Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

“Xikoua tein melauak uan amo keman xiknamaka”

“Xikoua tein melauak uan amo keman xiknamaka”

“Xikoua tein melauak uan amo keman xiknamaka, uan no tamatilis uan tamelaualis uan taajsikamatilis.” (PROV. 23:23)

NEKUIKATILMEJ: 94, 96

1, 2. 1) ¿Toni okachi kipia ipatiuj itech tonemilis? 2) ¿Toni tamachtilismej semi tikpatiuitaj, uan keyej? (Xikonita taixkopimej ipeujyan tamachtilis.)

¿TONI tein tikpiaj kipia okachi ipatiuj itech tonemilis? Tiitekitikauan Jiova tikijtoskiaj ke tokuali uikalis iuan, uan amo keman tikpataskiaj ika okse taman. No semi tikpatiuitaj tein melauak tein moajsi itech Biblia, porin techpaleuia maj kuali timouikakan iuan Jiova (Col. 1:9, 10).

2 Maj titanemilikan itech nochi tein toUeyi Tamachtijkauj techmachtia itech iTajtol, Biblia. Techiluia itokay uan tein kijtosneki, uan katiyejua ikualneskayouan. Techiluia ke semi techtasojta uan yejua ika kitemakak iKonetsin maj toka momikili. No ika technojnotsa Tekiuajyot tein moajsi imako Mesías, uan ke uelis tikchiaskej tein kuali satepan: taixpejpenalmej nemiskej ompa iluikak uan ‘okseki ichkamej’ nikan taltikpak itech se xochital (Juan 10:16). Uan no techmachtia keniuj moneki timonejnemiltiskej. Nochi nejin tamachtilis kitelpia ipatiuj porin techpaleuia maj timotokikan iuan toTachijchiujkauj uan maj okachi tiyolpakikan.

3. ¿Toni kichiua Jiova keman kiita ke aksa kitemoua tein melauak?

3 Jiova semi kualtakat, yejua ika kitemakak iKonetsin maj toka momikili. Keman yejuatsin kiita ke aksa kitemoua tein melauak, kipaleuia maj kiajsi uan amo kitajtania tomin. Se tonal, se takat akin motokaytiaya Simón, kiluij Pedro ke kimakaskia tomin komo kimakaya tanauatil tein ika ueliskia kitemakas yektikatsin espíritu, sayoj ke Pedro kimelauak uan kiluij: “Xiixpoliui iuan motomin. Porin tejua tikyolnemilia ke uelis tikouas ka tomin nijin chikaukauelilis ten Dios kitemaka” (Hech. 8:18-20). Komo ijkon, ¿toni kijtosnekij tajtolmej: “Xikoua tein melauak”?

¿TONI KIJTOSNEKI TIKOUASKEJ TEIN MELAUAK?

4. ¿Toni tikitaskej ika tein melauak itech nejin tamachtilis?

4 (Xikonixtajtolti Proverbios 23:23.) Moneki timochikauaskej komo tiknekij tikixmatiskej tein melauak. Moneki timotemakaskej tikauaskej seki taman. Uan keman tikixmatijya moneki timoyekpiaskej uan amo keman tiknamakaskej oso tikauaskej. Maj tikitakan tein kijtosneki tikouaskej tein melauak uan toni xa monekis tikauaskej uan ijkon uelis tikpiaskej. Nejin techpaleuis maj okachi tikpatiuitakan uan maj tikixtalikan amo keman tiknamakaskej. Kemej tikitaskej, tein melauak kipia okachi ipatiuj ke okseki taman.

5, 6. 1) ¿Keniuj uelis tikouaskej tein melauak uan amo monekis tikixtauaskej? Xikonijto se neskayot. 2) ¿Keniuj techpaleuia tein melauak?

5 Keman techiluiaj ke teisa amo moneki tikixtauaskej, amo senkis kijtosneki ke amo teyi moneki tikchiuaskej. Tajtol hebreo tein itech Proverbios 23:23 mokepa kemej “xikoua” no uelis kijtosnekis “xiktemo tikselis”. Komo aksa kineki kipias teisa tein kipia ipatiuj moneki kichiuas teisa uan ijkon uelis kipias. Kemej neskayot, maj tiknemilikan ke itech se tanamakaloyan kitetayokoliaj pantsin. Sayoj ke nejin amo kijtosneki ke iselti ajsis tokalijtik. Maski amo moneki tikixtauaskej, moneki tikuitiuij. No ijkon, amo moneki titaxtauaskej uan ijkon tikixmatiskej tein melauak, sayoj ke kemaj moneki tikchiuaskej seki taman.

6 (Xikonixtajtolti Isaías 55:1-3.) Itech nejin tajkuilol, Jiova techpaleuia maj tikajsikamatikan tein kijtosneki tikouaskej tein melauak. Yejuatsin kijtoua ke itajtoluan tamatij kemej at, leche uan vino. Ijkon kemej at kiamikseuia aksa akin amiktok, tein melauak no techyolseuia. Uan ijkon kemej leche kichikaua se konetsin, tein melauak techpaleuia maj mochikaua tokuali uikalis iuan Jiova. Uan ¿keyej moijtoua ke itajtoluan Jiova tamatij kemej vino? Itech Biblia moijtoua ke vino kichiua maj se yolpaki (Sal. 104:15). Yejua ika, keman Dios techiluia maj tikouakan vino, techmatiltia ke tiyolpakiskej komo tiktakamatij itanauatiluan (Sal. 19:8). Ika nejin neskayomej, Jiova techpaleuia maj tikajsikamatikan keniuj techpaleuia komo tikixmatij tein melauak uan tikchiuaj. Yejua ika, maj tikitakan makuil taman tein moneki tikauaskej keman tikouaj tein melauak.

¿TONI MONEKIK TIKAUASKEJ KEMAN TIKOUJKEJ TEIN MELAUAK?

7, 8. 1) ¿Keyej moneki tikuiskej tiempo uan ijkon uelis tikouaskej tein melauak? 2) ¿Toni monekik kikauas se ichpoch, uan keniuj kipaleuij?

7 Tiempo. Techuikilia tiempo tikakiskej tein kichiuas iTekiuajyo Dios, tikixtajtoltiskej Biblia uan amaixmej, timomachtiskej toselti, timomachtiskej tein tikitaskej itech nechikolmej uan timonechikoskej. Moneki tikauaskej seki taman tein amo semi tayekantok uan ijkon uelis tikchiuaskej nejin (xikonixtajtolti Efesios 5:15, 16). ¿Itech kanachi tiempo tiktamiixmatij tamachtilis tein okachi tayekantok itech Biblia? Amo ixyetok kanachi tiempo porin titatamamej. Sayoj ke amo keman uelis tiktamiixmatiskej itamatilis Jiova, ikualneskayouan uan itachijchiualisuan (Rom. 11:33). Itech yekinika amaix Tanejmachtijkej itech tajtol inglés moijtoj ke tein melauak tamati kemej se xochitsin uan ke moneki amo timokauaskej ika sayoj se. No moijtoj: “Komo sayoj monekiskia se, Dios amo techmakaskia miakej. [...] Xikonsentoka xikontemo”. Maj timotajtanikan: “¿Yekmelauj nikixmati Jiova?”. Hasta keman tinemiskej nochipaya, tiksentokaskej okachi tikixmatiskej. Axkan, okachi moneki maj kuali tiktekitiltikan totiempo uan ijkon uelis tikixmatiskej miak taman. Maj tikitakan ineskayo aksa akin kinekia kiajsis tein melauak.

8 Noriko, * se ichpoch kayot Japón, mokaltalito Nueva York (Estados Unidos) kampa yaskia kaltamachtiloyan. Se tonal, se precursora kiajsik keman tanojnotstoya kajkalpan. Noriko kipiayaya itaneltokalis, sayoj ke peuak momachtia Biblia. Kemej tel yolpakia, kiluij tokniuj maj kimachti ojpa semana. Maski tel amo kemantia porin momachtiaya uan tekitia, niman peuak youi nechikolmej. Uan no, kemej kinekia okachi kiixmatis tein melauak, amo moixpetaniayaok miak tiempo. Nochi nejin tein kichiuak kipaleuij maj okachi motoki iuan Jiova. Moauij keman ayamo ajsia se xiuit. Chikuasen metsti satepan, itech xiuit 2006, mochiuak precursora, uan hasta axkan kisentoka kichiua nejon tekit.

9, 10. 1) ¿Keniuj mopata kemej tikitaj tomin uan okseki taman keman tikixmatij tein melauak? 2) ¿Toni kikauak se ichpoch, uan keniuj momachilia?

9 Tomin uan okseki taman. Komo tiknekij tikouaskej tein melauak, xa monekis tikauaskej se kuali tekit kampa tiktanij miak tomin. Kemej neskayot, Pedro uan Andrés tekitiaj kemej amichkitskianij. Sayoj ke keman Jesús kinyoleuak maj mochiuanij itatojtokakauan, niman kikaujkej inintekiuj (Mat. 4:18-20). Nejin amo kijtosneki ke nochin akin kiixmatij tein melauak moneki kikauaskej inintekiuj, porin moneki moixpanoltiskej uan kinyekpiaskej ininchankauan (1 Tim. 5:8). Sayoj ke, xa monekis kipataskej tein kitayekanaltiaj uan kemej kiitaj tomin uan okseki taman. Jesús kijtoj: “Amo xiksentilikan namoricojyo nikan taltikpak [...], kachi kuali xiksentilikan namoricojyo tech ne eluiyaktsinko” (Mat. 6:19, 20). Yejua nejin tein kichiuak se ichpoch.

10 María peuak mauiltia golf keman nojnelok katka. Keman momachtijtoya secundaria, tel kuali mauiltiaya uan yejua ika kiluijkej ke ueliskia yas universidad uan amo monekiskia taxtauas. María kinekia tel kuali mauiltis uan kitanis miak tomin. Ompa, peuak momachtia Biblia. Kitelyolpaktiaya tein momachtijtoya uan peuak kichiua. Yejua kijtoj ke okachi yolpakia keman okachi tanemiliaya uan monejnemiltiaya kemej kijtoua Biblia. María kiajsikamatik ke amo ueliskia kitayekanaltis ikuali uikalis iuan Jiova uan no tein mauiltiaya (Mat. 6:24). Yejua ika amo kitemojok tel kuali mauiltis uan maj kitelixmatinij. Axkan precursora uan kijtoua ke okachi yolpaki.

11. ¿Toni uelis panos iniuan totasojikniuan uan tochankauan keman tikixmatij tein melauak?

11 Kemej timouikaj iniuan oksekin. Keman peua tikchiuaj tein kijtoua Biblia, uelis mopatas kemej timouikaj iniuan totasojikniuan uan tochankauan. Jesús techpaleuij maj tikajsikamatikan keyej, keman kiluij Jiova: “Motajtolis yejua ne yek melau tajtolis. Uan ika motajtolis ten yek melau xikinyolchijchipaua uan ximoinaxkatili” (Juan 17:17). Keman peua tikchiuaj tein kijtoua Biblia, tiiaxkauanya Dios uan amo tipouijok iniuan akin amo kitekitiliaj porin amo timonejnemiltiajok kemej yejuan. Maski timochikauaj tiksentokaskej kuali timouikaskej iniuan totasojikniuan uan tochankauan, xa sekin amo techyekitajok oso techixnamikij. Nejin amo tikmoujkaitaj, porin Jesús kijtoj: “Kuak se tagat takuautamatis nouan, ijkuakon yejua kitauelitaske ichankauan” (Mat. 10:36). Sayoj ke Jesús no motenkauak ke komo tikouaj tein melauak tikseliskej okachi ke tein tikauaskej (xikonixtajtolti Marcos 10:28-30).

12. ¿Toni monekik kikauas se takat judío porin kiixmatik tein melauak?

12 Se takat judío akin monotsa Aarón kimachtijkej keman nojnelok katka ke amo moneki se kijtos itokay Dios. Sayoj ke yejua kitelnekia kiixmatis Dios. Se tonal, se itaixpantijkauj Jiova kinextilij ke komo naui letra tein ika kijkuilouaj itokay Dios itech tajtol hebreo se kitalilia seki vocales ueli moijtoua “Jiova”. Aarón semi yolpakik uan yejua ika kintapouito akin tamachtiayaj itech tiopan kampa mosentiliaya. Kinemilij ke yejuan no yolpakiskiaj, sayoj ke amo ijkon kichiujkej, ta kichijchakej uan kitokakej. Ichankauan no amo yolpakkej. Sayoj ke amo kikauak maj nejon kitsakuiliani maj kisentokani kiixmatini Jiova. Moauij uan kitekitilij nochi inemilis. Tejuan no tikmatij ke kemej timouikaj iniuan oksekin uelis mopatas keman tikixmatij tein melauak.

13, 14. ¿Toni xa monekis tikpataskej itech totanemilil uan tein tikchiuaj komo tiknekij tikouaskej tein melauak? Xikonijto se neskayot.

13 Amo kuali tanemililmej uan tachiualismej. Keman tikixmatij tein melauak uan peua tikchiuaj, moneki tikpataskej kemej titanemiliaj uan kemej timonejnemiltiaj. Pedro tayolmajxitij: “Ijkon keme koneme ten kintakamatinemij nintatuan [...,] amo xinentinemikan ika ne tanejnekilis den tajtakol ten ne achtopa namejuan nankualkuitoyaj kuak ayamo nankixmatiaj Totajtsin Dios”. Uan no kijtoj: “Xinentinemikan ika ne yolchipaualis tech nochi namonemilispan” (1 Ped. 1:14, 15). Kemej neskayot, itech xolal Corinto miakej auilnemiaj uan akin kiselijkej tein melauak monekik kipataskej miak taman itech ininnemilis (1 Cor. 6:9-11). No ijkon, axkan miakej monekini kipataskej miak taman keman kiixmatij tein melauak. Pedro ika tajtoj nejin keman kijtoj: “Amo xikchiutinemikan ok ijkon keme nankichiutiualajke kuak nannentinemiaj tech in tajtakolojpan keme nekes ten amo kixmatij Dios [...]: Nanauilnentinemiaj uan nankichiutinemiaj ijkon keme namotanejnekilis ten kuika tajtakol. Uan nanmouintijtiualayaj uan nantatakuajtiualayaj ika eliuisyot uan nanmosenuintijtiualayaj. Uan nankinmouistilijtiualayaj miak tataman tatadiosme” (1 Ped. 4:3).

14 Devynn uan Jasmine miak xiujmej tel tauanayaj. Devynn tel kuali kichiuaya tekit kemej contador, sayoj ke kemej tel tauanaya amo uejkauaya nion seko kampa kimakayaj tekit. Nochin kimatiaj ke Jasmine tel kualania uan tateuiaya. Se tonal, keman uintitoya, moajsik itech ojti iniuan seki namikuanij akin katkaj misioneros uan kiluijkej ke kimachtiskiaj ika Biblia. Sayoj ke, se semana satepan keman yajkej ininkalijtik, Devynn uan Jasmine uintitoyaj. Kinemilijkej ke tokniuan amo ininka motekipachoskiaj uan amo kinkalpanoskiaj. Keman oksepa kinkalpanojkej tamanya katka. Kitelnekiaj kiixmatiskej tein melauak uan niman peujkej kichiuaj tein momachtiayaj. Keman ayamo ajsia eyi metsti, amo tauanayajok uan satepan monamiktijkej. Itech ininxolal, miakej kiitakej ke mopatakej uan nejon kichiuak maj no kinekinij momachtiskej Biblia.

15. ¿Toni xa se taman tein okachi ouij moneki tikauaskej keman tikixmatij tein melauak, uan keyej?

15 Tachiualismej tein amo kiyolpaktiaj Dios. Sekin amo ouij kinkisa kikauaskej seki tachiualismej keman kimatij ke amo kiyolpaktia Jiova. Sayoj ke oksekin, maski kiajsikamatij keniuj kiita nejin tachiualismej, ouij kinkisa kikauaskej. Xa kintekipachoua keniuj momachiliskej ininchankauan, akin iniuan tekitij oso inintasojikniuan. Yejuan kimatij ke taltikpakneminij kitelpatiuitaj seki tachiualismej, kemej tein kinemiliaj ke ika kinpaleuiaj ininchankauan akin momikilijkejya (Deut. 14:1). Ininneskayo seki tokniuan akin kinextijkej yolchikaualis techpaleuis maj tikpatakan tein monekis. Maj tikitakan tein kichiujkej sekin akin nemiaj Éfeso itech yekinika siglo.

16. ¿Toni kichiujkej sekin akin nemiaj Éfeso keman kiixmatkej tein melauak?

16 Akin nemiaj Éfeso kitelchiuayaj naualot. ¿Toni kichiujkej akin mochiujkej itatojtokakauan Cristo? Biblia kimelaua: “Miakke ualayaj ten tekititinemiaj ika naualot. Uan yejuan kualkuikke ninlibros tenika momachtiayaj uan ompa kitatijke senteixteno. Uan [...] kixejekoaya nipatiu yeskia keme omepoal uan majtakti mil den platajtomin. Ika ya nojon in Tajtoltsin de Dios momoyautiaya nouiyampa” (Hech. 19:19, 20). Nejon itatojtokakauan Cristo amo omeyolouakej kinchichinoskej ininamaixuan tein tel patiyojkej katkaj uan yejua ika Jiova kintatiochiuij.

17. 1) ¿Toni xa monekik tikauaskej keman tikixmatkej tein melauak? 2) ¿Toni netajtanilmej tiknankiliskej itech okse tamachtilis?

17 ¿Toni monekik tikonkauas keman tikonixmatik tein melauak? Tinochin tiktemakanij totiempo. Sekin no kikauanij tein ueliskia kichiuas maj motomintikan, uan no mopatani kemej kinitaj ininchankauan uan inintasojikniuan. Miakej kipatakej kemej tanemiliayaj uan kemej monejnemiltiayaj, uan xa no monekik kikauaskej tachiualismej tein amo kiyolpaktiaj Dios. Sayoj ke senkis tikmatij ke tein melauak tein moajsi itech Biblia okachi kipia ipatiuj ke tein yeski taman tein tikauaskej, porin techpaleuia maj kuali timouikakan iuan Jiova uan yejua nejon tein okachi kipia ipatiuj. Keman tiknemiliaj keniuj techpaleuia tikixmatiskej tein melauak, ouij techkisa tikajsikamatiskej keyej aksa kinekiskia kinamakas. ¿Keniuj ueliskia panos nejon? ¿Uan toni techpaleuis maj amo tikchiuakan nejin tein tel amo kuali? Tiknankiliskej nejin netajtanilmej itech okse tamachtilis.

^ párr. 8 Mopatakej seki tokaymej.