Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Kiskej itech taneltokalis tein amo melauak

Kiskej itech taneltokalis tein amo melauak

“Namejuan nannopueblojkauan [...] xikisakan.” (APOC. 18:4)

NEKUIKATILMEJ 10 UAN 45

1. 1) ¿Keniuj tikmatij ke akin kichiuaj kemej Cristo kisaskiaj imako Ueyi Babilonia? 2) ¿Toni netajtanilmej tiknankiliskej?

TIKITAKEJYA ke akin kichiuayaj kemej Cristo moajsikej imako Ueyi Babilonia. Sayoj ke ¿kisaskiaj se tonal? Kemaj, porin itech Biblia Dios kinnauatia itekitikauan maj kisakan (xikonixtajtolti Apocalipsis 18:4). Nejin kinextia ke akin kichiuaj kemej Cristo kisaskiaj itech taneltokalis tein amo melauak. Sayoj ke ¿kemanian? Yekinika moneki tiknankiliskej nejin netajtanilmej: ¿Toni kiixtalijkej kichiuaskej Momachtianij ika Biblia iuan Ueyi Babilonia hasta achto ke ajsiskia xiuit 1914? ¿Tanojnotskej tokniuan ika yolchikaualis itech Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak? ¿Moajsikej nejon tonalmej imako Babilonia porin teisa amo kiyekchiujtoyaj?

“BABILONIA TAPOLOJ”

2. ¿Toni kichiujkej Momachtianij ika Biblia hasta achto ke mochiuaskia Yekinika Neteuilis?

2 Yekinika Neteuilis itech Nochi Taltikpak mochiuak itech xiujmej 1914 hasta 1918. Miak xiujmej achto, Charles Taze Russell uan okseki Momachtianij ika Biblia kiitakej ke taneltokalismej kampa kijtouaj ke kitojtokaj Cristo amo tamachtiayaj tein yekmelauj tamachtia Biblia. Yejua ika senkis kikaujkej taneltokalis tein amo melauak. Itech xiuit 1879, itech amaix Tanejmachtijkej itech tajtol inglés moijtojka ke tein yeski taneltokalis tein kijtoua ke mochiua kemej inovia Cristo sayoj ke kinpaleuia tekiuajyomej poui iuan Ueyi Babilonia, tein itech Biblia moixnextia kemej se siuaauilnenkej (xikonixtajtolti Apocalipsis 17:1, 2).

3. ¿Keniuj Momachtianij ika Biblia kinextijkej ke amo kinekiaj pouiskejok itech taneltokalis tein amo melauak? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

3 Itech nejon tonalmej, tokniuan tatakamatinij kimatiaj ke amo kipiaskiaj itatiochiualis Dios komo kisentokayaj itech taneltokalis tein amo melauak. Yejua ika miakej kititankej se amat itech inintaneltokalis kampa kijtouayaj ke amo pouiskiajok ompa. Sekin hasta kiixtajtoltijkej ininamauj ininixpan nochin akin ompa mosentiliayaj. Kampa amo uelik kichiujkej nejon, kintitanilijkej se amat sejse akin pouiaj itech inintaneltokalis. Momachtianij ika Biblia kiyeknextijkej ke senkis amo kinekiajok pouiskej itech taneltokalis tein amo melauak. Seki xiujmej achto ueliskia kinmiktiskej komo kichiuayaj nejon. Sayoj ke kemej itech xiuit 1870, tekiuanij itech miak altepemej amo semi iniuan tekitiajok taixyekananij itech taneltokalis. Yejua ika taltikpakneminij ueliajya ika tajtouayaj Biblia, uan hasta uelia kijtouayaj ke amo kinyolpaktiayaok tein mochiuaya itech inintaneltokalis.

4. ¿Toni kiajsikamatkej Momachtianij ika Biblia ke monekia kichiuaskej iuan Ueyi Babilonia itech Yekinika Neteuilis, uan toni kichiujkej?

4 Momachtianij ika Biblia kiajsikamatkej ke amo sayoj monekia kiniluiskej ininchankauan, inintasojikniuan uan oksekin itech inintaneltokalis ke amo pouiskiajok itech taneltokalis tein amo melauak. Kinekiaj noyampa kiteixmatiltiskej ke Ueyi Babilonia tamati kemej se siuaauilnenkej. Yejua ika itech metsti diciembre xiuit 1917 hasta ipeujyan 1918, Momachtianij ika Biblia, akin sayoj seki miles katkaj kimoyaujkej ika yolchikaualis se tratado tein motokaytiaya “Babilonia tapoloj”. Ika nejin tratado kiteixmatiltijkej tein amo kuali tein mochiuaya itech taneltokalis tein amo melauak. Kemej uelis timonemiliskej, taixyekananij itech taneltokalismej tel kualankej. Sayoj ke nejin amo kintsakuilij Momachtianij ika Biblia. Kiixtalijtoyaj kisentokaskej tanojnotsaskej uan kitakamatiskej “Totajtsin Dios uan ma amo achto [kintakamatiskej] in tagayot” (Hech. 5:29). Nochi nejin kinextia ke akin kichiuaj kemej Cristo amo peuak moajsij imako Ueyi Babilonia itech Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak. Tein melauj, kistoyajya uan kinpaleuijtoyaj oksekin maj no kisanij.

TANOJNOTSKEJ IKA YOLCHIKAUALIS ITECH NETEUILIS

5. ¿Keniuj tikmatij ke tokniuan tanojnotskej ika yolchikaualis itech Yekinika Neteuilis?

5 Achto tikijtouayaj ke itekitikauan Dios kipolojkej itatiochiualis itech Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak porin amo semi tanojnotskej. Tiknemiliayaj ke yejua ika Jiova kinkauak maj moajsinij seki tonalmej imako Ueyi Babilonia. Sayoj ke nochin tokniuan akin kitekitilijkej Dios itech xiujmej 1914 hasta 1918 satepan kijtojkej ke kemej nechikol, mochikaujkej kisentokaskej tanojnotsaskej. Keman okachi kuali tikajsikamatij tein kinpanok Momachtianij ika Biblia itech nejon xiujmej, ueli okachi kuali tikajsikamatij seki taman tein Biblia ika tajtoua.

Tokniuan akin kitekitilijkej Dios itech xiuit 1914 hasta 1918 mochikaujkej kisentokaskej tanojnotsaskej

6, 7. 1) ¿Toni ouijkayomej kipiakej Momachtianij ika Biblia itech Yekinika Neteuilis? 2) ¿Toni kinextia ke Momachtianij ika Biblia chikauak tekititoyaj?

6 Momachtianij ika Biblia semi tanojnotskej keman mochiujtoya neteuilis. Sayoj ke no kipiakej seki ouijkayomej. Maj tikitakan ome. Se, yejua ke amo ueliaj tanojnotsayaj sayoj ika Biblia. Momattoyaj kitemakaskej amaixmej uan maj taltikpakneminij kiixtajtoltianij tein tamachtia Biblia. Semej katka amatajkuilol The Finished Mystery (El misterio terminado). Yejua ika miakej tokniuan semi ouij kinkisak tanojnotsaskej keman itech ipeujyan xiuit 1918 tekiuanij kintatsakuiltiayaj akin kimoyauayaj nejin amatajkuilol. Ojpatika kuejmol yejua ke itech nejon xiuit peuak ueyi kokolis tein moixmatik kemej gripe española. Kemej nejin kokolis ijsiujka ika se momauaya, tokniuan semi ouij kinkisaya uejuejka tanojnotsatiuij. Maski ijkon, Momachtianij ika Biblia kichiujkej nochi tein uelkej itech tanojnotsalis.

Momachtianij ika Biblia tanojnotskej ika yolchikaualis (xikonita párrafo 6 uan 7)

7 Itech xiuit 1914, tokniuan akin amo miakej katkaj, kiteixmatiltijkej “Foto-Drama de la Creación”. Nejin kipiaya taixkopimej, kakistia uan moitaya kemej video, yejua ika katka se taman tein semi yankuik itech nejon tonalmej. Ika tajtouaya tein mochiujtiualaj keman Dios kichijchiuak Adán hasta keman tami itaixyekanalis Cristo kemej tekiuaj. Itech yekinika xiuit kiitakej panoua nueve millones taltikpakneminij, okachi miakej ke itaixpantijkauan Jiova akin moajsij noyampa taltikpak itech nejin tonalmej. No tikmatij ke itech xiuit 1916 ompa Estados Unidos yajkej nechikolmej 809,393 taltikpakneminij. Uan itech xiuit 1918 monechikojkej 949,444. Moyekita ke Momachtianij ika Biblia chikauak tekititoyaj.

Tokniuan akin kiixyekanayaj tekit tein mochiujtoya mochikaujkej kinmakaskej amaixmej nochin Momachtianij ika Biblia

8. ¿Toni kichiujkej tokniuan akin taixyekanayaj tein ika kinyolchikaujkej Momachtianij ika Biblia itech Yekinika Neteuilis?

8 Itech Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak, tokniuan akin kiixyekanayaj tekit tein mochiujtoya mochikaujkej kinmakaskej amaixmej nochin Momachtianij ika Biblia uan kinyolchikauaskej. Nejon kinpaleuij tokniuan maj kisentokanij tanojnotsanij. Tokniuj Richard Barber tanojnotsak ika yolchikaualis itech nejon xiujmej. Yejua kijtoj: “Uelik tikchiujkej maj seki takalpanouanij kisentokanij kichiuanij inintekiuj, uan mosentokak momoyauak The Watch Tower [Tanejmachtijkej]. Hasta tiktitaniaj Canadá, kampa tekiuanij amo kikauayaj maj moteixmatilti”. Uan no kijtoj: “Nikpiak tatiochiualis nikintitanilis ika correo seki tsikitsitsin amatajkuilolmej The Finished Mystery seki tokniuan akin kinkuilijkaj tein kipiayaj. Tokniuj Rutherford tanauatij maj tikixtalianij maj mochiua uejueyi nechikolmej itech miak xolalmej ompa Estados Unidos uan maj tikintitaninij akin kitemakaskiaj tanojnotsmej uan maj kinyolchikauanij tokniuan nochi kemej ueliskiaj”.

MONEKIK KIPATASKEJ SEKI TAMAN

9. 1) ¿Keyej monekik maj Dios kinmelauani itekitikauan itech xiujmej 1914 hasta 1919? 2) Maski itekitikauan Dios monekik kipataskej seki taman, ¿toni moneki amo tiknemiliskej?

9 Momachtianij ika Biblia monekiaok kipataskej seki taman. Amo kiyekajsikamatiaj tein Biblia kijtosneki keman technauatia maj tikintakamatikan tekiuanij (Rom. 13:1). Yejua ika kemansa tapaleuijkej itech neteuilis. Kemej neskayot, akin tekiuajtia Estados Unidos kiniluij taltikpakneminij maj itech tonal 30 metsti mayo xiuit 1918 kichiuanij netataujtil kampa tajtaniskiaj maj onka yekyetolis. Amaix Tanejmachtijkej itech tajtol inglés kinyoleuak Momachtianij ika Biblia maj no kichiuanij. Seki tokniuan tapaleuijkej ika tomin itech neteuilis, uan sekin hasta mochiujkej tateuianij uan yajkej kampa mochiujtoya neteuilis. Kemej tikitaj, monekia maj Dios kinmelauani. Sayoj ke maj amo tiknemilikan ke yejua ika moajsikej imako Ueyi Babilonia. Tein melauj, itech Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak senkis kistoyajya itech taneltokalis tein amo melauak (xikonixtajtolti Lucas 12:47, 48).

Maski Momachtianij ika Biblia amo kiyekajsikamatiaj toni kijtosnekia maj amo se kinpaleui tekiuanij, kemaj kiajsikamatiaj ke amo kuali yetok maj se kimikti aksa

10. ¿Keniuj kinextijkej Momachtianij ika Biblia ke kipoujkaitayaj nemilis?

10 Maski Momachtianij ika Biblia amo kiyekajsikamatiaj toni kijtosnekia maj amo se kinpaleui tekiuanij, kemaj kiajsikamatiaj ke amo kuali yetok maj se kimikti aksa. Yejua ika hasta akin mochiujkej tateuianij amo akin kimiktijkej. Yejua ika sekin kintalijkej hasta taixpan maj kinmiktianij.

11. ¿Toni kitemojkej kichiuaskej tekiuanij keman Momachtianij ika Biblia amo kinekkej yaskej itech neteuilis?

11 Amokuali semi kikualantij maj tokniuan amo kikauanij Dios. Yejua ika kintajyouiltij ika inintanauatil tekiuanij (Sal. 94:20). Kemej neskayot, se takat akin kinixyekanaya tateuianij ompa Estados Unidos kiniluij tokniuj Rutherford uan Van Amburgh ke tamelauanij kitemojkej kitaliskej se tanauatil kampa kiixtaliskiaj maj kimiktikan akin amo kinekiskia yas itech neteuilis. Nejon taixyekankej okachi ininka tajtojtoya Momachtianij ika Biblia. Yejua semi kualantoya, uan kiluij tokniuj Rutherford ke nejon tanauatil amo moixtalij porin tekiuaj amo kinekik. Uan ompa kijtoj: “Sayoj ke tikmatij keniuj tamechpiaskej, ¡uan ijkon tikchiuaskej!”.

12, 13. 1) ¿Keyej kiixtalijkej maj chikueyi tokniuan tsaktonij miak xiujmej? 2) Xikonmelaua ox tokniuan amo kitakamatkejok Jiova porin kintsakkej.

12 Tekiuanij kiajsikej keniuj kintatsakuiltiskej Momachtianij ika Biblia. Kintsakkej tokniuan Rutherford uan Van Amburgh uan okseki chikuasen tokniuan akin no taixyekanayaj itech Sociedad Watch Tower. Tamelaujkej akin kiixtalij tein kinchiuiliskiaj kijtoj ke nejin tokniuan okachi tamouililmej katkaj ke miakej tateuianij kayomej Alemania. Kijtoj ke yejuan kinextijkaj ke semi amo kinpoujkaitayaj tekiuanij, tateuianij uan nochin taneltokalismej, uan ke yejua ika monekia kinteltatsakuiltiskej. Yejua ika moixtalij maj nejon chikueyi tokniuan tsaktonij miak xiujmej ompa Atlanta (Georgia, Estados Unidos). Sayoj ke keman tamik neteuilis, tekiuanij kinkixtijkej uan kinijkuanilijkej tein kinpantijkaj.

13 Maski nejin chikueyi tokniuan tsaktoyaj, kiixtalijkej kitakamatiskej itanauatiluan Dios. ¿Keniuj tikmatij? Porin kitajkuilouilijkej akin tekiuajtia Estados Unidos uan kitajtanijkej maj kinkixtiani. Itech nejon amat kimelauilijkej ke amo uelia kimiktiayaj nion akin uan ke amo keman kichiuaskiaj nejon porin Biblia kijtoua maj amo se temikti. Uan no, kiluijkej ke se taltikpaknenkej akin motemaktij iuan Dios uan amo kitakamati, kipolos itatiochiualis uan ixpoliuis. ¡Semi yolchikaujkej katkaj! Moyekita ke tokniuan kiixtalijtoyaj kisentokaskej kitakamatiskej Jiova.

KEMAN KISKEJ

14. Xikonmelaua ika Biblia tein panok itech xiujmej 1914 hasta 1919.

14 ITajtol Dios kimelaua tein kinpanok Momachtianij ika Biblia itech xiuit 1914 hasta ipeujyan xiuit 1919 itech Malaquías 3:1-3 (xikonixtajtolti). Itech nejin tajkuilol, “toTeko akin melauak” yejua Jiova, uan “tanauatijkej itech netenkaualis” yejua Jesucristo. Yejuan kinitakoj “ikoneuan Leví”, akin kinixnextiaj taixpejpenalmej. Satepan ke Jiova kinmelauak uan kinchipauak, axkan kemaj ueliskia kiseliskej se yankuik tekit. Itech xiuit 1919, Jesús kiixtalij se takeual takuaujtamach uan tamatkej maj kinmachtiani uan maj kinixyekanani akin pouiskiaj itech ixolal Dios (Mat. 24:45). Itekitikauan Dios kiskajya imako Ueyi Babilonia. Ijkuak uan hasta axkan kisentokaj kiajsikamatij katiyejua itanejnekilis Dios, uan okachi kitasojtaj yejuatsin. ¡Semi kitasojkamatij maj Jiova kintatiochiui! [1]

15. ¿Keniuj uelis tiknextiskej ke tiktasojkamatij maj Dios techkixtiani imako Ueyi Babilonia?

15 Semi tiktasojkamatiliaj Jiova maj techkixtiani imako Ueyi Babilonia. Satanás amo uelini kiixpolouani taueyichiualis tein melauak. Sayoj ke moneki tikelnamikiskej keyej Jiova techkixtij. Yejuatsin kineki maj nochin taltikpakneminij makisakan (2 Cor. 6:1). Sayoj ke millones taltikpakneminij moajsijok itech taneltokalis tein amo melauak uan moneki maj tikinpaleuikan. Maj timochikauakan tikchiuaskej kemej kichiujkej tokniuan ne uejkauj uan maj tikinpaleuikan maj kisakan itech taneltokalis tein amo melauak.

^ [1] (párrafo 14): Tein kipanokej judíos keman kinuikakej Babilonia tamati itech miak taman ika tein kinpanok tokniuan satepan ke miakej peuak kiixnamikij tamachtilis tein melauak. Sayoj ke amo ueli tikijtouaj ke keman judíos kinuikakej Babilonia kiixnextia tein kinpanok tokniuan taixpejpenalmej. Yejua ika moneki amo tiktemoskej toni kiixnextia sejse taman tein kinpanok judíos. Tataman tein panok. Kemej neskayot, judíos moajsikej Babilonia 70 xiujmej, sayoj ke tokniuan moajsikej imako Ueyi Babilonia okachi miak xiujmej.