Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Taixnamikkej tein ika tami, mikilis, senkis tamis

Taixnamikkej tein ika tami, mikilis, senkis tamis

“Taixnamikkej tein ika tami, mikilis, senkis tamis.” (1 COR. 15:26TNM)

1, 2. 1) ¿Keniuj peuak ininnemilis Adán uan Eva? 2) ¿Toni netajtanilmej monankiliskej itech nejin tamachtilis?

KEMAN Dios kinchijchiuak Adán uan Eva, amo moajsia nion teyi tein kinixnamikia. Amo kipiayaj tajtakol uan nemiaj itech se xochital. Kemej ikoneuan Tachijchiujkej, kipiayaj se tel kuali uikalis iuan (Gén. 2:7-9; Luc. 3:38). Tekit tein Dios kinmakaka kinextiaya kanachi xiujmej nemiskiaj (xikonixtajtolti Génesis 1:28). Amo monekia nemiskej nochipaya uan ijkon ‘momoyauaskiaj noyampa taltikpak uan kiixyekanaskiaj’ tein ompa onkaya ijkon kemej Dios kinnauatijka, sayoj ke kemaj monekiskia nemiskej nochipaya uan ijkon ueliskiaj kisentokaskiaj kiyekpiaskej “nochi tein yoltok tein moolinia itech taltikpak”. Adán uan Eva ueliskiaj kisentokaskiaj kichiuaskej nejon nochipaya.

2 Komo ijkon, ¿keyej semi tel taman tein tikitaj axkan? ¿Keyej moajsij miakej tein techixnamikij tein kichiua maj amo tiyolpakikan? ¿Keniuj peuak moajsi taixnamikkej tein okachi amo kuali, mikilis? ¿Toni kichiuas Dios uan ijkon senkis kintamis? Biblia kinankilia nejin uan okseki netajtanilmej. Maj tikitakan toni kijtoua.

DIOS KINMAKAK SE TANEJMACHTILIS IKA NETASOJTALIS

3, 4. 1) ¿Toni Jiova kinnejmachtij Adán uan Eva? 2) ¿Keyej motelnekia maj tatakamatiskiaj?

3 Maski Adán uan Eva ueliskiaj nemiskiaj nochipaya, monekia kichiuaskej seki taman tein kinpaleuiskia maj kisentokanij yoltonij, kemej mijyotiskej, takuaskej, tatayiskej uan kochiskej. Uan tein okachi tayekantoya, monekia kipiaskej se kuali uikalis iuan Jiova, akin kinpaleuiaya maj kisentokaskiaj nemiskiaj (Deut. 8:3). Ueliskiaj kisentokaskiaj nemiskiaj ika yolpakilis komo mokauaskiaj maj Jiova kinixyekanaskia. Tein melauj, achto ke Jiova kichijchiuaskia Eva, senkis kinejmachtij Adán: “Nochi itakilo koujmej tein moajsij itech xochital uelis tikuas hasta tiixuis. Sayoj ke kouit tein kiixnextia taixmatilis ika tein kuali uan tein amo kuali, moneki amo tikuas, porin itech tonal keman tikuas, yekmelauj timomikilis” (Gén. 2:16, 17).

4 “Kouit tein kiixnextia taixmatilis ika tein kuali uan tein amo kuali” kinextiaya ke Dios kinamiki kiixtalis toni kuali uan toni amo kuali. Adán kiajsikamatiaya seki taman toni kuali uan toni amo porin Dios kichijchiujka kemej yejuatsin tamati uan no uelia taixejekouaya. Sayoj ke nejon kouit kinelnamiktiaya Adán uan Eva ke nochipa monekiskia maj Jiova kinixyekanaskia. Komo kikuaskiaj itakilo, kemej yeskia kiluiskiaj Akin kinchijchiuak: “Amo moneki tiktojtokaskej motanauatiluan”. Komo kikauaskiaj Dios kinualkuiliskia tein tel amo kuali yejuan uan ininkoneuan. Uan no, monekiskia momikiliskej ijkon kemej Jiova kinnejmachtijka.

KENIUJ PEUAK MIKILIS

5. ¿Keyej Adán uan Eva amo kitakamatkej Jiova?

5 Adán kimatiltij Eva tanauatil tein Dios kimakaka. Eva kuali kiixmatia nejon tanauatil yejua ika uelik kijtoj kemej kijtouaya (Gén. 3:1-3). Kiluij se kouat tein kijtouaya nejon tanauatil, sayoj ke akin kichiuaya maj tajto nejon kouat yejua Satanás, se ángel akin katka ikonetsin Dios akin kitelnekia kipias tanauatil uan iselti moixyekanas (no xikonita Santiago 1:14, 15). Satanás kinekia kichiuas nejon amo kuali tanejnekilis, yejua ika kijtouilij Dios ke se takajkayaujkej. Kiyekiluij Eva ke amo momikiliskia komo amo tatakamatiskia. Uan no kiluij ke mochiuaskia kemej Dios (Gén. 3:4, 5). Eva kineltokak uan kikuaj takilot, tein ika kinextij ke kinekia iselti moixyekanas. Satepan kiolinij Adán maj no ijkon kichiuani (Gén. 3:6, 17). Satanás kikajkayauak Eva (xikonixtajtolti 1 Timoteo 2:14). Uan maski Adán kimatia ke amo kuali maj kikuanij nejon takilot, kitajtolkakik inamik. Kouat moitaya ke amo taijtakouaya, sayoj ke akin kichiuaya maj tajto katka se tetauelitakej akin nion tepitsin teiknelia uan senkis kimatia tein tel amo kuali tein kiualkuiskia itakajkayaualis.

6, 7. ¿Keniuj Jiova kinmelauak Adán uan Eva?

6 Adán uan Eva kichiujkej inintanejnekilis uan kiixnamikkej Jiova, akin kinmakaka nemilis uan nochi tein kipiayaj. Sayoj ke, Dios kuali kimatia toni mochiujka (1 Crón. 28:9; xikonixtajtolti Proverbios 15:3). Kinkaujka Adán, Eva uan Satanás maj kinextianij keniuj yekmelauj kiitayaj yejuatsin. Kemej tePopaj, tikmatij ke semi kiyolkokoj tein kichiujkej (no xikonita Génesis 6:6). Sayoj ke, kemej Tamelaujkej, monekia kitekitiltis itanauatiluan tein melaujkej uan kintatsakuiltis.

7 Dios kiluijka Adán: “Itech tonal keman tikuas [itakilo kouit tein kiixnextia taixmatilis ika tein kuali uan tein amo kuali], yekmelauj timomikilis”. Adán xa kinemilij ke tajtol “tonal” kijtosnekia yekmelauj se tonal tein kipia 24 horas uan momikiliskia achto ke pankalakiskia Tonaltsin. Sayoj ke tiotakpa, “keman mixpotonia itech tonal”, Jiova oksepa kinnojnotsak Adán uan Eva (Gén. 3:8). Kemej Tamelaujkej akin yolmelauak, achto kikakik tein yejuan monekia kijtoskej tein ika motenpaleuiskiaj (Gén. 3:9-13). Satepan, kintatsakuiltij ika mikilis (Gén. 3:14-19). Sayoj ke komo kinmiktiskia itech nejon tonal, itanejnekilis tein kinpialia taltikpakneminij amo mochiuaskia (Is. 55:11). Yejua ika, maski niman peuak moita tein amo kuali tein kiualkui tajtakol, Jiova kikauak maj Adán uan Eva nemiskiaj seki xiujmej uan ijkon kinpiaskiaj konemej akin ueliskiaj kichiaskej tein kuali satepan. Sayoj ke iixpan Jiova, Adán uan Eva momikilijkej itech tonal keman tajtakojkej. Uan kemej yejuatsin kiita mil xiujmej kemej se tonal, tein melauj momikilijkej itech se “tonal” (2 Ped. 3:8).

8, 9. ¿Keniuj itajtakol Adán kinijtakoj ikoneuan? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

8 ¿Kinijtakoj ikoneuan Adán uan Eva tein yejuan kichiujkej? Kemaj. Itech Romanos 5:12 tatitanil Pablo kimelauak: “Itechkakopaka ne achtopa tagat Adán [...] in tajtakol momauak ya tech nochi senmanauak. Uan [...] ongak mikilis nochi senmanauak ika por ne tajtakol de Adán. Uan no ne mikilis mosouako uan takitskijtinemiko inpan nochi in taltikpakuani porin nochi in taltikpakuani motajtakolmakakke”. Yekinika akin momikilij yejua Abel, akin amo kikauak Dios (Gén. 4:8). Satepan, okseki ikoneuan uan iixuiuan Adán ueuentsintiakej uan momikilijkej. Yejuan amo kiselijkej sayoj mikilis ta no tajtakol. Pablo kijtoua: “Dios kintajtakolkuiltij ya nochi in taltikpakuani itechkakopaka de ne tagat Adán ten amo tatakamatik” (Rom. 5:19). Kemaj, Adán uan Eva kinpanoltilijkej taltikpakneminij tajtakol uan mikilis, ome taixnamikinij tein amo ueli mokixtiliaj. Maski amo senkis tikmatij keniuj Adán kinpanoltilij ikoneuan tajtakol uan mikilis, kemaj moita tein amo kuali tein kiualkui.

9 Yejua ika Biblia kinextia ke tajtakol uan mikilis tamati kemej se taman “tein kipiki nochi xolalmej, uan tein taixtsakua tein tamatajkitil itech nochi altepemej” (Is. 25:7). Nejon tasal tilauak uan tein teijyomiktia kintsonpachojtok nochin taltikpakneminij. Biblia kijtoua ke “itech Adán nochin momikilijtokej” (1 Cor. 15:22TNM). Yejua ika Pablo tajtanik: “¿Akoni nechmakixtis ika nonakayo tein nechuikatok itech mikilis?” (Rom. 7:24TNM). ¿Ueliskia aksa kimakixtis Pablo? *

AMO ONKASOK TAJTAKOL UAN MIKILIS

10. 1) ¿Toni textos kinextia ke Jiova kitamis mikilis? 2) ¿Toni techmachtia nejon versículos kemej tamatij Jiova uan iKonetsin?

10 Kemaj, Jiova ueliskia kimakixtis Pablo. Satepan ke Isaías ika tajtoj “tein kipiki” xolalmej, kijkuiloj: “Yejuatsin kitamis mikilis nochipaya, uan toTajtsin Jiova akin okachi Ueyi Taixyekankej yekmelauj kinuachilis ininixayo nochin” (Is. 25:8). Kemej se tepopaj akin ika yolpakilis kitamia tein kintajyouiltia ininkoneuan uan kinixayojuatsa, Jiova senkis kitamis mikilis tein techpanoltilij Adán. Uan kipia se tapaleuijkej: Jesús. Pablo kijkuiloj: “Ijkon kemej itech Adán nochin momikilijtokej, no ijkon itech Cristo nochin nemiskej” (1 Cor. 15:22TNM). No ijkon, satepan ke Pablo tajtanik akoni kimakixtiskia, yejua tanankilij: “Niktasojkamachilia ke Totajtsin Dios nechmakixtis ika por ichikaualis de Totekotsin Jesucristo” (Rom. 7:25). Moyekita ke maski Adán uan Eva kiixnamikkej Jiova, yejuatsin kisentoka kintasojta taltikpakneminij. Uan Jesús, akin kipaleuij iTajtsin keman kichijchiuak yekinika takat uan yekinika siuat, no kisentoka kintasojta (Prov. 8:30, 31). Sayoj ke, ¿keniuj kinmakixtiskia taltikpakneminij itech tajtakol uan mikilis?

11. ¿Toni kichiuak Jiova uan ijkon kinpaleuiskia taltikpakneminij?

11 Keman Adán tajtakoj, Jiova kitatsakuiltij ika mikilis. Uan nejon kichiuak maj nochin taltikpakneminij kiselianij tajtakol uan mikilis (Rom. 5:12, 16). Biblia kinextia: “Itechkakopaka ne tagat Adán uetsiko ne tatelchiualis inpan nochi in taltikpakuani” (Rom. 5:18). ¿Keniuj Jiova ueliskia kijkuanis nejon tatsakuiltilis kemej amo kitapanauilis itanauatiluan tein okachi kuali? Tanankilil tikajsij itech itajtoluan Jesús: “Nejuatsin ni Yektagatsin [...] niuala [...] para ma niktemakas nonemilis para nikixtauas in tajtakol, uan para nikinmakixtis nijin taltikpakuani” (Mat. 20:28). Kemej Jesús katka se taltikpaknenkej akin amo kipiaya tajtakol, ueliskia “kixtauas ipatiu” tein monekia. ¿Keniuj ijkuak Jesús kitemakak inemilis kemej se taxtauil mochiuak tein kijtoua itanauatiluan Jiova tein melaujkej? (1 Tim. 2:5, 6.)

12. ¿Keniuj ijkuak Jesús kitemakak inemilis kemej se taxtauil mochiuak ijkon kemej kijtoua itanauatiluan Jiova tein melaujkej?

12 Kemej Jesús katka se takat akin amo kipiaya tajtakol, ueliskia nemis nochipaya, ijkon kemej Adán komo amo tajtakoskia. Sayoj ke, Jiova kinejnekia maj noyampa taltikpak moajsinij ikoneuan Adán akin amo kipiaskiaj tajtakol. Yejua ika, kemej Jesús kitasojtaya iTajtsin uan ikoneuan Adán, kitemakak inemilis kemej taltikpaknenkej tein amo kipiaya tajtakol, tein katka kemej nemilis tein Adán kipoloj. Satepan, Jiova kiajokuik kemej se espíritu (1 Ped. 3:18). Keman Jesús kitemakak inemilis tein amo kipiaya tajtakol kemej se taxtauil, mochiuak ijkon kemej kijtoua itanauatiluan Jiova tein melaujkej. Kemej tein motemakak katka ipatiuj tein monekia, Jiova uelik kinkouak taltikpakneminij uan uelik kichiuak maj ueliskiaj kiseliskiaj nemilis tein Adán kipoloj. Uelis tikijtoskej ke Jesús kiixpatak Adán. Pablo kimelaua: “Ijkuiliujtok: ‘Yekinika takat, Adán, mochiuako taltikpaknenkej akin yoltokʼ. Akin ika tamiti Adán mochiuako espíritu tein kitemaka nemilis” (1 Cor. 15:45TNM).

Abel, akin yekinika momikilij, kipaleuis inemilis Jesús tein ika taxtauak (Xikonita párrafo 13)

13. ¿Toni kichiuas “akin ika tamiti Adán” iniuan akin momikilijkejya?

13 Amo uejkaua, “akin ika tamiti Adán”, Jesús, tekitis kemej se ‘espíritu tein kinmakas nemilis’ nochipaya nochin ikoneuan Adán. Uan kemej tel miakej momikilijkejya, kinajokuis uan ijkon nemiskej nikan taltikpak (Juan 5:28, 29).

14. ¿Keniuj kinkixtiliskej taltikpakneminij tajtakol tein kiselijkej?

14 ¿Uan keniuj kinkixtiliskej taltikpakneminij tajtakol tein kiselijkej? Jiova kiixtalij se Tekiuajyot ne iluikak kampa taixyekana “akin ika tamiti Adán” uan 144,000 akin kinixpejpenkej itech taltikpakneminij (xikonixtajtolti Apocalipsis 5:9, 10). Nejin 144,000 tekiuanij senkis kimatiskej toni kijtosneki maj se tajtakojkej, porin yejuan no katkaj tajtakouanij. Itech mil xiujmej, yejuan uan Jesús kinpaleuiskej taltikpakneminij maj kipiakan nemilis tein amo kipia tajtakol (Apoc. 20:6).

15, 16. 1) ¿Toni kijtosneki “taixnamikkej tein ika tami, mikilis”, uan kemanian tamis? 2) Ijkon kemej kijtoua 1 Corintios 15:28, ¿toni kichiuas Jesús?

15 Keman tamisya mil xiujmej, taltikpakneminij tatakamatinij amo kipiaskejok tajtakol uan mikilis. Pablo kijtoua: “Ijkon kemej itech Adán nochin momikilijtokej, no ijkon itech Cristo nochin nemiskej. Sayoj ke sejsemej kemej ixyetok mochiuas: Cristo kemej yekinika takilot, satepan akin iuan pouij Cristo [akin iuan tekiuajtiskej] itech iyetolis. Satepan, tamilis, keman kimaktilis tekiuajyot iDios uan iTajtsin, keman senkis kinixpolos nochin tekiuajyomej uan nochi tanauatil uan chikaualis. Porin yejua moneki taixyekanas hasta keman Dios kintalisya nochin taixnamikinij imetstampa. Uan taixnamikkej tein ika tami, mikilis, senkis tamis” (1 Cor. 15:22-26TNM). Kemej tikitaj, “taixnamikkej tein ika tami”, tein kijtosneki, mikilis tein techpanoltilij Adán, senkis tamisya. ‘Tein kinpiki’ oso kintsonpachojtok nochin taltikpakneminij amo moajsisok (Is. 25:7, 8).

16 Tatitanil Pablo kisentoka kijtoua: “Kuak Totajtsin Dios kichiualtis ke nochi ma kitakamatikan Cristo, ijkuakon Cristo, Yejuatsin Ikonetsin Dios, motemaktis inauaktsinko Itajtsin Dios uan kimaktilis nochi in uelilis ten kimaktilijka ya [...]. Uan ijkon mochiuas para ke Totajtsin Dios Yejuatsin kisenpixtinemis nochi uelilis ten ongak uan no Yejuatsin tayekantinemis ipan nochi ten ongak” (1 Cor. 15:28). Itekiuajyo Jesús kichiuasya tein mochiaya maj kichiua. Ika yolpakilis, yejua kikepilis Jiova tanauatil tein kimakaka uan imako kinkauas taltikpakneminij akin kipiaskejya nemilis tein amo kipia tajtakol.

17. ¿Toni kipanos Satanás?

17 ¿Uan toni kipanos Satanás, akin itajtakol nochi tein amo kuali tein kinpanoua taltikpakneminij? Tanankilil tikajsij itech Apocalipsis 20:7-15. Keman tamis mil xiujmej, kikauaskej maj kiyejyeko kinkajkayauas taltikpakneminij akin amo kipiaskejok tajtakol, itech tayejyekolis tein ika tamisya. Satepan, yejua uan nochin akin kitojtokaskej senkis kinixpoloskej. Itech Biblia, nejon senkis ixpoliuilis kitokaytia, “ika ojpa mikilis” (Apoc. 21:8). Nejon mikilis amo keman “senkis tamis”, porin akin kipiaskej nejon mikilis amo keman oksepa nemiskej, ta kisentokaskej moajsiskej mikemej nochipaya. Sayoj ke akin kitasojtaj Jiova uan kitekitiliaj nochipaya, amo kinijtakos “ika ojpa mikilis”.

18. ¿Keniuj motamichiuas tekit tein Dios kimakaka Adán?

18 Nochin taltikpakneminij amo kipiaskejok tajtakol uan Jiova kinselis kemej akin uelis kipiaskej nemilis nochipaya. ¡Amo onkasok nion se taixnamikkej! Tekit tein Jiova kimakaka Adán motamichiuas maski amo itechkopa. Noyampa taltikpak moajsiskej ikoneuan, akin kinyolpaktis kiyekpiaskej taltikpak uan tapialmej. ¡Semi techyolpaktia tikmatiskej ke Jiova kijkuanis mikilis, taixnamikkej tein ika tami!

^ párr. 9 Keman ininka tajtoua tamatinij akin kitemouaj kimelauaskej keyej tiueuentsintiaj uan timomikiliaj, amaix Perspicacia para comprender las Escrituras kijtoua: “Amo kiitaj ke yejua Tachijchiujkej akin kintatsakuiltij ika mikilis yekinika takat uan yekinika siuat uan kichiuak maj nejon tatsakuiltilis mochiuani kemej taltikpaknenkej amo uelis senkis kiajsikamatis” (volumen 2, página 1,200).