2 Samuel 19:1-43

  • David kichokilia Absalón (1-4)

  • Joab kitakaualtia David (5-8a)

  • David mokepa Jerusalén (8b-15)

  • Simeí kiluia David maj kitapojpolui (16-23)

  • Mefibóset kinextia ke amo teyi kichiuak (24-30)

  • David kiueyitalia Barzilái (31-40)

  • Takamej akin nemij Israel motajtolteuiaj iniuan takamej akin nemij Judá (41-43)

19  Uan kiluitoj Joab: “Tekiuaj tayokoxtok uan chokatok porin mikik Absalón”.  Yejua ika, maski nejon tonal tatankaj, nochin soldados peuak tayokoyaj keman kimatkej ke tekiuaj semi tayokoxtoya porin mikik ikonetsin.  Soldados ichtakakalaktiajkej ueyi xolal. Ajsikej kemej akin tapolouaj keman tateuitij uan mopinaujmatij keman mokepaj.  Tekiuaj moixpikik* uan chikauak kijtouaya: “¡Nokonetsin Absalón! ¡Nokonetsin Absalón, nokonetsin!”.  Joab kalakito kampa yetoya tekiuaj uan kiluij: “Tein tikchiujtok kichiuak maj nochin mosoldados mopinaujmatikan, maski yejuan mitsmakixtijkej nejin tonal. Uan no kinmakixtijkej mookichpipiluan, mosiuapipiluan uan nochin mosiuauan.*  Tejua tikintasojta akin mitstauelitaj uan tikintauelita akin mitstasojtaj. Tikyeknextij ke amo tikintasojta mosoldados nion akin kinixyekanaj mosoldados. Nikyekmati ke tiyolpakiskia komo axkan yoltoskia Absalón maski nochin tejuan timikiskiaj.  Yejua ika axkan ximoketsa uan xiouj xikinyolchikauati mosoldados. Nimitsyekiluia itokaykopa Jehová ke komo amo tiouj, nejin youak nochin mosoldados mitskaujteuaskej. Uan maski semi titajyouiani desde keman tiokichpilok katka, nejin okachi mitstajyouiltis”.  Tekiuaj moketsak uan motalito puertajtenoj den ueyi xolal. Uan nochin akin ompa nemiaj kiniluijkej ke ompa tokotsyetoya. Yejua ika nochin kiitatoj tekiuaj. Sayoj ke israelitas akin kipaleuiayaj Absalón cholojkej uan yajkej ininchan.  Uan noyan* nochin israelitas motajtolteuiayaj uan moiluiayaj: “Tekiuaj techpaleuij maj amo techtanikan akin techtauelitaj uan techmakixtij para maj amo techtajyouiltianij filisteos. Sayoj ke axkan yajki okseko porin kicholuij Absalón. 10  Uan Absalón, akin tikixtalijkej maj techixyekana, mikik keman tiajkaj titateuitoj. Yejua ika, ¿keyej ayamo teyi tikchiuaj para tikualkuiskej tekiuaj?”. 11  Tekiuaj David tanauatij maj kinitatij tiopixkamej Sadoc uan Abiatar uan maj kiniluikan: “Xikiniluitij akin taixyekanaj Judá: ‘Hasta nikan kampa ninemi niktekakilijya tein kijtojtinemij israelitas. ¿Keyej nankichixtokej maj oksekin nechpaleuikan maj nimokepa nochan? 12  Namejuan nanoparientes,* uan nankichixtokej maj oksekin nechpaleuikan maj nimokepa’. 13  Uan xikiluikan Amasá: ‘Tejuan tiparientes. Desde axkan nimitsixtalia xikinixyekana nosoldados uan xikixpata Joab. Maj Dios semi nechtatsakuilti komo amo ijkon nikchiua’”. 14  Nochin takamej akin nemiaj Judá semi kiuelitakej tein kijtoj tekiuaj, uan tanauatijkej maj kiluitij: “Ximokepa iniuan nochin motakeualuan”. 15  Keman tekiuaj mokeptoyaya ichan uan ajsik ueyiat Jordán, takamej akin nemiaj Judá kinamikitoj ompa Guilgal para iuan kipanauiskej ueyiat. 16  Keman takamej akin nemiaj Judá kinamikitoj tekiuaj, Simeí iokichpil Guerá no niman temok iniuan. Simeí pouia iniuan ikoneuan Benjamín uan nemia Bahurim. 17  Iuan Simeí yayaj mil takamej akin pouiaj iniuan ikoneuan Benjamín. Zibá, akin kitekitilijka Saúl no ijsiujka temok para ajsis ueyiat Jordán achto ke tekiuaj. Kinuikaya 20 itakeualuan uan nochin ikoneuan akin katkaj 15. 18  Zibá kipanauij* ueyiat kampa uelia se kimetspanauiaya. Yajki kinpaleuito akin iuan yajkaj tekiuaj para maj kipanauikan ueyiat, uan no yajki para kichiuas nochi tein kinauatiskia tekiuaj. Sayoj ke keman tekiuaj yaya kipanauitia ueyiat Jordán, Simeí iokichpil Guerá motankuaketsato iixpan. 19  Uan kiluij tekiuaj: “Noteko, xinechtapojpolui porin nikchiuak tein amo kuali keman ticholojtoya de Jerusalén. Amo xinechelnamikili tein nikchiuak 20  porin nikyekmati ke nitajtakoj notekiuaj. Yejua ika achto nejua niualtemok nimitsnamikiko de nochin ichankauan José”. 21  Abisái iokichpil Zeruyá niman kiluij tekiuaj David: “Simeí moneki mikis porin mitsuijuikaltij* maski Jehová mitsixtalij xitaixyekana”. 22  Sayoj ke David kinankilij: “¿Keyej namokalakiaj namejuan ikoneuan Zeruyá? ¿Keyej nanechixnamikij? Axkan oksepa nikinixyekanati nochin israelitas. Yejua ika amo monekiok maj tikmiktikan”. 23  Satepan tekiuaj kiyekiluij Simeí: “Amo timikis”. 24  Mefibóset iixuiuj Saúl no temok kinamikito tekiuaj. Mefibóset amo mometspajpaktoya nion motekilijka itentson. Amo no motapatilijka nion kipakak itasal desde keman tekiuaj yajki hasta tonal keman mokepak. 25  Keman ajsik* Jerusalén para kitajpalos tekiuaj, tekiuaj kitajtanij:* “¿Keyej amo nouan tiajka Mefibóset?”. 26  Mefibóset kinankilij: “Notekiuaj, tejuatsin tikmati ke amo ueli ninejnemi,* yejua ika nikiluij notakeual: ‘Xikpejpechti* noburro para ompa nimopantalis uan iuan nias tekiuaj’. Sayoj ke notakeual nechkajkayauak. 27  Notekiuaj, yejua mitsiluito miak taman tein amo melauj. Sayoj ke tejuatsin semi titamatkej ijkon kemej se iángel toTajtsin Dios. Yejua ika xikchiua tein tikitas ke kinamiki. 28  Tejuatsin ueliskia tikinmiktis nochin ichankauan noueyitat. Sayoj ke amo tinechmiktij, ta tinechyoleuak maj nitakua mouan uan iniuan okseki motakeualuan. Amo kinamiki maj nimitstajtaniok teisa”. 29  Sayoj ke tekiuaj kiluij: “Amo teyi xikijtook. Nikixtalij ximoxejxelouilikan talmej tejua uan Zibá”. 30  Mefibóset kiluij tekiuaj: “Maj Zibá kikui nochi in talmej. Nejua niyolpaki porin kualtsin timokepak notekiuaj”. 31  Satepan Barzilái kinamikito tekiuaj David uan iuan temok hasta ueyiat Jordán. Barzilái katka galaadita uan nemia Roguelim. 32  Barzilái semi tatajtsinya katka, kipiaya 80 xiujmej. Keman tekiuaj yetoto Mahanaim, Barzilái kiuikilij tein kikuas porin semi tominpiaya. 33  Yejua ika tekiuaj kiluij Barzilái: “Xikpanaui ueyiat uan nouan xiouj Jerusalén. Amo teyi mitspolos ompa porin nochipa nouan titakuas”. 34  Sayoj ke Barzilái kiluij tekiuaj: “Nejua amo miak xiujmejok ninemis. Nenkajsan komo mouan nipankisa Jerusalén. 35  Nikpiaya 80 xiujmej uan amo ueliok nikixejekoua ox teisa kuali yetok oso amo, nion nitenueliaok. Amo niyektakakiok uan amo uelisok nikinkakis akin cantarouaj. Nenkaj maj mouan niouj notekiuaj porin sayoj nimitstekimakas. 36  Semi niyolpaki porin mouan niualajya hasta ueyiat Jordán. Amo monekiok tinechtayokolis teisa notekiuaj. 37  Nimitstataujtia xinechkaua maj nimokepa nochan. Xinechkaua maj nimiki kampa nikayot, kampa kintokkej nopaj uan nomaj. Nejua amo uelis nias, sayoj ke nikan yetok motekitikauj Kimham. Maj yejua mouan youi notekiuaj uan maj mouan kipanaui ueyiat. Xikmaka nochi tein tejuatsin tiknekis”. 38  Uan tekiuaj kiluij Barzilái: “Maj Kimham nouan youi uan maj nouan kipanaui ueyiat. Nejua nikpaleuis ijkon kemej tinechiluis. Uan komo tikneki maj nikchiua okse taman no nikchiuas”. 39  Nochin akin iuan yayaj tekiuaj peuak kipanauiaj ueyiat Jordán. Uan keman tekiuaj yaya kipanauitia ueyiat, kimakak Barzilái se beso uan kitajtanij Dios maj kitatiochiui. Satepan Barzilái mokepak ichan. 40  Keman tekiuaj kipanauij ueyiat uan yajki Guilgal, Kimham iuan yajki. Nochin akin nemiaj Judá uan sekin* akin nemiaj Israel kipanauijkej ueyiat iuan tekiuaj. 41  Okseki takamej akin nemiaj Israel kitajtanijkej tekiuaj: “¿Keyej mitsichtakaualkuikej toparientes, takamej akin pouij iniuan ikoneuan Judá? Yejuan kichiujkej xikpanaui ueyiat Jordán iniuan nochin akin mouan yajkaj uan iniuan nochin mosoldados”. 42  Nochin takamej akin nemiaj Judá kinnankilijkej takamej akin nemiaj Israel: “Tikchiujkej porin tekiuaj topariente. ¿Uan keyej nankualanij? ¿Xe namoluiaj ke teisa tikuilianij tekiuaj para titakuaskej? ¿Oso namoluiaj ke teisa techtayokoliani?”. 43  Sayoj ke takamej akin nemiaj Israel kiniluijkej takamej akin nemiaj Judá: “Tejuan tipouij iniuan majtakti uejueyi kalyetonij, yejua ika okachi technamikia maj tikualkuikan David uan amo namejuan. ¿Keyej amo nantechtakachiujkej?* Kinamikia maj tejuan tianij tikuitij tekiuaj”. Sayoj ke takamej akin nemiaj Judá kintajtoltankej takamej akin nemiaj Israel.

Tajtolmelaualismej

Oso “moixtakentij”.
Xikonita tajtol okse siuatsin.
Oso “nochkan”.
Itech hebreo, “nanoomiyo uan nanonakayo”.
Oso xa “Kipanauijkej”.
Oso “mitstejtelchiuak”, “mitsijijtoj”.
Oso xa “ualeuak de”.
Oso “kitajtoltij”.
Oso “nikoxoj”.
Oso “Xikpantapechti”.
Itech hebreo, “tajko”.
Oso “amo nantechpoujkaitakej”.