Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Timochikaujtokej titanemiliskej kemej Jiova?

¿Timochikaujtokej titanemiliskej kemej Jiova?

“Ximotekauilikan iuan Dios para ma Yejuatsin namechtamachilispatatiu para ijkon namechyankuikatilijtiyas ika yankuik tamachilis.” (ROM. 12:2)

NEKUIKATILMEJ: 56, 123

1, 2. Ijkon kemej okachi timotokiaj iuan Jiova, ¿toni tikajsikamatij? Xikonijto se neskayot.

KEMAN se okichpiltsin kitayokoliaj teisa, itatuan kiluiaj: “Xikijto tasojkamatik”. Uan yejua kijtoua porin itatuan kiluiaj. Sayoj ke, ijkon kemej moskaltijtiuj, peua kiajsikamati keyej itatuan kiitaj ke motelneki maj se motasojkamati. Amo akinok moneki kiluis maj motasojkamati porin tanemiliaya kemej itatuan.

2 Tejuan no techpanoua se taman kemej nejon. Keman peua tikixmatij Jiova, tikajsikamatij ke motelneki tiktakamatiskej itanauatiluan tein okachi tayekantokej. Sayoj ke ijkon kemej okachi timotokiaj iuan, okachi tikajsikamatij keniuj tanemilia: tein kiyolpaktia uan tein amo, uan keniuj kiita seki taman. Keman tikauaj maj itanemililuan techpaleuikan maj kuali titaixpejpenakan uan maj tikchiuakan tein kuali, tiknextiaj ke titanemilijtokej kemej yejuatsin.

3. ¿Keyej uelis ouij techkisas titanemiliskej kemej Jiova?

3 Maski techyolpaktia timomachtiskej titanemiliskej kemej Jiova, kemansa ouij techkisa, porin titajtakouanij. Kemej neskayot, tikmatij keniuj kiita auilnemilis, maj se kitelneki se motomintis, maj se tanojnotsa uan maj kuali se kitekitilti esti. Sayoj ke xa ouij techkisa tikajsikamatiskej keyej ijkon kiita. ¿Toni techpaleuis maj okachi titanemilikan kemej Jiova? Uan ¿keniuj nejin techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan axkan uan satepan?

KENIUJ UELIS TITANEMILISKEJ KEMEJ DIOS

4. ¿Toni kijtosneki se kipias “yankuik tamachilis”?

4 (Xikonixtajtolti Romanos 12:2.) Tatitanil Pablo kimelaua nikan tein moneki tikchiuaskej uan ijkon uelis titanemiliskej kemej Jiova. Itech tamachtilis tein achto tikitakej timomachtijkej ke moneki amo timonejnemiltiskej “ijkon keme in taltikpakuani”, tein kijtosneki ke moneki tikixtopeuaskej inintanemilil uan kemej monejnemiltiaj. Sayoj ke Pablo no kijtoj ke moneki tikpiaskej “yankuik tamachilis”, tein kijtosneki ke moneki timomachtiskej Biblia, tikajsikamatiskej itanemililuan Dios, itech titanemiliskej uan timochikauaskej titanemiliskej kemej yejuatsin.

5. ¿Toni kijtosneki se momachtis?

5 Se momachtis amo kijtosneki sayoj se kiixtajtoltis se tamachtilis uan se kiajsis tanankililmej. Keman timomachtiaj, tiknemiliaj toni techmachtia nejon tamachtilis kemej tamati Jiova, tein kichiua uan kemej tanemilia. Tiktemouaj tikajsikamatiskej keyej technauatia maj tikchiuakan seki taman uan okseki amo. Uan no, tiknemiliaj keniuj uelis tikpataskej totanemilil uan kemej timonejnemiltiaj. Tein melauj, xa amo uelis titanemiliskej itech nochi nejin nochipa keman timomachtiskej. Sayoj ke semi kuali maj titanemilikan itech tein timomachtiaj. Itech tiempo tein tikixtaliaj timomachtiskej, uelis tikuiskej tajko nejon tiempo uan titanemiliskej (Sal. 119:97; 1 Tim. 4:15).

6. ¿Toni panoua keman titanemiliaj itech itanemililuan Dios?

6 Komo nochipa titanemiliaj itech iTajtol Dios, techpanoua se taman tein se kimoujkaita. Tikyekajsikamatij ke itanemililuan Jiova yektikej. Peua tikajsikamatij keniuj kiita teisa uan no ijkon titanemiliaj. Keman tikpataj totanemilil, mochiua yankuik. Yolik peua titanemiliaj kemej Jiova.

TEIN TIKNEMILIAJ TECHUIKA MAJ TIKCHIUAKAN TEISA

7, 8. 1) ¿Keniuj Jiova kiita tomin? (Xikonita taixkopimej ipeujyan tamachtilis.) 2) ¿Toni nochipa tiktayekanaltiskej komo titanemiliaj kemej yejuatsin?

7 Tein tiknemiliaj amo sayoj kichiua maj tikmachilikan teisa, ta no techuika maj tikchiuakan (Mar. 7:21-23; Sant. 2:17). Maj tikitakan seki neskayomej tein techpaleuiskej maj okachi kuali tikajsikamatikan. Yekinika, itech Evangelios senkis monextia keniuj Jiova kiita tomin uan okseki taman. Yejuatsin kinixpejpenak José uan María maj kiiskaltianij iKonetsin, maski amo kipiayaj miak tomin (Lev. 12:8; Luc. 2:24). Keman Jesús yolik, María “kikuategak tech in pesebre [...] porin amo kana takautoya tech mesón para ompa moseuiske” (Luc. 2:7). Komo kinekiskia, Jiova ueliskia kichiuas maj Jesús yolini itech se okachi kuali kali. Sayoj ke tein melauj okachi kinekia maj moskaltiani iniuan kalyetouanij akin kitayekanaltiayaj kiueyichiuaskej Dios.

8 Keman tikitaj nejin, tikajsikamatij keniuj kiita Jiova tomin. Seki tetatmej mochikauaj kinmakaskej ininkoneuan tein okachi kuali, maski moijtakos kuali uikalis tein konemej kipiaj iuan Jiova. Sayoj ke, moyekita ke Jiova kiita ke okachi tayekantok tokuali uikalis iuan. ¿Uan tejuan? ¿No titanemiliaj kemej yejuatsin? ¿Toni kinextia tein tikchiuaj? (Xikonixtajtolti Hebreos 13:5.)

9, 10. ¿Keniuj tiknextiaj ke titanemiliaj kemej Jiova keman amo tikchiuaj maj oksekin tajtakokan oso maj amo kitekitilikanok?

9 Ojpatika neskayot yejua keniuj kiita Jiova maj se kichiua maj oksekin tajtakokan oso maj amo kitekitilikanok. Jesús kijtoj: “Komo aksame kitepotamiaj tech in tajtakol se de nijin konetsitsin ten nouan takuautamatij, ijkuakon kachi kuali para yejuan ma se kinkechpilouili se ueyi tet de ika takuechoa, uan ma se kintamota aijtik” (Mar. 9:42). Moyekita ke Jesús kiitaya nejin kemej se ueyi tajtakol. Uan kemej yejua senkis tamati kemej iTajtsin, uelis tikyekmatiskej ke Jiova no ijkon kiita keman aksa amo kitekipachoua maj itachiualisuan kichiua maj se itatojtokakauj Cristo tajtako oso maj amo kitekitiliok Jiova (Juan 14:9).

10 ¿Titanemiliaj kemej Jiova uan Jesús? ¿Toni kinextia tein tikchiuaj? Maj tiknemilikan ke semi tikuelitaj kemej timotilmajtiaj oso timochijchiuaj, sayoj ke tikmatij ke seki tokniuan amo kuali kiitaj oso uelis kichiuas maj kinemilikan tein amo chipauak. ¿Toni tikchiuaskej? ¿Kichiuas netasojtalis tein tikinpialiaj maj amo tiktayekanaltikan tein tejuan tikuelitaj? (1 Tim. 2:9, 10.)

11, 12. ¿Keniuj techpaleuia maj amo titajtakokan komo tikitaj tein amo kuali kemej Jiova kiita uan timotsakuiliaj?

11 Maj tikitakan expatika neskayot: Jiova kitauelita maj teikamauiltikan (Is. 61:8). Maski yejuatsin kimati ke kemansa ouij techkisa tikchiuaskej tein kuali porin titajtakouanij, technauatia maj tiktauelitakan tein amo kuali ijkon kemej yejuatsin kitauelita (xikonixtajtolti Salmo 97:10). Komo tiknemiliaj keyej kitauelita tein amo kuali, techpaleuis maj titanemilikan kemej yejuatsin uan techmakas chikaualis tein ika tikixtopeuaskej.

12 Komo tikmatij tiktauelitaskej tein amo kuali no techpaleuis maj tikajsikamatikan ke seki taman amo kuali yetok maski Biblia amo ika tajtoua. Kemej neskayot, miakkan itech taltikpak okachi moixmati se taman neijtotilis tein pitsotik tein moixmati kemej lap dance. Sekin kinemiliaj ke uelis kichiuaskej porin amo tamati kemej keman iuan se moteka aksa. * Sayoj ke ¿ijkon kiita Jiova? Maj tikelnamikikan ke yejuatsin kitauelita nochi taman tein amo kuali. Yejua ika, maj timotsakuilikan uan maj tiktauelitakan tein Jiova kitauelita uan ijkon amo titajtakoskej (Rom. 12:9).

MAJ TIKNEMILIKAN ACHTO TEIN TIKCHIUASKEJ SATEPAN

13. ¿Keyej moneki achto tiknemiliskej keniuj tanemilia Jiova?

13 Keman timomachtiskej, moneki tiknemiliskej keniuj tanemilia Jiova porin nejin uelis techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan satepan. Ijkon, komo techpanoua se taman kampa moneki ijsiujka titaixpejpenaskej, tikmatiskej toni tikchiuaskej (Prov. 22:3). Maj tikitakan seki neskayomej tein moajsij itech Biblia.

14. ¿Toni techmachtia tein kichiuak José keman inamik Potifar kitemoj maj iuan moteka?

14 Maj tiknemilikan tein kipanok José. Inamik Potifar kitemoj maj iuan moteka, sayoj ke José niman kiixtopeuak. Ijkon kinextij ke kinemilijkaya keniuj kiita Jiova nemilis kemej namikuanij (xikonixtajtolti Génesis 39:8, 9). Maj no tikelnamikikan tein kiluij: “¿Keniuj ueliskia nikchiuas nejin tein tel amo kuali uan yekmelauj nitajtakos iixpan Dios?”. Nejin kinextia ke tanemiliaya kemej Jiova. Axkan maj tiknemilikan ke se akin iuan titekitij technextilia ke techueuelita oso ke techtitaniliaj itech toteléfono se tajkuilol kampa senkis ika tajtoua auilnemilis oso se taixkopin kampa monextia nejon. * Okachi amo ouij tikchiuaskej tein Jiova kiyolpaktia komo achto tiknemilijkejya keniuj kiita Jiova uan tikixtalianij toni tikchiuaskej.

15. ¿Keniuj uelis nochipa tiktakamatiskej Jiova, ijkon kemej kichiujkej eyi hebreos?

15 Axkan maj tikitakan tein kinpanok eyi telpochmej akin motokaytiayaj Sadrac, Mesac uan Abednego. Keman tekiuaj Nabucodonosor tanauatij maj kiueyichiuanij se ueyi tiotsin tachijchiuj ika oro, yejuan senkis kijtojkej ke amo kiueyichiuaskiaj. Tein kinankilijkej tekiuaj kinextij ke kinemilijkajya toni panoskia komo kitakamatiaj Jiova (Éx. 20:4, 5; Dan. 3:4-6, 12, 16-18). Maj tiknemilikan ke toteko techiluia maj tiktemakakan tomin porin mochiuati se iluit tein mouika ika taneltokalis tein amo melauak. ¿Toni tikchiuaskiaj? Maj amo timochiakan hasta maj pano teisa kemej nejin, ta okachi kuali maj tiknemilikan axkan keniuj Jiova kiita nejon. Ijkon, okachi amo ouij techkisas tikchiuaskej uan tikijtoskej tein kuali, kemej kichiujkej eyi hebreos.

¿Timomachtianijya, tikamatalijkejya tein tapajtianij uelis kichiuaskej uan titajtouanijya iuan tapajtijkej? (Xikonita párrafo 16)

16. ¿Keniuj komo kuali tikajsikamatij tein Jiova kinemilia techpaleuis maj tikmatikan toni tikchiuaskej keman tiijsiujkapeuaj ika se kokolis?

16 Komo titanemiliaj itech itanemililuan Dios no uelis techpaleuis maj tiktakamatikan keman tiijsiujkapeuaj ika se kokolis. Melauak ke tikixtalijtokej ke amo keman tikauaskej maj techtalilikan esti oso semej naui taman tein kipia (glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma) (Hech. 15:28, 29). Sayoj ke moajsi okseki taman tapajtilis kampa mokui esti uan tisejsemej moneki tikixpejpenaskej tein tikchiuaskej. ¿Kemanian okachi kuali uelis titaixpejpenaskej? ¿Keman timoajsiskejya tapajtiloyan, techtelkokojtos teisa oso techiluijtoskej maj tikijtokanya tein mochiuas? Amo, ta axkanya moneki tiktemoskej tamachtilis tein techpaleuis, tikamataliskej tein tapajtianij uelis kichiuaskej keman techpajtiskej, kemej Declaración previa de voluntad para la atención médica, uan titajtoskej iuan tapajtijkej. *

17-19. ¿Keyej moneki tiktemoskej tikmatiskej axkan keniuj tanemilia Jiova? Xikonijto se neskayot.

17 Uan no, maj titanemilikan itech tein Jesús niman kinankilij Pedro keman kiyolmajxitij maj moikneliani, se taman tein amo kinextij tamatilis. Moyekita ke Jesús tel tanemilijkaya itech tein Dios kinekia maj kichiua uan itech nochi tein uejkaujya moijtojka ika inemilis uan imikilis. Nejon kipaleuij maj okachi kinekini kitakamatis Dios uan ininka momikilis taltikpakneminij (xikonixtajtolti Mateo 16:21-23).

18 Axkan, Jiova kineki maj timochiuakan tiitasojikniuan uan maj timochikauakan titanojnotsaskej (Mat. 6:33; 28:19, 20; Sant. 4:8). Sayoj ke ijkon kemej Jesús, xa aksa akin kineki maj okachi kuali tinemikan kinekis techtanemililpatas. Kemej neskayot, maj tiknemilikan ke toteko techiluia ke techmakati se okachi kuali tekit uan okachi titataniskej. Sayoj ke amo nochipa uelis tiyaskej nechikolmej nion titanojnotsaskej. Oso komo titelpoch oso tiichpoch, xiknemili ke mitsiluiaj ke uelis tiksentokas timomachtis itech okse tamachtiloyan, sayoj ke moneki tinemitiuj uejka. ¿Ijkuak keman moneki tiktajtaniskej Jiova maj techpaleui, timomachtiskej uan titajtoskej iniuan tochankauan uan iniuan tayekananij uan ijkon tikixpejpenaskej tein tikchiuaskej? ¿Amo okachi kuali yeskia maj tiktemokan axkan tein kinemilia Jiova uan timochikauaskej no ijkon titanemiliskej? Ijkon, komo se tonal techpanoua nejon, amo tiomeyolouaskej. Senkis tikmatiskejya toni tikchiuaskej porin tikixtalijkejya tiksentokaskej tiktekitiliskej Jiova.

19 Xa uelis tiknemiliskej okseki taman tein uelis techpanos tein amo tikchiayaj. Melauak ke amo senkis uelis tikixtaliskej achto toni tikchiuaskej itech nochi tein uelis techpanos. Sayoj ke, komo tiknemiliaj keniuj tanemilia Jiova keman timomachtiaj, xa okachi tikelnamikiskej tein timomachtijkej uan tikchiuaskej itech tein yeski taman. Yejua ika, maj timochikauakan tikixmatiskej itanemililuan Dios, titanemiliskej kemej yejuatsin uan keniuj nejon techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan axkan uan satepan.

TEIN TIKSELISKEJ KOMO TITANEMILIAJ KEMEJ JIOVA

20, 21. 1) ¿Keyej itech yankuik taltikpak amo uelis senkis tikchiuaskej tein tiknekiskej? 2) ¿Keniuj uelis tiyolpakiskej axkan?

20 Tinochin tiknekij tinemiskejya itech yankuik taltikpak. Timiakej tikchiaj tinemiskej nochipaya itech Xochital. ITekiuajyo Dios kichiuas maj amo titajyouikanok. Uan tein melauj, ijkuak uelis tiksentokaskejok tikixpejpenaskej tein tikuelitaskej.

21 Sayoj ke nejin amo kijtosneki ke uelis senkis tikchiuaskej tein tiknekiskej. Akin yolkualmej akin ijkuak nemiskej kiixpejpenaskej toni kuali uan toni amo kuali ika itanauatiluan uan itanemililuan Jiova. Nejin kichiuas maj tinochin tiyolpakikan uan maj tiyolseuikan (Sal. 37:11). Maski ijkon, axkan uelis tiyolpakiskej komo timochikauaj titanemiliskej kemej Jiova.

^ párr. 12 Itech lap dancing se mijtotijkej, takat oso siuat, akin kitaxtauiaj uan tel amo takentok, motalia itech ikesuan aksa uan peua moolinia kemej yeskia iuan motektoskia. Tayekananij moneki kimatiskej nochi taman tein mochiuak, porin nejon ueliskia moitas kemej auilnemilis. Komo se tokniuj kichiuani se taman kemej nejin, moneki kintajtanis tayekananij maj kipaleuikan, uan xa monekis kimelauaskej kemej akin kichiuaj uejueyi tajtakolmej (Sant. 5:14, 15).

^ párr. 14 Sexteo oso sexting yejua keman ika teléfono kititanij tajkuilolmej, taixkopimej oso videos kampa senkis ika motajtoua oso moita auilnemilis. Tayekananij moneki kimatiskej nochi taman tein mochiuak, porin akin kichiua nejin xa monekis kimelauaskej kemej akin kichiuaj uejueyi tajtakolmej. Kemansa tekiuanij kintatsakuiltianij akin kichiuaj nejin maski ayamo kiajxitiaj 18 xiujmej. Tikajsiskej okachi tamachtilis itech jw.org itech tajtol español, “¿Tiene algo de malo el sexteo?” (itech ENSEÑANZAS BÍBLICAS > JÓVENES > LOS JÓVENES PREGUNTAN) uan itech tamachtilis “Cómo advertirles sobre el sexteo”, itech ¡Despertad! noviembre de 2013, página 4 uan 5.

^ párr. 16 Itech toamaixuan, momelauanij tayolmajxitilismej tein moajsij itech Biblia tein semi tapaleuiaj. Kemej neskayot, uelis tikitaskej amatajkuilol “Xiksentokakan itech inetasojtalis Dios”, páginas 215 hasta 218.