Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Keman Dios techmelaua kinextia ke techtasojta

Keman Dios techmelaua kinextia ke techtasojta

“Totekotsin kinmejmelautinemi nochi nekes ten Yejuatsin kintasojtatinemi.” (HEB. 12:6)

NEKUIKATILMEJ: 43, 20

1. ¿Keniuj Biblia ika tajtoua tamelaualis?

ITECH Biblia tajtol tamelaualis amo sayoj kijtosneki tatsakuiltilis. Ompa moijtoua ke tamelaualis semi tapaleuia uan kemansa iuan mouika taixmatilis, tamatilis, netasojtalis uan nemilis (Prov. 1:2-7; 4:11-13). Dios techmelaua porin techtasojta uan kineki maj tinemikan nochipaya (Heb. 12:6). Maski keman techmelaua xa no techtatsakuiltia, amo keman kitelpanoltia nion kitemoua techijtakos. Tein melauj, tajtol tamelaualis iuan mouika tamachtilis, kemej keman se tepopaj kimachtia ikonetsin akin kitasojta.

2, 3. ¿Toni ome taman uelis pouis itech tamelaualis? (Xikonita taixkopimej ipeujyan tamachtilis.)

2 Maj tikitakan se neskayot. Se okichpiltsin akin monotsa Carlos mauiltijtok kalijtik ika ipelota. Imomaj kiluia: “Carlitos, tikmattokya ke amo uelis timauiltis ika pelota kalijtik. ¡Uelis tiktapanas teisa!”. Sayoj ke yejua amo kitakamati uan kisentoka mauiltia. Ompa, pelota uetsiti itech se sokikomit uan kitapana. ¿Keniuj kimelauas imomaj? Kimachtis uan kitatsakuiltis. Imomaj kimelauilis keyej amo kuali tein kichiuak uan ijkon kimachtis. Kineki maj kiajsikamati ke semi kuali maj kintakamati itatuan uan ke moneki kichiuas tein kiluiaj uan no taixejekol. Uan kemej kineki maj amo oksepa ijkon kichiua, kiita ke no kuali yeskia kitatsakuiltis keman kikuilia ipelota seki tonalmej. Maski Carlos amo kiuelita nejin, amo kielkauas ke komo amo tatakamati kiualkuilis tein amo kuali.

3 Tiitatojtokakauan Cristo tipouij iniuan ichankauan Dios (1 Tim. 3:15). Yejua ika, tikitaj ke sayoj Jiova kinamiki kiixtalis tanauatilmej uan techmelauas keman amo tiktakamatij. Uan no, komo tein tikchiujkej kiualkui tein amo kuali, keman techmelauas tikelnamikiskej ke motelneki tiktakamatiskej (Gál. 6:7). Yejuatsin semi techtasojta uan amo kineki maj titajyouikan (1 Ped. 5:6, 7).

4. 1) ¿Keniuj kineki Jiova maj tikinmachtikan oksekin? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

4 Keman titamelauaj ika tein Biblia tayolmajxitia, uelis tikinpaleuiskej tokoneuan uan akin tikinmachtiaj maj mochiuakan itatojtokakauan Cristo. Ika Biblia tikinmachtiaj tein kuali tokoneuan uan akin tikinmachtiaj uan ika tikinpaleuiaj maj kiajsikamatikan uan maj kitakamatikan nochi tein Jesús technauatij (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:16). Ijkon kineki Jiova maj tikinmachtikan uan ijkon yejuan no uelis kinpaleuiskej oksekin maj no mochiuakan itatojtokakauan Cristo (xikonixtajtolti Tito 2:11, 12, 14). Axkan maj tiknankilikan eyi netajtanilmej tein motelnekij: 1) ¿Keyej keman Dios techmelaua kinextia ke techtasojta? 2) ¿Toni techmachtia tein kichiujkej sekin akin Dios kinmelauak? 3) ¿Keniuj uelis titemelauaskej kemej Jiova uan Jesús?

DIOS TECHMELAUA IKA NETASOJTALIS

5. ¿Keniuj kemej Jiova techmelaua kinextia ke techtasojta?

5 Jiova techmelaua uan techmachtia porin techtasojta. Kineki maj tiksentokakan kuali timouikakan iuan uan maj tinemikan nochipaya (1 Juan 4:16). Amo keman techiluia amo kuali tajtolmej nion kichiua maj tiknemilikan ke amo teyi tichiuanimej (Prov. 12:18). Yejuatsin okachi kiita tokualneskayouan uan techkaua maj toselti titaixpejpenakan. ¿Ijkon tikonita tejuatsin tamelaualis tein Jiova kitemaka ika Biblia, toamaixuan, inintechkopa totatuan oso tayekananij itech nechikol? Keman tikchiuaj tein amo kuali, tein kemansa nion tikitaj, tayekananij kitemouaj techmelauaskej ika netasojtalis uan nejmachkayot. Tein melauj, ijkon kinextiaj inetasojtalis Jiova (Gál. 6:1).

6. Maski aksa uelis kipolos tekimej itech nechikol, ¿keyej nejon tamelaualis kinextia inetasojtalis Dios?

6 Kemansa, monekis amo sayoj se kiyolmajxitis aksa. Komo ueyi tajtakoj, xa kipolos tekimej itech nechikol. Maski ijkon, tamelaualis tein kiselis kinextia inetasojtalis Jiova. Keman kipolos tekimej uelis kipaleuis maj kiita ke motelneki okachi momachtis, tanemilis uan kichiuas netataujtil. Nejin kipaleuis maj kichikaua ikuali uikalis iuan Jiova (Sal. 19:7). Satepan, xa oksepa kimakaskej nejon tekimej. Hasta keman kikalankixtiaj aksa itech nechikol monextia inetasojtalis Jiova, porin kinpaleuia okseki tokniuan maj amo kinijtako tein kichiujtok (1 Cor. 5:6, 7, 11). Uan no, kemej itamelaualis Jiova nochipa mochiua kemej kinamiki, akin kikalankixtijkej uelis kipaleuis maj kiajsikamati ke itajtakol semi ueyi uan kiolinis maj moyolnonotsa (Hech. 3:19).

TECHPALEUIA KEMAN JIOVA TECHMELAUA

7. 1) ¿Akoni katka Sebná? 2) ¿Toni tein amo kuali peuak kinextia?

7 Maj tikitakan ininneskayo ome takamej akin Jiova kinmelauak, uan ijkon tikajsikamatiskej ke tamelaualis semi tapaleuia. Se yejua Sebná, akin nemik itech itonaluan tekiuaj Ezequías, uan okse yejua Graham, se tokniuj akin nemi axkan. Maj achto ika titajtokan Sebná. Nesi ke yejua taixyekanaya ichan Ezequías, nejon kijtosneki ke kipiaya ueyi tanauatil (Is. 22:15). Sayoj ke, moueyinekik uan kinekik kichiuas maj oksekin kinemilianij ke katka ueyichiujkej. Hasta semi patiyoj kitechijchiualtij kampa kipachoskiaj keman momikiliskia uan nentinemia itech okachi kuajkuali carros (Is. 22:16-18).

Komo tiyolyemankej uan tikpataj totanemilil, Jiova techtatiochiuis (xikonita párrafos 8 hasta 10)

8. ¿Keniuj Jiova kimelauak Sebná, uan toni panok satepan?

8 Kemej Sebná kitemouaya maj kiueyitalianij, Dios kikuilij tekit tein kipiaya uan kimakak Eliaquim (Is. 22:19-21). Nejin panok keman tekiuaj asirio Senaquerib kiixtalijtoya tateuitiuj Jerusalén. Satepan, Senaquerib kintitanik seki uejueyi chiuanimej uan tel miakej tateuianij porin kinekia kinmojmoujtis judíos uan kichiuas maj tekiuaj Ezequías motemaktiani (2 Rey. 18:17-25). Ezequías kintitanik Eliaquim uan okseki ome takamej maj kinnamikitij nejon asirios. Semej katka Sebná, akin axkan tekititoya kemej itajkuilojkauj tekiuaj. Nejin xa uelis kinextis ke Sebná amo motauelnekik nion motayokoltijtinemia, ta kiajsikamatik ke monekia yeski yolyemanik, porin ika pakilis kichiujtoya se tekit tein amo semi ueyi katka ke achto. ¿Toni uelis techmachtis nejin? Maj tikitakan eyi taman.

9-11. 1) ¿Toni uelis techmachtis tein kipanok Sebná? 2) ¿Keniuj tionmomachilia tejuatsin keman tikonita keniuj Jiova kimelauak Sebná?

9 Yekinika, keman tikitaj ke Sebná kipoloj tekit tein kipiaya techelnamiktia ke “se moueyinekis yetok achto ke se [...] uetsis” (Prov. 16:18). Xa tejuatsin tikonpia seki tekimej itech nechikol uan oksekin kinemiliaj ke tionueyichiujkej. Komo ijkon, ¿tionmochikauas tionyeski tionyolyemanik? ¿Tikonelnamikis ke tein yeski taman tein kuali tikonchiua yejua porin Jiova mitsonmakak? (1 Cor. 4:7.) Tatitanil Pablo kijkuiloj: “Namechilia ke ma amo aken kinemili ke yejua kachi uelilis kipixtinemi [...], uan ijkon kuali kuatamatkanemis” (Rom. 12:3).

10 Ojpatika, tamelaualis tein kiselij Sebná uelis kinextis ke Jiova kimatia ke ueliskia mopatas (Prov. 3:11, 12). Nejin uelis kinmachtis se taman akin kipolouaj tekimej itech nechikol. Moneki amo kualantinemiskej nion motauelnekiskej, ta moneki kisentokaskej kitekitiliskej Dios kemej okachi ueliskej uan kiitaskej itamelaualis kemej se taman tein ika kinextia ke kintasojta. Maj tikelnamikikan ke toTajtsin techtatiochiuis komo tiyolyemankej (xikonixtajtolti 1 Pedro 5:6, 7). Tamelaualis tein Jiova temaka ika netasojtalis uelis techyektalis komo tiyolyemankej uan titamatij kemej sokit tein yemanik.

11 Expatika, ijkon kemej Jiova kimelauak Sebná techmachtia se taman tein motelneki. Maski Jiova kitauelita tajtakol, yejuatsin kisentoka kitasojta akin tajtakoj. Uan no, okachi kiita tein kuali tein kichiuaj taltikpakneminij. Komo tejuatsin tiontepopaj oso tiontayekankej uan moneki tikonmelauas aksa, ¿tikonchiuas kemej Jiova? (Jud. 22, 23, TNM.)

12-14. 1) ¿Toni kichiuaj sekin keman Jiova kinmelaua? 2) ¿Keniuj Biblia kipaleuij se tokniuj maj kipata itanemilil, uan toni kiualkuik nejon?

12 Sayoj ke, sekin semi motauelnekij keman Jiova kinmelaua uan kikauaj yejuatsin uan nechikol (Heb. 3:12, 13). ¿Uelis se kinpaleuis? Kemaj. Maj tikitakan tein kipanok Graham. Yejua kikalankixtijkej itech nechikol, satepan oksepa mokepak uan satepan peuak amo tanojnotsa nion monechikoua. Se tayekankej mochikauak mochiuas itasojikniuj, uan satepan Graham kiluij maj kimachti ika Biblia.

13 Tayekankej kielnamiki: “Kuejmol tein kipiaya Graham yejua ueyinekilis. Kinijijtouaya tayekananij akin kiixejekojkej ke monekia kikalankixtiskej. Yejua ika itech seki nemachtilmej tikitakej tein Biblia kijtoua ika ueyinekilis uan keniuj taijtakoua. Graham peuak okachi kuali moita itech iTajtol Dios kemej yeskia itech se teskat, uan amo kiuelitak tein kiitak. Tein panok se kimoujkaita. Kiajsikamatik ke ueyinekilis katka kemej “ueyi kuoutsontet” tein kiixtsakuilijtoya uan ke yekmelauj kuejmol tein kipiaya yejua ke teijijtouaya. Ompa peuak ijsiujka mopata. Peuak youi nochi nechikolmej, momachtia Biblia ika yolpakilis uan kichiua netataujtil mojmostaj. No peuak kinpaleuia ichankauan maj kuali mouikakan iuan Dios kemej taixyekankej ikalijtik, uan nejon semi kinyolpaktij inamik uan iichpochuan” (Luc. 6:41, 42; Sant. 1:23-25).

14 Tayekankej kisentoka kijtoua: “Se tonal, Graham nechiluij se taman tein nechyololinij: ‘Miak xiujmejya nikixmati tein melauak uan hasta nitekitini kemej precursor. Sayoj ke axkan yekinika ueli nikijtoua ke yekmelauj niktasojta Jiova’. Amo uejkauak, kiluijkej maj tapaleui ika micrófonos itech nechikolmej, uan yejua semi yolpakik kipias nejon tekit. Ineskayo nechmachtij ke keman aksa moyolyemania iixpan Dios uan mokaua maj kimelaua, kiselia miak tatiochiualismej”.

MAJ TITAMELAUAKAN KEMEJ JIOVA UAN JESÚS

15. ¿Toni uelis techpaleuis maj oksekin mokauakan maj tikinmelauakan?

15 Komo tiknekij kuali titamachtiskej, yekinika moneki kuali timomachtiskej (1 Tim. 4:15, 16). No ijkon, komo Jiova mitsonixtalij xikonmelaua oksekin, moneki tionyeski tionyolyemanik uan tikonkauas maj yejuatsin mitsonixyekana. Komo oksekin kiitaj ke tionyolyemanik, mitsonpoujkaitaskej uan okachi amo ouij kinkisas mitsonkakiskej keman tikonyolmajxitis. Maj tikitakan ineskayo Jesús.

16. ¿Toni uelis techmachtis kemej Jesús tamachtiaya uan tamelauaya?

16 Jesús nochipa kitakamatik iTajtsin, hasta keman ouij kikisak (Mat. 26:39). Nochipa kijtoj ke itamatilis uan tein tamachtiaya ualeuaya imako Dios (Juan 5:19, 30). Kemej katka yolyemanik uan tatakamatik, tamachtiaya ika teiknelilis, uan akin kipiayaj kuali ininyolo yolpakiaj iuan yetoskej (xikonixtajtolti Lucas 4:22). Itajtoluan kinyolchikauaya akin yolkuetaujtoyaj uan akin momachiliayaj ke amo chikaujkej (Mat. 12:20). Uan keman itatitaniluan motajtolteuijtoyaj porin kinekiaj okachi moueyichiuaskej, Jesús amo yolijsiuik, ta kinmelauak ika netasojtalis (Mar. 9:33-37; Luc. 22:24-27).

17. ¿Keniuj tayekananij uelis kuali kinyekpiaskej tokniuan itech nechikol?

17 Tayekananij moneki kichiuaskej kemej Jesús keman tamelauaskej ika Biblia. Ijkon, kinextiaj ke kinekij maj Jiova uan Jesús kinixyekanakan. Tatitanil Pedro kijkuiloj: “Xikinyolmajxitijtinemikan nochi itaneltokakauan de Dios nekes ten namejuan nankinyekantokke, ijkon keme in tapixke kinyekantinemi iichkauan. Uan nochi nijin xikchiutiyakan ika sayo ten kuali tanejnekilis uan amo ika ne tekiuil. Uan amo no xikinyolmajxitijtinemikan in taneltokani porin nankinektinemij nintomin san. Ta, xitekititinemikan ika nochi namotanejnekilis. Uan [...] amo xikinmachililtikan [...] ke namejuan nanueyitayekanani. Ta, kachi kuali xichipaukanentinemikan” (1 Ped. 5:2-4). Keman tayekananij ika pakilis kitakamatij Jiova uan Cristo, kiseliaj tatiochiualismej yejuan uan no akin kinixyekanaj (Is. 32:1, 2, 17, 18).

18. 1) ¿Toni Jiova kinnauatia tetatmej? 2) ¿Keniuj Jiova kinpaleuia tetatmej maj kichiuakan inintekiuj?

18 ¿Uan tamelaualis tein motemaka kalijtik? Jiova kinnauatia tetatmej: “Amo xikinyolkualantikan namokoneuan kuak nankinekij nankinmejmelauaske. Ta, kachi kuali xikinmachtijtiyakan uan xikinmelautiyakan ika mouisyot. Uan [...] ma takuautamatiyakan de Totekotsin” (Efes. 6:4). Nejin semi moneki. Proverbios 19:18 kijtoua ke inintech moajsi tetatmej komo ininkoneuan ixpoliuij porin amo kinmelaujkej. Nejon tetatmej tanankiliskej iixpan Jiova (1 Sam. 3:12-14). Sayoj ke Jiova kinmaka tamatilis uan chikaualis tetatmej akin kitajtaniaj inepaleuil uan mokauaj maj kinixyekana iTajtol uan yektikatsin espíritu (xikonixtajtolti Santiago 1:5).

MAJ TINEMIKAN IKA YOLSEUILIS NOCHIPAYA

19, 20. 1) ¿Toni tatiochiualismej tikseliaj keman timokauaj maj Jiova techmelaua? 2) ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

19 Keman timokauaj maj Jiova techmelaua uan titamelauaj kemej yejuatsin uan Jesús tamelauaj, tikseliaj miak tatiochiualismej. Tikpiaj yolseuilis iniuan tochankauan uan itech nechikol. Tinochin tikmachiliaj ke techtasojtaj, ke techpatiuitaj uan amo tiyolmouij, uan nejon sayoj tepitsin kinextia nochi tatiochiualismej tein tikpiaskej satepan (Sal. 72:7). Itamelaualis Jiova techmachtia keniuj tinemiskej nochipaya ika yolseuilis uan ika kuali uikalis kemej kalyetouanij akin yejuatsin kinyekpia (xikonixtajtolti Isaías 11:9). Komo tikelnamikij nejin, uelis tikitaskej itamelaualis Jiova kemej moneki: se kualtsin taman tein ika kinextia ke techtasojta.

20 Itech okse tamachtilis tikitaskej okseki taman ika tamelaualis tein motemaka kalijtik uan itech nechikol. No tikitaskej keniuj uelis timotsakuiliskej uan timochikauaskej tikyekchiuaskej teisa. Uan no tikitaskej teisa tein okachi tetayokoltij ke tein yeski tamelaualis tein uelis techmakaskej.