Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

“Amo xikaua maj temokan momauan”

“Amo xikaua maj temokan momauan”

“Amo xikaua maj temokan momauan.” (SOF. 3:16)

NEKUIKATILMEJ 54 UAN 32

1, 2. 1) ¿Toni kuejmolmej kipanouaj miakej axkan, uan toni uelis kiualkuis nejon? 2) ¿Toni techyekmatiltia Isaías 41:10, 13?

SE TOKNIUJ siuat akin tekiti kemej precursor regular uan inamik se tayekankej, kijtoua: “Maski nikchiua miak taman itech itekiyo Dios, miak xiujmejya niktemouani amo nimoteltekipachos. Yejua ika, amo ueli niyekkochi, nimokokoua uan amo nochipa nikinpoujkaita oksekin. Kemansa, nikneki nimosenkauas”.

2 ¿Ueli tikajsikamatij keniuj momachilia nejin tokniuj? Tetayokoltij tikijtoskej ke kemej nikan taltikpak Satanás taixyekantok, tikpanouaj miak netekipacholis. Nejon uelis kichiuas maj tiyolkuetauikan, kemej tiyeskiaj se carro tein motokak itech sokit uan amo ueli moolinia (Prov. 12:25). ¿Toni uelis kichiuas maj timotekipachokan? Xa titayokoxtokej porin momikilij se tochankauj oso se totasojikniuj. Xa timotelkokouaj oso sekin techtajyouiltiaj. Oso xa kemej tel amo ajsi tomin, ouij techkisa tikinixpanoltiskej tochankauan. Satepan, nejon uelis kichiuas maj amo tikpiakanok chikaualis uan maj amo tiyolpakikanok. Sayoj ke iTajtol Dios techyekmatiltia ke Jiova kineki techpaleuis (xikonixtajtolti Isaías 41:10, 13).

3, 4. 1) ¿Toni kijtosneki Biblia keman ika tajtoua se imauan? 2) ¿Toni uelis kichiuas maj timosenkauakan?

3 Miakpa, itech Biblia mokui seki taman tein tikpiaj itech tonakayo uan ika moixnextia ikualneskayouan oso itachiualisuan aksa. Kemej neskayot, tel miakpa ika tajtoua se imauan. Keman Biblia kijtoua ke se taltikpaknenkej kichikauaj imauan, uelis kijtosnekis ke nejon taltikpaknenkej kiyolchikauaj, uan nejon kipaleuia maj ueliya kichiua teisa (1 Sam. 23:16; Esd. 1:6). No uelis kijtosnekis ke kipaleuiaj maj kipia se kuali tanemilil uan maj kichia kiselis tein kuali satepan.

4 Kemansa, Biblia kijtoua ke se taltikpaknenkej kikaua maj temokan imauan. Nejin kijtosneki ke nejon taltikpaknenkej yolkuetaujtok, mosenkauakya oso ke amo kichiaok kiselis tein kuali satepan (2 Crón. 15:7; Heb. 12:12). Komo timoteltekipachojtokej oso titelsioujtokej, oso tikmachiliaj ke tokuali uikalis iuan Jiova amo semi chikauakok, nejon uelis kichiuas maj timosenkauakan. ¿Toni uelis techyolchikauas? ¿Toni techpaleuis maj titaxikokan uan maj tiksentokakan tiyolpakikan?

“IMAY JIOVA AMO TEL TOKOTSTIK”

5. 1) ¿Keniuj uelis timomachiliskej keman tikpiaj kuejmolmej, sayoj ke toni moneki tikelnamikiskej? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

5 (Xikonixtajtolti Sofonías 3:16, 17.) Keman tikpiaj kuejmolmej, moneki amo timouiskej nion tiyolkuetauiskej, porin ijkon kemej yeskia tikauaskiaj maj temokan tomauan. Jiova, toTajtsin akin techteltasojta, kineki maj tikauakan imako tein techtekipachoua (1 Ped. 5:7). Uan techyekpia ijkon kemej kinyekpiak israelitas. Biblia kijtoua: “Imay Jiova amo tel tokotstik tein kitsakuilia maj amo temakixti”. Nejin kijtosneki ke yejuatsin nochipa kinmakixtis itekitikauan akin amo kikauaj (Is. 59:1). Itech nejin tamachtilis tikitaskej eyi kuali neskayomej tein moajsij itech Biblia. Timomachtiskej ke Jiova kineki uan ueli kinyolchikaua itekitikauan maj kichiuakan tein yejuatsin kineki maski kipiaskej uejueyi ouijkayomej. No tikitaskej keniuj nejin neskayomej techyolchikauaj.

6, 7. ¿Toni uelis techmachtis keman israelitas kintankej amalequitas?

6 Tepitsin satepan ke Jiova kinkixtij israelitas ompa Egipto, amalequitas yajkej kinteuitoj. Moisés kiluij se takat yolchikauak akin monotsaya Josué maj kinixyekanani israelitas itech nejon neteuilis. Satepan, Moisés pankisak itech se tepet tein ompakauin moajsia iuan iikniuj, Aarón, uan okse takat akin monotsaya Hur. Ompa ueliaj kiitayaj neteuilis. ¿Cholojtoyaj porin mouiaj? Amo.

7 Tein melauj, Moisés yaya kichiuati se taman tein kinpaleuiskia israelitas maj tataninij. Kikuik kouit tein ika kichiuaya uejueyi tachiualismej uan kiajokuik. Keman Moisés ajko kipiaya imauan, Jiova kinmakaya israelitas chikaualis tein kinpaleuiaya maj tataninij. Sayoj ke keman Moisés makoujtia uan peuaya kintemoltiaya imauan, amalequitas tataniaj. Yejua ika Aarón uan Hur niman kipaleuijkej Moisés. Biblia kijtoua: “Kikuikej se tet uan kitalijkej itampa, uan yejua ompa motalij. Ompa Aarón uan Hur, sejse inakastan, kiajokuiaj imauan, yejua ika imauan amo moolinijkej hasta keman pankalakik Tonaltsin”. Israelitas tatankej porin Dios kinpaleuij ika imay tein kipia chikaualis (Éx. 17:8-13).

8. 1) ¿Toni kichiuak tekiuaj Asá keman etíopes yayaj kinteuitij? 2) ¿Keniuj uelis tikchiuaskej kemej Asá?

8 Jiova no kikuik imay tein kipia chikaualis uan ika kipaleuij ixolal itech itonaluan tekiuaj Asá. Itech Biblia moijtoua ke ixolal Dios miakpa moteuij iniuan okseki xolalmej. Sayoj ke okachi miakej tateuianij akin iniuan moixnamikik katkaj akin kinixyekanaya Zérah akin kayot Etiopía. Katkaj se millón akin tel kuali tateuiayaj, kemej se achiok tateuianij akin kinixyekanaya Asá. ¿Toni kichiuak Asá? ¿Motekipachoj, yolkuetauik oso mouik? ¿Kikauak maj imauan temouanij? Amo. Yejua niman kitajtanij Jiova maj kipaleui. Akin yeski kijtoskia ke amo ueliskiaj kintaniskej tateuianij etíopes. Sayoj ke Biblia kijtoua ke ‘Dios ueli nochi kichiua’ (Mat. 19:26). Dios kikuik iueyi chikaualis uan “kintanik etíopes iixpan Asá”. Uan nejin tekiuaj nochi inemilis kitekitilij Jiova ika nochi iyolo (2 Crón. 14:8-13; 1 Rey. 15:14).

9. 1) ¿Toni kiitak Nehemías keman ajsik Jerusalén, uan toni kichiuak? 2) ¿Keniuj Jiova kinankilij inetataujtil Nehemías?

9 Axkan maj tikitakan ineskayo Nehemías. Keman yajki Jerusalén, kiitak ke akin nemiaj itech okseki altepemej uan kinixnamikiaj judíos kinmojmoujtiayaj maj amo kisentokanij kichijchiuanij tepamit tein kiyoualouaya Jerusalén. Xolal amo teyi kimatampauiaya, uan judíos yolkuetaujtoyaj. ¿Keniuj momachilij Nehemías? ¿Yolkuetauik uan kikauak maj temouanij imauan? Amo. Yejua nochipa kitajtaniaya Jiova inepaleuil, kemej kichiujkej Moisés, Asá uan okseki itekitikauan Dios akin amo keman kikaujkej. Keman panotoya nejin, Nehemías no kitemoj inepaleuil Dios. Kitataujtij Jiova uan yejuatsin kinankilij. ¿Keniuj? Ika ‘iueyi chikaualis’ uan ‘imay tein chikauak’ kinyolchikauak judíos (xikonixtajtolti Nehemías 1:10; 2:17-20; 6:9). ¿Tikneltokaj ke axkan Jiova no techyolchikaua ika ‘iueyi chikaualis’ uan ‘imay tein chikauak’?

JIOVA KICHIKAUAS TOMAUAN

10, 11. 1) ¿Keniuj Satanás kitemoua maj tikauakan maj temokan tomauan? 2) ¿Keniuj techyolchikaua Jiova? 3) Xikonijto keniuj mitsonpaleuiani tein Jiova techmachtia.

10 Uelis tikyekmatiskej ke Satanás amo keman mosenkauas. Yejua kisentokas kitemos maj amo tikueyichiuakanok Jiova. Yejua ika kichiua maj techtakajkayauilikan uan maj techmojmoujtikan tekiuanij, taixyekananij itech taneltokalis uan akin kiixtopeujkej tamachtilis tein melauak uan kiselijkej tamachtilis tein amo melauak. ¿Keyej kichiua nejon? Kineki maj amo tiksentokakan tikteixmatiltikan iTekiuajyo Dios. Sayoj ke Jiova ueli uan kineki techpaleuis. Yejuatsin techyolchikaua ika iyektikatsin espíritu (1 Crón. 29:12). Komo tiknekij tikixnamikiskej Satanás uan nochi tein kiixyekana, motelneki maj tiktajtanikan Dios iyektikatsin espíritu (Sal. 18:39; 1 Cor. 10:13). Jiova no techyolchikaua ika iTajtol, uan semi tiktasojkamatiliaj. Uan no, maj titanemilikan itech nochi tein mejmetstika timomachtiaj itech toamaixuan. Uan maj tikelnamikikan tein kijtoua Zacarías 8:9, 13 (xikonixtajtolti). Nejin tajtolmej moijtojkej keman kiyekchijchiujtoyaj templo ompa Jerusalén, sayoj ke uelis techyolchikauaskejok.

Komo tiknekij tikixnamikiskej Satanás uan nochi tein kiixyekana, motelneki maj tiktajtanikan Dios iyektikatsin espíritu

11 Jiova no techyolchikaua ika nechikolmej, uejueyi nechikolmej uan tataman tamachtilismej tein motemakaj itech inechikol. Tein ompa timomachtiaj techpaleuia maj techolini tein kuali keman tiktekitiliaj Jiova, maj tikixtalikan tikseliskej seki tekimej uan maj kuali tikchiuakan tekit tein tikpiaj (Sal. 119:32). ¿Tiknekij tikuiskej chikaualis tein Jiova techmaka keman techmachtia?

12. ¿Toni techpaleuis maj tikpiakan chikaualis?

12 Kemej tikitakejya, Jiova kinpaleuij itekitikauan maj kintaninij amalequitas uan etíopes. Uan no, kinmakak chikaualis Nehemías uan judíos tein kinpaleuij maj kiyekchijchiuanij tepamit tein kiyoualouaya Jerusalén. No ijkon, Dios techmakas chikaualis tein techpaleuis maj tiksentokakan titanojnotsakan maski tikpiaskej netekipacholis uan maski taltikpakneminij techixnamikiskej oso amo kinekiskej techkakiskej (1 Ped. 5:10). Sayoj ke Jiova amo kichiuas se ueyi tachiualis uan ika techijkuanilis kuejmolmej tein tikpiaj. Komo tiknekij tikpiaskej chikaualis, moneki tikchiuaskej seki taman. Moneki tikixtajtoltiskej Biblia mojmostaj, timomachtiskej tein tikitaskej itech nechikolmej uan amo timopolouiliskej nion se nechikol, timomachtiskej toselti uan iniuan tochankauan, uan tiktajtaniskej Jiova maj techpaleui. Maj amo tikauakan maj nion teyi kichiua maj amo tikuikan tein Jiova techmaka tein ika techyolchikaua. Komo tikitaj ke seki nejin taman amo tikyekchiujtokej, maj tiktajtanikan Dios maj techpaleui. Tikitaskej keniuj iespíritu techmaka chikaualis uan kichiua maj tiknekikan tikchiuaskej tein yejuatsin techiluia (Filip. 2:13). Sayoj ke, ¿uelis tikchikauaskej ininmauan oksekin?

“XIMOPALEUIJTIYAKAN SE UAN OKSE”

13, 14. 1) ¿Toni kiyolchikauak se tokniuj akin inamik momikilij? 2) ¿Keniuj uelis tikinyolchikauaskej oksekin?

13 Jiova kichiua maj moajsikan semanauak taltikpak tel miak millones tokniuan akin toka motekipachouaj uan uelis techyolchikauaskej. Tatitanil Pablo kijtoj: “Ximopaleuijtiyakan se uan okse namejuan ten nanmoyolkuejkueptinemij uan nanyolkuetautinemij ika nintakuautamatilis. Uan namejuan moneki xikyektakamatiyakan Totajtsin Dios tech ne melauak iojtsin” (Heb. 12:12, 13). Itech yekinika siglo, miakej tokniuan ijkon kinpaleuijkej okseki tokniuan. Axkan no ijkon panoua. Maj tikitakan ineskayo se tokniuj takat akin inamik momikilij uan no kipanok okseki ouijkayomej. Yejua kijtoj: “Nikmatik ke amo ueli tikixpejpenaj ouijkayomej tein tikpiaskej, nion kemanian mochiuas nion kanachpa mochiuas. Nejua nikita ke nikchiuas netataujtil uan nimomachtis noselti nechpaleuiani kemej yeskia se taken tein kichiua maj amo nipankalaki aijtik. Uan no, ininnepaleuil tokniuan semi nechpaleuiani”. Uan no kijtoj: “Nikajsikamatini ke motelneki maj se kipia se kuali uikalis iuan Jiova achto ke ejkoskej ouijkayomej”.

Nochin akin pouij itech nechikol uelis kinyolchikauaskej oksekin (xikonita párrafo 14)

14 Aarón uan Hur kichikaujkej imauan Moisés keman kimaajoktoyaj ijkuak israelitas moteuijtoyaj iniuan amalequitas. Tejuan no uelis tiktemoskej keniuj tikinyolchikauaskej uan tikinpaleuiskej oksekin. Kemej neskayot, uelis tikinyolchikauaskej tokniuan akin tajyouiaj porin xiuejkejya, mokokouaj, ininchankauan kinixnamikij, ininselti momachiliaj oso porin se ininchankauj momikilij. No uelis tikinyolchikauaskej telpochmej uan ichpochmej, porin miakpa kinchikaujkauiaj maj kichiuakan tein amo kuali oso maj kitemokan kipiaskej se kuali tamachtilis, tomin oso se kuali tekit (1 Tes. 3:1-3; 5:11, 14). Maj tiktemokan keniuj uelis tikinpaleuiskej oksekin ika nochi toyolo keman tiyetoskej itech Kali kampa tiMosentiliaj, itech tanojnotsalis, keman tisentakuaskej oso keman tikinnotsaskej ika teléfono.

15. ¿Keniuj uelis kinpaleuis tokniuan kuali tajtolmej tein tikijtoskej?

15 Satepan ke Asá kintanik tel miakej tateuianij etíopes, tanauatijkej Azarías kiyolchikauak yejua uan ixolal ika nejin tajtolmej: “Ximochikauakan uan amo xiyolkuetauikan, porin tein nankichiuaj kiualkuis taxtauil” (2 Crón. 15:7). Nejin kiolinij Asá maj kipata miak taman tein tapaleuiskia maj xolal kitekitiliani Jiova kemej yejuatsin kineki. No ijkon, kuali tajtolmej tein tikijtoskej ueli kinyolchikauas oksekin uan kinpaleuis maj kisentokakan kitekitilikan Jiova (Prov. 15:23). Uan maj amo keman tikelkauakan ke komo titanankiliaj ika tajtolmej tein teyolchikauaj itech nechikol, uelis tikinyolchikauaskej tokniuan.

Nehemías amo sayoj kiitstoya keniuj tekitiaj oksekin, ta no tekitik

16. 1) ¿Keniuj tayekananij uelis kichiuaskej kemej Nehemías? 2) Xikonijto keniuj seki tokniuan mitsonpaleuianij.

16 Ika inepaleuil Jiova, Nehemías uan judíos kichikaujkej ininmauan uan kichiujkej tekit tein monekia kichiuaskej. Kitamichijchiujkej tepamit tein kiyoualouaya Jerusalén itech sayoj 52 tonalmej (Neh. 2:18; 6:15, 16). Sayoj ke Nehemías amo sayoj kiitstoya keniuj tekitiaj oksekin, ta no tekitik (Neh. 5:16). Axkan, miakej tayekananij kichiuaj kemej Nehemías keman tapaleuiaj itech kalchiualis oso tachipauaj uan tayektaliaj itech Kali kampa tiMosentiliaj. Kemej tayekananij kintasojtaj tokniuan, no kinyolchikauaj akin kipiaj kuejmolmej keman kinkalpanouaj oso keman iniuan tanojnotsaj (xikonixtajtolti Isaías 35:3, 4).

“AMO XIKAUA MAJ TEMOKAN MOMAUAN”

17, 18. ¿Toni uelis tikyekmatiskej keman tikpiaskej kuejmolmej uan timoteltekipachoskej?

17 Titekitiskej iniuan tokniuan techpaleuia maj okachi kuali timouikakan iniuan uan maj nejon kuali uikalis uejkaua. No kichiua maj okachi titakuaujtamatikan itech tatiochiualismej tein Dios amo uejkaua techmakas ika iTekiuajyo. Keman tikchikauaj ininmauan oksekin, tikinpaleuiaj maj kixikokan kuejmolmej uan maj kisentokakan kichiakan kiseliskej tein kuali. No ijkon, nejon kichikaua tomauan uan techpaleuia maj okachi itech titanemilikan tein tikseliskej satepan.

18 Keman tiknemiliaj keniuj Jiova kinpaleuij uan kinmatampauij itekitikauan ne uejkauj akin amo keman kikaujkej, okachi titakuaujtamatij iuan. Yejua ika, keman tikpiaskej kuejmolmej uan timoteltekipachoskej, maj amo tikauakan maj temokan tomauan. Uelis tikyekmatiskej ke komo tiktajtaniaj Jiova maj techpaleui, imay tein kipia chikaualis techyolchikauas uan amo uejkaua techkauas maj tikselikan tatiochiualismej tein kiualkuis iTekiuajyo (Sal. 73:23, 24).