Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Telpochmej, xikixnamikikan Amokuali

Telpochmej, xikixnamikikan Amokuali

“Ximomaakikan nochi ne manamikme ten Dios namechmaktilia para ijkon uelis nankixijxikotiyaske nochi ne takajkayaualis ten namechchiuilijtinemi in amokuali Satanás.” (EFES. 6:11)

NEKUIKATILMEJ: 7, 55

1, 2. 1) ¿Toni kinpaleuiani tokniuan telpochmej maj kintanikan Satanás uan iamokuali ejekauan? (Xikita taixkopin ipeujyan tamachtilis.) 2) ¿Toni timomachtiskej itech nejin tamachtilis?

TATITANIL Pablo kijtoj ke akin kichiua kemej Cristo tamati kemej se tateuijkej. Sayoj ke amo timoteuijtokej iuan se taltikpaknenkej, ta iniuan Satanás uan iamokuali ejekauan. Maski amo ueli tikinitaj, yekmelauj nemij. Yejuan tel miak xiujmejya tateuijtokej uan tel kuali tateuiaj. Xa nesis ke amo uelis tikintaniskej, okachiok komo titelpochmej oso tiichpochmej. Sayoj ke ¿melauak nejon? ¿Uelis telpochmej kintaniskej nejon amokuali ejekamej? Kemaj, uan sekin kintantokejya. ¿Toni kinpaleuia? “Chikaukauelilis” tein kinmaka Jiova. Uan no, kemej kuali tateuianij, motalilianij “nochi ne manamikme” tein Dios temaka (xikixtajtolti Efesios 6:10-12).

2 Keman Pablo ika tajtoj nejin “manamikme”, xa itech tanemilijtoya tein kikuiaj tateuianij romanos (Hech. 28:16). Keman ika titajtoskej nejin tel kuali neskayot, tikitaskej tein seki telpochmej kijtouaj ika ouijkayomej uan nepaleuilmej tein kinualkuiliani kikuiskej “manamikme” tein Dios temaka.

¿Tikui “nochi ne manamikme” tein dios techmaka?

“MA TIMOKEMILOLTIKAN IKA IN MELAUAK TAJTOLTSIN DE DIOS”

3, 4. ¿Keniuj tamachtilis tein melauak tamati kemej tein ika motajkoilpiayaj tateuianij romanos?

3 (Xikixtajtolti Efesios 6:14.) Keman Pablo kijtoj “ma timokemiloltikan ika in melauak Tajtoltsin de Dios”, ika tajtojtoya tein motajkoilpiliayaj tateuianij romanos. Nejin kuetax kipiaya seki tepos tein kinyekpiaya itech inintajkoyan uan chijchiujtoya kemej ueliskia ika motsakuilis coraza. Uan no, kipiaya kampa ueliskia kipiloskej se espada uan se puñal. Komo tateuijkej kuali tajkoilpitoya, kipaleuiaya maj amo motekipachouani keman yaskia tateuitiuj.

4 No ijkon, tein melauak tein timomachtiaj itech iTajtol Dios techpaleuia maj amo tikneltokakan tamachtilis tein amo melauak (Juan 8:31, 32; 1 Juan 4:1). Komo se tateuijkej kuali tajkoilpitoya, okachi amo ouij kikisaya kiuikas “tepos camisa ten monotsa coraza, tenika mopaleuia[ya] kampa nielpan”. No ijkon, komo tikpatiuitaj tamachtilis tein melauak, okachi amo ouij techkisas tiktakamatiskej itanauatiluan Dios (Sal. 111:7, 8; 1 Juan 5:3). Uan no, komo kuali tikajsikamatij nejin tamachtilis tein melauak, okachi kuali uelis tikinmelauiliskej taixnamikinij (1 Ped. 3:15).

5. ¿Keyej moneki nochipa tikijtoskej tein melauak?

5 Kemej tikpatiuitaj tein tamachtia iTajtol Dios, tiktakamatij tein kijtoua uan nochipa tikijtouaj tein melauak. ¿Keyej? Porin Satanás okachi kitekitiltia takajkayaualis uan ika kinuetsiltiani miakej. Akin takajkayaua moijtakoua yejua uan kinijtakoua oksekin (Juan 8:44). Yejua ika, maski titajtakouanij, timochikauaj amo keman titakajkayauaskej (Efes. 4:25). Kemansa uelis yeski ouij. Abigail, akin kipia 18 xiujmej, kijtoua: “Xa amo nochipa moitas ke tapaleuia maj se kijto tein melauak, okachiok keman takajkayaualis uelis kichiuas amo xikpia se ouijkayot”. Komo ijkon, ¿keyej mochikaua amo takajkayauas? Yejua tanankilia: “Porin ijkon amo nechkuejmoloua notanemilil iixpan Jiova, uan notatuan uan notasojikniuan kimatij ke uelis takuaujtamatiskej nouan”. Uan Victoria, akin kipia 23 xiujmej, kijtoua: “Keman tikijtoua tein melauak uan tikchiua tein tikneltoka, uelis mitskuejmoloskej. Sayoj ke nochipa tikselia okachi nepaleuilmej: okachi amo tiomeyolouas ika tein tikchiuas, okachi tikmachilis ke Jiova amo uejka yetok uan akin mitstasojtaj mitspoujkaitaskej”. Kemej tikitaj, amo nenkaj komo tikui “melauak Tajtoltsin de Dios ijkon keme se soldado kuak [...] motajkoilpia”.

Tein ika motajkoilpiaya tateuijkej tein kiixnextia tamachtilis tein melauak (xikita párrafos 3 hasta 5)

“CORAZA, TENIKA MOPALEUIA” SE TATEUIJKEJ

6, 7. ¿Keniuj itanauatiluan Jiova tein melaujkej tamatij kemej se coraza?

6 Se taman coraza tein kikuiaj tateuianij romanos chijchiujtoya ika tepos takojkoton tein kitennepanouayaj. Seki ixtapal kitaliayaj uan kikelpachouayaj kemej kinpikiskia ininpanko uan ininyolixko, uan seki kitaliayaj ininajkoltipan. Tepos takojkoton kiilpiayaj iuan kuetax ika seki teposmej. Maski ika coraza amo ueliaj semi mooliniayaj, kinpaleuiaya maj espadas uan flechas amo kixokoliani ininyolo oso okseki taman ininnakayo. Yejua ika motelnekia maj nochipa kiitanij maj teposmej kuali ilpitonij.

7 Coraza kuali kiixnextia keniuj itanauatiluan Jiova tein melaujkej kiyekpiaj toyolo (Prov. 4:23). Ijkon kemej se tateuijkej amo kipataskia se coraza tein chijchiujtoya ika kuali tepos ika okse tein amo yekchijchiujtoya, tejuan no amo tikpataskej itanauatiluan Dios ika tein tejuan tiknemiliaj. Tejuan amo semi tikpiaj tamatilis tein techpaleuis maj tikyekpiakan toyolo (Prov. 3:5, 6). Yejua ika motelneki maj nochipa tikitakan maj coraza tein Jiova techmaka kisentoka kiyekpia toyolo.

8. ¿Keyej moneki tiktakamatiskej itanauatiluan Jiova?

8 ¿Kemansa tikmachilia ke itanauatiluan Dios ouijkej oso ke amo mitskauaj xikchiua tein tikneki? Daniel, akin kipia 21 xiujmej, kijtoua: “Notamachtijkauan uan akin iniuan nimomachtia nechueuetskiliaj porin nikchiua tein kijtoua Biblia. Seki tonalmej niknemiliaya ke amo teyi nichiujkej uan nimoteltayokoltij”. ¿Toni kipaleuij maj okachi kuali momachili? Yejua kijtoua: “Satepan, nikitak ke semi tapaleuia se kitakamatis itanauatiluan Jiova. Sekin akin nikinitaya kemej notasojikniuan peuak kikuij drogas uan oksekin peuak amo youijok kaltamachtiloyan. Nechtayokoltij nikitas ke tel amo kuali kinyajki. Jiova kemaj techmatampauia”. Madison, se ichpoch akin kipia 15 xiujmej, kijtoua: “Ouij nechkisa niktakamatis Jiova uan amo nikchiuas tein akin iniuan nimomachtia kiitaj ke teyolpaktia oso ke nochin kichiuaj”. ¿Keniuj kiixnamiki nejon? Yejua tanankilia: “Nimoelnamiktia ke nimoteixmatiltia ika itokay Dios uan ke tayejyekolismej yejua tein Satanás ika kitemoua maj nikchiua tein amo kuali. Keman nikixtopeua se tayejyekolis, okachi kuali nimomachilia”.

Coraza tein kiixnextia itanauatiluan Dios tein melaujkej (xikita párrafos 6 hasta 8)

“KUALI TAJTOLTSIN DE DIOS TEN KUALKUI NE YOLSEUILIS”

9-11. 1) ¿Toni tein kemej yeskia tekakmej timotaliliaj tinochin tiitekitikauan Dios? 2) ¿Toni uelis techpaleuis maj okachi kuali timomachilikan keman titanojnotsaskej?

9 (Xikixtajtolti Efesios 6:15.) Se tateuijkej amo uelia yaya neteuilis komo amo motaliliaya itekakuan. Tekakmej chijchiujtoyaj ika kuetax tein ixeyi katka, tein tel kuali kinmetsnamikia. Kemej chijchiujtoyaj kichiuaya maj amo niman tsayaninij uan maj amo moxolauanij.

10 Tateuianij romanos motaliliayaj nejin tekakmej keman yayaj neteuilis, sayoj ke tiitekitikauan Dios timotaliliaj se tein kemej yeskia tekak tein techpaleuia maj tikteixmatiltikan “Tajtoltsin de Dios ten kualkui ne yolseuilis” (Is. 52:7; Rom. 10:15). Maski ijkon, kemansa moneki tikpiaskej yolchikaualis tein techpaleuis maj titanojnotsakan. Bo, se telpoch akin kipia 20 xiujmej, kijtoua: “Achto, nimouia nikinnojnotsas akin iniuan nimomachtiaya. Niknemilia ke porin nipinauaya. Tein melauj, amo nikmatia keyej ijkon nimomachiliaya. Axkan, nechtelyolpaktia nikinnojnotsas nouampoyuan”.

11 Miakej telpochmej uan ichpochmej kiitanij ke okachi amo omeyolouaj tanojnotsaskej keman achto kuali momachtiaj. ¿Toni uelis mitspaleuis? Julia, akin kipia 16 xiujmej, kijtoua: “Keman niyouj kaltamachtiloyan, nochipa nikuika amaixmej itech nomochila, uan nikaki tein kinemiliaj uan tein kineltokaj akin iniuan nimomachtia. Nejon nechpaleuia maj niknemili toni uelis kinpaleuis. Komo achto kuali nimomachtij, ueli nikinnojnotsa ika seki taman tein kinpaleuis”. Makenzie, se ichpoch akin kipia 23 xiujmej, kijtoua: “Komo tikualtakat uan kuali titekaki, uelis tikmatis toni kinpanoua akin iniuan timomachtia. Nimochikaua nikixtajtoltis nochi tamachtilismej tein kinijkuilouiliaj telpochmej. Ijkon uelis nikinnextilis itech Biblia oso itech jw.org teisa tein kinpaleuis”. Kemej tikitaj, komo kuali se momachtia achto ke se tanojnotsas kemej yeskia se nejnemiskia ika tekakmej tein kuali temetsnamikij.

Tekakmej (xikita párrafos 9 hasta 11)

“TOTAKUAUTAMATILIS KEME YESKIA SE [...] ESCUDO”

12, 13. ¿Katiyejua seki “kuejmololis tenika in Satanás kineki techyolxokolis”?

12 (Xikixtajtolti Efesios 6:16.) Escudo tein tateuianij romanos kikuiaj patauak uan ueyi katka. Kinpikia ininajkolko hasta inintankuako. Nejin kinpaleuiaya maj amo kinxokolianij ika espadas, flechas uan lanzas.

13 ¿Toni “kuejmololis tenika in Satanás kineki [mits]yolxokolis”? Uelis kitemos xikneltoka ke Jiova amo moka motekipachoua uan ke amo mitstasojta. Ida, se ichpoch akin kipia 19 xiujmej, kijtoua: “Miakpa, nikmachilia ke Jiova uejka yetok, ke amo kineki yeski noTasojikniuj”. ¿Keniuj moijkuanilia nejon tein kimachilia? Yejua kijtoua: “Nechikolmej tamatij kemej se pajti tein kichikaua notakuaujtamatilis. Achto, sayoj nimotaliaya uan amo keman nimomaajokuia. Niknemiliaya ke amo akin kinekia kikakis tein nitanankiliskia. Sayoj ke axkan nimomachtia achto ke niyas nechikolmej uan nimochikaua nitanankilis ojpa oso expa. Tepitsin nechouijmaka, sayoj ke keman nikchiua okachi kuali nimomachilia. Uan no, tokniuan nechtelyolchikauaj. Nochipa keman nikisa itech nechikolmej nikmati ke Jiova nechtasojta”.

14. ¿Toni kinextia tein kipanok Ida?

14 Tein kipanok Ida kinextia se taman tein motelneki. Escudo tein kikuiaj tateuianij romanos ixyetoyaya itamachiuj, sayoj ke takuaujtamatilis, tein kemej yeskia se escudo, uelis mochiuas okachi ueyi oso okachi tsikitsin. Tejuan tikixtaliaj itamachiuj (Mat. 14:31; 2 Tes. 1:3). Yejua ika motelneki maj tikchikauakan totakuaujtamatilis.

Escudo tein kiixnextia takuaujtamatilis (xikita párrafos 12 hasta 14)

“TIMOKUATALILIAJ SE TEPOS [...] TENIKA IN SOLDADO MOPALEUIA”

15, 16. ¿Keniuj tein tikchiaj tamati kemej se “teposkuatsakuiloni”?

15 (Xikixtajtolti Efesios 6:17.) Se tateuijkej romano kikuia se yelmo oso se “teposkuatsakuiloni” tein ika kiyekpiaya itsontekon, ikech uan iixko. Seki kipiaya kani kikitskiskej uan ijkon ueliskiaj maaktiyaskej.

16 Ijkon kemej “teposkuatsakuiloni” kiyekpiaya itsontekon tateuijkej, nemakixtilis tein tikchiaj kiyekpia totanemilil (Prov. 3:21; 1 Tes. 5:8). Nejon nechialis techpaleuia maj amo tikelkauakan tein Dios motenkauak uan maj amo timosenkauakan keman tikpiaj kuejmolmej (Sal. 27:1, 14; Hech. 24:15). Sayoj ke, teposkuatsakuiloni tein Jiova techmaka techpaleuis komo tikuikaj itech totsontekon, amo tomako. Nejin kijtosneki ke moneki tikneltokaskej ke yekmelauj tikseliskej tein tikchiaj.

17, 18. 1) ¿Keniuj uelis kitemos Satanás maj timokixtilikan “teposkuatsakuiloni”? 2) ¿Keniuj uelis tiknextiskej ke amo tikauanij maj Satanás techkajkayaua?

17 Satanás uelis kitemos maj timokixtilikan teposkuatsakuiloni tein Jiova techmaka. ¿Keniuj? Xiknemili tein kichiuak iuan Jesús. Yejua kimatia ke Jesús kichiaya kinixyekanas taltikpakneminij satepan. Sayoj ke achto monekia tajyouis uan momikilis, uan satepan mochias maj ejko tonal tein Jiova kiixtalijka. Yejua ika Satanás kitemoj kichiuas maj kiitani ke niman ueliskia peuas taixyekanas. Kiluij ke komo sayoj sepa kiueyichiuaya, ueliskia niman kipias nochi (Luc. 4:5-7). No ijkon, Satanás kimati ke Jiova motenkauak techmakas miak taman itech yankuik taltikpak. Sayoj ke achto moneki timochiaskej uan xa hasta titajyouiskej. Yejua ika Amokuali techyejyekoua porin kineki maj tiknemilikan ke uelis tikpiaskej se kuali nemilis axkanya. Kineki maj tiktemokan timotomintiskej uan tikpiaskej miak taman uan maj amo tiktayekanaltikan iTekiuajyo Dios (Mat. 6:31-33).

18 Miakej tokniuan telpochmej uan ichpochmej amo mokauanij maj Satanás kinkajkayaua. Kemej neskayot, Kiana, se ichpoch akin kipia 20 xiujmej, kijtoua: “Nikmati ke sayoj iTekiuajyo Dios uelis kiyektalis nochi tokuejmoluan”. ¿Keniuj nejon kipaleuia itech itanemilil uan kemej monejnemiltia? Kipaleuia maj kielnamiki ke tein onkak itech nejin taltikpak amo uejkauas. Yejua ika amo kitemoua kitanis tomin oso kiselis se kuali tekit, ta kikui itonaluan uan ichikaualis itech itekiyo Jiova.

Teposkuatsakuiloni tein kiixnextia tein tikchiaj (xikita párrafos 15 hasta 18)

“NE TAJTOLTSIN KEME YESKIA SE MACHETE TEN TECHMAKTILIA IN YEKTIKATSIN ESPÍRITU”

19, 20. ¿Keniuj uelis okachi kuali tiktekitiltiskej iTajtol Dios?

19 Tateuianij romanos kikuiaj espadas tein ueyak katkaj kemej 50 centímetros. Kuali kitekitiltiayaj porin mojmostaj momamachtiayaj keniuj kikuiskej.

20 Pablo kijtoj ke iTajtol Dios tamati kemej se espada tein Jiova techmakak. Sayoj ke, moneki kuali tiktekitiltiskej keman tikmelauaj tein tikneltokaj oso tiktemouaj tikpataskej kemej titanemiliaj (2 Cor. 10:4, 5; 2 Tim. 2:15). ¿Toni mitspaleuis okachi kuali xiktekitilti? Sebastian, akin kipia 21 xiujmej, kijtoua: “Keman nikixtajtoltia Biblia, nikijkuiloua se versículo keman nikixtajtoltia se capítulo. Nikijkuilojtok tajkuilolmej tein okachi nikuelita”. Nejin kipaleuia maj okachi kuali kiajsikamati keniuj tanemilia Jiova. Daniel, akin ika titajtojkej itech párrafo 8, kijtoua: “Keman nikixtajtoltia Biblia, nikixpejpena tajkuilolmej tein uelis kinpaleuis taltikpakneminij itech tanojnotsalis. Nikitani ke kuali tanankiliaj keman kiitaj ke mitsyolpaktia nochi tein kijtoua Biblia uan ke timochikaua tikinpaleuis”.

Espada “ten techmaktilia in [y]ektikatsin [e]spíritu” (xikita párrafos 19 uan 20)

21. ¿Keyej moneki amo tikinmouiliskej Satanás uan iamokuali ejekauan?

21 Tein kijtouaj telpochmej uan ichpochmej akin ininka titajtojkej itech nejin tamachtilis kinextia ke moneki amo tikinmouiliskej Satanás uan iamokuali ejekauan. Kipiaj chikaualis, sayoj ke uelis tikintaniskej. Uan no, amo nemiskej nochipaya. Amo uejkaua, itech iTekiuajyo Cristo tein uejkauas Mil Xiujmej, tsaktoskej uan amo uelis taijtakoskej. Ompa, kinixpoloskej (Apoc. 20:1-3, 7-10). Tikixmatij akin techixnamiki, keniuj takajkayaua uan tein kitemoua. Ika inepaleuil Jiova, uelis tikixnamikiskej Amokuali.