Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 23

Tetatmej, xikinpaleuikan namokoneuan maj kitasojtakan Jiova

Tetatmej, xikinpaleuikan namokoneuan maj kitasojtakan Jiova

“Xiktasojta moueyitekotsin Totajtsin Dios ika nochi moyolo, uan ika nochi motanejnekilis, uan ika nochi motanemililis” (MAT. 22:37).

NEKUIKATIL 134 Konemej se inetetayokolil Dios

TEIN MOITAS *

1, 2. ¿Keyej mopata kemej tikitaj seki taman tein Biblia tayolmajxitia?

 KEMAN se takat uan se siuat monamiktiaj, semi kualtsin mochijchiuaj uan kuali kikakij tein kinyolmajxitia ika Biblia tokniuj akin kitemaka tanojnots. Maski ipa kimattokejya nejin, axkan okachi moneki porin peuas yejuan kichiuaskej.

2 No ijkon panoua keman moneki se kiniskaltis konemej. Akin monamiktijkejya, xa miakpaya kikakinij tanojnotsmej kampa moijtoua keniuj moneki se kiniskaltis konemej. Sayoj ke keman yejuan kinpiaj ininkoneuan nochi mopataya. Axkan nejin tayolmajxitilismej kiitaj ke okachi moneki. ¡Tetatmej moneki kichiuaskej se ueyi tekit! Keman mopata teisa itech tonemilis, no mopata kemej tikitaj seki taman tein Biblia tayolmajxitia. Yejua ika, tiitekitikauan Jiova “mojmostaj” tikixtajtoltiaj Biblia uan itech titanemiliaj, ijkon kemej monekia kichiuaskej akin tekiuajtiaj Israel (Deut. 17:19).

3. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

3 Tetatmej, namejuan nankipiaj ueyi tatiochiualis nankinpaleuiskej namokoneuan maj kiixmatikan Jiova. Sayoj ke, amo sayoj moneki maj kimatikan akoni Dios, ta moneki nankinpaleuiskej maj semi kitasojtakan. Itech nejin tamachtilis tikitaskej naui taman tein Biblia tayolmajxitia tein uelis namechpaleuis (2 Tim. 3:16). No tikitaskej keniuj kinpaleuiani seki tetatmej keman kichiuaj tein Biblia tayolmajxitia.

NAUI TAMAN TEIN KINPALEUIS TETATMEJ

¿Keniuj tetatmej kinpaleuiaj ininkoneuan komo kichiuaj tein kijtouaj uan kitemouaj maj Jiova kinpaleui? (Xikonita párrafo 4 uan 8).

4. ¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kitasojtakan Jiova? (Santiago 1:5).

4 Yekinika: xiktemokan maj Jiova namechpaleui. Moneki nankipiaskej tamatilis para nankinpaleuiskej namokoneuan maj kitasojtakan Jiova, yejua ika xiktajtanikan yejuatsin maj namechmaka (xikonixtajtolti Santiago 1:5). Onkak miak taman keyej Jiova okachi kuali tayolmajxitia. Se taman porin uejkaujya kinpia ikoneuan (Sal. 36:9). Uan no, porin tein techyolmajxitia nochipa techpaleuia (Is. 48:17).

5. 1) ¿Keniuj inechikol Jiova kinpaleuia tetatmej? 2) ¿Toni mitsonmachtia video kampa nesij tokniuan Amorim?

5 Jiova namechmachtia ika iTajtol uan inechikol keniuj nankinpaleuiskej namokoneuan maj kitasojtakan yejuatsin (Mat. 24:45). Kemej neskayot, itech jw.org uelis nankiajsiskej kuali tayolmajxitilis itech taxelol “Ayuda para las familias” tein mokixtiaya itech amaix ¡Despertad! Ompa no tikonajsis videos kampa sekin kinchiuiliaj netajtanilmej uan tamouisolmej tein namechpaleuis xikiniskaltikan namokoneuan kemej Jiova kijtoua (Prov. 2:4-6). *

6. ¿Keniuj kiita se tepopaj uan inamik tein Jiova kinmachtia?

6 Miakej tetatmej kitasojkamatij keniuj Jiova kinpaleuiani itechkopa inechikol. Se tepopaj akin monotsa Joe kijtoua: “Ouij techkisa tikinpaleuiskej eyi tokoneuan maj kiixmatikan Jiova, nonamik uan nejua nochipa tiktajtanianij Jiova maj techpaleui. Uan miakpa tikitanij ke se tamachtilis oso se video kisani keman okachi monekia. Semi techpaleuiani tikchiuaskej tein Jiova tayolmajxitia”. Joe uan inamik kiitanij ke nejon videos uan tamachtilismej, kinpaleuiani ininkoneuan maj kuali mouikakan iuan Jiova.

7. ¿Keyej tetatmej moneki kichiuaskej tein kinmachtiaj ininkoneuan? (Romanos 2:21).

7 Ojpatika: xikchiuakan tein nantamachtiaj. Konemej kiitaj nochi tein kichiuaj inintatuan uan kichiuaj kemej yejuan. Sayoj ke tetatmej no mopolouaj (Rom. 3:23). Tetatmej akin tamatinij mochikauaj kinmakaskej se kuali neskayot ininkoneuan (xikonixtajtolti Romanos 2:21). Se tepopaj kijtoj ke konemej kemej yeskia esponjas, nochi kichichinaj. No kijtoj: “Keman amo tikchiuaj tein tikijtouaj, techiluiskej”. Yejua ika, komo tiknekij maj tokoneuan kitasojtakan Jiova, tejuan moneki tiknextiskej ke semi tiktasojtaj.

8, 9. ¿Toni mitsonmachtia tein kijtojkej Andrew uan Emma?

8 Tetatmej uelis kichiuaskej miak taman para kinpaleuiskej ininkoneuan maj kitasojtakan Jiova. Maj tikitakan tein kijtoua Andrew, se tokniuj akin kipia 17 xiujmej: “Notatuan nochipa nechmachtianij ke semi moneki maj se kichiua netataujtil. Mojmostaj youak, nopopaj nouan motataujtiaya maski ipa nikchiujkaya. Totatuan nochipa techiluiayaj: ‘Uelis namotataujtiskej keman nankinekiskej’. Yejua ika nikitak ke semi monekia maj nikchiua netataujtil. Axkan nikuelitaya niktataujtis Jiova uan nikita kemej nopopaj akin nechtasojta”. Tetatmej, xikelnamikikan ke namokoneuan semi kinpaleuis komo kiitaj ke nankitasojtaj Jiova.

9 Maj tikitakan tein kijtoua Emma. Keman ipopaj kinkauak, imomaj monekik kiixtauas miak taman tein tauikayaj. Emma kijtoua: “Miakpa, nomomaj amo semi kipiaya tomin. Sayoj ke nochipa techiluiaya ke Jiova kinyekpia itekitikauan uan kinmaka tein moneki. Uan ika tein kichiuaya, nikitaya ke yekmelauj kineltokaya nejon. Nomomaj kichiuaya tein nechiluiaya”. ¿Toni techmachtia nejin? Ke hasta keman kipiaskej kuejmolmej, tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan ika tein kichiuaj (Gál. 6:9).

10. ¿Kemanian ueliskia tetatmej israelitas monojnotsaskej iniuan ininkoneuan? (Deuteronomio 6:6, 7).

10 Expatika: ximonojnotsakan iniuan namokoneuan. Jiova kiniluij tetatmej israelitas ke mojmostaj monekia kinnojnotsaskej de yejuatsin ininkoneuan (xikonixtajtolti Deuteronomio 6:6, 7). Mojmostaj, miakpa ueliskia kinnojnotsaskej ininkoneuan uan kinpaleuiskej maj kitasojtakan Jiova. Kemej neskayot, okichpipil ueliskia yetoskej miak tiempo iniuan ininpopaj keman tatokayaj oso kisentiliayaj tein takia. Siuapipil ueliskia yetoskej miak tiempo iniuan ininmomaj keman kichiuayaj ininchiualis kalijtik, keman tajtsomayaj oso tajkitiaj. Keman senyetoyaj ueliskia ika monojnotsaskej seki taman tein monekia. Kemej neskayot, uelia itech tanemiliayaj ke Jiova kualtakat uan ke kinyekpiaya.

11. ¿Kemanian tetatmej uelis monojnotsaskej iniuan ininkoneuan?

11 Semi taman tein axkan panoua. Itech miak altepemej, tetatmej amo semi yetokej iniuan ininkoneuan. Tetatmej tekitij uan ininkoneuan momachtiaj. Yejua ika moneki kitemoskej keman uelis yetoskej iniuan ininkoneuan uan monojnotsaskej (Efes. 5:15, 16; Filip. 1:10). Uelis kichiuaskej keman taueyichiuaj kemej kalyetouanij. Se tokniuj telpoch akin monotsa Alexander, kijtoua: “Nopopaj nochipa kixeloua tiempo para titaueyichiuaskej kemej kalyetouanij uan amo kikaua maj teisa techtsakuili maj tisentaueyichiuakan. Keman timatamij timonojnotsaj”.

12. ¿Toni moneki kielnamikis tepopaj keman taueyichiuaj kemej kalyetouanij?

12 Toni uelis kichiuas tepopaj para maj konemej kiuelitakan taueyichiuaskej kemej kalyetouanij? Uelis mosenmachtiskej yankuik amatajkuilol Tiyolpakiskej nochipaya. Nejon tapaleuis maj kuali monojnotsakan. Kemej nankinekij maj namokoneuan namechiluikan tein kimachiliaj uan tein kinemiliaj, keman nantaueyichiuaskej kemej kalyetouanij amo xikinajuakan. Uan amo xikualanikan keman kijtoskej teisa tein amo tamachtia Biblia, ta xikintasojkamatilikan porin namechiluiaj tein kinemiliaj uan xikiniluikan maj kisentokakan kichiuakan. Komo yejuan namechiluiaj tein kinemiliaj, okachi uelis nankinpaleuiskej.

¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kiixmatikan Jiova ika tein kichijchiuak? (Xikonita párrafo 13).

13. ¿Kemanian no uelis tetatmej kinpaleuiskej ininkoneuan maj motokikan iuan Jiova?

13 Tetatmej, mojmostaj xiktemokan keniuj nankinpaleuiskej namokoneuan maj motokikan iuan Jiova. Amo moneki nochipa nankinmachtijtoskej ika Biblia para kiixmatiskej Dios. Se temomaj akin monotsa Lisa kijtoua: “Tikinpaleuiayaj tokoneuan maj okachi kiixmatikan Jiova ika tein yejuatsin kichijchiuak. Kemej neskayot, keman toitskuij kichiuaya teisa tein kinuetskitiaya, tikiniluiayaj ke Jiova yolpaki uan no kichiua maj tiyolpakikan”.

Tetatmej, ¿nankinixmatij akin iniuan mouikaj namokoneuan? (Xikonita párrafo 14). *

14. ¿Keyej tetatmej moneki kinpaleuiskej ininkoneuan maj kuali kiixpejpenakan akonimej iniuan mouikaskej? (Proverbios 13:20).

14 Naujpatika: xikinpaleuikan namokoneuan maj kitemokan akin iniuan kuali mouikaskej. Biblia senkis kijtoua ke akin iniuan timouikaj, uelis techpaleuiskej oso techijtakoskej (xikonixtajtolti Proverbios 13:20). Tetatmej, ¿nankimatij akonimej iniuan mouikaj namokoneuan? ¿Nankinixmatij uan nanyetonij iniuan? ¿Keniuj uelis nankinpaleuiskej namokoneuan maj mouikakan iniuan akin kitasojtaj Jiova? (1 Cor. 15:33). Keman nankisenchiuaskej teisa, xikinyoleuakan tokniuan akin kuali mouikaj iniuan Jiova (Sal. 119:63).

15. ¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kipiakan akonimej iniuan mouikaskej?

15 Se tepopaj akin monotsa Tony, kijtoua toni kichiuanij yejua uan inamik para kinpaleuiskej ininkoneuan maj kipiakan akonimej iniuan mouikaskej: “Miak xiujmejya tikinyoleuanij tokniuan telpochmej, akin xiuejkejya uan akin okseko kayomej. Tisentakuaj uan iniuan titaueyichiuaj kemej kalyetouanij. Ijkon tikinixmatij tokniuan akin kitasojtaj Jiova uan yolpakij kitekitiliskej. Tokniuan takalpanouanij, misioneros uan okseki tokniuan mokauanij tochan. Yejuan yolpakij kitekitiliskej Jiova, kipanouanij miak taman uan motemakaj tapaleuiskej, nejon kinpaleuiani tokoneuan maj okachi motokikan iuan Jiova”. Tetatmej, xikinpaleuikan namokoneuan para uelis kipiaskej akonimej iniuan mouikaskej.

¡AMO XIKONNEMILI KE AMO MOKEPAS!

16. ¿Toni moneki kielnamikiskej tetatmej komo semej ininkoneuan kikaua Jiova?

16 Maski semi namochikaujkej nankinpaleuiskej namokoneuan, xa semej kijtos ke amo kinekiok kitekitilis Jiova. Sayoj ke amo xiknemilikan ke amo nankipaleuijkej kemej monekia. Jiova techkaua tinochin maj tikixpejpenakan ox tiktekitiliskej oso amo, uan namokoneuan no uelis kiixpejpenaskej nejon. Komo semej namokoneuan kikaua Jiova, amo xiknemilikan ke amo mokepasok. Xikelnamikikan tein kipanok telpoch akin kiauilchiuak itomin tein ika tajtoj Jesús (Luc. 15:11-19, 22-24). Maski nejon telpoch kichiuak miak taman tein amo kuali, satepan mokepak. Sayoj ke xa tikonnemilis ke nejon amo keman panoua. Tein kipanok se telpoch akin monotsa Elie kinextia ke nejin mochiua.

17. ¿Keniuj mitsonyolchikaua tein kipanok Elie?

17 Elie kijtoua: “Notatuan semi mochikaujkej nechpaleuiskej maj niktasojta Jiova uan tein kijtoua Biblia. Sayoj ke keman nikpiaya kemej 15 xiujmej peuak nikchiua tein amo kuali”. Elie peuak kiichtakachiua tein amo kuali uan amo kinekikok maj itatuan kipaleuikan maj motoki iuan Jiova. Yajki nemito okseko uan okachi kichiuak tein amo kuali. Maski ijkon, ika kinojnotsaya tein tamachtia Biblia se akin iuan mouikaya. Elie kijtoua: “Keman okachi ika nitajtouaya Jiova, okachi nikelnamikia. Nochi tein nimomachtijka itech Biblia, tein katka kemej se xinach tein yetoya itech noyolo, tein notatuan mochikaujkaj kitokaskej, yolik peuak moskaltia”. Satepan Elie peuak oksepa kitekitilia Jiova. * Itatuan semi yolpakkej porin kimachtijkej keman konetok katka maj kitasojta Jiova (2 Tim. 3:14, 15).

18. ¿Keniuj tikonita tein kichiuaj tetatmej akin mochikaujtokej kinpaleuiskej ininkoneuan maj kitasojtakan Jiova?

18 Tetatmej, axkan nankiniskaltijtokej akin satepan yeskij itekitikauan Jiova, uan nejon se ueyi tatiochiualis tein yejuatsin namechmakatok (Sal. 78:4-6). Tikmatij ke ouij tekit tein nankipiaj, sayoj ke semi kuali tein nankichiuaj. Xiksentokakan ximochikauakan xikinpaleuikan namokoneuan maj kitasojtakan Jiova uan maj kitakamatikan. Komo nankichiuaj, uelis nankiyolpaktiskej toTajtsin Jiova (Efes. 6:4).

NEKUIKATIL 135 Jiova mitsiluia: “Xitamatkej, nokonetsin”

^ párr. 5 Tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo, semi kintasojtaj ininkoneuan. Yejuan kinyekpiaj, kinmakaj tein kinpoloua para maj yolpakikan. Sayoj ke okachiok kinpaleuiaj maj kitasojtakan Jiova. Itech nejin tamachtilis tikitaskej naui taman tein tayolmajxitia Biblia tein kinpaleuis tetatmej maj ijkon kichiuakan.

^ párr. 17 Xikonita tamachtilis “La Biblia les cambió la vida”, itech amaix La Atalaya 1 de abril de 2012.

^ párr. 57 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIN: Se tepopaj kineki kinixmatis akin iniuan mouika iokichpil, yejua ika mauiltia básquetbol iuan iokichpil uan akin iuan mouika.