Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Keyej motelneki tiyeskij tikualtakamej

Keyej motelneki tiyeskij tikualtakamej

“Xikinselikan tech namochan [...] aken yeski ualaske.” (1 PED. 4:9)

NEKUIKATILMEJ: 50, 20

1. ¿Toni kipanotoyaj tokniuan itech yekinika siglo?

KEMEJ itech xiujmej 62 uan 64, tatitanil Pedro kintajkuilouilij akin moajsiaj “tech in talme de Ponto uan de talme de Galacia uan de Capadocia uan de Asia uan de Bitinia” (1 Ped. 1:1). Nejon tokniuan katkaj kayomej itech tataman xolalmej. Monekia maj kinyolchikauanij uan maj kiniluianij toni kichiuaskej porin kintajyouiltijtoyaj. Uan no, semi tamouilil tein panotoya ijkuak. Tatitanil kijkuiloj: “Axkan kachi motokijtok ya ne tonal”. Kemaj, keman ayamo ajsiskia majtakti xiujmej satepan, Jerusalén kiixpoloskiaj. ¿Toni kinpaleuiskia tokniuan itech nejon tonalmej tein semi ouijkej? (1 Ped. 4:4, 7, 12.)

2, 3. ¿Keyej Pedro kinyolmajxitij tokniuan maj yeskiaj kualtakamej? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

2 Pedro kinyolmajxitij tokniuan: “Xikinselikan tech namochan [...] aken yeski ualaske” (1 Ped. 4:9). Tatitanil kiniluij tokniuan maj monextilianij kualtakayot se uan okse, maski moixmatiajya uan kisenchiuayaj miak taman. ¿Keniuj kinpaleuiskia nejin?

3 Kinpaleuiskia maj okachi kuali mouikanij. Maj tiknemilikan nejin. Keman se tokniuj techyoleuak ichan, ¿melauj ke tikpanokej miak taman tein kualtsin? Uan keman tejuan tikyoleujkej se tokniuj, ¿melauj ke okachi kuali peuak iuan timouikaj? Tiyeskij tikualtakamej techpaleuia maj okachi kuali tikinixmatikan tokniuan. Itech itonaluan Pedro, ijkon kemej tokniuan okachi ouij tein kipanouayaj, okachiok monekia maj amo xexeliujtonij. Itech nejin itamian tonalmej, no moneki ijkon tikchiuaskej (2 Tim. 3:1).

4. ¿Toni netajtanilmej tiknankilitij itech nejin tamachtilis?

4 ¿Kemanian uelis tiyeskij tikualtakamej se iuan okse? ¿Keniuj uelis tikchiuaskej maj amo teyi techtsakuili maj tikualtakamej? Uan ¿toni moneki tikchiuaskej keman aksa techyoleuas ichan?

KEMANIAN UELIS TIYESKIJ TIKUALTAKAMEJ

5. ¿Keniuj uelis tiyeskij tikualtakamej itech nechikolmej?

5 Itech nechikolmej. Jiova uan inechikol techyoleuaj maj tiyakan nechikolmej. Uan tejuan tiknekij maj nochin akin youij kuali momachilikan (Rom. 15:7). Okachi moneki nejin keman aksa yekinika touan monechikoua. Jiova no kiyoleuak yejua, yejua ika moneki tikchiuaskej maj kuali momachili, maski taman kemej mochijchiua oso motilmajtia (Sant. 2:1-4). Komo tikitaj ke iselti yetok, ¿ueliskia tikiluiskej maj touan motali? Xa kitasojkamatis maj tikpaleuikan maj kiajsikamati tein mochiujtok itech nechikol oso maj kiajsi tajkuilolmej tein moixtajtoltiaj. Ijkon tiktakamattoskej nejin tayolmajxitilis: “Xikinselijtiyakan [...] nochi nekes ten namechkalpanokiue” (Rom. 12:13).

6. ¿Akonimej okachi moneki tikinyoleuaskej tochan?

6 Keman aksa tikyoleuaj tochan maj takuaki oso tikuantij teisa. Ne uejkauj, taltikpakneminij momattoyaj kinyoleuaskej oksekin maj takuatij ininchan porin ijkon kinextiayaj ke kinekiaj kuali mouikaskej iniuan (Gén. 18:1-8; Juec. 13:15; Luc. 24:28-30). ¿Akonimej okachi moneki tikinyoleuaskej? Tokniuan itech nechikol. Moneki tikinpiaskej totasojikniuan akin amo techkauaskej uan kuali timouikaskej iniuan nochin, porin keman ejkoskej tonalmej tein ouijkej monekis timosenpaleuiskej. Itech xiuit 2011, Oloch Taojtokaltianij kipatakej hora keman mochiua Nemachtil ika amaix Tanejmachtijkej itech kali Betel tein moajsi Estados Unidos. Mochiuaya 6:45 uan axkan mochiua 6:15 tiotak. ¿Keyej? Moijtoj ke ijkon okachi miakej akin tekitij Betel ueliskiaj mosentiliskej iniuan oksekin akin no ompa tekitij satepan ke tamiskia nejin nechikol. Itech okseki sucursales no ijkon mochiuak. Nejin tapaleuij maj okachi kuali mouikakan.

7, 8. ¿Keniuj uelis tiyeskij tikualtakamej iniuan tokniuan akin kitemakakij tanojnotsmej itech tonechikol?

7 Keman kitemakakij se tanojnots itech tonechikol tokniuan akin pouij itech okseki nechikolmej, tokniuj takalpanojkej uan kemansa, tokniuan akin tekitij Betel, uelis tiyeskij tikualtakamej (xikonixtajtolti 3 Juan 5-8). Se taman tein uelis tikchiuaskej yejua tikinyoleuaskej maj takuatij tochan oso tikinuantiskej okseki taman.

8 Se tokniuj siuat kayot Estados Unidos kielnamiki: “Miak xiujmejya, nonamik uan nejua tikinyoleuanij tochan miakej tokniuan akin kitemakakij tanojnotsmej uan ininnamik”. Yejua kimachilia ke nochi nejon kichikauani inintakuaujtamatilis uan no semi moyolpaktianij iniuan. No kijtoua: “Amo keman tiknemilianij maj amo tikinyoleuanij”.

9, 10. 1) ¿Akonimej xa monekis miak tonalmej mokauaskej tochan? 2) ¿Uelis yeskij kualtakamej akin tsikitsin ininchan? Xikonijto se neskayot.

9 Keman tokniuan mokauaj tochan. Ne uejkauj, miakej kintakauiliayaj ininchan takalpanouanij (Job 31:32; Filem. 22). Axkan, no moneki tikchiuaskej nejon. Kemej neskayot, miakpa tokniuan takalpanouanij moneki kipiaskej kani mokauaskej keman takalpanouaj itech nechikolmej. Xa no monekis maj kintakauilikan tokniuan akin kiseliaj se tamachtilis tein motemaka itech inechikol Dios uan akin tapaleuiaj itech kalchiualis. Uan no, keman mochiuaj tetsaujmej, sekin moneki kipiaskej kani mokauaskej hasta maj kinyekchijchiuilikan ininchan. Moneki amo tiknemiliskej ke sayoj akin kipiaj uejueyi kalmej uelis tapaleuiskej. Tein melauj, xa miakpaya kichiuanij. ¿Uelis tejuan tikinseliskej maski tochan amo ueyi?

10 Se tokniuj takat kayot Corea del Sur kielnamiki keman ichan mokaujkej akin kiseliayaj tamachtilismej tein motemaka itech inechikol Dios. Yejua kijkuiloj: “Yekinika niomeyolouaya porin yankuixtok timonamiktijkaj uan tinemiaj itech se tsikitsin kali. Sayoj ke semi techyolpaktij maj tokniuan akin momachtijtoyaj mokauanij tochan. Uelik tikitakej ke semi yolpakij namikuanij keman kisentekitiliaj Jiova uan mosenchikauaj kiseliskej tekimej itech itekiyo”.

11. ¿Keyej xa monekis maj tikualtakamej iniuan tokniuan akin mopatakej itech tonechikol?

11 Keman tokniuan mopataj itech tonechikol. Xa mokaltalikoj kampa ika tinemij, tapaleuikoj itech tanojnotsalis oso kinixtalijkej kemej precursores itech tonechikol. Yekinika, nochin ouij kinkisa porin moneki momatiskej itech se yankuik xolal, se yankuik nechikol uan xa hasta moneki ueliskej se yankuik tajtol oso nemiskej kemej ompa nemij. Komo tikinyoleuaj maj takuakij tochan, tikinuantij okseki taman oso tikinyoleuaj maj touan yakan kansaika, kinpaleuis maj kinpiakan yankuik inintasojikniuan uan maj niman momatikan.

12. ¿Toni neskayot kinextia ke amo moneki tikchijchiuaskej miak taman uan ijkon uelis tiyeskij tikualtakamej?

12 Amo moneki tikchijchiuaskej miak taman uan ijkon uelis tiyeskij tikualtakamej (xikonixtajtolti Lucas 10:41, 42). Se tokniuj takat kielnamiki ke keman yejua uan inamik mochiujkej misioneros, telpochmejok katkaj uan tel tayokoyayaj. Tokniuj kijtoua: “Se tiotak, nonamik tel tayokoxtoya, uan nejua amo niuelia nikpaleuiaya maj okachi kuali momachili. Ompa, kemej 7:30, tanotskej kalijtik. Katka se siuat akin momachtijtoya Biblia akin techualkuiliaya eyi xokot (naranja) uan kinekia techtajpalos. Tikyoleujkej maj kalaki uan tikmakakej se vaso ika at. Satepan tikchijchiujkej té uan chocolate totonik. Tejuan ayamo titajtouayaj tajtol suajili, uan yejua amo tajtouaya totajtol. Sayoj ke ijkuak, peuak timochiuaj tiinintasojikniuan tokniuan akin ompa nemij uan okachi tiyolpakkej”.

MAJ AMO TEYI TECHTSAKUILI

13. ¿Keniuj tepaleuia komo se kualtakat?

13 ¿Ouij techkisa tiyeskij tikualtakamej? Komo ijkon, xa timopolouilianij tonalmej keman ueliskia timoyolpaktiskej iniuan oksekin uan peuas kuali timouikaskej iniuan akin yeskij totasojikniuan nochipaya. Tiyeskij tikualtakamej yejua se taman tein okachi tapaleuia maj amo timomachilikan toselti. Komo ijkon, ¿toni uelis kichiuas maj aksa amo kualtakat? Maj tikitakan seki taman.

14. ¿Toni uelis tikchiuaskej komo amo tikemantij uan amo tikpiaj chikaualis tikinyoleuaskej tokniuan oso tiyaskej keman techyoleuaskej?

14 Tiempo uan chikaualis. Tiitekitikauan Jiova tikpiaj miak tekit. Yejua ika, sekin xa kinemiliaj ke amo kemantij uan ke amo kipiaj chikaualis tein kinpaleuis maj kualtakamej. Komo ijkon titanemiliaj, xa monekis tikitaskej keniuj tikuitokej totiempo. ¿Uelis tikpataskej seki taman uan ijkon tikpiaskej tiempo uan chikaualis tein techpaleuis maj tikinyoleuakan tokniuan oso tiyaskej keman techyoleuaskej? Biblia kijtoua maj amo tikelkauakan tiyeskij tikualtakamej (Heb. 13:2). Moneki tiktemoskej tiyetoskej iniuan tokniuan. Sayoj ke xa monekis tikauaskej seki taman tein tikchiuaj tein amo tel tayekantok.

15. ¿Keyej uelis tiknemiliskej ke amo uelis tiyeskij tikualtakamej?

15 Kemej timoitaj. ¿Kemansa tiknekinij tiyeskij tikualtakamej sayoj ke tiknemiliaj ke amo tiuelij? Xa amo semi titajtouaj uan techtekipachoua maj amo tikmatikan toni ika titajtoskej uan maj tasematikan akin tikinyoleujkej. Oso xa amo semi tikpiaj tomin uan tiknemiliaj ke amo keman uelis tikinmakaskej tein kinmakaskiaj okseki tokniuan itech nechikol. Sayoj ke moneki tikelnamikiskej ke tochan amo moneki tel kuali chijchiujtos. Akin tikinyoleuaskej yolpakiskej komo tachipaujkan uan nochi kuali tayekyetok, uan komo tikchiuaj maj kuali momachilikan.

16, 17. ¿Toni techpaleuis komo techtekipachoua keman techkalpanokiuij?

16 Komo timotekipachouaj porin techkalpanotiuij, amo sayoj tejuan ijkon timomachiliaj. Se tayekankej kayot Gran Bretaña kijtoua: “Tikchiuaskej tein monekis keman techkalpanokiuij uelis kichiuas maj timotekipachokan. Sayoj ke, kemej panoua ika nochi taman tekit tein mochiua itech itekiyo Jiova, tatiochiualismej uan yolpakilis okachi ueyi ke netekipacholis. Semi niyolpakini keman nimotaliani iniuan tokniuan uan titayij kafen uan titajtouaj”. Maj tikelnamikikan ke nochipa tapaleuia maj tiktemokan maj kuali momachilikan akin tikinyoleuaj (Filip. 2:4). Miakej kiuelitaj ika tajtoskej tein kipanouanij itech ininnemilis. Uan uelis okachi kuali tikinkakiskej komo iniuan timosentiliaj. Okse tayekankej kijkuiloua: “Maj nochan ualakan tokniuan itech nechikol nechpaleuia maj okachi kuali nikinajsikamati uan ueli okachi kuali nikinixmati, okachiok ueli nikmati keniuj kiixmatkej tein melauak”. Komo ininka timotekipachouaj akin tikinyoleuaj, uelis tikyekmatiskej ke tinochin tiyolpakiskej.

17 Se precursora akin ichan mokauayaj akin kiseliayaj se tamachtilis tein motemaka itech inechikol Dios, kijtoj ke yekinika motekipachouaya porin amo kipia miak taman uan seki taman kampa tatalia soltikya. Yejua kijtoj: “Inamik se tokniuj akin kitemaka seki nejon tamachtilis semi nechyolseuij. Nechiluij ke keman yejua uan inamik takalpanouaj itech nechikolmej, tonalmej keman okachi yolpakij yejua keman yetokej iuan aksa akin chikauak ikuali uikalis iuan Jiova akin xa amo kipia miak taman, sayoj ke ijkon kemej yejuan, kitayekanaltia kitekitilis Jiova uan amo kipias miak taman. Nejin nechelnamiktij tein nomomaj techiluiaya keman tinojnelmejok tikatkaj: ‘Okachi kuali se plato ika kilmej kampa onkak netasojtalis’” (Prov. 15:17). Amo onkak keyej timotekipachoskej, porin tein yekmelauj tayekantok yejua maj tikinnextilikan netasojtalis akin tikinyoleuaj.

18, 19. ¿Keniuj komo tikualtakamej techpaleuia maj okachi kuali timouikakan iniuan oksekin?

18 Kemej tikinitaj oksekin. ¿Moajsi aksa itech nechikol akin amo techpaktia tein kichiua? Xa amo tiknekiskej tikyoleuaskej tochan se tokniuj akin ijkon tikitaj oso akin achto techchiuilij teisa tein amo ueli tikelkauaj. Sayoj ke, komo amo timochikauaj, tein amo kuali tein tikmachiliaj amo mopatas.

19 Itech Biblia moijtoua ke komo tikualtakamej techpaleuis maj okachi kuali timouikakan iniuan oksekin, hasta iniuan akin techtauelitaj (xikonixtajtolti Proverbios 25:21, 22). Komo tikyoleuaj aksa, uelis techpaleuis maj timoijkuanilikan tein amo kuali tein tikmachiliaj uan maj okachi kuali timouikakan iuan. Uan no, xa peuas tikitaskej kualneskayomej tein Jiova kiitilij keman kichiuak maj kiixmatini tein melauak (Juan 6:44). Keman netasojtalis techolinia maj tikyoleuakan se tokniuj akin amo kichiaya maj tikyoleuakan, uelis peuas kuali iuan timouikaskej. ¿Keniuj uelis tikmatiskej ke techolinia yekmelauj netasojtalis? Se taman yejua komo tikchiuaj tein motayolmajxitia itech Filipenses 2:3, kampa moijtoua ke moneki tiyeskij tiyolyemankej uan tikinitaskej oksekin ke okachi ueyichiuanimej. Tein melauj, nochin tokniuan okachi kuali kinextiaj seki taman ke tejuan. Uelis yeski takuaujtamatilis, taxikolis, yolchikaualis oso okse kualneskayot. Komo titanemiliaj itech ininkualneskayouan, okachi tikintasojtaskej uan amo ouij techkisas tiyeskij tikualtakamej.

KEMAN TECHYOLEUASKEJ

Akin teyoleuaj mochikauaj kintakachiuaskej akin kinyoleujkej (xikonita párrafo 20)

20. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikijtouaj ke kemaj tiyaskej kampa techyoleujkej, uan keyej?

20 David, akin kijkuiloj seki salmos, kitajtanij Jiova toni kualneskayomej moneki kipiaskej akin yejuatsin kinselia (Sal. 15:1). Se kualneskayot yejua maj kichiuakan tein kijtouaj, maski kemansa amo kinpaleuis (Sal. 15:4). Yejua ika, komo aksa techyoleua uan tikiluiaj ke kemaj tiyaskej, satepan moneki amo tikijtoskej ke amo tiyaskej komo amo techtsakuilia teisa tein motelneki. Komo amo tiyouij, nochi chikaujkayot tein kichiuak akin techyoleuak nenkajtis (Mat. 5:37). Sekin kijtouaj ke yaskej kampa kinyoleujkej sayoj ke satepan amo youij porin okseko kinyoleujkej uan kiitaj ke okachi kuali. ¿Melauj ke ijkon amo se kinextia netasojtalis nion poujkaitalis? Tein moneki tikchiuaskej yejua tiyaskej uan tiktasojkamatiskej tein tokniuan techmakaskej (Luc. 10:7). Uan komo teisa panoua uan yekmelauj amo uelis tiyaskej, maj niman tiknauatikan akin techyoleuak. Ijkon tiknextiskej netasojtalis uan poujkaitalis.

21. ¿Toni tein momattokej kichiuaskej kansaika moneki mochikauaskej kichiuaskej akin kinyoleuaj?

21 No moneki timochikauaskej tikchiuaskej tein momattokej kichiuaskej akin techyoleuaj. Kansaika, kuali kiseliaj aksa akin ajsi ichan okse taltikpaknenkej uan amo achto tanauatij, sayoj ke itech okseki xolalmej okachi kuali maj achto se tanauati. Itech seki xolalmej, akin teyoleuaj kinmakaj okachi kuajkuali takual sayoj akin takalpanojtokej, sayoj ke kansaika kinmakaj sayoj se taman takual takalpanouanij uan kalyetouanij. Kansaika, akin takalpanouaj kiuikaj tepitsin takual, sayoj ke itech okseki xolalmej amo motelneki. Itech seki xolalmej, mochia maj kijtokan sepa oso ojpa ika poujkaitalis ke amo yaskej achto ke kijtoskej ke kemaj. Sayoj ke itech okseki xolalmej kiitaskej ke amo motasojkamatij komo kijtouaj ke amo. Maj nochipa timochikauakan tikchiuaskej maj akin techyoleuaj yolpakikan porin techyoleujkej.

22. ¿Keyej motelneki maj tikualtakamej se iuan okse?

22 Axkan okachi melauak nejin tein kijtoj Pedro: “Axkan kachi motokijtok ya ne tonal” (1 Ped. 4:7). Tikpanouaj okachi ueyi tajyouilis tein amo keman panouani. Ijkon kemej okachi mochiuas tein amo kuali, okachi monekis maj semi timotasojtakan. Motelneki maj tiktakamatikan tein tayolmajxitij Pedro: “Xikinselikan tech namochan [...] aken yeski ualaske” (1 Ped. 4:9). Kemaj, tiyeskij tikualtakamej semi techyolpaktis uan motelneki axkan uan nochipaya.