Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 47

Maj nion teyi kichiua maj tikauakan Jehová

Maj nion teyi kichiua maj tikauakan Jehová

“Sayoj ke nejua, Jehová, mouan nitakuaujtamati” (SAL. 31:14).

NEKUIKATIL 122 Maj tiksentokakan tiktekitilikan Dios

TEIN MOITAS a

1. ¿Keniuj tikmatij ke Jehová kineki maj kuali timouikakan iuan?

 JEHOVÁ techyoleua maj iuan timotokikan (Sant. 4:8). Yejuatsin kineki yeski toDios, toPopaj uan toTasojikniuj. Technankilia keman tiktataujtiaj uan techpaleuia keman tikpiaj kuejmolmej. Uan no techmachtia uan techyekpia ika inechikol. Sayoj ke, ¿keniuj uelis tiksentokaskej kuali timouikaskej iuan?

2. ¿Keniuj uelis timotokiskej iuan Jehová?

2 Uelis timotokiskej iuan Jehová komo tiktataujtiaj, tikixtajtoltiaj Biblia uan itech titanemiliaj. Nejon kichiuas maj okachi tiktasojtakan uan maj timotasojkamatikan iuan. Tiknekiskej tiktakamatiskej uan tikueyichiuaskej ijkon kemej kinamiki (Apoc. 4:11). Keman okachi tikixmatiskej Jehová, okachi iuan titakuaujtamatiskej uan no itech inechikol tein ika techyekpia.

3. 1) ¿Keniuj kitemoua Satanás maj tikauakan Jehová? 2) ¿Toni techpaleuis maj amo keman tikauakan Jehová uan inechikol? (Salmo 31:13, 14).

3 Sayoj ke, Satanás kitemoua maj tikauakan Jehová, okachiok keman tikpiaj kuejmolmej. ¿Keniuj kichiua? Kineki maj yolik peua amo titakuaujtamatikanok iuan Jehová uan itech inechikol. Sayoj ke uelis tikixnamikiskej. Komo senkis titakuaujtamatij iuan Jehová amo tikauaskej yejuatsin nion inechikol (xikonixtajtolti Salmo 31:13, 14).

4. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

4 Itech nejin tamachtilis tikitaskej eyi taman tein uelis panos uan tein xa kichiuas maj amo semi titakuaujtamatikanok iuan Jehová uan inechikol. ¿Keniuj nejon ueliskia kichiuas maj tikauakan Jehová? ¿Uan toni uelis tikchiuaskej para tikixnamikiskej Satanás?

KEMAN TIKPIAJ KUEJMOLMEJ

5. ¿Keniuj ouijkayomej uelis kichiuaskej maj amo semi titakuaujtamatikanok iuan Jehová uan inechikol?

5 Kemansa tochankauan xa techixnamikij oso xa tikpolouaj totekiuj. ¿Keniuj nejon uelis kichiuas maj amo titakuaujtamatikanok itech inechikol Jehová uan maj yolik tikaujtiyakan yejuatsin? Keman se kuejmol tein tikpiaj uejkaua, xa tiknemiliskej ke amo keman moyektalis uan xa timotayokoltiskej. Keman tikpanouaj nejon, Satanás kitemoua maj tiknemilikan ke Jehová amo techtasojta. Kineki maj peua tiknemilikan ke xa itajtakol Jehová oso inechikol tein tikpanotokej. Yejua nejon tein kinpanok seki israelitas akin nemiaj Egipto. Yekinika kineltokayaj ke Jehová kinixpejpenka Moisés uan Aarón para maj kinmakixtianij (Éx. 4:29-31). Sayoj ke, keman faraón peuak okachi kintajyouiltia, kitajtakoltijkej Moisés uan Aarón tein kinpanotoya, kiniluijkej: “Namejuan nankichiuanij maj faraón uan akin kitekitiliaj techtauelitakan uan nankinmakanij se machete para maj techmiktikan” (Éx. 5:19-21). ¡Semi amo kuali maj kintajtakoltianij itekitikauan Dios tein kipanotoyaj! Komo tejuatsin uejkaujya tikonxikojtok ouijkayomej, ¿toni uelis mitsonpaleuis xikonsentoka xiontakuaujtamati iuan Jehová uan inechikol?

6. ¿Toni techmachtia tein kichiuak Habacuc? (Habacuc 3:17-19).

6 Xikontapoui Jehová nochi tein tikonmachilia uan xionmokaua maj mitsonpaleui. Tanauatijkej Habacuc kipanok miak ouijkayomej. Nesi ke hasta kinemilij ke Jehová amo ika motekipachouaya. Yejua ika kitapouij keniuj momachiliaya: “Jehová, ¿hasta kemanian tinechkakis keman nimitstataujtia xinechpaleui? […] ¿Keyej tikaua maj tetajyouiltikan?” (Hab. 1:2, 3). Jehová kinankilij nejin itekitikauj akin amo keman kikauak (Hab. 2:2, 3). Satepan ke Habacuc itech tanemilij keniuj Jehová kipaleuijka ixolal, oksepa yolpakik. Uan senkis kineltokak ke Jehová ika motekipachouaya uan ke kipaleuiskia maj kixiko tein yeski ouijkayot tein kipanoskia (xikonixtajtolti Habacuc 3:17-19). ¿Toni techmachtia nejin? Keman tikpiaskej kuejmolmej, maj tiktataujtikan Jehová, maj tiktapouikan keniuj timomachiliaj uan maj tikauakan maj techpaleui. Uelis titakuaujtamatiskej ke yejuatsin techpaleuis maj titaxikokan. Uan keman tikitaskej keniuj Jehová techpaleuia, okachi titakuaujtamatiskej iuan.

7. ¿Toni kitemoj kichiuas se ichankauj Shirley, uan toni kipaleuij maj kisentoka takuaujtamati iuan Jehová?

7 Xikonsentoka xikonchiua tein mitsonpaleuis kuali xionmouika iuan Jehová. Yejua nejon tein kipaleuij keman kipanok ouijkayomej se tokniuj siuat akin monotsa Shirley, akin kayot Papúa Nueva Guinea. b Yejuan katkaj pobres uan kemansa amo kinajsia tein kikuaskej. Semej ichankauan kitemoj kichiuas maj amo semi takuaujtamatiniok iuan Jehová keman kiluij: “Tikijtoua ke ichikaualis Dios mitspaleuia. Sayoj ke keniuj mitspaleuia, ta namejuan nankisentokaj nanpobres. Sayoj titonalpoloua keman titanojnotsa”. Shirley kijtoua ke hasta tepitsin kinemilij ke Jehová amo kinpaleuijtoya. Yejua kijtoua: “Niman niktataujtij Jehová uan niktapouij keniuj nimomachiliaya. Niksentokak nikixtajtoltij Biblia uan amaixmej uan niksentokaya nitanojnotsaya uan niaya nechikolmej”. Shirley peuak kiita ke Jehová kiyekpiaya yejua uan ichankauan, porin nochipa kipiayaj toni kikuaskej uan yolpakiaj. Yejua kijtoua: “Nikitak ke Jehová kinankiliaya nonetataujtiluan” (1 Tim. 6:6-8). Komo tikonsentoka tikonchiua nochi tein mitsonpaleuis kuali xionmouika iuan Jehová, amo tikonkauas maski tikonpias kuejmolmej oso tionomeyolouas.

KEMAN KINTAJYOUILTIAJ TOKNIUAN AKIN TECHIXYEKANAJ

8. ¿Toni ueliskia kinpanos tokniuan akin techixyekanaj?

8 Ika redes sociales uan okseki taman kampa motematiltia teisa, akin techtauelitaj kintakajkayauiliaj tokniuan akin techixyekanaj (Sal. 31:13). Seki tokniuan kintsakuanij uan kinteluilianij ke kichiujkej tein amo kuali. Itech yekinika siglo no ijkon panok. Tatitanil Pablo kitakajkayauilijkej uan kitsakkej. ¿Toni kichiujkej tokniuan ijkuak?

9. ¿Toni kichiujkej seki tokniuan keman tatitanil Pablo tsaktoya?

9 Keman Pablo tsaktoya Roma, seki tokniuan kikaujkej (2 Tim. 1:8, 15). ¿Pinauayaj porin Pablo kichiujka tein amo kuali? (2 Tim. 2:8, 9). ¿Oso mouiaj maj no kintajyouiltianij? Maski amo tikmatij keyej kikaujkej, Pablo xa semi amo kuali momachilij. Yejua uejkauak taxikojkaya uan semi kinpaleuijka nejin tokniuan maski ueliskia kimiktiskej (Hech. 20:18-21; 2 Cor. 1:8). Maj amo keman tikchiuakan kemej nejon tokniuan akin kikaujkej Pablo keman monekia maj kipaleuikan. ¿Toni moneki tikelnamikiskej keman kintajyouiltiskej tokniuan?

10. ¿Toni moneki tikelnamikiskej keman kintajyouiltiskej tokniuan akin techixyekanaj uan keyej?

10 Maj tikelnamikikan keyej techtajyouiltiaj uan akoni kichiua maj techtajyouiltikan. Itech 2 Timoteo 3:12 kijtoua: “Nochin akin kinekiskej kiueyichiuaskej Dios kemej itatojtokakauan Cristo Jesús, no kintajyouiltiskej”. Yejua ika amo moneki tikmojkaitaskej maj kintajyouiltikan tokniuan akin techixyekanaj. Satanás kineki maj yejuan kikauakan Jehová uan maj tejuan timomoujtikan (1 Ped. 5:8).

Maski Pablo tsaktoya, Onesíforo kinextij ke katka yolchikauak uan kipaleuij. Axkan tokniuan no kinpaleuiaj okseki tokniuan akin tsaktokej kemej nesi nikan. (Xikonita párrafo 11 uan 12).

11. ¿Toni techmachtia tein kichiuak Onesíforo? (2 Timoteo 1:16-18).

11 Xikonsentoka xikonpaleui tokniuan uan amo xikonkaua (xikonixtajtolti 2 Timoteo 1:16-18). Itech yekinika siglo, moajsia se tokniuj akin kipaleuij Pablo keman tsaktoya, katka Onesíforo. Pablo kijtoj: “Amo mopinaujmatik porin nitsaktok uan niilpitok ika cadena”. Onesíforo kitemoj Pablo uan keman kiajsik kipaleuij maski ueliskia kimiktiskej. ¿Toni techmachtia nejin? Ke maski timouiskej maj amo tikauakan maj nejon kichiua maj amo tikinpaleuikan tokniuan akin kintajyouiltiaj, ta maj timochikauakan tikinpaleuiskej (Prov. 17:17). Moneki tikinnextiliskej ke tikintasojtaj uan ke tikinpaleuiaj.

12. ¿Toni techmachtia tein kichiuaj tokniuan akin nemij Rusia?

12 Itech xiontanemili tein kichiuaj tokniuan akin nemij Rusia keman okseki tokniuan kintsakuaj. Keman moneki yaskej ininixpan tamelauanij, miakej tokniuan youij para kinpaleuiskej. ¿Toni techmachtia nejin? Keman kintakajkayauiliskej, kintsakuaskej oso kintajyouiltiskej tokniuan akin techixyekanaj, maj amo timomoujtikan, ta maj ininka timotataujtikan, maj tikinyekpiakan ininchankauan uan maj tiktemokan okseki taman kemej uelis tikinpaleuiskej (Hech. 12:5; 2 Cor. 1:10, 11).

KEMAN TECHKEJKELOUAJ

13. ¿Keniuj komo techkejkelouaj uelis kichiuas maj amo semi titakuaujtamatikanok iuan Jehová uan inechikol?

13 Xa seki tochankauan akin amo itaixpantijkauan Jehová uan akin iniuan titekitij oso akin iniuan timomachtiaj, techkejkeloskej porin titanojnotsaj oso porin tiktakamatij Jehová keman kijtoua ke moneki se chipaujkanemis (1 Ped. 4:4). Xa kijtoskej: “Nikuelita nimouikas mouan, sayoj ke itech motaneltokalis tajtanij maj se kichiua miak taman tein amo tapaleuiaok”. Sekin xa techijijtoskej porin amo timouikajok iniuan akin kinkalankixtijkej itech nechikol uan xa techiluiskej: “¿Keniuj ueli tikonijtoua ke tikontasojta oksekin?”. Keman kijtouaj nejin oso okseki taman xa kichiuas maj timotajtanikan: “¿Xe Jehová nechtajtania maj nikchiua okachi ke tein niueli? Uan inechikol, ¿tajtani maj tikchiuakan miak taman?”. Komo tejuatsin tikonpanotok se taman kemej nejin, ¿toni mitsonpaleuis amo xikonkaua Jehová uan inechikol?

Job amo kineltokak tein kiluijkej akin kikejkelojkej uan kijtouayaj ke kuali mouikayaj iuan. Yejua senkis kiixtalijka amo kikauas Jehová. (Xikonita párrafo 14).

14. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo oksekin techkejkelouaj porin tiktakamatij itanauatiluan Jehová? (Salmo 119:50-52).

14 Xikonixtali tikonsentokas tikonchiuas tein Jehová kijtoua ke kuali. Job ijkon kichiuak maski sekin kikejkelojkej. Semej akin kijtouaya ke kuali iuan mouikaya kitemoj maj kinemili ke maski kichiuaya tein kuali, Dios amo kiitaya (Job 4:17, 18; 22:3). Sayoj ke Job amo kineltokak nejon, ta kimatia ke tein Jehová kijtoua ke kuali uan tein amo kuali semi tapaleuia uan senkis kiixtalij kitakamatis. Amo kikauak maj oksekin kichiuanij maj kikaua Jehová (Job 27:5, 6). ¿Toni techmachtia nejin? Komo oksekin techkejkelouaj, maj amo tikauakan maj nejon kichiua maj tiknemilikan ke tein Jehová technauatia amo tapaleuia, ta maj tikitakan keniuj techpaleuiani maj okachi kuali tinemikan. Xa miakpa tikonitani keniuj mitsonpaleuia porin tikonchiua tein Jehová kijtoua ke kuali. Senkis xikonixtali tikontakamatis inechikol, kampa nochin kitakamatij itanauatiluan. Komo ijkon tikonchiua, maski oksekin mitsonkejkeloskej amo tikonkauas Jehová (xikonixtajtolti Salmo 119:50-52).

15. ¿Keyej ichankauan Brizit kikejkelouayaj?

15 Maj tikitakan tein kipanok Brizit, se tokniuj siuat kayot India. Ichankauan kikejkelouayaj porin mochiuak itaixpantijkauj Jehová. Yejua moauij itech xiuit 1997 uan tepitsin satepan, itakatsin akin amo katka itaixpantijkauj Jehová kipoloj itekiuj. Yejua ika kiixtalij maj yakan nemitij iuan itatuan akin nemiaj itech okse xolal. Sayoj ke kisentokakej kipiakej kuejmolmej. Kemej itakatsin kisentokaya amo kipiaya tekit, Brizit monekik tekitis nochi semana para kinixpanoltis ichankauan. Uan no, inechikol uejka moajsia, kemej 350 kilómetros (220 millas). Uan ichankauan itakatsin semi kiixnamikiaj porin katka itaixpantijkauj Jehová. Kemej peuak okachi kinixnamikij monekik oksepa yaskej nemitiuij okseko. Satepan, itakatsin sepasan momikilij uan semej isiuapipiluan akin kipiaya 12 xiujmej kikuik cáncer uan no momikilij. Uan no, ichankauan Brizit kitajtakoltijkej nochi tein kipanotoya. Kiluijkej ke komo amo mochiuaskia itaixpantijkauj Jehová kuali yetoskia. Sayoj ke Brizit kisentokak takuaujtamatik iuan Jehová uan amo kikauak inechikol.

16. ¿Toni kiselij Brizit porin amo kikauak Jehová uan inechikol?

16 Kemej semi uejka yetoya inechikol Brizit, tokniuj takalpanojkej kiluij ke ueliskia tanojnotsas kampa ika nemia uan kichiuas nechikolmej ichan. Yekinika Brizit kinemilij ke semi ouij yeskia. Sayoj ke satepan kichiuak tein tokniuj kiluij, peuak tanojnotsa, kichiua nechikolmej ichan uan peuak momachtiaj kemej kalyetouanij iuan isiuapipiluan. ¿Toni panok satepan? Brizit peuak kinmachtia miakej ika Biblia uan miakej moauijkej. Itech xiuit 2005 mochiuak precursora regular. Kemej Brizit takuaujtamatik iuan Jehová uan amo kikauak inechikol yejuatsin kitatiochiuij. Isiuapipiluan semi kuali kitekitilijtokej Jehová uan kampa ika nemi, moajsij ome nechikolmejya. Brizit senkis kineltoka ke Jehová kipaleuij maj taxiko keman kipanok ouijkayomej uan keman ichankauan kikejkelouayaj.

MAJ AMO KEMAN TIKAUAKAN JEHOVÁ UAN INECHIKOL

17. ¿Toni moneki tikixtaliskej tikchiuaskej?

17 Satanás kineki maj tiknemilikan ke keman tikpiaj ouijkayomej Jehová techkaua uan ke komo tiktakamatij tein inechikol tanauatia sayoj kichiuas maj tikpiakan okachi ouijkayomej. No kitemoua maj timomoujtikan keman kintakajkayauiliaj, kintajyouiltiaj oso kintsakuaj tokniuan akin techixyekanaj. Uan no, keman techkejkelouaj kitemoua maj tiknemilikan ke amo techpaleuia tein Jehová technauatia uan inechikol. Sayoj ke kemej tikmatijya tein Satanás kichiua amo timokauaj maj techkajkayaua (2 Cor. 2:11). Maj senkis tikixtopeuakan nochi tein Satanás ika takajkayaua uan maj amo keman tikauakan Jehová uan inechikol. Maj tikelnamikikan ke Jehová amo keman techkauas (Sal. 28:7). Yejuan ika, maj amo tikauakan maj nion teyi kichiua maj tikauakan Jehová (Rom. 8:35-39).

18. ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

18 Itech nejin tamachtilis tikitakej seki taman tein uelis panos itech tonemilis tein xa kichiuas maj ouij techkisa titakuaujtamatiskej iuan Jehová uan inechikol. Sayoj ke, itech nechikol no uelis panos seki taman. Itech okse tamachtilis tikitaskej toni uelis tikchiuaskej komo ijkon panoua.

NEKUIKATIL 118 Xikchikaua notakuaujtamatilis

a Komo itech nejin itamian tonalmej tiknekij titaxikoskej uan amo tikauaskej Jehová, moneki tiksentokaskej titakuaujtamatiskej iuan yejuatsin uan inechikol. Satanás amo kineki maj tikchiuakan nejon. Itech nejin tamachtilis tikitaskej eyi taman tein tikpanouaj tein Satanás ika kitemoua maj tikauakan Jehová, uan tein tejuan uelis tikchiuaskej.

b Mopatakej seki tokaymej.