajya mitstlajtlaniskia kenijkatsa tikita se partido político o tlen sekinok kichiuaj, ¿tlake tijnankiliskia? Maske sekij nelnelia kinekij kichiuasej tlen kuali uan kinekij tepaleuisej, ma tikilnamikikaj san Jehová itlanauatijkayo uelis kisenkauas nopa kuesoli tlen onka ipan Tlaltipaktli uan kitlamiltis tlen amo xitlauak. Yeka san Jehová tijpaleuiaj. Tlaj amo tijchiuaskiaj nopa, amo timosentikapaleuiskiaj ipan tlanechikoli.

9. 1) ¿Tlake kuesoli onkak ipan tlanechikoli tlen Corinto? 2) ¿Tlake kintlajtolmakak Pablo nopa Cristo itokilijkauaj?

9 Kema itstoyaj nopa achtoui Cristo itokilijkauaj, ne Corinto kipixkej se kuesoli ipan tlanechikoli. Sekij mokualaniyayaj pampa se keskij kipaleuiyayaj Pablo, sekij Apolos, sekij Cefas uan sekinok Cristo. Kema Pablo kimatki ni, tlauel motekipachok. Eliyaya se ueyi kuesoli pampa ueliskia kichiuas ayokmo ma mosentikapaleuikaj ipan tlanechikoli tlen Corinto. Yeka kiniljuik: “Amo ximotlajkoxelokaj”. Uan pampa monekiyaya itstosej sansejko, kiniljuik: “Xijpiakaj san se inmotlalnamikilis”. Ipan ni tonali nojkia moneki tijchiuasej nopa uan amo kema ma timoxelokaj ipan tlanechikoli (1 Cor. 1:10-13; xijpoua Romanos 16:17 uan 18).

10. ¿Tlake kinekiyaya tlamachtis Pablo kema kiijtok katli yasej iluikak eliyayaj kejuak katli kititlantokej ipan seyok altepetl?

10 Seyok tonali Pablo kinilnamikilik katli kintlapejpenijtoyaj kenijkatsa itstosej iluikak uan kiniljuik amo ma mosentlalikaj ipan “tlen eltok ipan ni Tlaltipaktli” (Filip. 3:17-20). * (Xijpoua nopa nota.) Nojkia kiijtok katli motemachiaj yasej iluikak eliyayaj kejuak katli toTeotsij uan Cristo kintitlantokej. Kema se akajya kititlanij ipan seyok altepetl, amo mokalakia ipan política yon ipan kualantli tlen kipiaj nopaya. Uan katli motemachiaj yasej iluikak, nojkia amo mokalakiaj ipan política yon ipan kualantli tlen onka ipan Tlaltipaktli (2 Cor. 5:20). Katli motemachiaj itstosej ipan Tlaltipaktli nojkia amo mokalakiaj ipan kualantli tlen kipiaj maseualmej. Kipaleuiaj san toTeotsij iTlanauatijkayo.

MA TIKINITAKAJ SEKINOK KEJ JEHOVÁ KINITA

11, 12. 1) ¿Tlake moneki amo kema timoyoliljuisej tlaj tijnekij tijpaleuijtosej toTeotsij iTlanauatijkayo? 2) ¿Kenijkatsa kinitayaya Mirjeta se keskij maseualmej? 3) ¿Tlake kipaleuik ni tosiuaikni ayokmo tekualankaitas?

11 Miakej tlauel kuali kiyolmatij kema itstokej ininuaya katli nojkia euaj ipan ininaltepe o katli kamanaltij inintlajtol, uan moueyimatij pampa moiljuiaj ininaltepe tlauel ipati. Moneki amo kema timoiljuisej tojuantij kena tlauel topati uan sekinok amo. Tlaj kiampa timoiljuiaj, moneki tijpatlasej totlalnamikilis. Nopa techpaleuis amo tijchiuasej kej sekinok. ¿Tlake uelis techpaleuis?

12 Ma tikitakaj tlen kipanok tosiuaikni Mirjeta. * (Xikita nopa nota.) Ya tlakatki ne Yugoslavia. Maske kampa moskaltik kinkualankaitayayaj katli euayayaj Serbia, ya kiyekok Jehová amo kinita tlauel ininpati katli euaj ipan se altepetl uan sekinok amo, uan Satanás kineki maseualmej ma mokualankaitakaj, yeka kichijki kampeka kipatlas itlalnamikilis. Kema pejki mochiua se ueyi tlauilankayotl, Mirjeta sampa pejki amo kuali kinita katli euayayaj Serbia uan amo kinekiyaya kinnojnotsas ika Biblia. Ya kimatiyaya nopa amo kuali, yeka kiiljuik Jehová ma kipaleui amo kiampa moyoliljuis. Uan nojkia kiiljuik ma kipaleui mochiuas precursora. Kiijtoua tlauel kipaleuijtok pampa tlajtolmoyaua. Uan ayokmo kinkualankaita sekinok pampa kema tlajtolmoyaua kichiua kampeka teiknelis kej Jehová.

13. 1) ¿Tlake kipanok tosiuaikni Zoila? 2) ¿Tlake kichijki ni tosiuaikni? 3) ¿Tlake techmachtia tlen kipanok?

13 Tosiuaikni Zoila katli eua México mochantito Europa. Kampa monechikoua itstokej toikniuaj katli euaj ipan sekinok altepemej tlen América Latina. Ya kiijtoua sekij kipinaualtiyayaj ika ialtepe, ika tlen momajtok kichiua uan ika uikatl tlen kikaki. Maske nopa tlauel kiyolkokouayaya, kiiljuik Jehová ma kipaleui amo kiampa kiyolmatis. ¿Tlake techmachtia tlen Zoila kipanok? Uelis sekij toikniuaj kimatij ouij amo kualanisej kema se akajya kiijtos tlen amo kuali tlen ininaltepe. Yeka, amo kinamiki tikijtosej o tijchiuasej tlen kinextiskia sekij kena ininpati uan sekinok amo. Amo tijnekij timokualanisej ininuaya toikniuaj yon ininuaya sekinok maseualmej (Rom. 14:19; 2 Cor. 6:3).

14. ¿Tlake uelis mitspaleuis tikinitas sekinok kej Jehová kinita?

14 Jehová itekipanojkauaj katli itstokej ipan nochi Tlaltipaktli kuali mosentikapaleuiaj. Yeka, amo kema moiljuiaj sekij altepemej kena tlauel ininpati uan sekinok amo. Uelis tochampoyouaj o sekinok techmachtijkej tlauel ma tijpatiitakaj toaltepe. Uan uelis nojua amo kuali tikinitaj katli chipaktikej o amo, katli euaj ipan seyok altepetl, katli momajtokej kichiuaj sekinok tlamantli o katli kimatij seyok tlajtoli. Tlaj kiampa tijchiua, ¿tlake mitspaleuis tijpatlas motlalnamikilis? Ximoiljui kenijkatsa kinita Jehová katli moueyimatij pampa moiljuiaj katli euaj ipan ininaltepe kena tlauel ininpati. Xijtemo ni tlamachtili uan xikixtoma kema timomachtis ininuaya mochampoyouaj o moselti. Uan xikiljui Jehová ma mitspaleui tikinitas sekinok kej ya kinita (xijpoua Romanos 12:2).

Tlaj tijnekij amo kema tijtlauelkauasej Jehová moneki nochipa tijneltokasej, maske techiljuisej o techchiuilisej tlen amo kuali (Xikita párrafos 15 uan 16)

15, 16. 1) ¿Tlake kichiuaj sekij kema kiitaj amo tijchiuaj kej sekinok? 2) ¿Kenijkatsa tetajmej uelis kinpaleuisej ininkoneuaj amo kema ma kitlauelkauakaj Jehová?

15 Kema tijneltokaj Jehová, kemantika tokalnechkauaj, tochampoyouaj, katli ininuaya timomachtiaj o titekitij kiitaj tojuantij amo tijchiuaj kej sekinok (1 Ped. 2:19). Yeka Jesús kiijtok sekij techkualankaitaskiaj. Miakej amo tleno kimatij tlen toTeotsij iTlanauatijkayo, yeka amo kikuamachiliaj kenke tijnekij tijpaleuisej san itlanauatijkayo.

16 Tlaj tijnekij amo kema tijtlauelkauasej Jehová, moneki tijchiuasej kampeka nochipa tijneltokasej, maske techiljuisej o techchiuilisej tlen amo kuali (Dan. 3:16-18). Uelis telpokamej kimatij ouij amo kichiuasej kej sekinok. Sekij uelis majmauisej kiijtosej amo kitlajpalosej bandera o amo kichiuasej ipan escuela tlen ika kiueyichiuaj ininaltepe. Yeka, tetajmej moneki kinpaleuisej ininkoneuaj amo majmauisej. Kema momachtisej sansejko ininuaya ininchampoyouaj uelis kiixtomasej kenijkatsa kiita Jehová kema kitlajpalouaj bandera uan sekinok tlamantli. Nojkia uelis kinnextilisej ma kiixtomakaj ika tlatlepanitakayotl tlen kineltokaj (Rom. 1:16). Uan tlaj monekis, tetajmej uelis monojnotsasej ininuaya inintlamachtijka uan kinixtomilisej tlen tijneltokaj.

MA TIYOLPAKIKAJ IKA NOCHI TLEN JEHOVÁ KICHIJTOK

17. ¿Tlake amo kinamiki timoyoliljuisej, uan kenke?

17 Maske tlauel techpaktia nopa tlakualistli tlen kichiuaj ipan toaltepe, totlajtol, tlen kuajkualtsi nesi uan tlen timomajtokej tijchiuaj, amo kinamiki timoiljuisej tlen tojuantij techpaktia kena tlauel kuali uan tlen sekinok kinpaktia amo. ¿Kenke? Pampa Jehová kichijki miak tlamantli tlen ika uelis tiyolpakisej (Sal. 104:24; Apoc. 4:11). Uajka, amo kinamiki tikijtosej tojuantij kena tlauel kuali tijchiuaj se tlenijki uan sekinok amo.

18. ¿Kenijkatsa techpaleuia kema tikinitaj sekinok kej Jehová kinita?

18 Jehová kineki nochi maseualmej ma kiixmatikaj, ma kiueyichiuakaj uan ma itstokaj nochipa (Juan 3:16; 1 Tim. 2:3, 4). Yeka, kema se toikni techiljuis se tlenijki moneki tijtlakakilisej. Uan tlaj amo kiixpano Jehová itlanauatiljuaj, uelis tijchiuasej maske amo sanse ika tlen tojuantij timoiljuiaj. Tlaj kiampa tijchiuasej kuali tiitstosej, tlauel tiyolpakisej uan tiitstosej ika tlayolseuilistli ininuaya toikniuaj. Kej tikitakej, tijpaleuiaj san Jehová uan itlanauatijkayo. Yeka, amo timokalakiaj ipan kualantli tlen onka ipan Tlaltipaktli yon tijchiuaj ma moueyimatikaj. Tlauel tijtlaskamatiliaj Jehová pampa techmachtia tlauel ma tijnekikaj tiitstosej ika tlayolseuilistli uan amo ma timoueyimatikaj. Tijyolmatij kej katli kiijkuilok nopa Salmo 133:1, kampa kiijtoua: “Nelia kuali uan yejyektsi nesi para iknimej ma mokauakaj sansejko ika sanse ininyolo”.

^ párr. 10 Uelis se keskij Cristo itokilijkauaj katli itstoyaj ne Filipos euayayaj Roma, yeka ueliyayaj kichiuaj sekinok tlamantli tlen Cristo itokilijkauaj katli amo euayayaj Roma amo ueliyayaj kichiuaj.

^ párr. 12 Kipatlatokej itoka.