Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

2

Itokay Dios itech Escrituras Griegas Cristianas

Itokay Dios itech Escrituras Griegas Cristianas

Motelmachtianij kimatij ke itokay Dios ixnesi ajsitoyaya 7,000 ika naui letra tein kipia Tetragrámaton (יהוה) itech tajkuilol tein yekinika mokuik keman moijkuiloj Escrituras Hebreoarameas (tein no moixmati kemej Antiguo Testamento). Maski ijkon, miakej kijtouaj ke amo ixnesia itech yekinika tajkuilolmej tein pouij itech Escrituras Griegas Cristianas (tein no moixmati kemej Nuevo Testamento). Yejua ika, miak Biblias tein axkan onkakej amo kipiaj tokayit Jiova itech Escrituras Griegas Cristianas. Uan maski keman itech Nuevo Testamento moijtoua se tajkuilol tein kiualkui Antiguo Testamento kampa moajsi Tetragrámaton, miakej akin kitajtolkepaj Biblia sayoj kikuij tajtol Totajtsin uan amo itokay Dios.

Sayoj ke, itech Traducción del Nuevo Mundo amo panoua ijkon. Ompa, ixnesi 237 tokayit Jehová itech Escrituras Griegas Cristianas. ¿Kani kitemojkej nepaleuil tajtolkepanij? Itech nejin ome taman: 1) Tajkuilolmej itech tajtol griego tein axkan tikpiaj amo yejua tein yekinika mochijchiujkej. Nochi miles tein axkan onkakej, tel miakej mochijchiujkej kemej doscientos xiujmej satepan keman moijkuilojkej yekinika tajkuilolmej. 2) Itech nejon tonalmej, tajkuilouanij akin kichijchiuayaj copias kipatayaj Tetragrámaton ika tajtol Kýrios, tein itech tajtol griego kijtosneki “ToTajtsin”, oso kichijchiuayaj copias uan kikuiaj tajkuilolmej kampa ipa kipatakajya.

Itaixpantijkauan Jiova kiixejekojkej ke onkaya miak taman tein kinextia ke Tetragrámaton ixnesia itech yekinika tajkuilolmej tein mochijchiujkej itech tajtol griego. Nikan momelaua nejon:

  • Itech itonaluan Jesús uan itatitaniluan, tajkuilolmej tein pouij itech Escrituras Hebreoarameas kipiayaj Tetragrámaton kampa yekinika ixnesia. Ika nejin amo semi akin teyi kijtouayaok, sayoj ke okachi monextij ke nejin katka melauak keman itech xolal Qumrán kiajsikej tajkuilolmej itech tajtol hebreo tein mochijchiujkej itech yekinika siglo.

  • Itech itonaluan Jesús uan itatitaniluan, Tetragrámaton no moajsia itech Escrituras Hebreoarameas tein mokepak itech tajtol griego. Tel miak xiujmej, motelmachtianij kinemiliayaj ke Tetragrámaton amo ixnesia itech Septuaginta, Antiguo Testamento tein mokepak itech tajtol griego. Sayoj ke kemej itech xiuit 1950, kiajsikej seki tajkuilolmej tein semi uejkaujya mochijchiujkaj tein pouij itech Septuaginta uan mokuiaj itech itonaluan Jesús. Nejin tajkuilolmej kipiaj itokay Dios itech tajtol hebreo. Nejon kinextij ke itech itonaluan Jesús, itokay Dios kemaj moajsia itech tajkuilolmej tein kipia Biblia uan mokepkej itech tajtol griego. Sayoj ke, tajkuilolmej tein okachi tayekantokej tein pouij itech Septuaginta, kemej Códice Vaticano oso Códice Sinaítico, tein mochijchiujkej kemej trescientos xiujmej satepan ke nenkej tatitanilmej, amo kipiaj itokay Dios itech amatajkuilolmej Génesis hasta Malaquías (kampa kemaj nesia itech tajkuilolmej tein achto yetoyaj). Yejua ika, tajkuilolmej itech nejon tonalmej amo no moajsia itokay Dios itech Nuevo Testamento, tein kijtosneki, amatajkuilolmej tein kipia Biblia tein yekinika moijkuiloj itech tajtol griego.

    Jesús kiluij iPopaj itech se netataujtil: “Nejua nikinixmatiltij motokay, uan nikteixmatiltis”

  • Escrituras Griegas Cristianas kinextiaj ke Jesús miakpa kijtoj itokay Dios uan ke kinixmatiltij oksekin. Jesús kiluij iPopaj itech se netataujtil: “Nikinixmatiltijya motokay takamej tein tinechinmakak akin kiskej itech taltikpak”. Uan no kijtoj: “Nejua nikinixmatiltij motokay, uan nikteixmatiltis” (Juan 17:6, 11, 12, 26TNM).

  • Ijkon kemej Escrituras Hebreoarameas, Escrituras Griegas Cristianas no moijkuiloj ika inepaleuil Dios, uan pouij itech iTajtol. Yejua ika amo taixejekol maj poliui itokay itech tajkuilol. Itajkotian yekinika siglo, Santiago kiniluij tayekananij akin moajsiaj Jerusalén: “Simón Pedro techtapouij ya de keniu Dios yekinika kinyoliknelij in taka ten amo poutinemij keme judíos. Uan Dios kinijitak sekin san ma mochiuakan ipueblojkauan para kitasojtaske itokaytsin” (Hechos 15:14, tejuan tiktalilijkej cursivas). Komo itech yekinika siglo amo akin kiixmatia oso kikuia itokay Dios, amo tapaleuiskia tajtolmej tein kijtoj Santiago.

  • Itech Escrituras Griegas Cristianas ixnesi ika sayoj seki letra itokay Dios. Itokay Dios moita itech tajtol aleluya, tein moajsi itech miak Biblias itech Apocalipsis (Revelación) 19:1, 3, 4, 6. Nejin tajtol kisa itech hebreo tein kijtosneki “xikueyichiuakan Jah”. Kemej tikitaj, tajtol “Jah” kisa itech tokayit Jiova. Uan no, miak tokaymej tein ixnesij itech Escrituras Griegas Cristianas ualeuaj itech itokay Dios. Kemej kijtouaj tataman amaixmej, tokayit Jesús kijtosneki “Jiova Temakixtia”.

  • Moajsij seki amaixmej tein judíos kijkuilojkej ne uejkauj tein kinextia ke judíos akin kichiuayaj kemej Cristo kikuiaj itokay Dios itech inintajkuiloluan. Tosefta, se amatajkuilol tein kipia tanauatilmej tein mochijchiuak kemej itech xiuit 300, kijtouaya tein judíos monekia kichiuaskej ika tajkuilolmej tein pouij itech Biblia ika tajtol griego komo tataskiaj itech tonal sábado: “[Evangelios] uan amatajkuilolmej tein ininaxka sectarios [uelis yeskij judíos akin kichiuayaj kemej Cristo] moneki maj amo akin kinkixti itech tit; ompa kinkauaj maj tatakan kampa yetokej, yejuan uan itokay Dios tein kipiaskej”. Uan no, nejin amaix kijtoua ke tamachtijkej losí kayot Galilea, akin nemik ipeujyan ojpatika siglo, kimelauak toni mochiuaskia ika tajkuilolmej tein pouij itech Biblia ika tajtol griego komo chichinauiskiaj itech okse tonal: “Kitejtekij itokay Dios tein kipiaj uan kitalpachouaj, uan tein mokaua kitatiaj”.

  • Sekin akin motelmachtiaj tein kipia Biblia kijtouaj ke itokay Dios xa ixnesia itech Escrituras Griegas Cristianas keman mokuij tajtolmej tein moajsij itech Escrituras Hebreoarameas. Amaix The Anchor Bible Dictionary, itech taxelol “Tetragrámaton itech Nuevo Testamento”, kijtoua: “Miak taman kinextia ke Nuevo Testamento yekinika kipiaya Tetragrámaton, itokay Dios, Yahweh, kemansa oso nochipa keman mokuiaj tajtolmej tein moajsij itech Antiguo Testamento”. Uan motelmachtijkej George Howard kijtoua: “Kemej Tetragrámaton moijkuilouayaok itech Biblia ika tajtol griego [Septuaginta], [...] tein kikuiaj yekinika itatojtokakauan Cristo, taixejekol maj se kinemili ke akin kijkuilojkej Nuevo Testamento, keman kijkuilouayaj tein kijtoua Tajkuilol, kikaujkej Tetragrámaton itech tajkuilol tein poui itech Biblia”.

  • Akin kitajtolkepaj Biblia uan motelixmatij, kikuinij itokay Dios keman kikepaj Escrituras Griegas Cristianas. Maj tikitakan seki neskayomej, sekin kichijchiujkej miak xiujmej achto ke mochijchiuaskia Traducción del Nuevo Mundo: itech tajtol alemán, Dominikus von Brentano (Die heilige Schrift des neuen Testaments, 1791); itech francés, André Chouraqui (Bible de Chouraqui, 1985); itech inglés, Benjamin Wilson (The Emphatic Diaglott, 1864), uan itech portugués, Manuel Fernandes de Santanna (O Evangelho Segundo S. Mattheus, 1909). Itech tajtol español, Pablo Besson kikuik tokayit Jehová itech Lucas 2:15 uan itech Judas 14 (El Nuevo Testamento, 1919). No kitalij panoua cien notas kampa kinextij kani xa moajsia itech tajkuilol tein yekinika mochijchiuak. Uan no, moajsij kemej chikuasen Biblias tein mochijchiujkej satepan tein itech Escrituras Griegas Cristianas kipiaj itokay Dios ika tajtolmej Yahvé, Yahweh uan YHWH. Kemej neskayot, moajsi Evangelio: mensaje de felicidad (1969) uan Los Hechos, las Cartas y el Apocalipsis (1973), nejin omen iaxka Hermenegildo Zanuso, uan Biblia Peshitta en Español (2006), tein iaxka Instituto Cultural Álef y Tau.

    Itokay Dios itech Hechos 2:34 itech The Emphatic Diaglott (1864), tein kichijchiuak Benjamin Wilson

  • Moajsij miak Biblias itech panoua 100 tataman tajtolmej tein kipiaj itokay Dios itech Escrituras Griegas Cristianas. Miak tataman tajtolmej tein mokuij África, América, Asia, Europa uan islas tein moajsij itech Pacífico miakpa kikuij itokay Dios (xikonita página 12 uan 13). Akin kitajtolkepkej Escrituras Griegas Cristianas itech nejon tajtolmej kitalijkej itokay Dios porin kitojtokakej tein tikijtojkejya achto. Kemej neskayot, itech xiuit 1999 kisak Biblia itech tajtol rotumano, tein kikui 51 tajtol Jihova itech 48 versículos. Uan itech xiuit 1989 kisak itech se tajtol tein mokui Indonesia tein monotsa batako toba se Biblia kampa ixnesi 110 tajtol Jahowa.

    Itokay Dios itech Marcos 12:29, 30 itech Biblia ika tajtol hawaiano

Moyekita ke onkak miak taman keyej moneki oksepa moijkuilos itokay Dios, Jiova, itech Escrituras Griegas Cristianas. Uan yejua nejon tein kichiujkej akin kitajtolkepkej Traducción del Nuevo Mundo. Nochin yejuan semi kipoujkaitaj itokay Dios uan amo kinekij kikixtiliskej nion se taman tein kiualkui yekinika tajkuilol (Apocalipsis 22:18, 19).