Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj tikmatikan timotsakuiliskej

Maj tikmatikan timotsakuiliskej

“Yektikatsin [e]spíritu kichiualtijtok ma onka tech toyolo nijin taman takilome: [...] ma se moyekantinemi ika nejmach.” (GÁL. 5:22, 23)

NEKUIKATILMEJ: 52, 29

1, 2. 1) ¿Toni panoua keman amo se motsakuilia? 2) ¿Keyej moneki ika titajtoskej maj se motsakuili?

SE KIMATIS se motsakuilis se kualneskayot tein Jiova uelis techpaleuis maj tikpiakan (Gál. 5:22, 23). Yejuatsin senkis ueli motsakuilia. Sayoj ke tejuan titajtakouanij, uan yejua ika ouij techkisa timotsakuiliskej. Tein melauj, miak kuejmolmej mochiuaj porin taltikpakneminij amo ueli motsakuiliaj. Nejin kichiua maj miakej amo niman kichiuakan seki taman tein motelneki uan maj amo kichiuakan tein moneki kampa tekitij oso kampa momachtiaj. No kichiua maj tauijuikaltikan, tauanakan, tateuikan, motajtauikaltikan, kikuikan drogas, kintsakuakan, tajyouijtinemikan, maj kinkui kokolis porin auilnemij, maj kipiakan se konet maski amo kinekiaj uan maj namikuanij mokakauakan (Sal. 34:11-14).

2 Akin amo ueli motsakuiliaj motajyouiltiaj yejuan uan no kintajyouiltiaj oksekin. Uan ijkon kemej panotiyouij tonalmej, okachi moita ke taltikpakneminij okachi amo kimatij motsakuiliskej. Amo tikmoujkaitaj maj pano nejin, porin itech Biblia moijtoj ke se taman tein kinextiskia ke tinemij itech itamian tonalmej yejua ke taltikpakneminij amo kimatiskiaj motsakuiliskej (2 Tim. 3:1-3).

3. ¿Keyej moneki tikmatiskej timotsakuiliskej?

3 ¿Keyej moneki tikmatiskej timotsakuiliskej? Maj tikitakan ome taman tein motelneki. Yekinika, keman taltikpakneminij kimatij motsakuiliskej amo semi kipiaj uejueyi kuejmolmej. Okachi amo ouij kinkisa kuali mouikaskej iniuan oksekin uan amo kualaniskej, amo motekipachoskej uan amo motayokoltiskej. Ojpatika, uelis kuali timouikaskej iuan Dios komo tikixtopeuaj tein uelis kichiuas maj titajtakokan uan timoijkuaniliaj amo kuali tanejnekilis. Tajtakol tein kichiujkej Adán uan Eva kinextia ke nejin melauak (Gén. 3:6). Kemej yejuan, axkan miakej kipiaj uejueyi kuejmolmej porin amo ueli motsakuiliaj.

4. ¿Toni kinyolchikauas akin ouij kinkisa motsakuiliskej?

4 Jiova kimati ke titajtakouanij uan ke ouij techkisa timotsakuiliskej. Sayoj ke kineki techpaleuis maj timoijkuanilikan toamo kuali tanejnekilis (1 Rey. 8:46-50). Yejuatsin toTasojikniuj uan kinpaleuia ika netasojtalis akin kinekij kitekitiliskej sayoj ke ouij kinkisa kitsakuiliskej tein kimachiliaj uan tein kinejnekij. Itech nejin tamachtilis, yekinika tikitaskej kuali neskayot tein kikaua Jiova. Ompa, tikitaskej toni techmachtiaj sekin akin ininka motajtoua itech Biblia akin uelik motsakuilijkej uan akin amo. Satepan, tikitaskej toni uelis techpaleuis maj tiuelikan okachi timotsakuilikan.

JIOVA TECHKAUILIA NESKAYOT

5, 6. ¿Keniuj Jiova kinextia ke kimati motsakuilis?

5 Jiova ueli senkis motsakuilia porin nochi tel kuali kichiua (Deut. 32:4). Sayoj ke tejuan titajtakouanij. Yejua ika moneki tikitaskej ineskayo Jiova, porin nejon techpaleuis maj tikajsikamatikan toni kijtosneki se kimatis se motsakuilis uan maj tikmatikan keniuj uelis okachi kuali tiknextiskej nejin kualneskayot tein yejuatsin kipia. ¿Keniuj senkis kinextiani yejuatsin ke kimati motsakuilis?

6 Maj tiknemilikan toni kichiuak Jiova keman Satanás kiixnamikik. Tein Satanás kijtoj xa kinkualantij itekitikauan Dios ompa iluikak. Tejuan xa no ijkon timomachiliaj keman titanemiliaj itech nochi tajyouilis tein Amokuali kichiuani maj onka. Jiova kimatia ke monekia kinankilis, sayoj ke amo kikauak maj ikualanyo kichiualtiani tein amo moneki. Kuali kinemilij tein kichiuas uan kemej kinamikia. Yejuatsin kinextij ke “amo niman kualani” uan ika taixejekolis kichiuak tein monekia ika itaixnamikilis Satanás (Éx. 34:6; Job 2:2-6). ¿Keyej kikaujtok maj panokan tonalmej? Porin amo kineki maj taltikpakneminij ixpoliuikan, ta “kimonekiltia ke tinochin ma timoyolnemilikan de totajtakoluan” (2 Ped. 3:9).

7. ¿Toni techmachtia ineskayo Jiova?

7 Ineskayo Jiova techmachtia ke moneki achto kuali tiknemiliskej tein tikijtoskej uan tein tikchiuaskej. Keman monekis tikixpejpenaskej teisa tein motelneki, maj kuali tiknemilikan uan maj tiktajtanikan Jiova maj techmaka tamatilis tein techpaleuis maj tikchiuakan oso maj tikijtokan tein moneki (Sal. 141:3). Komo tikchiuaj teisa keman tikualantokej, xa tikijtoskej oso tikchiuaskej teisa tein amo kuali. Yejua ika, timiakej tiknemiliaj maj amo tikijtouanij oso maj amo tikchiuanij teisa tein amo tikyeknemilijkej (Prov. 14:29; 15:28; 19:2).

AKIN KIKAUJKEJ KUALI NESKAYOT UAN AKIN AMO

8. 1) ¿Kani uelis tikajsiskej ininneskayo akin kimatkej motsakuiliskej? 2) ¿Toni kipaleuij José maj amo tajtako? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

8 ¿Toni neskayomej tein moajsij itech Biblia kinextiaj ke motelneki tikmatiskej timotsakuiliskej? Xa tikinelnamikij miakej. Maj tikitakan tein kichiuak José, iokichpil Jacob, keman tekitia ichan Potifar, akin kinixyekanaya itateuijkauan faraón. Inamik Potifar kiueuelitak José porin “tel chikauak uan kuakualtsin” katka, uan miakpa kitemoj maj iuan moteka. Sayoj ke José kijtoj: “¿Keniuj ueliskia nikchiuas nejin tein tel amo kuali uan yekmelauj nitajtakos iixpan noDios?”. ¿Toni kipaleuij José maj amo tajtako? Yejua xa uejkauak tanemilij itech tein panoskia komo iuan motekaya nejon siuat. Uan keman inamik Potifar kikitskij itech itilmaj, José cholojteuak (Gén. 39:6, 9; xikonixtajtolti Proverbios 1:10).

9. ¿Toni uelis techpaleuis maj tikixtopeuakan tein amo kuali?

9 ¿Toni techmachtia ineskayo José? Ke kemansa kemej yeskia monekis ticholoskej uan ijkon amo tiktapanauiliskej itanauatiluan Dios. Achto ke mochiuaskiaj itaixpantijkauan Jiova, seki tokniuan tel takuayaj oso tauanayaj, tachichinayaj, kikuiaj drogas oso auilnemiaj. Xa maski moauijkejya, kemansa kinyolnotsas oksepa kichiuaskej nejon. Komo techpanoua nejon, moneki tikyeknemiliskej ke uelis tikijtakoskej tokuali uikalis iuan Jiova komo amo timoijkuaniliaj tein amo kuali tein tiknejnekij. Maj achto tiknemilikan toni uelis techuikas maj titajtakokan uan maj tiknemilikan keniuj tikixtopeuaskej (Sal. 26:4, 5; Prov. 22:3). Uan komo kemansa timoajsij kampa uelis tikchiuaskej tein amo kuali, maj tiktajtanikan Jiova maj techmaka tamatilis uan maj techpaleui maj ueli timotsakuilikan.

10, 11. 1) ¿Toni ouijkayomej kipanouaj miakej telpochmej uan ichpochmej kampa momachtiaj? 2) ¿Toni uelis kinpaleuis tokniuan telpochmej uan ichpochmej maj amo kichiuakan tein amo kuali?

10 Axkan, miakej telpochmej uan ichpochmej kipanouaj seki taman kemej tein kipanok José. Se neskayot yejua Kimberly. Miakej akin iniuan momachtiaya ika tajtouayaj ke motekkej iuan aksa itamian semana. Sayoj ke yejua amo ika tajtouaya nejon porin amo ijkon monejnemiltiaya. Kimberly kijtoua ke yejua ika kemansa momachiliaya iselti, uan ke akin iniuan momachtiaya kiluiayaj ke amo tamatia porin amo moixmatia iuan se telpoch. Maski ijkon, Kimberly senkis kiajsikamatia ke keman se telpochok oso se ichpochok okachi se kinejneki se motekas iuan aksa (2 Tim. 2:22). Akin iniuan momachtiaya miakpa kitajtaniayaj ox ayamo motekaya iuan se takat, uan ijkuak Kimberly kinmelauiliaya keyej kiixtalijka amo motekas iuan aksa. Semi techyolpaktia tikmatiskej ke miakej telpochmej uan ichpochmej kiixtalijtokej amo auilnemiskej maski kinteliluiskej maj kichiuakan. Uan Jiova no semi kiyolpaktia.

11 Itech Biblia no moajsi ininneskayo akin amo motsakuilijkej keman kinekiaj motekaskej iuan aksa uan kinextia tein amo kuali tein kiualkuik nejon. Komo aksa kipanoua tein kipanok Kimberly, kipaleuis komo tanemilia itech telpoch akin amo kinextij tamatilis akin ika motajtoua itech Proverbios capítulo 7. No uelis itech tanemilis tein kichiuak Amnón uan tein amo kuali tein panok satepan (2 Sam. 13:1, 2, 10-15, 28-32). Tetatmej uelis ika tajtoskej nejin neskayomej keman taueyichiuaskej kemej kalyetouanij uan ika kinpaleuiskej ininkoneuan maj kimatikan motsakuiliskej uan maj kuali taixpejpenakan itech nejin taman.

12. 1) ¿Keniuj José amo kinextij tein kimachiliaya ininixpan iikniuan? 2) ¿Itech toni taman moneki tikmatiskej timotsakuiliskej?

12 Okse tonal, José no kikauak se kuali neskayot porin kimatik motsakuilis. Nejin panok keman iikniuan kikouatoj takual ompa Egipto. José kinekia kimatis toni yekmelauj kinemiliayaj, yejua ika amo kiniluij akoni katka. Uan keman amo uelikok moxikoj, yajki okseko chokato iselti (Gén. 43:30, 31; 45:1). Komo se tochankauj oso se tokniuj techyolxokolia, ineskayo José uelis techpaleuis maj amo tikijtokan oso tikchiuakan teisa tein satepan ika timoyolkokoskej (Prov. 16:32; 17:27). Uan no, komo se tochankauj kikalankixtijkej itech nechikol, xa monekis timotsakuiliskej uan amo tiktemoskej iuan titajtoskej komo amo moneki. Nejin uelis yeski ouij, sayoj ke okachi amo ouij techkisas komo tikelnamikij ke ijkon tikchiuaj kemej Jiova uan tiktakamatij tein tanauatia.

13. ¿Toni ome taman tein motelneki techmachtia tein kichiuak tekiuaj David?

13 No techpaleuis ineskayo tekiuaj David. Keman Saúl kitemojtinemia porin kinekia kimiktis uan keman Simeí kiuijuikaltij, David amo kualanik nion kinchiuilij tein amo kuali porin kipiaya tanauatil (1 Sam. 26:9-11; 2 Sam. 16:5-10). Kemaj, tikmatij ke David amo nochipa kimatik motsakuilis. Tikelnamikij tein kinekia kichiuas keman Nabal amo kinekik kinmakas takual uan keman tajtakoj iuan Bat-seba (1 Sam. 25:10-13; 2 Sam. 11:2-4). ¿Toni techmachtia tein kichiuak David? Yekinika, ke tayekananij moneki kimatiskej motsakuiliskej uan amo ininka mauiltiskej tokniuan porin kipiaj tanauatil. Uan ojpatika, ke amo akin moneki kinemilis ke amo teyi uelis kichiuas maj tajtako (1 Cor. 10:12).

TEIN UELIS TIKCHIUASKEJ

14. 1) ¿Toni kipanok se tokniuj? 2) Komo tikpanouaj se taman kemej nejon, ¿keyej motelneki maj timochikauakan tiyolseujtoskej?

14 ¿Toni uelis techpaleuis maj tiuelikan okachi timotsakuilikan? Maj tikitakan tein kipanok se tokniuj akin monotsa Luigi. Se takat ika icarro kiteloj icarro Luigi. Maski amo katka itajtakol Luigi, takat peuak kiuijuikaltia uan kinekia iuan moteuis. Luigi kitajtanij Jiova maj kipaleuiani maj yolseujtoni uan kitemoj kiyolseuis takat, sayoj ke takat kisentokak kitsatsajtsilij. Maski ijkon, Luigi kisentokak yolseujtoya. Se semana satepan, kikalpanojtoya se siuat akin kiuelkakik tein Biblia tamachtia uan kiitak ke inamik siuat katka takat akin kitelojka icarro. Takat mopinaujmatik uan kiluij Luigi maj kitapojpoluiani. No kiluij ke iniuan tajtoskia akin kiyekchijchiuilijtoyaj icarro maj okachi ijsiujka kiyekchijchiuilianij. Uan no, mokauak iuan inamik keman iuan tajtojtoyaj ika Biblia uan kijtoj ke kiteluelitak. Keman Luigi itech tanemilij tein panok, kiitak ke tel tapaleuij maj yolseujtoni keman kitelojkej icarro uan ke tel amo kuali yeskia komo kualaniskia (xikonixtajtolti 2 Corintios 6:3, 4).

Tein tikchiuaskej keman panos teisa kichiuas maj techkakikan oso amo ijkuak titanojnotsaskej (xikonita párrafo 14)

15, 16. ¿Keniuj techpaleuia tejuan uan tochankauan maj tikmatikan timotsakuiliskej komo timomachtiaj Biblia?

15 Komo nochipa timomachtiaj Biblia, uelis techpaleuis tiitekitikauan Dios maj tikmatikan timotsakuiliskej. Maj tikelnamikikan tein Dios kiluij Josué: “Nejin amaix tein kipia Tanauatil maj amo kitalkaui motenoj, uan youal uan tonal moneki tikixtajtoltis ika tajtol amo chikauak, uan ijkon uelis tikyekitas keniuj tikyekchiuas nochi tein ompa ijkuiliujtok; porin ijkon tein tikchiuas kuali kisas uan tikchiuas teisa ika tamatilis” (Jos. 1:8). ¿Keniuj komo timomachtiaj Biblia techpaleuia maj tiuelikan timotsakuilikan?

16 Kemej tikitakejya, itech Biblia moajsij neskayomej tein kiyeknextiaj keniuj tein se kichiua uelis tepaleuis oso teualkuilis tein amo kuali. Jiova kichiuak maj nejon neskayomej moijkuilouanij porin uelis techpaleuiskej (Rom. 15:4). Yejua ika moneki tikixtajtoltiskej, timomachtiskej uan inintech titanemiliskej. Maj tiknemilikan keniuj uelis techpaleuiskej tejuan uan tochankauan, uan maj tiktajtanikan Jiova maj techpaleui maj tikchiuakan tein Biblia tamachtia. Komo tikitaj ke ouij techkisa timotsakuiliskej itech seki taman, maj tiktemokan nepaleuil, maj tiktataujtikan Jiova uan maj timochikauakan tikitaskej itech toni taman moneki timopataskej (Sant. 1:5). No techpaleuis komo tiktemouaj okachi tayolmajxitilis itech toamaixuan.

17. ¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kimatikan motsakuiliskej?

17 Tetatmej, ¿keniuj uelis nankinpaleuiskej nanmokoneuan maj kimatikan motsakuiliskej? Namejuan nankimatij ke konemej amo yolij ika nejin kualneskayot, yejua ika moneki nankinkauiliskej se kuali neskayot (Efes. 6:4). Komo nankiitaj ke nanmokoneuan ouij kinkisa motsakuiliskej, ximotajtanikan toni neskayot nankinkauilijtokej. Xikelnamikikan ke motelneki nochipa nantanojnotsaskej, nanmonechikoskej uan nantaueyichiuaskej kemej kalyetouanij. Uan keman monekis, amo xiomeyolouakan nankiniluiskej ke amo uelis kichiuaskej teisa. Jiova kiixtalij toni ueliskiaj kichiuaskej Adán uan Eva uan toni amo. Nejon kinpaleuiskia maj kimatinij ke monekia kipoujkaitaskej itaixyekanalis. No ijkon, keman tetatmej kinmelauaj uan kinkauiliaj se kuali neskayot, uelis kinpaleuis ininkoneuan maj kimatikan motsakuiliskej. Se kitasojtas itaixyekanalis Dios uan se kipoujkaitas itanauatiluan yejua se taman tein kitelpia ipatiuj tein tetatmej uelis kinnextiliskej ininkoneuan (xikonixtajtolti Proverbios 1:5, 7, 8).

18. ¿Keyej moneki kuali tikinixpejpenaskej totasojikniuan?

18 Tiyeskij titetatmej oso amo, tinochin moneki kuali tikinixpejpenaskej totasojikniuan. Komo kitasojtaj Jiova, techyolchikauaskej maj tikixtalikan tikchiuaskej tein kuali uan maj amo timokuejmolkalakikan (Prov. 13:20). Uan no, tiknekiskej tikmatiskej timotsakuiliskej uan timonejnemiltiskej kemej yejuan. Uan yejuan no kinyolchikauas komo kuali timonejnemiltiaj. Komo mojmostaj tiknextiaj ke tikmatij timotsakuiliskej, tikpiaskej itatiochiualis Dios, tiyolpakiskej uan kuali timouikaskej iniuan akin tikintasojtaj.