Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Tetatmej, xikinpaleuikan nanmokoneuan maj takuaujtamatikan

Tetatmej, xikinpaleuikan nanmokoneuan maj takuaujtamatikan

“Telpochmej uan ichpochmej [...] maj kiueyichiuakan itokay Jiova.” (SAL. 148:12, 13)

NEKUIKATILMEJ 41 UAN 48

1, 2. 1) ¿Keyej tetatmej ouij kinkisa kinpaleuiskej ininkoneuan maj takuaujtamatikan iuan Jiova? 2) ¿Keniuj tetatmej sayoj uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj takuaujtamatikan iuan Jiova? 3) ¿Toni naui tanemililmej tikitaskej itech nejin tamachtilis?

OMPA Francia, seki namikuanij kijtojkej: “Tejuan tikneltokaj ke Jiova nemi, sayoj ke nejon amo kijtosneki ke tokoneuan no kineltokaskej ke yejuatsin nemi. Takuaujtamatilis amo se mopanoltilia. Konemej yolik kichikaujtiyouij”. Ompa Australia, se tokniuj kijkuiloj ke se kinpaleuis konemej maj takuaujtamatikan xa yejua tekit tein okachi ouij tein kipiaskej tetatmej. Uan no kijtoj: “Uelis tiknemilis ke tanankilil tein tikmakak mokonetsin kiajsikamatik, sayoj ke, tikmoujkaita porin satepan oksepa mitschiuilia nejon netajtanil. Tanankililmej tein axkan kiyolseuiaj xa amo kiyolseuiskejok satepan. Xa monekis miakpa ika titajtos seki taman”. Ijkon kemej moskaltijtiyouij konemej, miakej tetatmej kiitaj ke moneki oksepa kinmelauiliskej seki taman, sayoj ke kemej okachi kiajsikamatiskej. No kiitaj ke moneki kikuiskej tataman tamachtilis tein ika kinnextiliskej maj kitasojtakan Jiova.

2 ¿Tikonpia konemej? Xa kemansa tionmotajtania ox uelis tikonnextilis maj kitasojtakan Jiova uan maj kitekitilikan nochi ininnemilis. Tein melauj, nion akin ueli kichiua nejin iselti (Jer. 10:23). Sayoj uelis kinpaleuis tetatmej komo takuaujtamatij itech inepaleuil Jiova. Yejuatsin kinmakatok tetatmej miak tayolmajxitilis. ¿Keniuj uelis tejuatsin tikonpaleuis mokoneuan? Itech nejin tamachtilis tikitaskej naui tanemililmej. Yekinika, kuali xikonixmati. Ojpatika, xikonmachti tein tejuatsin tikonpia itech moyolo. Expatika, xikonkui neskayomej. Uan naujpatika, xikontajtani Jiova iyektikatsin espíritu uan amo xionyolijsiui iniuan mokoneuan.

KUALI XIKONIXMATI MOKONEUAN

3. ¿Keniuj uelis tetatmej kichiuaskej ijkon kemej Jesús tamachtiaya?

3 Jesús kintajtaniaya itatitaniluan tein kinemiliayaj (Mat. 16:13-15). Tejuatsin uelis tikonchiuas kemej yejua. ¿Keniuj? Keman tiontajtojtos oso tikonchiujtos teisa iniuan mokoneuan, xikontajtani toni kinemiliaj uan xikonkaua maj mitsoniluikan tein yekmelauj kinemiliaj. Kemansa xa kipiaskej netajtanilmej. Ompa Australia, se tokniuj akin kipia 15 xiujmej kijtoj: “Nopopaj nochipa tajtoua nouan ika tein nikneltoka uan nechpaleuia maj nitanemili. Nechchiuilia netajtanilmej kemej ‘¿toni kijtoua Biblia?’, ‘¿tikneltoka tejua?’ uan ‘¿keyej tikneltoka?’. Nechiluia maj nikijto tein niknemilia uan maj amo sayoj nikijto tein yejua oso nomomaj kijtoskiaj”. No kijtoj ke keman moskaltijtiyajki monekik kimakas ipopaj okachi kuali tanankililmej.

4. Xikonmelaua ika se neskayot keyej motelneki amo xionyolijsiui uan xikonpaleui mokoneuan maj kinankilikan netajtanilmej tein kipiaj.

4 Komo mokoneuan kinouijmaka kineltokaskej teisa tein tamachtia Biblia, amo xionyolijsiui. Xikonpaleui maj kinankilikan ininnetajtaniluan. Se tepopaj kijtoj: “Amo xikonita kemej auil netajtanilmej tein kipias mokonetsin. Amo xikonchiua ke amo mitsontekipachoua sayoj porin tikonitas ke amo motelneki oso porin kichiuaj maj amo kuali xionmomachili”. Tein melauj, semi kuali maj mokoneuan mitsonchiuilikan netajtanilmej, porin nejon kijtosneki ke kinekij kimatiskej okachi. Hasta Jesús kichiuak netajtanilmej keman katka se okichpiltsin (xikonixtajtolti Lucas 2:46). Se telpoch kayot Dinamarca kijtoj ke keman kiniluij itatuan ke amo senkis kimatia ox yetoyaj itech taneltokalis tein melauak, yejuan amo yolijsiujkej maski xa motekipachojkej. Uan no kijtoj: “Kinankilijkej nochi nonetajtaniluan ika Biblia”.

Mojmostaj ika xitajto Dios iniuan mokoneuan keman iniuan tionyetos

5. ¿Toni moneki kichiuaskej tetatmej maski moitas ke ininkoneuan takuaujtamatij iuan Jiova?

5 Kuali xikonixmati mokoneuan. Amo xikonnemili ke yejuan takuaujtamatij iuan Jiova sayoj porin youij nechikolmej uan tanojnotsatij. Xionmotajtani: “¿Keniuj nokoneuan yekmelauj kiitaj Jiova uan Biblia?”. Xionmochikaua tikonmatis ox onkak teisa tein kichiua maj ouij kinkisa kitakamatiskej Jiova. Mojmostaj iniuan ika xitajto Dios keman nankisenchiujtoskej teisa. Xikontajtani Jiova maj kinpaleui mokoneuan keman iniuan tionyetos uan keman moselti tionyetos.

XIKONMACHTI TEIN TIKONPIA ITECH MOYOLO

6. ¿Keyej motelneki maj tetatmej kisentokakan kiixmatikan Jiova uan Biblia?

6 Taltikpakneminij kiitayaj ke Jesús kintasojtaya yejuan uan Jiova uan ke kuali kiixmatia iTajtol Dios. Yejua ika kuali kikakiaj (Luc. 24:32; Juan 7:46). No ijkon, keman mokoneuan kiitaskej ke tejuatsin tikontasojta Jiova, kinpaleuis maj no kitasojtakan (xikonixtajtolti Deuteronomio 6:5-8 uan Lucas 6:45). Yejua ika xikonsentoka xionmomachti Biblia ika nejmachkayot uan xikonixtajtolti toamaixuan. Xikonsentoka xikonita tein techmachtia nochi tein Jiova kichijchiuak (Mat. 6:26, 28). Keman okachi tikonixmatis keniuj tamati Jiova, okachi uelis tikonnextilis mokoneuan keniuj tamati yejuatsin (Luc. 6:40).

Keman tikonmatis teisa kemej tamati Jiova, xikonilui mokoneuan

7, 8. 1) ¿Toni uelis tikonchiuas keman tikonmatis teisa kemej tamati Jiova? 2) ¿Keniuj kichiuanij nejin seki tetatmej?

7 Keman tikonmatis teisa kemej tamati Jiova, xikonilui mokoneuan. Uelis tikoniluis keman yeski keman iniuan tionyetos, amo sayoj keman nanmomachtijtoskej tein moitas itech nechikol oso keman nanmomachtiskej Biblia kemej kalyetouanij. Yejua nejin tein kichiuaj seki tokniuan namikuanij kayomej Estados Unidos. Nochipa keman kiitaj teisa tein kualtsin oso kikuaj teisa tein uelik, ika tajtouaj Jiova iniuan ininkoneuan. Yejuan kijtouaj: “Tikinelnamiktiaj tokoneuan ke nochi tein Jiova techmakani kinextia ke techtasojta uan ke semi toka tanemilia”. Ompa Sudáfrica, okseki tokniuan namikuanij kiuelitaj ika tajtoskej tachijchiualis iniuan ininome siuapipiluan keman iniuan tekitij kampa kitokaj xochimej. Kemej neskayot, kiniluiaj ke semi se kimoujkaita keniuj ika se xinach mochiua se xochit. Yejuan kijtouaj: “Timochikauaj tikinnextiliskej maj kipoujkaitakan nemilis uan maj kimoujkaitakan keniuj tel kuali chijchiujtok nochi”.

8 Se tepopaj kayot Australia yajki se museo iuan ikonetsin, akin kipiaya 10 xiujmej. Tepopaj kiixtalij ijkuak kipaleuis maj kiita tein kinextia ke Jiova kichijchiuak nochi tein onkak uan ijkon kichikauas itakuaujtamatilis. Kiitakej kampa kinextiayaj seki tapialmej tein nenkej ne uejkauj uan amo moajsijok axkan. Kimoujkaitakej kiitaskej ke nejin tapialmej semi kualtsitsin katkaj uan amo teyi kinpolouaya, ijkon kemej tapialmej tein nemij itech nejin tonalmej. Tepopaj kijtoj: “Komo nemilis iselti peuak uan mopatatiyajki, ¿keyej nejin tapialmej tein nenkej ne uejkauj ipa kualtsitsinya katkaj? Nejin semi nikmoujkaitak uan nikiluij nokonetsin”.

XIKONKUI NESKAYOMEJ

9. 1) ¿Keyej semi kuali maj se kikui neskayomej keman se kinmachtis konemej? 2) ¿Toni neskayot kikuik se temomaj?

9 Miakpa, Jesús tamachtiaya ika seki tetapouilis uan neskayomej (Mat. 13:34, 35). Komo tejuatsin no ijkon tikonchiua, tikonpaleuis mokoneuan maj kitekitiltikan inintanemilil, maj kiajsikamatikan uan maj kielnamikikan tamachtilismej tein tikonnextilis. Uan no, kinyolpaktis momachtiskej. Kemej neskayot, se temomaj kayot Japón kinekia kinnextilis ikoneuan keniuj kemej Jiova kichijchiuak ejekat tein timijyotiaj kinextia ke techteltasojta. Kemej semej ikoneuan kipia 8 xiujmej uan okse 10, yejua kikuik se neskayot tein amo ouij tein yejuan ueliskia kiajsikamatiskej. Kinmakak leche, azúcar uan kafentatix. Uan satepan kiniluij ke maj sejsemej kichijchiuiliani se taza kafen. Yejua kijtoj: “Kichiujkej maj uelik mokaua uan keman nikintajtanij keyej, nechiluijkej ke kinekiaj maj kafen kisani kemej nejua nikuelita. Ompa, nikinmelauilij ke Dios no ijkon kichiuak keman kimaneloj tataman ejekat tein timijyotiaj kemej tapaleuiskia maj onka nemilis”. Konemej semi kiuelitakej momachtiskej ijkon, uan amo keman kielkaujkej.

Tejuatsin uelis tikonkuis neskayomej tein amo ouijkej tein ika tikonnextilis mokoneuan ke moajsi se Tachijchiujkej (xikonita párrafo 10)

10, 11. 1) ¿Toni neskayot uelis ika tikonnextilis mokoneuan ke moajsi se Tachijchiujkej? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.) 2) ¿Toni neskayomej tikoniluiani mokoneuan?

10 ¿Toni neskayot uelis tikonkuis tein ika tikonnextilis mokoneuan ke moajsi se Tachijchiujkej? Uelis nankisenchiuaskej se taman takual. Xikonmelauili keyej motelneki nankichiuaskej ika miak nejmachkayot ijkon kemej kijtoua amat kampa ixyetok keniuj se kichijchiuas. Satepan xikonkui se manzana oso okse takilot uan xikontajtani: “¿Nankimatiaj ke nejin manzana no ixyetok keniuj moneki mochijchiuas?”. Xikontajkoteki manzana uan xikonnextili se iteyo. Xikonilui ke itech iteyo ixyetok keniuj mochijchiuas se manzana. No xikonilui ke nejon okachi ouij se kiajsikamati ke kemej kampa kijtoua keniuj se kichijchiuas nejon takual. Ompa xikontajtani: “Komo aksa kijkuiloj keniuj se kichijchiuas nejin takual, ¿akoni kijkuiloj keniuj mochijchiuas se manzana?”. Komo mokoneuan okachi uejueykejya, uelis tikonmelauilis keniuj itech iteyo ixyetok keniuj mochijchiuas se manzana uan kouit kampa taki. No uelis tikonnextilis seki taixkopimej uan neskayomej itech folleto El origen de la vida, páginas 10 hasta 20.

11 Miakej tetatmej kiixtajtoltiaj iniuan ininkoneuan tamachtilis “¿Casualidad o diseño?”, itech amaix ¡Despertad! Komo konemej semi nojnelmejok, tetatmej uelis kinmelauiliskej nejon ika tajtolmej tein amo ouijkej. Kemej neskayot, seki namikuanij kayomej Dinamarca kijtojkej: “Aviones tamatij kemej totomej, sayoj ke ¿uelis aviones tatasaskej uan kinpiaskej okseki aviones? Uan totomej, ¿moneki maj kintachijchiuikan kampa uelis moketsaskej? ¿Uan toni okachi tikuelita? ¿Kemej kakisti se avión, oso kemej mokuikatiaj totomej? Komo ijkon, ¿akoni tiknemilia ke okachi tamatkej? ¿Akin kinchijchiuak totomej, oso akin kichijchiuaj aviones?”. Keman tejuatsin tikonpaleuia mokoneuan maj taixejekokan uan tikonchiuilia netajtanilmej, tikonpaleuia maj tanemilikan uan maj okachi takuaujtamatikan iuan Jiova (Prov. 2:10-12).

12. ¿Keniuj uelis tikonkuis neskayomej tein ika tikonnextilis mokoneuan ke nochi tein kijtoua Biblia melauak?

12 Tejuatsin uelis tikonkuis neskayomej tein ika tikonnextilis mokoneuan ke nochi tein kijtoua Biblia melauak. Kemej neskayot, uelis tikonixtajtoltilis Job 26:7 (xikonixtajtolti). Sayoj ke amo sayoj xikonilui ke yejua Jiova akin kimatiltij Job nejin. Xikonpaleui maj kitekitiltikan inintanemilil. Uelis tikoniluis ke itech itonaluan Job taltikpakneminij xa amo kineltokayaj ke taltikpak moajsia ejekaixko. Kimatiaj ke nochi tein onkak teisa kimamajtoya. Amo akin kinextijtoya ke taltikpak moajsi ejekaixko, porin ayamo onkayaj telescopios nion teposmej tein kititanij iluikak. ¿Toni techmachtia nejin? Ke maski Biblia moijkuiloj tel miak xiujmej achto, nochi tein kijtoua melauak porin ompa kipia itanemililuan Jiova (Neh. 9:6).

XIKONNEXTILI KEYEJ SEMI KUALI MAJ SE KITAKAMATI BIBLIA

13, 14. ¿Keniuj tetatmej uelis kinnextiliskej ininkoneuan maj kitakamatikan tein kijtoua Biblia?

13 No motelneki xikonnextili mokoneuan ke okachi yolpakiskej komo kitakamatij tein kijtoua Biblia (xikonixtajtolti Salmo 1:1-3). Kemej neskayot, uelis tikoniluis maj kinemilikan ke yatij nemitij itech se tal tein moajsi tatajko ueyiat uan ke moneki kinixpejpenaskej seki taltikpakneminij akin iniuan ompa nemiskej. Ompa uelis tikontajtanis: “¿Akonimej nankinixpejpenaskiaj maj ompa nemikan tein tapaleuis maj nochin kuali mouikakan?”. Uan satepan uelis tikonixtajtoltilis Gálatas 5:19-23 kampa kiitaskej katiyejua taltikpakneminij kineki Jiova maj nemikan itech yankuik taltikpak.

14 Ijkon uelis tikonnextilis mokoneuan ome tamachtilismej tein motelnekij. Yekinika, ke Jiova techmachtijtok axkan keniuj tinemiskej ika yolpakilis uan kuali timouikaskej iniuan oksekin. Uan ojpatika, ke yejuatsin techmachtijtok keniuj tinemiskej itech yankuik taltikpak (Is. 54:13; Juan 17:3). No uelis tikonnextilis mokoneuan keniuj Biblia kinpaleuiani okseki tokniuan. ¿Keniuj? Uelis tikontemos tein techtapouiaj seki tokniuan itech semej toamaixuan, kemej kampa kijtoua “ITajtol Dios kipatak ininnemilis”, itech amaix Tanejmachtijkej. Oso no uelis tikontajtanis aksa itech nechikol maj kinmelauili keniuj Biblia kipaleuij maj kipata miak taman uan ijkon uelik peuak kitekitilia Jiova (Heb. 4:12).

15. ¿Toni uelis mitsonpaleuis xikonmachti mokoneuan?

15 Komo tikontemoua okseki taman kemej tikonmachtis mokoneuan, tikonchiuas maj kinyolnotsa uan maj kinyolpakti. Xikonmachti ika miak taman tein kinpaleuis maj yolpakikan kiixmatiskej Jiova uan maj okachi kuali iuan mouikakan. Uan xikonsentoka xikonchiujto nejin ijkon kemej yejuan moskaltijtiyaskej. Se tepopaj kijtoj: “Xikonsentoka xikontemo yankuik taman kemej tikonmelauas tamachtilismej tein ipa nankiitakejya”.

XIONTAKUAUJTAMATI, AMO XIONYOLIJSIUI UAN XIONMOTATAUJTI

16. 1) ¿Keyej motelneki amo xionyolijsiui keman tikonmachtis mokoneuan? 2) ¿Keniuj kinextianij seki tetatmej ke amo yolijsiuij?

16 Ika inepaleuil iyektikatsin espíritu Jiova, mokoneuan uelis kipiaskej chikauak inintakuaujtamatilis (Gál. 5:22, 23). Sayoj ke nejon amo ijsiujka mochiuas. Yejua ika amo xionyolijsiui iniuan uan xikonsentoka xikonmachti. Ompa Japón, se tepopaj akin kipia se okichpil uan se siuapil kijtoj: “Nonamik uan nejua tiktemouaj iniuan tiyetoskej. Keman katkaj okachi nojnelmej, iniuan nimomachtiaya kemej 15 minutos mojmostaj, sayoj amo timomachtiayaj itech tonal keman onkaya nechikol. Nion yejuan uan nion tejuan tikitayaj ke semi uejkauaya”. Uan se tokniuj takalpanojkej kijkuiloj: “Keman katka nitelpoch, nikpiaya okachi miak netajtanilmej ke tein uelia nikijtouaya. Miak nejon netajtanilmej monankilijkej satepan itech nechikolmej, keman noselti nimomachtiaya oso keman nimomachtiaya iniuan nochankauan. Yejua ika, motelneki maj tetatmej kisentokakan kinmachtikan ininkoneuan”.

Komo tikonneki tikonnextilis iTajtol Dios mokoneuan, yekinika moneki tejuatsin tikonpoujkaitas (xikonita párrafo 17)

17. 1) ¿Keyej motelneki maj tetatmej kichikauakan inintakuaujtamatilis? 2) ¿Keniuj seki namikuanij kayomej islas Bermudas kinpaleuiaj ininichpochuan maj takuaujtamatikan iuan Jiova?

17 Keman mokoneuan kiitaskej ke tejuatsin semi tiontakuaujtamati iuan Jiova, kintelpaleuis. Yejuan kiitaskej tein tejuatsin tikonchiuas. Yejua ika, xikonsentoka xikonchikaujto motakuaujtamatilis uan xikonkaua maj kiitakan ke tejuatsin tikonmati ke Jiova yekmelauj nemi. Xiontanemili itech ininneskayo seki namikuanij kayomej islas Bermudas. Keman yejuan kintekipachoua teisa, iniuan ininichpochuan kitataujtiaj Jiova maj kinyekana. No kinyoleuaj ininichpochuan maj kitataujtikan Jiova. Uan no, kiluiaj ininichpoch akin tayekana maj senkis takuaujtamati iuan Jiova, maj senkis kitekitilijto uan maj amo semi motekipacho. Yejuan kijtouaj: “Keman yejua kiita tein kiualkui nejon, kiajsikamati ke Jiova techpaleuijtok. Semi se kimoujkaita ke nejin kichikauani itakuaujtamatilis iuan Dios uan itech Biblia”.

18. ¿Toni moneki nochipa kielnamikiskej tetatmej?

18 Tetatmej, nochipa xikelnamikikan ke amo uelis nankinchikaujkauiskej nanmokoneuan maj takuaujtamatikan. Namejuan uelis nankitokaskej se xochit uan nankiatekiskej, sayoj ke sayoj Jiova uelis kichiuas maj moskalti (1 Cor. 3:6). Yejua ika, ximochikauakan nankinnextiliskej nanmokoneuan keniuj tamati Dios uan xiktajtanikan yejuatsin maj kinpaleui ika iyektikatsin espíritu maj takuaujtamatikan. Senkis xikmatikan ke Jiova kitiochiuas tein nanmochikauaskej nankichiuaskej (Efes. 6:4).