Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 34

Keniuj uelis tikitaskej ke Jiova yolkuali

Keniuj uelis tikitaskej ke Jiova yolkuali

“Xikixmatikan Jiova uan xikitakan ke yolkuali; yolpaki taltikpaknenkej akin itech mopaleuia” (SAL. 34:8).

NEKUIKATIL 117 Maj tiyolkualmej kemej Jiova

TEIN MOITAS *

1, 2. Kemej kijtoua Salmo 34:8, ¿keniuj uelis tikmatiskej ke Jiova yolkuali?

MAJ tiknemilikan ke techuantij se takual tein amo keman tikuanij. Ijkon kemej moita, kemej moijnekui, komo tikmatij toni kitalilijkej oso komo tikintajtaniaj oksekin ox kiueliliaj uelis techpaleuis maj tikmatikan ox uelik oso amo. Sayoj ke komo tiknekij tikmatiskej ox tikueliliskej moneki tikyekoskej.

2 No ijkon, uelis tikmatiskej ke Jiova yolkuali komo tikixtajtoltiaj Biblia uan toamaixuan uan komo tikinkakij oksekin keman ika tajtouaj keniuj kintatiochiuiani Jiova. Sayoj ke uelis yekmelauj tikajsikamatiskej ke Jiova yolkuali komo tejuan tikitaj nejon (xikonixtajtolti Salmo 34:8). Kemej neskayot, maj tiknemilikan ke tiknekij tiktekitiliskej miak tonalmej. Sayoj ke moneki tikpataskej seki taman itech tonemilis komo tiknekij tikchiuaskej nejon. Xa miakpaya tikixtajtoltianij ke Jesús kijtoj ke komo tiktayekanaltiaj iTekiuajyo Jiova, yejuatsin techmakas tein monekis. Sayoj ke tejuan xa amo keman tikitanij maj pano nejon (Mat. 6:33). Maski ijkon, kemej titakuaujtamatij itech tein kijtoj Jesús, amo tikouajok miak taman, amo semi titekitijok uan okachi titapaleuiaj itech tanojnotsalis. Keman tikchiuaj nejin, tejuan ueli tikitaj ke Jiova yolkuali porin yekmelauj techyekpia.

3. Kemej kijtoua Salmo 16:1, 2, ¿akonimej kintatiochiuia Jiova?

3 Jiova iniuan nochin yolkuali, hasta akin amo kiixmatij (Sal. 145:9; Mat. 5:45). Sayoj ke okachi kintatiochiuia akin kitasojtaj uan akin mochikauaj kitekitiliskej (xikonixtajtolti Salmo 16:1, 2). Maj tikitakan seki taman tein Jiova toka kichiuani.

4. ¿Keniuj kinnextilia Jiova ke yolkuali akin peua motokiaj iuan?

4 Nochipa keman tikchiuaj tein timomachtiaj itech Biblia, tikitaj ke semi techpaleuia. Kemej neskayot, keman okachi tikixmatkej Jiova uan peuak tiktasojtaj, yejuatsin techpaleuij maj amo itech titanemilianijok nion maj tikchiuanijok tein yejuatsin amo kiyolpaktia (Col. 1:21). Uan keman timotemaktijkej iuan uan timoauijkej, okachi tikitakej ke yolkuali porin ueli tikpiaj se kuali tanemilil uan kuali timouikaj iuan (1 Ped. 3:21).

5. ¿Keniuj tikitanij ke Jiova yolkuali keman titanojnotsaj?

5 Itech tanojnotsalis, miakpa tikitaj ke Jiova yolkuali. Miakej itekitikauan pinauaj tajtoskej. Xa tejuatsin ijkon mitsonpanoua. Achto ke tikonixmatiskia tein Biblia tamachtia, xa amo keman tikonnemilij ke tionyaskia ichan se taltikpaknenkej akin amo tikonixmati uan ke tikontapouiskia tein Biblia tamachtia. Sayoj ke axkan nochipa tikonchiua. Uan ika inepaleuil Jiova, axkan semi mitsonyolpaktia tiontanojnotsas. No tikonitani ke Jiova mitsonpaleuiani itech okseki taman. Kemej neskayot, mitsonpaleuiani xionyolseujto keman amo kuali mitsonnankiliaj itech tanojnotsalis. No mitsonpaleuiani xikonelnamiki tajkuilol tein uelis kipaleuis se taltikpaknenkej akin kuali mitsonkaki. Uan mitsonpaleuiani xiontaxiko uan xikonsentoka xiontanojnotsa maski taltikpakneminij amo kinekij mitsonkakiskej (Jer. 20:7-9).

6. ¿Keniuj kinextia Jiova ke yolkuali keman techmachtia?

6 Jiova no technextilia ke yolkuali keman techmachtia keniuj titanojnotsaskej (Juan 6:45). Itech nechikol tein mochiua itajkotian semana, technextiliaj keniuj uelis tikinnojnotsaskej taltikpakneminij ika Biblia, uan techyolchikauaj maj ijkon tikchiuakan itech tanojnotsalis. Yekinika xa timouiskej, sayoj ke keman tikchiuaskej, tikitaskej ke semi tapaleuiaj. Itech nechikolmej uan itech uejueyi nechikolmej no techyolchikauaj maj titanojnotsakan kemej xa ayamo tikchiuanij. Nejin no uelis kichiuas maj timouikan. Sayoj ke komo tikchiuaj, Jiova techtatiochiuis. Axkan maj tikitakan seki taman tein Jiova techmaka keman tikchiuaj tein amo keman tikchiujtoyaj porin tiknekij okachi tiktekitiliskej, maski tein yeski tikpanotoskej. Ompa tikitaskej toni techpaleuis maj ueli tikchiuakan tein tikixtaliaj.

JIOVA KINTATIOCHIUIA AKIN IUAN TAKUAUJTAMATIJ

7. ¿Toni tatiochiualis tikseliaj keman timochikauaj okachi titapaleuiskej itech tanojnotsalis?

7 Okachi timotokiaj iuan Jiova. Maj tikitakan tein kichiuak Samuel, * se tokniuj tayekankej akin tapaleuito Colombia iuan inamik. Katkaj precursores itech nechikol tein moajsi kampa kayomej uan kiuelitayaj ompa tapaleuiskej. Sayoj ke kinekiaj tapaleuitiuij itech se nechikol kampa monekiaj okachi tanojnotsanij. Uelik kichiujkej nejon, sayoj ke monekik kikauaskej seki taman. Samuel kijtoua: “Tikchiujkej tein kijtoua Mateo 6:33 uan amo tikouayajok tein amo semi monekia. Sayoj ke okachi ouij techkisak tikauaskej tochan, tein chijchiujtoya kemej tejuan tiknekiaj uan tiktamiixtaujkajya”. Kampa tapaleuitoj kiitakej ke uelia moixpanoltiayaj ika sayoj tepitsin tomin. Samuel no kijtoua: “Tikitanij keniuj Jiova techixyekana uan keniuj technankilia keman tiktataujtiaj. Tikmachiliaj ke kiyolpaktia tein tikchiuaj uan tikmachilianij inetasojtalis kemej amo keman tikmachilijtoyaj”. ¿Uelis okachi tiontapaleuis itech tanojnotsalis? Komo tikonchiua, okachi tionmotokis iuan Jiova uan yejuatsin mitsonyekpias (Sal. 18:25).

8. ¿Toni mitsonmachtia tein kijtouaj Iván uan Viktoria?

8 Tiktekitiliskej Jiova kichiua maj tiyolpakikan. Maj itech titanemilikan tein kijtoua Iván uan inamik, Viktoria, seki precursores akin tapaleuijtokej Kirguistán. Kiixtalijkej amo kipiaskej miak taman porin kinekiaj tapaleuiskej itech tein yeski tekit tein onkaskia, kemej kalchiualis. Iván kijtoua: “Timochikauayaj semi titekitiskej itech sejse tekit tein tikseliayaj. Maski itamian tonal semi tisioujtoyaj, kuali timomachiliayaj uan tiyolpakiaj, porin tikmatiaj ke tochikaualis tikmakatoyaj Jiova. No semi tiyolpakij porin tikinixmatkej miakej tokniuan akin kuali iniuan timouikaj uan tikpanokej miak taman tein kualtsin” (Mar. 10:29, 30).

9. ¿Toni kichiua se tokniuj siuat porin kineki okachi tapaleuis itech tanojnotsalis maski kipanotok se ouijkayot, uan keniuj momachilia?

9 Tiktekitiliskej Jiova uelis kichiuas maj tiyolpakikan maski tikpanotokej se ouijkayot. Kemej neskayot, Mirreh, se tokniuj siuat akin xiuejya kayot África Occidental akin amo nemiok inamik, tekitia kemej tapajtijkej. Keman amo tekitikok, mochiuak precursora. Kipia artritis uan maski keman tanojnotsati kajkalpan sayoj taxikoua se hora, okachi ueli tanojnotsa kampa miakej panouaj. No kipia miak revisitas uan miakej kinmachtia ika Biblia, sekin kinnotsa ika teléfono. ¿Keyej kinekik okachi kitekitilis Jiova? Mirreh kijtoua: “Semi niktasojta Jiova uan Jesucristo. Nochipa niktajtania Jiova maj nechpaleui maj ueli nikchiua nochi tein niuelis itech itekiyo” (Mat. 22:36, 37).

10. Kemej kinextia Juan 6:45, ¿toni kinmaka Jiova akin mochikauaj okachi kitekitiliskej?

10 Jiova techmachtia okseki taman. Kenny, se precursor akin tapaleuijtok itech xolal Mauricio, kiitak ke nejin yekmelauj panoua. Keman peuak momachtia Biblia, amo kisentokakok momachtij universidad, moauij uan mochiuak precursor regular. Kenny kijtoua: “Nimochikaua nikchiuas kemej tanauatijkej Isaías, akin kijtoj: ‘¡Nikan nietok nejua! ¡Xinechtitani nejua!’” (Is. 6:8). Kenny miakpa tapaleuiani maj mochijchiuakan kalmej kampa tikueyichiuaj Jiova uan no tapaleuij maj motajtolkepakan amaixmej itech itajtol. Kenny kijtoua: “Nechmachtijkej keniuj ueliskia nikchiuas tekimej tein nikpiaya”. Sayoj ke amo sayoj kimatik keniuj kichiuaskia tekit tein kipiaya, ta no kijtoua: “Nikmatik toni amo ueli nikchiua, uan toni kualneskayomej moneki nikpias tein nechpaleuis maj okachi kuali niktekitili Jiova” (xikonixtajtolti Juan 6:45). ¿Ueliskia tikonpatas seki taman uan no tikonselis okseki tamachtilis tein kitemaka Jiova?

Se tokniuj takat uan inamik kiteixmatiltiaj iTajtol Dios kampa monekij okachi tanojnotsanij; se tokniuj siuat tapaleuia keman mochijchiua se Kali kampa tiMosentiliaj; se tokniuj takat uan inamik akin xiuejkejya kiteixmatiltiaj iTajtol Dios ika teléfono. Yejuan semi kinyolpaktia kitekitiliskej Jiova. (Xikonita párrafo 11).

11. ¿Toni kichiujkej seki tokniuan siuamej kayomej Corea del Sur porin kinekiaj okachi tapaleuiskej itech tanojnotsalis, uan toni panok? (Xikonita taixkopin ipeujyan amaix).

11 Hasta akin miak xiujmejya itaixpantijkauan Jiova kinpaleuia tamachtilis tein yejuatsin kitemaka keman kiteixmatiltiaj iTajtol kemej ayamo keman kichiuanij. Seki tokniuan tayekananij akin moajsij itech se nechikol tein yetok Corea del Sur kijkuilojkej tein panok keman peuak kokolis COVID-19: “Seki tokniuan akin amo semi uelia tapaleuiayaj itech tanojnotsalis porin mokokouaj, axkan ika videoconferencia okachi ueli tanojnotsaj. Eyi tokniuan siuamej akin kipanauiajya 80 xiujmej momachtijkej keniuj kitekitiltiskej se computadora, uan axkan tanojnotsaj miakpa itech semana” (Sal. 92:14, 15). ¿Tikonuelitaskia okachi tiontapaleuis itech tanojnotsalis uan okachi tikonitas ke Jiova yolkuali? Maj tikitakan seki taman tein mitsonpaleuis xikonchiua nejin.

TEIN MITSONPALEUIS XIKONCHIUA TEIN TIKONIXTALIA

12. ¿Toni kijtoua Jiova ke kinmakas akin iuan takuaujtamatij?

12 Xiontakuaujtamati iuan Jiova. Komo iuan titakuaujtamatij uan tikmakaj tein okachi kuali, yejuatsin kijtoua ke semi techtatiochiuis (Mal. 3:10). Fabiola, se tokniuj siuat kayot Colombia kiitak keniuj Jiova kichiua nejin. Yejua kinekia mochiuas precursora regular tepitsin satepan ke moauij, sayoj ke tomin tein kitania no semi tapaleuiaya maj moixpanoltianij kemej kalyetouanij. Yejua ika, keman ueliskiaya kikauas tekit tein kipiaya, semi kitataujtij Jiova maj kipaleuiani. Yejua kijtoua: “Miakej moneki uejkauak mochiaskej achto ke peuas kinmakaskej ininpensión, sayoj ke nejua peuak nechmakaj se metsti satepan ke nitajtanik. Kemej yeskia teisa kichiuak maj panouani nejon”. Ome metsti satepan mochiuak precursora. Axkan kipanauiaya 70 xiujmej uan panouaya 20 xiujmej precursora. Itech nejin xiujmej kinpaleuiani chikueyi taltikpakneminij maj moauikan. Fabiola kijtoua: “Kemansa amo nikpia chikaualis, sayoj ke Jiova mojmostaj nechpaleuia maj niksentoka nitanojnotsa”.

¿Keniuj kinextijkej Abrahán uan Sara, Jacob, uan tiopixkamej akin kipanauijkej ueyiat Jordán ke takuaujtamatiaj iuan Jiova? (Xikonita párrafo 13).

13, 14. ¿Katiyejua neskayomej uelis techpaleuiskej maj titakuaujtamatikan iuan Jiova uan maj tiktemokan keniuj uelis okachi tiktekitiliskej?

13 Maj tikchiuakan kemej oksekin akin takuaujtamatkej iuan Jiova. Biblia ininka tajtoua miakej akin mochikaujkej okachi kitekitiliskej Dios. Miakej kiselijkej itatiochiualis Jiova hasta satepan ke kichiujkej teisa tein kinextij ke iuan takuaujtamatiaj. Kemej neskayot, kitatiochiuij Abrahán hasta satepan ke Abrahán “kisteuak de ne ichankopaka” maski “amo kimatik kan youi” (Heb. 11:8). Uan no, Jacob kiselij se tatiochiualis hasta satepan ke moteuij iuan se ángel (Gén. 32:24-30). Uan keman israelitas kalakiskiajya itech Tal tein Dios motenkaujka kinmakas, uelik kipanauijkej ueyiat Jordán hasta satepan ke tiopixkamej mometskalakijkej itech at uan at motsakuilij (Jos. 3:14-16).

14 No uelis mitsonpaleuis tein kichiujkej tokniuan itech nejin tonalmej akin takuaujtamatkej iuan Jiova uan kitemojkej keniuj ueliskia okachi kitekitiliskej. Kemej neskayot, se tokniuj takat akin monotsa Payton uan inamik, Diana, kiuelitayaj kiixtajtoltiskej tein kichiujkej seki tokniuan akin peuak okachi kitekitiliaj Jiova, kemej akin ininka motajtoua itech taxelol “Ika miak pakilis motemakakej tapaleuitiuij”. * Payton kijtoua: “Keman tikixtajtoltiayaj, tikmachiliayaj kemej yeskia tikitstoyaj se taltikpaknenkej akin kikuajtoya se takual tein semi uelik. Ijkon kemej okachi tikitayaj, okachi tiknekiaj tikyekoskej uan tiknekiaj tikitaskej ke Jiova yolkuali”. Satepan, nejin tokniuan tapaleuitoj kampa monekiaj okachi tanojnotsanij. ¿Tikonixtajtoltiani nejin taxelol? ¿Uan tikonitani videos Amo onkak okse nemilis tein okachi kuali uan Titanojnotsaj “hasta kampa okachi uejka itech taltikpak”, tein moajsij itech jw.org? Nochi nejin uelis mitsonpaleuis xikonmati keniuj uelis okachi tikontekitilis Jiova.

15. ¿Keniuj uelis techpaleuiskej akin kitayekanaltiaj kitekitiliskej Jiova?

15 Xionmouika iniuan akin uelis mitsonpaleuiskej. Okachi amo ouij techkisas tikuaskej se takual tein amo keman tikuanij komo iniuan tietokej akin kiueliliaj nejon takual. No ijkon, komo timouikaj iniuan akin kitayekanaltiaj kitekitiliskej Jiova, okachi amo ouij techkisas tiktemoskej keniuj uelis okachi tiktekitiliskej. Yejua nejon kinpanok Kent uan Verónica. Kent kijtoua: “Akin kuali iniuan timouikayaj uan tochankauan techyolchikauayaj maj tiktemouanij tikchiuaskej okseki taman itech itekiyo Jiova. Tikitakej ke iniuan timouikaskej akin kitayekanaltiaj iTekiuajyo Dios techyolchikauaya maj tiktemouanij tikchiuaskej okseki taman”. Axkan, Kent uan Verónica tapaleuijtokej kemej precursores especiales itech altepet Serbia.

16. Kemej kinextia Lucas 12:16-21, ¿keyej moneki tikixtaliskej tiktayekanaltiskej Jiova maski monekis tikauaskej seki taman?

16 Xikonixtali tikontayekanaltis Jiova maski monekis tikonkauas seki taman. Komo tiknekij tikyolpaktiskej Jiova, amo moneki tikauaskej nochi tein tikpiaj (Ecl. 5:19, 20). Sayoj ke komo amo tiktemoskiaj okachi tiktekitiliskej Dios sayoj porin amo tiknekij tikauaskej seki taman tein tikuelitaj, ueliskia tikchiujtoskej kemej takat akin Jesús ika tajtoj itech se neskayot akin semi tekitik porin kinekia kipias miak taman, sayoj ke kielkauak Dios (xikonixtajtolti Lucas 12:16-21). Christian, se tokniuj takat akin nemi Francia, kijtoua: “Amo niktayekanaltijtoya niktekitilis Jiova uan amo semi iniuan nietoya nochankauan”. Yejua ika, Christian uan inamik kiixtalijkej mochiuaskej precursores, sayoj ke monekik kikauaskej tekit tein sejsemej kipiayaj. Yejuan peuak tachipauaj itech seki kalmej uan momatkej moixpanoltiskej ika sayoj tepitsin tomin. Tein kichiujkej amo nenkaj, ta Christian kijtoua: “Okachi tiyolpakij itech tanojnotsalis uan no semi techyolpaktia tikitaskej ke akin tikinmachtiaj ika Biblia uan akin oksepa tikinkalpanouaj okachi kiixmatij Jiova”.

17. ¿Toni kipaleuij se tokniuj siuat maj moyolchikauani tanojnotsas kemej ayamo keman kichiujtoya?

17 Xionmoyolchikaua tiontanojnotsas kemej ayamo keman tikonchiuani (Hech. 17:16, 17; 20:20, 21). Se precursora kayot Estados Unidos akin monotsa Shirley monekik kipatas kemej tanojnotsaya keman peuak kokolis COVID-19. Yekinika mouia tanojnotsas ika teléfono. Sayoj ke keman kinkalpanoj tokniuj akin takalpanoua itech nechikolmej, kimachtijkej keniuj kichiuas, uan ijkuak peuak kiteixmatiltia iTajtol Dios ika teléfono. Shirley kijtoua: “Yekinika nimouia, sayoj ke axkan semi nikuelita. Okachi ueli titajtouaj iniuan taltikpakneminij ke keman titanojnotsayaj kajkalpan”.

18. ¿Toni uelis tikchiuaskej komo tikpiaj ouijkayomej tein techtsakuiliaj maj ueli okachi titanojnotsakan?

18 Xikonixtali tikonchiuas teisa uan xionmochikaua tikonchiuas. Keman tikpiaj ouijkayomej, tiktataujtiaj Jiova uan kuali tiknemiliaj toni tikchiuaskej (Prov. 3:21). Sonia, akin tapaleuito Europa kemej precursora regular itech se grupo kampa motajtoua romaní, kijtoua: “Nikuelita nikijkuilos tein nikixtalia nikchiuas uan niktalia amat kampa uelis nikitas. Itech nomesa nikpia se taixkopin kampa moitaj ome ojmej. Keman moneki nikixpejpenas teisa, nikita taixkopin uan niknemilia ox tein nikixpejpenas nechuikas kampa nikneki niajsis”. Uan keman kipia ouijkayomej, mochikaua amo semi motekipachos. Sonia kijtoua: “Moneki niknemilis ox nikitas ouijkayot tein nikpia kemej se ueyi tepamit tein nechtsakuilia maj ueli nikchiua tein nikixtalij oso kemej se puente tein nechpaleuia maj ueli nikchiua”.

19. ¿Keniuj uelis tiknextiskej ke tiktasojkamatij nochi tein kuali tein Jiova techmakani?

19 Jiova techmaka miak taman tein ika techtatiochiuia. Uelis tiknextiliskej ke timotasojkamatij komo timochikauaj tikueyichiuaskej (Heb. 13:15). Komo tiktemouaj okachi titapaleuiskej itech tanojnotsalis se taman kemej uelis tikueyichiuaskej, uan yejuatsin okachiok techtatiochiuis. Yejua ika, maj mojmostaj tiktemokan tikitaskej ke Jiova yolkuali. Ijkon tikchiujtoskej kemej Jesús, akin kijtoj: “Notakualis yejua nijin, ma nikchiua in tekit ijkon keme kimonekiltia Notajtsin Dios ten nechualtitanik. Uan ma niktamichiua” (Juan 4:34).

NEKUIKATIL 80 Xikitakan ke Jiova yolkuali

^ párr. 5 Nochi tein kuali Jiova kitemaka. Yejuatsin techmaka tein kuali tinochin, hasta akin amo yolkualmej. Sayoj ke okachi kiuelita kinpaleuis itekitikauan akin kitakamatij. Itech nejin tamachtilis tikitaskej keniuj Jiova kinmaka tein kuali akin kitekitiliaj. No tikitaskej keniuj akin kiixtaliaj okachi kitekitiliskej ueli okachi kiitaj ke yejuatsin yolkuali.

^ párr. 7 Mopatakej seki tokaymej.

^ párr. 14 Nejin taxelol, tein achto kisaya itech amaix Tanejmachtijkej ika tokayit “Ika miak pakilis motemakakej tapaleuitiuij” axkan kisa itech jw.org. Xikontemo kampa kijtoua TIAKONIMEJ > TEIN KIPANOUANIJ ITAIXPANTIJKAUAN JIOVA > KITEMOUAJ KENIUJ OKACHI KITEKITILISKEJ DIOS.