Ir al contenido

Ir al índice

Célula tlen kipia levadura tlauel kuali kichijchijtokej, pampa iijtik kipia ADN tlen tlauel kuali kitlajtlalijtokej. Kipia kejuak “máquinas” tlen kixelouaj, kiuikaj uan kipatlaj moléculas. Nochi ni tlamantli kipaleuia ma yolto nopa célula.

Tlen tijyekouaj tlen yoltokej

Tlen tijyekouaj tlen yoltokej

Tlaltipaktli tlauel yejyektsi pampa se keski tlamantli tlen eltok moskaltia, mojmolinia uan momiakilia. Nama, nojua tlauel kuali tikixmatij nochi tlamantli tlen yoltok. ¿Kinextiaj kenijkatsa pejki nemilistli? Ma tikitakaj.

Nochi tlen yoltok se akajya kichijchijki. Kiijtouaj nochi katli yoltokej kipiaj miak células. Maske amo tiuelij tikinitaj, kichiuaj se kuali tekitl pampa kipaleuiaj ma yolto se tlamantli uan ma momiakili. Uan kampa ueli onka células. Ximoiljui ipan levadura tlen kitekiuia se panchijketl, kichijchijtokej san ika se célula. Tlaj tikitaj kenijkatsa elij células tlen kipiaj maseualmej ika tlen kipia levadura, ni nesi kejuak amo kuali kichijchijtokej. Maske kiampa nesi, nopa amo nelia pampa iijtik kipia ADN tlen tlauel kuali kichijchijtokej. Uan kipia kejuak “máquinas” tlen kixelouaj, kiuikaj uan kipatlaj moléculas. Nochi ni tlamantli kipaleuia ma yolto nopa célula. Uan kema ayokmo kipia tlen kikuas, ayokmo ueli kuali tekiti uan kejuak kochi. Nopa levadura kipano ni tlamantli, yeka se panchijketl uelis kiajoktos miak tonali, uan kema kitekiuia kejuak sampa isa.

Científicos miak xiuitl kiitstokej kenijkatsa tekiti célula tlen kipia levadura, pampa kinekij kikuamachilisej kenijkatsa tekitij maseualmej inincéluas. Maske kiampa kichijtokej, nojua onka sekinok tlamantli tlen ayamo kimatij. Ross King, katli eua Suecia uan tlamachtia Inteligencia Artificial ipan Universidad Tecnológica Chalmers, kiijtok: “Nojua moneki tekitisej miakej biólogos uan kiampa kitlachilisej kenijkatsa tekiti levadura”.

¿Tlake timoiljuia kema tikita tlauel kuali kichijchijtokej célula tlen kipia levadura? ¿Kichijchijki se akajya? ¿Timoiljuia nopa célula tlen levadura iselti mochijchijki?

Se tlen yoltok uelis kichiuas ma yoli seyok tlamantli tlen nojkia yoltok. Nopa ADN kipia se keski tlamantli tlen itoka nucleótidos. Ipan se célula tlen se maseuali, kipia se 3,200 millones nucleótidos. Ni kuali motlajtlalijtok, yeka se célula ueli kichiua ma tijpiakaj enzimas uan proteínas.

Ixtlamatinij kiijtouaj nopa nucleótidos amo kema uelis ininselti yolisej yon motejtekpanasej. Uan tlaj kiampa panoskia, san sempatsi panoskia ipan 10150 (ni número moijkuiloua ika se 1 uan kipia 150 ceros). Yeka, uelis tikijtosej amo kema uelis panos ni tlamantli.

Científicos amo kema ueltokej kichiuaj se tlamantli ma kipia nemilistli ika se tlamantli tlen amo yoltok.

San maseualmej uelij kichiuaj miak tlamantli. Maske miak tlamantli nojkia yoltok, san maseualmej kipiaj miak tlalnamikilistli, uelij kichiuaj miak tlamantli uan kiyolmatij tlen kinpano. Tojuantij tiuelij tikajuiyamatij tlakualistli, tikijnekuij, titlakakij, tikitaj colores uan kenijkatsa nesi tlen onka. Nojkia, timoiljuiaj tlake tijchiuasej teipa uan tijchiuaj kampeka nochipa tiyolpaktosej. Ni, uan sekinok tlamantli kichiua tlauel ma tiyolpakikaj.

Ta, ¿tlake timoiljuia? ¿Timoiljuia nochi ni tlamantli tlen kipiaj maseualmej iselti yolki uan kiampa ueliskia tiitstosej uan timomiakiliskiaj? ¿O toTeotsij techmakak nochi ni yejyektsitsij tlamantli?