Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj tikchikauakan totakuaujtamatilis itech tein tikchiaj tikseliskej

Maj tikchikauakan totakuaujtamatilis itech tein tikchiaj tikseliskej

“Kuak titakuautamatij iuan Dios, ijkuakon timoyekmatiltiaj ya ke se tonal tikselijtiue nochi ne ten axkan tikyolikachixtokke.” (HEB. 11:1)

NEKUIKATILMEJ 54 UAN 55

1, 2. 1) ¿Keyej taman tein tikchiaj tiitekitikauan Dios uan tein kichiaj taltikpakneminij? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

JIOVA motenkaua kichiuas miak taman tein tel kualtsin. Kemej neskayot, motenkaua ke kiueyitalis itokay uan kichiuas maj itanejnekilis mochiua ompa iluikak uan nikan taltikpak (Mat. 6:9, 10). Yejua nejin tein okachi moneki tein tikchiaj maj mochiua. Jiova no motenkaua ke techmakas nemilis nochipaya, yeski ompa iluikak oso nikan taltikpak (Juan 10:16; 2 Ped. 3:13). Uan no, tiitekitikauan Dios tikchiaj tikitaskej keniuj yejuatsin kisentokas techyekanas uan techpaleuis itech nejin itamian tonalmej.

2 Biblia kijtoua ke “kuak titakuautamatij iuan Dios, ijkuakon timoyekmatiltiaj ya ke se tonal tikselijtiue nochi ne ten axkan tikyolikachixtokke” (xikonita kampa kijtoua “Tein okachi momelaua”). Nejin kijtosneki ke akin tikpiaj takuaujtamatilis senkis tikneltokaj ke mochiuas nochi tein Jiova motenkaua (Heb. 11:1). Sayoj ke no, axkan miakej kichiaj uan kinekij kipiaskej seki taman, sayoj ke amo senkis kimatij ox se tonal kipiaskej. Kemej neskayot, aksa uelis kitelnekis kitanis tomin itech auil. Sayoj ke amo senkis kimati ox kitanis. Itech nejin tamachtilis tikitaskej keniuj uelis tikchikauaskej totakuaujtamatilis itech tein Dios motenkaua. No tikitaskej keniuj techpaleuia axkan tikpiaskej chikauak totakuaujtamatilis.

3. ¿Keyej titakuaujtamatij ke Dios kichiuas tein motenkaua?

3 Amo akin kipia takuaujtamatilis keman yoli. Komo tiknekij tikpiaskej takuaujtamatilis, moneki tikauaskej maj iespíritu Dios techyekana (Gál. 5:22). Yektikatsin espíritu uelis techpaleuis maj tikixmatikan Jiova. Keman tikajsikamatij ke kipia nochi chikaualis uan tamatkej, titakuaujtamatij ke uelis kichiuas nochi tein motenkaua. Kemej Jiova senkis kimati ke kichiuas nochi tein motenkaua, ika tajtoua inetenkaualisuan kemej yeskia mochiuakya. Yejua ika kijtoua: “Motamichiuak ya” (xikonixtajtolti Apocalipsis 21:3-6). Jiova yejua “Dios akin takuaujtamach” porin nochipa kichiua tein motenkaua. Yejua ika tikneltokaj ke kichiuas nochi tein kijtoua (Deut. 7:9).

ITEKITIKAUAN DIOS NE UEJKAUJ AKIN KIPIAKEJ CHIKAUAK ININTAKUAUJTAMATILIS

4. ¿Itech toni takuaujtamatiaj itekitikauan Dios?

4 Hebreos capítulo 11 ininka tajtoua 16 takamej uan siuamej akin nenkej ne uejkauj akin senkis takuaujtamatkej ke Jiova kichiuaskia tein motenkaujka. No ininka tajtoua okseki itekitikauan Jiova akin kiyolpaktijkej porin “takuautamatinenke” (Heb. 11:39). Nochin yejuan kichiayaj maj ejko ‘konetsin’ tein Jiova motenkaujka ke ualaskia. Kimatiaj ke nejin konetsin kinixpoloskia nochin akin kiixnamikij Dios uan ke kichiuaskia maj taltikpak mochiua se xochital (Gén. 3:15). Nejin itekitikauan Dios senkis takuaujtamatiaj ke yejuatsin oksepa kinmakaskia ininnemilis komo momikiliayaj. Yejuan amo kichiayaj kiseliskej nemilis ompa iluikak, porin Jesús ayamo kichiuaya maj sekin ueliskiaj ompa nemikan (Gál. 3:16). Yejuan kichiayaj nemiskej nochipaya nikan taltikpak itech se kualtsin xochital (Sal. 37:11; Is. 26:19; Os. 13:14).

5, 6. 1) ¿Toni kichiayaj Abrahán uan ichankauan? 2) ¿Keniuj kichikaujkej inintakuaujtamatilis? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

5 Hebreos 11:13 kijtoua nejin ininka itekitikauan Jiova akin amo keman kikaujkej: “Yejuan momikilijke maski amo kiselikoj in tatiochiualis ten Dios moyektenkauka ya de kintayokolis. Uan keme takuautamatinenke iuan Dios, ika ya nojon yejuan konchixtoyaj uan [...] mopoualtiayaj ke ninaxka ya ne tatiochiualis ten Dios moyektenkauka ya de kinmaktilis”. Ika okseki tajtolmej, yejuan kichiayaj yankuik taltikpak uan kinemiliayaj ke ompa nemiajya. Semej katka Abrahán. Jesús kijtoj ke Abrahán semi “moyolpaktiaya porin kimatiaya ke kitas ne tonal” (Juan 8:56). Sara, Isaac, Jacob, uan oksekin no kichiayaj tonal keman iTekiuajyo Dios taixyekanas nikan taltikpak (Heb. 11:8-11).

6 ¿Toni kichiujkej Abrahán uan ichankauan tein kinpaleuij maj kipianij chikauak inintakuaujtamatilis? Yejuan kisentokayaj momachtiayaj keniuj tamati Jiova. Kemansa kimatkej seki taman inintenkopa ángeles, oso Dios kinitaltij teisa oso kichiuak maj takochitanij. Uelis yeski ke itekitikauan Dios akin xiuejkejya katkaj no kinmachtijkej oso xa kiixtajtoltiayaj amaixmej tein uejkauj kayomej. Abrahán uan ichankauan amo keman kielkaujkej tein Dios motenkaujka kichiuas. Yejuan kiteluelitayaj itech tanemiliskej. Yejua ika amo keman omeyolouakej ox Jiova kichiuaskia tein motenkaujka. Kemej yejuan takuaujtamatkej, kinpaleuij maj amo kikauanij Dios maski kipanokej ouijkayomej oso kintajyouiltijkej.

7. ¿Toni techmakak Jiova tein techpaleuia maj tikpiakan chikauak totakuaujtamatilis, uan toni moneki tikchiuaskej?

7 ¿Toni techpaleuis maj tikpiakan chikauak totakuaujtamatilis? Jiova techmakak Biblia. Ompa techmachtia tein motenkaua kichiuas satepan uan techiluia tein moneki tikchiuaskej tein techpaleuis maj tiyolpakikan. Yejua ika semi kuali maj mojmostaj tikixtajtoltikan Biblia uan maj tikchiuakan tein techyolmajxitia (Sal. 1:1-3; xikonixtajtolti Hechos 17:11). Jiova no techmaka itechkopa takeual takuaujtamach uan tamatkej tamachtilis tein kemej yeskia takual tein kitemaka “kuak ne hora de takualis” (Mat. 24:45). Ijkon kemej kichiujkej itekitikauan Dios ne uejkauj, moneki nochipa tikixtajtoltiskej tein Dios motenkaua kichiuas uan itech titanemiliskej ika nejmachkayot. Nejin techpaleuis maj amo tikauakan Dios uan maj tiksentokakan tikchixtokan tonal keman iTekiuajyo taixyekanas itech nochi taltikpak.

Keman Jiova kinankilia tonetataujtiluan, totakuaujtamatilis okachi mochikaua

8. ¿Keniuj techpaleuia netataujtil maj tikpiakan chikauak totakuaujtamatilis?

8 ¿Toni no kinpaleuij itekitikauan Jiova akin nenkej ne uejkauj maj kipianij chikauak inintakuaujtamatilis? Keman kitataujtiayaj Jiova maj kinpaleui uan kiitayaj ke yejuatsin kinnankiliaya (Neh. 1:4, 11; Sal. 34:4, 15, 17; Dan. 9:19-21). No ijkon, totakuaujtamatilis okachi mochikaua keman tiktataujtiaj Jiova maj techpaleui uan tikitaj ke yejuatsin techkaki uan techmaka tein techpoloua keman moneki (xikonixtajtolti 1 Juan 5:14, 15). Maj tiksentokakan tiktajtanikan Jiova maj techmaka iyektikatsin espíritu tein techpaleuis maj tikchikauakan totakuaujtamatilis (Luc. 11:9, 13).

9. Xikonijto seki taman tein moneki ika timotataujtiskej.

9 Moneki amo tiktataujtiskej Jiova sayoj porin tiknekij tiktajtaniskej maj techmaka tein techpoloua. No moneki tiktasojkamatiliskej uan tikueyichiuaskej mojmostaj, porin yejuatsin kichiuani miak taman tein kualtsin (Sal. 40:5). No moneki ininka timotataujtiskej tokniuan itech nochi taltikpak, kemej neskayot, “nekes ten tsaktokke”. Uan no, moneki ininka timotataujtiskej tokniuan akin taixyekanaj itech nechikol. Keman tikitaj ke Jiova kinankilia tonetataujtiluan, okachi iuan timotokiaj uan okachi iuan titakuaujtamatij (Heb. 13:3, 7).

ITEKITIKAUAN DIOS AKIN AMO KEMAN KIKAUJKEJ

10. ¿Keyej miakej itekitikauan Dios katkaj yolchikaujkej uan amo keman kikaujkej?

10 Itech Hebreos capítulo 11, tatitanil Pablo kijtoj: “Seki touejkaunanuan ninkoneuan momikilijkaj pero Dios kinpankixtij yoltokke intsalan in animajme. Uan oksekin touejkautatuan kixijxikoayaj ne ueyi toneukayot kuak in tayekanani kintajyouiltijtiualayaj uan amo kisekokauke nintakuautamatilis para ijkon ueliskia makisaske [...] porin kiyolnejnekke moaxkatiliske de ne yek nemilis” (Heb. 11:35). Miakej itekitikauan Dios amo keman kikaujkej maski kipanokej uejueyi ouijkayomej porin takuaujtamatiaj ke yejuatsin oksepa kinmakaskia ininnemilis ijkon kemej motenkaujka uan ke nemiskiaj nochipaya nikan taltikpak. Maj titanemilikan itech tein kinpanok Nabot uan Zacarías. Yejuan kintetenkej uan ijkon kinmiktijkej porin kitakamatkej Dios (1 Rey. 21:3, 15; 2 Crón. 24:20, 21). Daniel kipantamotkej kampa moajsiaj tekuanimej tein tel mayantoyaj, uan eyi itasojikniuan kinpantamotkej tikoijtik. Okachi kuali kinekkej momikiliskej uan amo kitapanauiliskej itanauatiluan Jiova. Nejin takamej takuaujtamatkej ke Jiova kinmakaskia iyektikatsin espíritu uan kinpaleuiskia maj kixikokan tein yeski tajyouilis (Dan. 3:16-18, 20, 28; 6:13, 16, 21-23; Heb. 11:33, 34).

Itekitikauan Dios amo keman kikauaj porin senkis takuaujtamatij ke yejuatsin oksepa kinmakas ininnemilis ijkon kemej motenkauak

11. ¿Toni kinpanok seki tanauatianij porin takuaujtamatkej?

11 Miakej tanauatianij kinkejkelojkej oso kintsakkej, kemej Micaya uan Jeremías. Uan ijkon kemej Elías, okseki tanauatianij “nentinemiaj kampa tayiukan san uan kampa tepepan uan kampa tekalme uan kampa uejueyi ostokme”. Nochin kixikojkej ouijkayomej uan amo keman kikaujkej Jiova porin ‘moyekmatiltiayajʼ ke se tonal kiseliskiaj tein kichiayaj (Heb. 11:1, 36-38; 1 Rey. 18:13; 22:24-27; Jer. 20:1, 2; 28:10, 11; 32:2).

12. ¿Akoni techkauilij okachi kuali neskayot, uan toni kipaleuij maj kixiko ouijkayomej tein kipanok?

12 Jesucristo techkauilij okachi kuali neskayot. Yejua kixikoj okachi ueyi ouijkayot uan amo keman kikauak Jiova. ¿Toni kipaleuij maj taxiko? Pablo kijtoj: “Yejuatsin kipouak ke amo teyi pinaualis kuak kikuoupampilojke. Ta, Yejuatsin kiyekmatoya ya ke satepan kuak kitamitajyouiltiske ya, ijkuakon Yejuatsin kipia ueyi yolpakilis uan no moyoluelitas. Uan kuak tami tajyouij ya, ijkuakon Jesús yajki eluiyaktsinko uan motalito iyekmakopaka Totajtsin Dios” (Heb. 12:2). Yejua ika, Pablo kinyolchikauak tokniuan maj kitojtokanij ika nejmachkayot ineskayo Jesús (xikonixtajtolti Hebreos 12:3). Ijkon kemej Jesús, miakej tokniuan itech yekinika siglo kinmiktijkej porin nochipa kitakamatkej Jiova. Semej katka Antipas (Apoc. 2:13). Nejin tokniuan kiselijkejya ininnetetayokolil ompa iluikak, amo ijkon kemej okseki itekitikauan Dios akin nenkej achto ke yejuan uan kichiayaj nemiskej nikan taltikpak (Heb. 11:35). Satepan ke Jesús peuak taixyekana itech xiuit 1914, nejin tokniuan taixpejpenalmej akin momikilijkajya kiselijkej nemilis ompa iluikak, kampa amo uelisok mikiskej. Yejuan iuan Jesús kinixyekanaskej taltikpakneminij (Apoc. 20:4).

ITEKITIKAUAN DIOS AXKAN AKIN KIPIAJ CHIKAUAK ININTAKUAUJTAMATILIS

13, 14. 1) ¿Toni ouijkayomej kipanok Rudolf Graichen? 2) ¿Toni kipaleuij maj amo kikaua Jiova?

13 Axkan, millones itaixpantijkauan Jiova kitojtokaj ineskayo Jesús. Itech tanemiliaj tein Dios motenkaua uan kisentokaj kitekitiliaj maski kipanouaj ouijkayomej. Maj itech titanemilikan ineskayo Rudolf Graichen, akin yolik Alemania itech xiuit 1925. Yejua kielnamiki ke keman katka okichpilok, itatuan kitalijkej itech tepamit taixkopimej tein kinextiaya seki taman tein ika tajtoua Biblia. Yejua kijtoj: “Itech semej nejon taixkopimej nesia tepeitskuinti iuan ichkatsin, chivo iuan leopardo, kuakuejkonet iuan tekuani: nochin kuali senyetoyaj uan kinyekanaya se okichpiltsin” (Is. 11:6-9). Nejin kipaleuij Rudolf maj nochipa tanemiliani itech Xochital uan nejon kipaleuij maj okachi takuaujtamati ke mochiuas. Nejon kipaleuij maj amo keman kikauani Jiova maski miak xiujmej nazis kiteltajyouiltijkej keman taixyekantoyaj ompa Alemania uan satepan comunistas.

14 Rudolf kipanokok miak tajyouilismej. Imomaj momikilij porin kikuik se kokolis tein itokay tifus kampa nazis tetsakuayaj uan tetajyouiltiayaj. Uan ipopaj kiamatalij ke amo yeskiaok itaixpantijkauj Jiova. Sayoj ke Rudolf kisentokak kipiak chikauak itakuaujtamatilis. Satepan ke kikixtijkej kampa tsaktoya, kiselij tekit kemej takalpanojkej. Satepan yajki momachtito Galaad uan kititankej maj tapaleuiti Chile. Ompa oksepa kiselij tekit kemej takalpanojkej uan monamiktij iuan se misionera akin motokaytiaya Patsy. Sayoj ke se xiuit satepan ke monamiktijkej, momikilij ininkonetsin, akin yekin kipiaya kemej ome metsti. Satepan, Patsy no momikilij. Sayoj kipiaya 43 xiujmej. Maski kipanok nochi nejin ouijkayomej, Rudolf kisentokak kitekitilij Jiova. Uan keman techtapouij inemilis itech La Atalaya 1 de agosto de 1997, páginas 20 hasta 25, tekitia kemej precursor regular uan tayekankej maski xiuejya katka uan mokokouaya. [1]

15. Xikonijto ininneskayo seki tokniuan akin kitekitiliaj Jiova ika yolpakilis maski kintajyouiltijtokej.

15 Axkan, miakej tokniuan yolpakij kitekitiliskej Jiova maski kintajyouiltijtokej. Tel miakej tsaktokej ompa Eritrea, Singapur uan Corea del Sur. ¿Keyej? Porin amo kinekij kikuiskej teposmej tein ika temiktiskej (Mat. 26:52). Kemej neskayot, tokniuan Isaac, Negede uan Paulos panouaya 20 xiujmej tsaktokej itech altepet Eritrea. Ompa kinteltajyouiltianij. Itech nochi nejin xiujmej tein panouanij amo uelinij monamiktianij nion kinyekpianij inintatuan. Maski ijkon, amo kikauaj Jiova uan kipiaj chikauak inintakuaujtamatilis. Hasta tajpianij kinpoujkaitaj. Itech jw.org moajsi se taixkopin kampa nesij yejuan, uan ixuetskatokej maski tajyouijtokej.

¿Keniuj kichikauanij inintakuaujtamatilis tokniuan itech tonechikol? (xikonita párrafo 15 uan 16)

16. ¿Toni uelis tikchiuaskej komo tikpiaj chikauak totakuaujtamatilis?

16 Okachi miakej tokniuan amo tsaktokej nion kintajyouiltiaj kemej tokniuan akin ininka titajtojkej. Sayoj ke miakej tajyouiaj porin kipanouaj tatasojtilis, mochiuaj tetsaujmej oso neteuilismej itech ininaltepeuj. Okseki tokniuan kichiuaj kemej Abrahán, Isaac, Jacob uan Moisés uan kikauaj kuali nemilis tein kipiayaj uan amo kitemouaj moteixmatiltiskej itech nejin taltikpak porin kinekij okachi kitekitiliskej Jiova. ¿Toni kinpaleuia maj kitekitilikan Jiova ika yolpakilis? Netasojtalis tein kipialiaj yejuatsin uan porin senkis takuaujtamatij ke kichiuas nochi tein motenkauak. Kimatij ke Jiova kinmakas itekitikauan akin amo kikauaj nemilis nochipaya itech yankuik taltikpak. Ompa amo akin kichiuasok tein amo kuali (xikonixtajtolti Salmo 37:5, 7, 9, 29).

17. 1) ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tiknekij tikpiaskej chikauak totakuaujtamatilis? 2) ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

17 Itech nejin tamachtilis tikitakej ke “kuak titakuautamatij iuan Dios, ijkuakon timoyekmatiltiaj ya ke se tonal tikselijtiue nochi ne ten axkan tikyolikachixtokke”. Komo tiknekij tikpiaskej chikauak totakuaujtamatilis, moneki tiktataujtiskej Jiova uan tiksentokaskej titanemiliskej itech tein motenkaua kichiuas. Nejon techpaleuis maj amo tikauakan maski tikpanoskej tein yeski ouijkayot. Itech okse tamachtilis tikitaskej toni okachi kijtosneki se takuaujtamatis.

^ [1] (párrafo 14): No xikonita “Mi esperanza sigue brillante a pesar de las pruebas” itech ¡Despertad! 22 de abril de 2002, kampa Andrej Hanák, kayot Eslovaquia, techtapouia inemilis.