Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

KAMPA TECHTAPOUIAJ ININNEMILIS

Jehová techchikauak keman mochiujtoya neteuilis uan keman kuali tietoyaj

Jehová techchikauak keman mochiujtoya neteuilis uan keman kuali tietoyaj

Paul: ¡Semi tiyolpakiaj! Itech metsti noviembre xiuit 1985 tiajtoyaj kampa yekinika techtitankaj kemej misioneros itech altepet Liberia (África Occidental). Avión tein itech tiajtoyaj panok Senegal. Anne kijtoj: “Poliui se hora para tiajsiskej Liberia”. Sayoj ke satepan tikakkej ke tanauatijkej nejin: “Akin youij Liberia maj nikan temokan, porin sekin akin kiixnamikij tekiuaj kinekij kikuiliskej itekiuj uan amo uelis titemoskej Liberia”. Timokaujkej iniuan seki misioneros ompa Senegal majtakti tonalmej. Tikakiaj itech noticias ke ompa Liberia miakej kinmiktijtoyaj uan ke tekiuaj amo kinkaujtoya maj kisakan de ininchan akin ompa nemiaj, komo amo tatakamatiaj kintatoponiliayaj uan niman kinmiktiayaj.

Anne: Amo semi tikuelitaj tipaxalojtinemiskej. Desde ke nisiuapilok katka, miakej nechixmatiaj ke nitelmojkat. Nimotelmoujtiaya hasta keman nikpanauiaya carretera. Sayoj ke tiknekiajya tiajsiskej kampa techtitankaj.

Paul: Anne uan nejua tiyolkej ompa Inglaterra, kampa ika pankalaki tonaltsin, ueuejka tinemiaj kemej 8 kilómetros. Keman tikiskej secundaria niman timochiujkej precursores. Tiomen tiknekiaj okachi tiktekitiliskej Jehová. Notatuan uan imomaj Anne nochipa techyolchikaujkej uan techpaleuijkej. Keman nikpiaya 19 xiujmej, nechyoleujkej maj nitapaleuiti Betel. Uan keman timonamiktijkej itech xiuit 1982, Anne no peuak ompa tapaleuia.

Keman tamik tamachtilis tein motemaka Galaad 8 de septiembre xiuit 1985.

Anne: Tikteluelitayaj titapaleuiskej Betel, sayoj ke no tiknekiaj titapaleuiskej kampa amo onkayaj miakej tanojnotsanij. Ompa Betel titekitikej iniuan tokniuan akin achto katkaj misioneros, uan tein kichiujkej techyolchikauak maj okachi tiknekikan no timochiuaskej misioneros. Eyi xiuit mojmostaj youak tikiluijkej Jehová ke no ijkon tiknekiaj titapaleuiskej. Yejua ika semi tiyolpakkej keman itech xiuit 1985 techyoleujkej maj tikselikan tamachtilis 79 tein motemaka Galaad. Uan techtitankej Liberia, ompa África Occidental.

TITAXIKOJKEJ PORIN TOKNIUAN SEMI TECHTASOJTAKEJ

Paul: Keman techiluijkej ke ueliskiaya tiaskej Liberia, tiajkej itech yekinika avión tein kisak. Akin ompa nemiaj semi momoujtiayaj uan ayamo kinkauayaj maj kisanij de ininchan. Hasta keman se carro sepasan chikauak kakistia, semi momoujtiayaj uan tsikuinteuayaj. Para tiyolseujtoskiaj, mojmostaj youak tiksenixtajtoltiayaj Salmos. Maski onkayaj ouijkayomej semi tikuelitayaj ompa titapaleuiskej. Anne tapaleuiaya kemej misionera uan nejua nitekitia Betel iuan tokniuj John Charuk. a Nechmachtij miak taman tein kipanoka tokniuj John porin miak xiujmejya yetoya ompa Liberia uan kuali kimatia toni ouijkayomej kipiayaj tokniuan akin ompa nemiaj.

Anne: Semi tikuelitayaj titapaleuiskej ompa Liberia porin tokniuan semi techtasojtayaj uan amo kikauayaj Jehová. Niman peuak kuali iniuan timouikaj uan mochiujkej kemej tochankauan. Techyolmajxitiayaj uan techyolchikauayaj, uan tel kualtsin se tanojnotsaya ompa. ¡Akin ompa nemiaj kualaniaj komo amo tiuejkauayaj tikinnojnotsayaj! Yejuan momattoyaj kampa yeski ika monojnotsaskej Biblia. Yejua ika ijsiujka uelia se kinnojnotsaya. Tel miakej tikinmachtiayaj uan hasta amo tihorajtiajok tikintamimachtiskej. ¡Semi tikuelitayaj ompa titanojnotsaskej!

JEHOVÁ TECHCHIKAUAK MASKI TIMOUIAJ

Kinpaleuijtokej akin ajsikej Betel de Liberia itech xiuit 1990.

Paul: Naui xiuit amo semi mochiuak tein amo kuali itech altepet, sayoj ke itech xiuit 1989 nochi mopatak porin peuak neteuilis. Itech 2 de julio xiuit 1990, akin kiixnamikiaj tekiuaj moaxkatilijkej talmej tein moajsiaj kampa ika yetoya Betel. Eyi metsti amo teyi tikmatkej de tochankauan nion de akin nemiaj itech okse altepet uan den ueyi kali kampa techixyekanaj. Motelchiuaya tein amo kuali porin noyampa motakuejmolchiuaya, amo onkaya toni tikuaskej uan miakej siuamej ininka mauiltiayaj. Ijkon panotoya 14 xiujmej itech nochi altepet.

Anne: Tataman uejueyi kalyetonij moteuiayaj uan momijmiktiayaj. Taixnamikinij akin kipiayaj tein ika moteuiskej, nentinemiaj itech ojti, kalakiaj itech uejueyi kalmej uan tachtekiaj. Sekin kijtouayaj keniuj kinmiktiayaj tel miakej uan ke kichiuayaj kemej yeskia keman se piomiktia. Taixnamikinij tatsakuiliayaj itech carretera uan amo tekauayaj maj se pano uan akin amo tatakamatiaj kinmiktiayaj uan ompa kinsalojtiayaj, nejin no mochiuaya amo uejka de Betel. Ome misioneros no kinmiktijkej iniuan seki tokniuan.

Maski tokniuan ueliskia kinmiktiskej, kintatiayaj oso kincholtiayaj akin pouiaj iniuan seki uejueyi kalyetonij akin kintemouayaj para kinmiktiskej. Seki misioneros uan akin tapaleuiayaj Betel no ijkon kichiujkej. Seki tokniuan akin cholojtinemiaj mokaujkej ompa Betel uan kochiaj itech yekinika piso uan oksekin touan nemiaj ajko. Paul uan nejua tinemiaj iniuan chikome tokniuan.

Paul: Akin taixnamikiaj mojmostaj kalakiaj para kiitaskej ox aksa tiktatijtoyaj. Tikixtalijkaj maj tajpiakan naui tokniuan: omen mokauayaj kalixpan itech puerta uan omen naltachixtoyaj ventana. Komo ome tokniuan akin yetoyaj kalixpan kitaliayaj ininmay ininixpankopa kijtosnekia ke taixnamikinij amo kalakiskiaj, sayoj ke komo kitaliayaj ininmay ininikankopa kijtosnekia ke taixnamikinij kualaniaj, yejua ika akin naltachixtoyaj ventana niman kintatiayaj tokniuan.

Anne: Se tonal, tokniuan amo uelik kintsakuilijkej maj amo kalakinij taixnamikinij. Yejua ika nimotentsakuato baño iuan se tokniuj siuat itech se kaxon kampa nitaeuaya, itech nejon kaxon uelia se moeuaya uan amo se moitaya. Tokniuj niman ompa monalkalakij. Taixnamikinij nechtojtokakej uan kiuikayaj uejueyi teposmej tein ika tetatoponiliaj, tel kualantoyaj uan peuak semi kitejtelouaj puerta. Paul kiniluij: “Ximochiakan porin nosiuatsin yetok baño”. Sayoj ke mokakik keman nitatsakuak kampa motatijtoya tokniuj uan tepitsin niuejkauak para nikyektalis tein ompa nikpiaya, yejua ika peuak niteluiuiyoka. Amo uelia nitatapouaya porin kimatiskiaj ke niktatijtoya aksa. Yejua ika ichtakatsin niktataujtij Jehová maj nechpaleuiani maj niyolseujto. Satepan nitatapoj uan kuali nikintajpaloj, uan semej de yejuan nechtopeujtikis uan yajki kampa yetoya kaxon, tatapoj uan kimoyauj nochi tein ompa yetoya. Kemej amo teyi kiajsik, kinajsito oksekin akin iniuan yaya para tatemoskej itech okseki cuartos uan ajko tein no katka kemej se cuarto. Sayoj ke amo no kiajsikej nion akin.

NOCHIN UELIA KIITAYAJ KE JEHOVÁ KINCHIKAUAYA ITAIXPANTIJKAUAN

Paul: Miak metsti amo semi tikpiayaj toni tikuaskej. Sayoj ke tamachtilis tein tikpiayaj techpaleuij maj titaxikokan. Kemansa amo tikpiayaj toni tikuaskej ompa Betel, sayoj ke tamachtilis tein tikpiayaj kualkampa katka kemej totakual. Tinochin tikmatiaj ke tikixtajtoltiskej uan timomachtiskej Biblia techchikauaskia para maj titaxikokan mojmostaj.

Tikmatiaj ke komo tikisayaj para tiktemotiuij at uan toni tikuaskej, amo ueliskiaok tikinpaleuiskej akin tikintatijtoyaj uan ueliskia kinmiktiskej. Kemansa Jehová techmakaya toni tikuaskej keman techpolojtoya uan kichiuaya kemej amo tikchiayaj. Techmakak nochi tein techpolouaya uan techpaleuij maj amo semi timouikanok.

Kalampa okachi mochiuaya tein amo kuali, sayoj ke tein Biblia tamachtia techyolchikauak uan techpaleuij maj tikchiakan tein kuali. Tokniuan cholojtinemiaj para amo kinmiktiskej, sayoj ke nochipa takuaujtamatiaj iuan Jehová uan yolseujtoyaj maski kipiayaj ouijkayomej, sekin kinemiliayaj ke nejon kinmachtijtoya para maj kimatikan toni kichiuaskej keman mochiuas “tetsaujkatajyouilis”. Itech nechikolmej, tayekananij uan telpochmej semi moyolchikaujkej para kinpaleuiskej tokniuan. Tokniuan akin cholojtinemiaj mosenpaleuiayaj uan tanojnotsayaj kampa ajsiaj uan kikuiaj nochi tein kiajsiaj koujtaj para kichijchiuaskej se kaltsin uan ompa monechikoskej. Kemej monechikouayaj semi kinpaleuiaya keman mochiujtoya tein amo kuali uan keman tanojnotsayaj kinpaleuiaya maj taxikokan. Keman tiktemakatoyaj toni kikuaskej, tasal uan okseki taman, miakej tokniuan tajtankej mochilas para tanojnotsaskej uan amo tasal, nejon semi techyolchikauak. Kemej miakej kiitakej uan kinpanok tein tel amo kuali keman mochiujtoya neteuilis kinekiaj kikakiskej kuali tanauatilmej. Kiuelitayaj keman kiitayaj ke itaixpantijkauan Jehová amo moyolkokojtinemiaj, ta yolpakiaj. Yejuan kemej yeskia tauiayaj kemej se tanex kampa tayouayan (Mat. 5:​14-16). Kemej tokniuan semi yolpakiaj tanojnotsaskej, hasta akin semi taixnamikiaj no mochiujkej tokniuan.

JEHOVÁ TECHYOLCHIKAUAK KEMAN MONEKIK TIKINKAUASKEJ TOKNIUAN

Paul: Miakpa monekik tikisaskej den altepet: expa amo semi tiuejkaujkej uan ojpa tikchiujkej sejse xiuit. Se misionera kijtoj keniuj se momachilia keman moneki se kisas de se altepet: “Itech Galaad techmachtijkej ke monekia semi tikintasojtaskej tokniuan uan tekit tein tikpiaj, uan ijkon tikchiujkej. Yejua ika semi techyolkokouaya tikinkauaskej tokniuan keman kipanotoyaj miak taman tein ouij”. Sayoj ke tiyolpakiaj porin uelia tiksentokayaj tikinpaleuiayaj tokniuan de Liberia keman amo uejka tietoyaj de nejon altepet.

Semi yolpakij keman mokepaj Liberia itech xiuit 1997.

Anne: Itech metsti mayo xiuit 1996, tinauin tikiskej de Betel itech se carro tein kiuikaya miak amamej kampa ixnesia tekit tein mochiuaya Liberia. Monekia tikuikaskej16 kilómetros itech se xolal kampa amo akin ueliskia kiajsis. Sayoj ke niman peuak tatojtoponiaj ompa uan kitsakuilijkej tocarro. Tieyin techkixtijkej den carro uan kiuikakej, sayoj ke taijtik yaya Paul. Amo tikmatiaj toni tikchiuaskej, satepan tikitakej ke Paul ualaya techajsiki uan kuaeskistiualaya. Tiknemilijkej ke kitatoponilijkaj, sayoj ke no timoluijkej ke komo kitatoponiliskiaj amo nejnentoskia. Satepan tikmatkej ke semej taixnamikinij kikalantopeuj den carro uan tepitsin motelojka, yejua ika amo semi mokokojka.

Tikitakej ke itech inincarro soldados pexontoyaj miakej akin semi momoujtijtoyaj uan yaya kinuikatijya. Kemej uelik timopilojkej porin amo tiakiajok. Chofer sepasan kisteuj uan yaya tipanuetsitijya, tiktsajtsilijkej maj motsakuili sayoj ke kemej motelmoujtijtoya amo techkakik. Kuali timotakitskilijkej, uan keman carro ajsik kampa yaya, timotelmoujtijtoyaj uan hasta tiuiuiyokatoyaj.

Paul: Amo tikpiayaj nion teyi maski sayoj totasal tein tiaktiayaj tein tsajtsayaktik uan pitsotikya katka. Sayoj timosenixitakej uan amo tikneltokayaj maj amo timikinij. Tikochkej inakastan se helicóptero tein semi kimojmotkaj. Mostika nejon helicóptero techuikak Sierra Leona. Keman ompa tiajsikej tiyolpakiaj porin tiyoltoyaj, sayoj ke semi ininka timotekipachouayaj tokniuan akin mokaujkaj Liberia.

JEHOVÁ TECHPALEUIJ MAJ TIKXIKOKAN OKSEKI OUIJKAYOMEJ

Anne: Tiajsikej Betel de Freetown ompa Sierra Leona, kampa tokniuan semi techyekpiakej. Sayoj ke ompa peuak nikelnamiki nochi tein techpanoka. Mojmostaj nimouia maj pano teisa tein tel amo kuali, uan nejon amo nechkauaya maj niyektanemili. Amo nikneltokaya ke ompa amo teyi techpanoskiaok. De youak niijsaya niuiuiyokatok uan niknemiliaya ke teisa techpanoti, amo uelia nimoijyotiaya. Paul nechnauaya uan nouan motataujtiaya uan ticantarouayaj nekuikatilmej hasta maj niyolseuini. Niknemilij ke nikuatapolojtoyaya uan amo ueliskiaok nitapaleuis kemej misionera.

Nochipa nikelnamikis tein panok satepan. Nejon semana techmakakej ome amaixmej. Se katka ¡Despertad!, tein kisak 8 de junio xiuit 1996. Kipiaya se tamachtilis tein motokaytia “Qué hacer ante los ataques de pánico”, uan nikajsikamatik keyej ijkon nimomachiliaya. Okse katka amaix La Atalaya tein kisak 15 de mayo xiuit 1996, tein no kipiaya se tamachtilis tein motokaytia “¿De dónde proviene su fuerza?”. Itech nejon amaix nesia se papalot tein iajtapal takokol, uan kimelauaya ke ijkon kemej se papalot ueli kisentoka patani uan motamaka maski iajtapal semi takokol, tejuan no ijkon maski amo kuali timomachiliaj porin tikpanouanij miak taman tein tel amo kuali, Jehová techpaleuia maj ueli tikinpaleuikan oksekin. Ika nejin tamachtilismej, Jehová nechyolchikauak keman okachi monekia (Mat. 24:45). No semi nechpaleuij keman peuak niktemoua okseki tamachtilismej tein no ika tajtouaya tein nechpanotoya, uan nikinsentilij itech se carpeta. Satepan amo semi itech nitanemiliayaok tein nechpanoka.

JEHOVÁ TECHMAKAK CHIKAUALIS PARA TIKSELISKEJ OKSE TEKIT

Paul: Nochipa keman tiayaj Liberia semi tiyolpakiaj porin kemej yeskia timokepayaj tochan. Itamian xiuit 2004 tikajxitijtoyajya 20 xiujmej ke ompa titapaleuijtoyaj. Amo mochiujtoyaok neteuilis uan kiixtalijtoyajya kiyekchijchiuaskej Betel. Sayoj ke techiluijkej maj titapaleuitij okseko.

Ouij techkisak tikseliskej. Kuali timouikayaj iniuan tokniuan uan amo tiknekiaj tikinkaujteuaskej, sayoj ke tikitakajya keniuj Jehová techtatiochiuijka keman tikinkaujkaj tochankauan para tikseliskej tamachtilis tein kitemakaj Galaad. Yejua ika tiknekkej titapaleuitiuij uan tiajkej itech altepet Ghana tein amo semi uejka katka.

Anne: Semi tichokakej keman tikiskej de Liberia. Sayoj ke tikmojkaitakej tein techiluij se tokniuj xiuejya uan tamatkej akin monotsa Frank. Yejua kijtoj: “Moneki nantechelkauaskej”. Satepan kijtoj: “Tikmattokej ke amo keman nantechelkauaskej. Sayoj ke moneki nankintasojtaskej tokniuan de Ghana ika nochi namoyolo. Jehová namechtitantok yejua ika xikinyekpiakan tokniuan akin ompa nemij”. Tein techiluij nejon tokniuj semi techyolchikauak maj tiknekikan tikinpiaskej okseki totasojikniuan itech se altepet kampa amo miakej techixmatiaj uan kampa amo tiixmatiaj.

Paul: Niman peuak tikintasojtaj tokniuan de Ghana. Yetoyaj miakej tokniuan itech nejon altepet. Techmachtij miak taman keman tikitayaj ke tokniuan semi takuaujtamatiaj uan amo kikauayaj Jehová. Satepan ke panok 13 xiujmej ke titapaleuijtoyaj ompa Ghana, tikselijkej okse tekit. Techiluijkej maj tianij Kenia, Betel de África Oriental. Maski semi tikintemouayaj tokniuan de Ghana uan Liberia niman peuak kuali timouikaj iniuan tokniuan ompa Kenia. Uan ijkon kemej Ghana uan Liberia, nikan no tikpiaj miak tekit porin amo onkakej miakej tanojnotsanij.

Iniuan okseki itasojikniuan keman tapaleuitoj kampa taixyekana Betel de África Oriental, itech xiuit 2023.

TEIN TIMOMACHTIANIJ KAMPA TITAPALEUIANIJ

Anne: Nechpanouani miak taman tein tel amo kuali uan kemansa semi nimomoujtiani. Keman tinemij kampa mochiua tein tel amo kuali, semi timojkakalakij uan kichiua maj nochipa timotekipachojtokan. Jehová amo kichiuas se milagro para maj amo teyi techpano. Axkan, keman nikaki ke tatojtoponiaj peua nechkokoua nopox, nielmoyaui uan nimasejsepoui. Sayoj ke semi nechpaleuiani nochi tein Jehová techmaka para techchikauas uan kemansa kichiua maj tokniuan techpaleuikan. No nikitani ke keman tiksentokaj timomachtiaj, timotataujtiaj, tiouij nechikolmej uan titanojnotsaj, Jehová ijkon techpaleuia maj tiksentokakan tiktekitilikan kampa techtitani.

Paul: Kemansa techtajtaniaj: “¿Nankiuelitaj kampa nantapaleuijtokej?”. Itech altepemej takualtsinkan, sayoj ke ijsiujka uelis mochiuas tein amo kuali uan no uelis tepanos tein amo kuali. Komo ijkon, ¿toni tikuelitaj de se altepet? Semi tikuelitaj tietoskej iniuan tokniuan akin kemej yeskia tochankauan. Maski seseko tikayomej uan tataman kemej techiskaltijkej tinochin tikuelitaj tiktekitiliskej Jehová. Tiknemiliayaj ke techtitankej para maj tikinyolchikauatij, sayoj ke tein melauj yejuan techyolchikaujkej.

Jehová kichiua maj itech nochi taltikpak tikinpiakan tokniuan, uan nejin se milagro. Kampa yeski tikinpiaj tochankauan. Komo tipouij itech se nechikol nochipa tikinpiaskej tochankauan uan kani tinemiskej. Tikmatij ke komo nochipa titakuaujtamatij iuan Jehová, yejuatsin techchikauas para maj tikxikokan tein yeski ouijkayot (Filip. 4:13).

a Xikonita tein kipanok tokniuj John Charuk, itech tamachtilis tein motokaytia “Estoy agradecido a Dios y a Cristo” tein kisak itech amaix La Atalaya 15 de agosto xiuit 1973.