Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

KAMPA TECHTAPOUIAJ ININNEMILIS

Nimochikauani niktojtokas kuali neskayomej

Nimochikauani niktojtokas kuali neskayomej

Nejua niktajtanij Izak Marais: “¿Tikmati kanachi xiujmej nikpia?”. Yejua nechnankilij: “Kuali nikmati kanachi xiujmej tikpia”. Keman tanotsak, yejua moajsia Patterson (Nueva York) uan nejua ninemia itech altepet Colorado. Maj nimitsonmelauili keyej nechnotsak.

NIYOLIK itech tonal 10 metsti diciembre xiuit 1936, itech xolal Wichita (Kansas, Estados Unidos). Notatuan kinpiakej naui konemej uan nejua nitayekanaya. Yejuan monotsayaj William uan Jean uan amo keman kikaujkej Jiova. Nopopaj kipiaya tekit tein axkan kipia akin kinixyekana tayekananij itech nechikol. Noueyinan, Emma Wagner, kimachtij nomomaj uan okseki taltikpakneminij tein yekmelauj tamachtia Biblia. Semej yejua Gertrude Steele, akin satepan tekitik kemej misionera itech ueyi altepet Puerto Rico. * Yejua ika nejua nikpiaya miakej kuali neskayomej tein ueliskia niktojtokas.

AKIN NECHKAUILIJKEJ SE KUALI NESKAYOT

Nopopaj kitemakatok amaixmej itech ojti

Nikelnamiki ke se sábado tiotak nopopaj uan nejua titanojnotsatoj. Nejua nikpiaya makuil xiuit. Tikinmakatoyaj akin panouayaj itech ojti amaix La Atalaya uan amaix Consolación, tein axkan motokaytia ¡Despertad! Ijkuak, itech ueyi altepet miakej tapaleuijtoyaj itech Ojpatika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak. Sayoj ke nopopaj amo yajki iniuan tateuianij. Keman titanojnotstoyaj nejon tonal, se takat akin katka tapajtijkej techajsito. Yejua uintia uan kijtoj ke nopopaj katka moujkat uan ke motenpaleuiaya porin amo kinekia yas itech neteuilis. Nejon takat moteltokij iixpan nopopaj uan kiluij: “¡Keyej amo tinechteuia, moujkat!”. Semi nimouik, sayoj ke nopopaj kisentokak kinmakak amaixmej taltikpakneminij akin techitstoyaj. Nejon kichiuak maj okachi nikpoujkaitani nopopaj. Satepan ompakauin panok se tateuijkej, uan takat kitsajtsilij: “¡Xikonchiuili teisa nejin moujkat!”. Tateuijkej kiitak ke uintia. Yejua ika kiluij: “¡Xionyoui mokalijtik!”. Satepan nochin omen yajkej. Semi niktasojkamatilia Jiova porin kimakak yolchikaualis nopopaj. Nopopaj ojkan kipiaya kampa kitekia tsonti itech xolal Wichita, uan nejon tapajtijkej katka semej akin kitekiliaya itson.

Iniuan notatuan, keman tiyayaj se ueyi nechikol tein mochiuak Wichita kemej itech xiuit 1940

Keman nikpiaya chikueyi xiuit, notatuan kinamakakej kali kampa tinemiaj uan ome kalmej kampa kitekiaj tsonti, uan kichijchiujkej se kali tein ueli se kiajchiujtinemi. Timokaltalitoj kampa monekiaj okachi tanojnotsanij tein amo uejka moajsia iuan xolal Grand Junction (Colorado). Ompa, notatuan kichiuayaj tekit kemej precursor uan timoixpanoltiayaj ika tein kitaniaj kampa tatokayaj uan kampa kiniskaltiayaj tapialmej. Ika itatiochiualis Jiova uan tekit tein kichiujkej notatuan, ompa mopeualtij se nechikol. Itech tonal 20 metsti junio xiuit 1948, nopopaj nechauij itech se ameyal tein ualeuaya itech se tepet iniuan okseki taltikpakneminij akin kiselijkaj tamachtilis tein melauak. Semej katkaj Billie Nichols uan inamik. Satepan, yejuan tekitikej kemej takalpanouanij, uan ininkoneuj uan inamik no kichiujkej nejin tekit.

Nochankauan uan nejua tel kuali iniuan timouikayaj tokniuan akin senkis kitekitiliayaj Jiova. Kemej neskayot, kalyetouanij Steele: Don uan Earlene, Dave uan Julia, uan Si uan Martha. Tikteluelitayaj iniuan titajtoskej seki taman tein tamachtia Biblia. Ininkuali neskayo semi nechpaleuij. Yejuan nechmachtijkej ke se kitayekanaltis iTekiuajyo Dios teualkuilia yekmelauj yolpakilis.

OKSEPA NIMOKALPATA

Keman nikpiaya 19 xiujmej, Bud Hasty, se tokniuj akin kuali mouikaya iniuan nochankauan, nechyoleuak maj iuan nitapaleuiti kemej precursor kampa ika sur ompa Estados Unidos. Ompa, tokniuj takalpanojkej techiluij maj titapaleuitij itech xolal Ruston (Luisiana), kampa miakej tokniuan amo monechikouayajok. No techiluij maj nochi semanas tikchiuanij nechikolmej maski amo akin yaskia. Yejua ika tiktemojkej kani timosentiliskej uan kuali titachijchiujkej. Yekinika sayoj tiomen timoajsiaj itech nechikolmej, yejua ika timoixpapatayaj keman tiktemakayaj tamachtilismej. Keman se tamachtijtoya, okse tanankiliaya. Komo itech nejon tamachtilis monekia mopanoltis se ixneskayot, tiomen tipanouayaj taixpan, ¡maski amo akin techitstoskia! Se tonal, se tokniuj siuat akin xiuejya peuak youi nechikolmej. Uan satepan peuak mosentiliaj sekin akin tikinmachtiayaj ika Biblia uan okseki tokniuan akin amo monechikouayajok. Tepitsin satepan mopeualtij se nechikol.

Se tonal, Bud uan nejua iuan titajtojkej se takat akin taixyekanaya itech taneltokalis Iglesia de Cristo. Yejua techchiuilij seki netajtanilmej uan ika tajtoj tajkuilolmej itech Biblia tein nejua amo nikixmatia. Nejin amo nikuelitak uan kichiuak maj nitanemili ika okachi nejmachkayot itech tein nikneltokaya. Itech se semana nimomachtij hasta tel youakya porin niknekia nikajsis itanankililuan netajtanilmej tein techchiuilijka nejon takat. Nejin kichikauak nokuali uikalis iuan Jiova uan niknekia oksepa niknojnotsas okse taixyekankej itech taneltokalis.

Tepitsin satepan, tokniuj takalpanojkej nechiluij maj nitapaleuiti itech se nechikol kampa monekiaj okachi tanojnotsanij itech xolal El Dorado (Arkansas). Keman ompa nimoajsia, miakpa monekik niyas itech altepet Colorado kampa kinijkuilouayaj akin pouiskiaj iniuan tateuianij. Se tonal nouan yajkej sekin akin kichiuayaj tekit kemej precursor, sayoj ke itech altepet Texas techpanok se ouijkayot keman tiyayaj itech carro uan nocarro tel uejueliuik. Tiknotskej se tokniuj, akin techuikak ichan uan satepan techuikak nechikol. Itech nechikol kinmatiltijkej tokniuan tein techpanok, uan tokniuan techpaleuijkej ika tepitsin tomin. Uan no, tokniuj akin techuikak ichan kinamakak nocarro ika 25 dólares.

Tikajsikej aksa akin techuikak xolal Wichita. Ompa nemia tokniuj McCartney, akin tekitia kemej precursor uan nochankauan kuali iuan mouikayaj. Yejua kipiaya ome ikoneuan akin senyolkej, Frank uan Francis. Hasta axkan niksentoka tel kuali iniuan nimouika. Yejuan nechnamakiltijkej se carro tein uejkaujya kipiayaj ika 25 dólares, tomin tein nechmakakej keman nechkouilijkej nocarro tein uejueliuik. Ijkuak, yekinika senkis nikitak ke Jiova nechmakaya tein nechpolouaya porin niktayekanaltiaya iTekiuajyo. Ininchan tokniuan McCartney nikixmatik se tokniuj siuat akin monotsaya Bethel Crane akin tel kualtakat katka. Imomaj Bethel monotsaya Ruth. Yejua nemia itech xolal Wellington (Kansas) uan semi kiyolpaktiaya tanojnotsas. Ruth kisentokak kichiuak tekit kemej precursor hasta satepan ke kiajxitij 90 xiujmej. Bethel uan nejua timonamiktijkej itech xiuit 1958, achto ke ajsiskia se xiuit keman timoixmatkej. Satepan ke timonamiktijkej, tikchiujkej tekit kemej precursor itech xolal El Dorado.

TIKSELIAJ TAYOLEUALISMEJ TEIN TECHTELYOLPAKTIAJ

Tiknekiaj tiktojtokaskej ininkuali neskayo tokniuan akin tikinixmatkej keman tikonemejok tikatkaj. Yejua ika tikixtalijkej tikseliskej tein yeski tayoleualis tein techmakaskiaj itech inechikol Jiova. Yekinika techtitankej maj tikchiuakan tekit kemej precursor especial itech xolal Walnut Ridge (Arkansas). Uan itech xiuit 1962 tikselijkej se tayoleualis tein techtelyolpaktij. Techyoleujkej maj tikselikan tamachtilis tein motemaka Galaad tapoual 37. Semi techyolpaktij tikmatiskej ke Don Steele no ompa moajsiskia. Satepan ke tamik tamachtilis, Bethel uan nejua techtitankej maj titapaleuitij Nairobi (Kenia). Semi titayokoyakej keman tikiskej Nueva York, sayoj ke semi tiyolpakkej keman tiajsikej kampa ajsij aviones ompa Nairobi uan tikitakej ke tokniuan techchixtoyaj.

Titanojnotstokej ompa Nairobi iniuan Mary uan Chris Kanaiya

Niman tikteluelitakej tein onkak itech altepet Kenia uan titanojnotsaskej ompa. Yekinika taltikpakneminij akin tikinmachtijkej uan mochiujkej itaixpantijkauan Jiova yejuan Chris uan Mary Kanaiya, akin kisentokaj kichiuaj tekit kemej precursor ompa Kenia. * Se xiuit satepan, techtitankej Kampala (Uganda). Tejuan tiyekinika misioneros akin tiajsikej itech nejon altepet. Semi kualtsin katkaj nejon tonalmej, porin miakej kinekiaj kiixmatiskej tein yekmelauj tamachtia Biblia. Miakej mochiujkej itaixpantijkauan Jiova. Sayoj ke keman tikuikayajya eyi xiuit uan tajko ompa África, timokepkej Estados Unidos porin yaya tikpiatij se konetsin. Okachi titayokoyakej keman tikiskej África ke keman tikiskaj Nueva York. Semi tikintasojtakej taltikpakneminij akin nemij ompa África uan tikchiayaj timokepaskej se tonal.

MOPATA TEIN TIKPANOUAJ

Timokaltalitoj altepet Colorado, kampa nemiaj notatuan. Tepitsin satepan yolik Kimberly, yekinika tosiuapiltsin, uan 17 metsti satepan yolik Stephany. Tikitakej ke motelnekia kuali tikiniskaltiskej tosiuapipiluan. Yejua ika timochikaujkej tikinmachtiskej tein yekmelauj tamachtia Biblia. Tiknekiaj tiktojtokaskej kuali neskayot tein techkauilijkej okseki tokniuan. Tikmatiaj ke se kikauas se kuali neskayot uelis kintelpaleuis konemej. Sayoj ke no tikmatiaj ke nejon amo kijtosneki ke yejuan kitekitiliskej Jiova, kemej panok iuan nokniuj takat uan semej nokniuan siuamej. Yejuan kikaujkej Jiova. Nikchia maj se tonal oksepa kitojtokakan kuali neskayomej tein tikpiakej.

Semi tiyolpakiaj keman tikiniskaltijtoyaj tosiuapipiluan, uan nochipa tiktemojkej tikchiuaskej teisa iniuan. Kemej xolal Aspen (Colorado) amo uejka moajsia uan ompa onkaya kani se motalos itech sekti, tein moixmati kemej esquí, tinochin tiuelkej nejin neauiltilis. Yejua ika kemansa ompa tiyayaj uan nejon kichiuaya maj uelini titajtouanij iniuan. Uan no, tikuelitayaj timokauatiuij kansaika itech se takenkal uan timonojnotsaskej kampa titaxotaltiayaj. Uan maski siuapipilok katkaj, techchiuiliayaj netajtanilmej kemej: “¿Toni tikchiuaskej keman tiuejueyiaskej? ¿Akoni iuan timonamiktiskej?”. Timochikaujkej tikinpaleuiskej maj kitasojtakan Jiova. Nochipa tikinyolchikaujkej maj kiixtalianij kitekitiliskej Jiova miak tonalmej uan maj monamiktianij sayoj iuan aksa akin no kiixtaliskia nejon. No timochikaujkej tikinpaleuiskej maj kiajsikamatinij ke okachi kuali maj monamiktianij keman amo yeskiajok tel ichpochmej. Nochipa tikiniluiayaj: “Okachi kuali moselti xiyeto hasta keman tikajxitis 23”.

Bethel uan nejua tikchiujkej kemej totatuan. Yejua ika nochipa timochikaujkej tikinuikaskej tosiuapipiluan nechikolmej uan itech tanojnotsalis. Tikuelitayaj tikinyoleuaskej tokniuan akin kichiujkej tekit kemej precursor maj mokauanij tochan. Uan no, miakpa ika titajtouayaj yolpakilis tein techualkuilij titekitiskej kemej misioneros. Nochipa tiknekiaj tiyaskej África iniuan tosiuapipiluan, uan yejuan kinyolpaktiaya kikakiskej nejon.

Nochipa timomachtiayaj kemej kalyetouanij. Timomamachtiayaj iniuan tosiuapipiluan keniuj ueliskia kinankiliskej netajtanilmej tein aksa xa kinchiuiliskia itech kaltamachtiloyan. Yejuan kiuelitayaj kichiuaskej nejon, uan no kinpaleuiaya maj moyolchikauanij. Sayoj ke ijkon kemej moskaltijtiyayaj, kemansa amo kinekiaj momachtiskej. Se tonal nechyolajxitijkej uan nikiniluij ke amo timomachtiskiaj uan maj yanij kampa kochiaj. Yejuan semi kimoujkaitakej nejon. Peuak chokaj uan kijtojkej ke kemaj kinekiaj momachtiskej. Ijkuak tikitakej ke kemaj tikinpaleuijtoyaj maj kipatiuitanij tein Jiova tamachtia. Satepan semi kipatiuitakej keman timomachtiayaj kemej kalyetouanij. Ijkuak, kiuelitayaj techtapouiskej tein kinemiliayaj uan kemej momachiliayaj. Kemansa techiluiayaj ke amo kuali kiitayaj se tamachtilis tein moajsi itech Biblia. Maski tikakiskej nejon techyolkokouaya, techpaleuiaya maj tikmatinij tein yekmelauj kinemiliayaj. Satepan ke tikchiuayaj maj tanemilianij, kiseliayaj tein Jiova kijtoua.

OKSEPA MOPATA TEIN TIKPANOUAJ

Tosiuapipiluan ijsiujka moskaltijkej. Ika inepaleuil uan itaixyekanalis inechikol Dios, timochikaujkej tikinmachtiskej maj kitasojtakan Jiova. Semi tiyolpakkej keman peuak kichiuaj tekit kemej precursor keman motamimachtijkej secundaria uan maj uelinij kichiuanij se tekit tein kinpaleuiskia maj moixpanoltianij. Yejuan tapaleuitoj iniuan ome tokniuan siuamej kampa monekiaj okachi tanojnotsanij itech xolal Cleveland (Tennessee). Semi tikinelnamikiaj, sayoj ke techyolpaktiaya maj kiixtalianij tekitiskej kemej precursor. Bethel uan nejua oksepa peuak tikchiuaj tekit kemej precursor. Nejon kichiuak maj satepan techyoleuanij maj tikixpatanij tokniuj takalpanojkej keman yejua amo yetoskia uan no maj titapaleuianij keman mochiuaya se ueyi nechikol.

Achto ke yaskiaj Tennessee, tosiuapipiluan yajkej Londres (Inglaterra) uan takalpanotoj Betel. Stephany, akin kipiaya 19 xiujmej, kiixmatik Paul Norton, se telpoch akin ompa tekitia. Keman oksepa yajkej takalpanotoj Inglaterra, Kimberly kiixmatik se tokniuj takat akin tekitia iuan Paul, akin monotsa Brian Llewellyn. Keman Stephany kiajxitij 23 xiujmej, monamiktij iuan Paul. Uan se xiuit satepan, keman Kimberly kipiaya 25 xiujmej, monamiktij iuan Brian. Yejuan monamiktijkej satepan ke kiajxitijkej 23 xiujmej. Semi techyolpaktij tikitaskej ke kuali kiixpejpenkej akoni iuan monamiktiskej.

Iuan Paul, Stephany, Kimberly uan Brian itech sucursal ompa Malaui itech xiuit 2002

Tosiuapipiluan techiluianij ke kuali neskayot tein tikinkauilijkej tejuan uan ininueyitatuan kinpaleuiani maj kisentokakan kitayekanaltikan iTekiuajyo Dios, hasta keman amo kinajsini tomin (Mat. 6:33). Itech metsti abril xiuit 1998, Paul uan Stephany kinyoleujkej maj kiselitij tamachtilis tein motemaka Galaad tapoual 105, uan satepan kintitankej maj tapaleuitij Malaui (África). Ijkuak, no kinyoleujkej Brian uan Kimberly maj tapaleuitij Betel ompa Londres. Uan satepan kintitankej maj tapaleuitij Betel tein moajsi Malaui. Semi techyolpaktij maj toichpochuan kichiuakan tein okachi kuali.

OKSE TAYOLEUALIS TEIN SEMI TECHYOLPAKTIA

Itech metsti enero xiuit 2001, tokniuj Marais nechnotsak ika teléfono, kemej nikijtoj achto. Yejua kinixyekana Akin Kinpaleuiaj akin Kitajtolkepaj Amaixmej. Nechmelauilij ke moixtalijtoya motemakas se tamachtilis tein kinpaleuiskia nochin akin kitajtolkepaj amaixmej maj okachi kuali kiajsikamatikan tein kitajtolkepaj tein moajsi itech tajtol inglés. Maski ijkuak nikpiaya 64 xiujmej, kinekiaj nechmachtiskej maj nejua niyeskia semej akin kitemakaskia nejon tamachtilis. Nonamik uan nejua tiktataujtijkej Jiova uan tikintajtanijkej tomomauan toni kinemiliayaj. Maski yejuan xiuejkejya katkaj uan amo ueliskia tikinpaleuiskej, kinekiaj maj tiyanij. Yejua ika niknotsak tokniuj Marais uan nikiluij ke kemaj tiyaskiaj.

Sayoj ke ijkuak, nomomaj kikuik cáncer. Nikiluij ke timokauaskiaj uan tikyekpiaskiaj iuan nokniuj Linda. Sayoj ke nomomaj amo kinekik uan nechiluij: “Okachi amo kuali nimomachilis komo amo tiyouj”. Linda no ijkon tanemiliaya. Yejua ika tiyajkej Patterson, itech Kalmej kampa iTaixpantijkauan Jiova Kitemakaj Tataman Tamachtilis. Bethel uan nejua semi tikintasojkamatilijkej maj motemakanij kichiuaskej nejon. No tiktasojkamatkej maj tokniuan akin ompakauin nemij kinpaleuianij. Se tonal satepan ke tiajsikej Patterson, Linda technotsak uan techiluij ke nomomaj momikilijka. Ijkon kemej nomomaj techyolchikauaskia maj tikchiuanij, ompa timokaujkej uan tiktayekanaltijkej tekit tein techmakakej.

Semi techyolpaktij tikmatiskej ke yekinika tiyaskiaj itech sucursal tein moajsi Malaui, kampa moajsiaj toichpochuan uan ininnamik. Semi kualtsin katka oksepa tisenyetoskej. Satepan nitamachtij altepet Zimbabue uan Zambia. Keman nikuikayaya eyi xiuit uan tajko nitamachtijtoya, techiluijkej maj timokepanij Malaui. Ompa nitapaleuij maj moijkuilo tein kipanokej tokniuan akin kintajyouiltijkej itech nejon altepet porin amo kipaleuijkej tekiuajyot. *

Titanojnotstokej iniuan toixuiuan

Keman itech xiuit 2005 tikiskej África, oksepa timoteltayokoltijkej. Timokepkej tochan itech xolal Basalt (Colorado). Ompa Bethel uan nejua tiksentokaj tikchiuaj tekit kemej precursor. Itech xiuit 2006, Brian uan Kimberly mokaltalitoj kampa ika tejuan tinemij uan ijkon kiniskaltiskej ininome siuapipiluan, Mackenzie uan Elizabeth. Paul uan Stephany kisentokaj Malaui, uan Paul poui iniuan Taixyekananij itech Sucursal. Axkan nikajxitijtokya 80 xiujmej, uan semi nechyolpaktia nikitas ke seki tokniuan akin okachi telpochmej akin iniuan nitekitini kichiuaj tekimej tein nejua nikpiaya. Kemej tiknekkej tikinpaleuiskej toichpochuan uan toixuiuan, timochikauanij tiktojtokaskej kuali neskayot tein okseki tokniuan techkauilijkej. Yejua ika, semi tiyolpakinij.

^ párr. 5 Komo tikonneki okachi tikonmatis tein kichiujkej seki ichankauan Gertrude Steele keman tekitikej kemej misioneros, xikonita La Atalaya 1 de febrero de 1957, páginas 76 hasta 79, uan La Atalaya 15 de agosto de 1971, páginas 506 hasta 511.

^ párr. 17 Keman mochijchiujtoya nejin tamachtilis, tokniuj Mary Kanaiya momikilij. Yejua amo keman kikauak Jiova.

^ párr. 30 Kemej neskayot, xikonita kampa techtapouia inemilis tokniuj Trophim Nsomba, itech amaix Tanejmachtijkej 15 metsti abril, 2015, páginas 27 hasta 31.