Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj tikakikan uan maj tikajsikamatikan tein kijtosneki

Maj tikakikan uan maj tikajsikamatikan tein kijtosneki

“Xinechkakilikan nannochin, uan xikajsikamatikan.” (MAR. 7:14)

1, 2. ¿Keyej miakej akin kikakkej Jesús amo kiajsikamatkej tein tamachtij?

XA TIKAKIJ ke aksa technojnotsa, uan hasta tikakij keniuj techiluijtok teisa, sayoj ke amo techpaleuis komo amo tikajsikamatij tein techiluijtok (1 Cor. 14:9). No ijkon, Jesús tel miakej kinnojnotsak itech tajtol tein ueliskiaj kiajsikamatiskej, sayoj ke amo nochin kiajsikamatkej tein kijtosnekia. Yejua ika kijtoj: “Xinechkakilikan nannochin, uan xikajsikamatikan” (Mar. 7:14).

2 ¿Keyej miakej amo kiajsikamatkej tein Jesús tamachtij? Porin sekin kipiayajya tein kineltokayaj uan amo kipiayaj kuali ininyolo. Jesús kijtoj tein kichiuayaj: “Nankauilchiuke keme amo kualtiaskia in tanauatil de Dios para iixpatka nankitakamatiske in tanauatilme de [...] judíos” (Mar. 7:9). Tein melauj, nejon taltikpakneminij amo kitemouayaj kimatiskej toni kijtosnekia itajtoluan, nion kinekiaj kipataskej tein momattoyaj kichiuaskej uan tein kinemiliayaj. Ika ininnakasuan kikakiaj tein Jesús kijtouaya, sayoj ke itech ininyolojuan amo kiajsikamatiaj (xikonixtajtolti Mateo 13:13-15). ¿Toni uelis techpaleuis maj nochipa tikajsikamatikan tein Jesús tamachtij?

TONI TECHPALEUIS MAJ TIKAJSIKAMATIKAN TEIN TAMACHTIJ JESÚS

3. ¿Keyej imomachtijkauan Jesús uelik kiajsikamatkej tein tamachtiaya?

3 Moneki tiktojtokaskej ininneskayo imomachtijkauan Jesús akin katkaj yolyemankej. Jesús kiniluij: “Yolpakij nanmoixtololouan porin tachiaj uan yolpakij nanmonakasuan porin takakij” (Mat. 13:16TNM). ¿Keyej yejuan kemaj uelik kiajsikamatkej itajtoluan Jesús? Yekinika, porin kichiujkej netajtanilmej uan kitemojkej tein yekmelauj kijtosnekia itajtoluan Jesús (Mat. 13:36; Mar. 7:17). Ojpatika, kiselijkej yankuik taman tein momachtijtoyaj uan kisentilijkej ika tein kimatiajya (xikonixtajtolti Mateo 13:11, 12). Uan expatika, kinekiaj kitekitiltiskej tein kikakiaj uan kiajsikamatiaj amo sayoj itech ininnemilis, ta no kinekiaj ika kinpaleuiskej oksekin (Mat. 13:51, 52).

4. Xikonijto eyi taman tein techpaleuia maj tikajsikamatikan neskayomej tein Jesús kijtoj.

4 Komo tiknekij tikajsikamatiskej neskayomej tein Jesús kijtoj, moneki tiktojtokaskej ininneskayo imomachtijkauan. No moneki tikchiuaskej eyi taman. Yekinika, moneki tikixtaliskej tiempo keman timomachtiskej tein Jesús kijtoj, tiktemoskej okachi tamachtilis komo tikpiaj netajtanilmej uan itech titanemiliskej tein timomachtiaj. Ijkon tikseliaj taixmatilis (Prov. 2:4, 5). Ojpatika, moneki tikitaskej keniuj nejon taixmatilis mouika iuan tein tikmatijya uan maj tiknemilikan keniuj techpaleuia. Nejon kijtosneki taajsikamatilis (Prov. 2:2, 3). Uan expatika, moneki tiktekitiltiskej tein timomachtijkej, tein kijtosneki, maj tikchiuakan itech tonemilis. Ijkon tiknextiaj ke tikpiaj tamatilis (Prov. 2:6, 7).

5. Xikonijto se neskayot tein kinextia keniuj tataman kijtosneki taixmatilis, taajsikamatilis, uan tamatilis.

5 ¿Keniuj tataman kijtosneki taixmatilis, taajsikamatilis uan tamatilis? Maj tikijtokan se neskayot: maj tiknemilikan ke tiijkatokej tatajko ojti kampa panouaj teposmej uan se ueyi tepos ijsiujka ualajtok kampa ika tiyetokej. Yekinika, tikitaj ke ualajtok se ueyi tepos, nejon kijtosneki taixmatilis. Ompa, tikmatij ke komo amo timoajchiuaj, ueyi tepos uelis techtopeuas, nejon kijtosneki taajsikamatilis. Yejua ika, ijsiujka timoajchiuaj, nejon kijtosneki tamatilis. Yejua ika Biblia kiyeknextia ke moneki amo tikpoloskej “tamatilis tein uelis se kitekitiltis”, porin uelis techpaleuis maj timakisakan (Prov. 3:21, 22; 1 Tim. 4:16).

6. ¿Toni naui netajtanilmej tiknankiliskej keman timomachtiskej chikome neskayomej tein Jesús kijtoj? (Xikonita  recuadro.)

6 Itech nejin tamachtilis uan itech okse, tikitaskej chikome neskayomej tein Jesús kijtoj. Keman tikitstiyaskej sejse, tiknankiliskej nejin netajtanilmej: ¿Toni kijtosneki? (Nejin techpaleuis maj tikselikan taixmatilis.) ¿Keyej Jesús kijtoj nejin neskayot? (Nejin techpaleuis maj tikpiakan taajsikamatilis.) ¿Keniuj nejon tamachtilis uelis tiktekitiltiskej itech tonemilis uan ika tikinpaleuiskej oksekin? (Nejon kijtosneki tamatilis.) ¿Uan toni techmachtia kemej tamati Jiova uan Jesús?

MOSTAZAJTET

7. Xikonmelaua toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj mostazajtet.

7 (Xikonixtajtolti Mateo 13:31, 32, TNM.) ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj mostazajtet? Mostazajtet kiixnextia kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot uan nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo. Ijkon kemej mostazajtet tein “okachi tsikitsin ke nochi okseki xinachmej”, nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo semi tsikitsin katka keman peuak itech xiuit 33 itech totonaluan. Sayoj ke tanojnotsalis tapaleuij maj ijsiujka moskalti kemej amo akin kinemiliaya (Col. 1:23). Semi tapaleuij maj moskaltiani porin Jesús kijtoj ke “totomej tein patantinemij” uelik kiajsikej “nepaleuil itech imakoujyo”. Nejin kinixnextia akin kipiaj kuali ininyolo akin kiajsij tamachtilis tein kemej yeskia takual uan kipiaj nepaleuil itech nechikol (no xikonita Ezequiel 17:23).

8. ¿Keyej Jesús kijtoj neskayot kampa ika tajtoj mostazajtet?

8 ¿Keyej Jesús kijtoj nejin neskayot? Ika nejon kinextij ke ijkon kemej semi se kimoujkaita keniuj moskaltia mostazajtet, no ijkon iTekiuajyo Dios ueli moskaltia, temaka nepaleuil uan kipanauia nochi tein tatsakuilia. Itech xiuit 1914 uan hasta axkan, semi se kimoujkaita keniuj ijsiujka moskaltiani nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo (Isa. 60:22). Akin pouij itech nejon nechikol, kiseliaj tein kinpaleuia maj amo kipolokan ininkuali uikalis iuan Jiova (Prov. 2:7; Is. 32:1, 2). Uan no, moitani ke nion taixnamikilis ueli kitsakuilia maj nechikol kisentoka moskalti (Is. 54:17).

9. 1) ¿Toni techmachtia neskayot kampa Jesús ika tajtoj mostazajtet? 2) ¿Toni techmachtia kemej tamati Jiova uan Jesús?

9 ¿Toni techmachtia nejin neskayot? Xa tinemij kampa amo moajsij miakej itaixpantijkauan Jiova uan kampa amo moita maj ijsiujka momiakilikan. Maski ijkon, komo tikelnamikij ke Tekiuajyot ueli kipanauia nochi tein tatsakuilia, techmakas chikaualis tein techpaleuis maj titaxikokan. Kemej neskayot, keman tokniuj Edwin Skinner ajsik itech altepet India itech xiuit 1926, semi amo miakej itaixpantijkauan Jiova moajsiaj ompa. Keman peuak, amo miakej motokiayaj itech nechikol uan tekit moitaya kemej yeskia se tatok tein tsoyotik. Sayoj ke tokniuj kisentokak tanojnotsak uan kiitak keniuj kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot kipanauiaya tein tatsakuiliaya. Axkan, itech nejon altepet moajsij panoua 37,000 itaixpantijkauan Jiova uan panoua 108,000 mosentilijkej itech iTakualis toTekotsin itech xiuit 2013. No moajsij neskayomej tein kinextiaj keniuj mopatauani iTekiuajyo Dios. Itech xiuit keman tokniuj Skinner ajsik India, peuak tanojnotsalis ompa Zambia. Axkan ompa moajsij panoua 170,000 itaixpantijkauan Jiova uan 763,915 mosentilijkej itech iTakualis toTekotsin itech xiuit 2013, tein kijtosneki ke 1 itech 18 taltikpakneminij mosentilijkej. ¡Semi se kimoujkaita keniuj moskaltij!

TEIN KIPOSONALTIA PANTIXTI

10. ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj tein kiposonaltia pantixti?

10 (Xikonixtajtolti Mateo 13:33, TNM.) ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj tein kiposonaltia pantixti? Nejin neskayot no kiixnextia kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot uan nepaleuil tein kitemaka. “[Pan]tixti” kinixnextia nochin akin nemij itech altepemej, uan keman pantixti posoni kiixnextia keniuj kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot noyampa momoyaua ika tanojnotsalis. Keman mostazajtet moskaltia ueli moita, sayoj ke keman pantixti posoni yekinika amo moita. Hasta tepitsin satepan ueli moita ke posonik.

11. ¿Keyej Jesús kijtoj neskayot kampa ika tajtoj tein kiposonaltia pantixti?

11 ¿Keyej Jesús kijtoj nejin neskayot? Kinextijtoya ke kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot ueli momoyaua “nonouiyampa de nochi senmanauak” uan kichiua maj mopatakan taltikpakneminij (Hech. 1:8). Semi melauak ke yekinika amo nochipa ueli moita keniuj tamachtilis kipata ininnemilis. Sayoj ke tikmatij ke kemaj mochiua, amo sayoj porin noyampa miakej kiselijtokej kuali tanauatilmej, ta no porin kipataj ininnemilis (Rom. 12:2; Efes. 4:22, 23).

12, 13. Xikonijto neskayomej tein kinextia ke tanojnotsalis momoyauani ijkon kemej tein kiposonaltia pantixti.

12 Miakpa, amo niman moita tein kuali tein kiualkui tanojnotsalis. Kemej neskayot, itech xiuit 1982, namikuanij Franz uan Margit akin yetoyaj Betel ompa Brasil, tanojnotsatoj itech se xolalkonet. Yejuan miakej kinmachtiayaj ika Biblia, sekin katkaj se siuat uan naui ikoneuan. Okichpil akin tayekanaya, akin kipiaya 12 xiujmej, semi pinauaya uan miakpa motatiaya keman yayaj momachtitij. Kemej namikuanij kintitankej okseko maj tapaleuitij, amo uelik kisentokakej kinmachtijkej. Sayoj ke veinticinco xiujmej satepan, takalpanotoj itech nejon xolal, uan semi yolpakkej kiitaskej ke axkan yetoya se nechikol kampa moajsiaj 69 tanojnotsanij, 13 kichiujtoyaj tekit kemej precursor regular, uan kipiayaj se yankuik Kali kampa tiMosentiliaj. Uan nejon okichpil akin semi pinauaya axkan yejua kinixyekanaya oloch tayekananij itech nechikol. Ijkon kemej tein kiposonaltia pantixti tein Jesús ika tajtoj itech neskayot, kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot mopatauak uan kipatak ininnemilis tel miakej.

13 Chikaualis tein kipia kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot ueli kipata ininnemilis taltikpakneminij, hasta itech altepemej kampa tekiuanij kitaliaj tanauatil maj amo tanojnotsakan. Miakpa semi se kimoujkaita keniuj momoyauani tamachtilis itech nejon altepemej. Kemej neskayot, maj tikitakan tein panoua Cuba. Ompa peuak tanojnotsaj itech xiuit 1910, uan tokniuj Russell takalpanoto itech xiuit 1913. Maski yekinika semi yolik momiakiliayaj tokniuan, axkan moajsij panoua 96,000 tanojnotsanij akin kiteixmatiltiaj kuali tanauatilmej, uan 229,726 mosentilijkej itech iTakualis toTekotsin itech xiuit 2013, tein kijtosneki ke 1 itech 48 taltikpakneminij mosentilijkej. Uan maski itech altepemej kampa tekiuanij amo kintakaualtiaj tokniuan maj tanojnotsakan, kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot moteixmatiltiani hasta itech xolalmej kampa tokniuan akin ompa nemij kinemiliayaj ke amo semi ueliskia motanojnotsas (Ecl. 8:7; 11:5). *

14, 15. 1) ¿Keniuj techpaleuia neskayot kampa Jesús ika tajtoj tein kiposonaltia pantixti? 2) ¿Toni techmachtia kemej tamati Jiova uan Jesús?

14 ¿Keniuj techpaleuia nejin neskayot? Keman tiknemiliaj tein kijtosneki neskayot tein kijtoj Jesús, tikajsikamatij ke amo moneki techteltekipachos keniuj kinmatiltiskej kuali tanauatilmej ika Tekiuajyot tel miakej taltikpakneminij akin ayamo kikakinij. Jiova ueli kichiua nochi tein moneki. Sayoj ke ¿toni tekit moneki tikchiuaskej tejuan? ITajtol Dios technankilia: “Kualkan xiktoka moxinach, uan hasta tiotak amo ximomaseui; porin amo tikmati kani kuali kisas nejin, nikan oso nepa, oso nochi ojkan kuali kisas” (Ecl. 11:6). Uan no, moneki nochipa tiktajtaniskej Jiova maj kitiochiua tanojnotsalis, okachiok itech altepemej kampa tekiuanij kitaliaj tanauatil maj amo tanojnotsakan (Efes. 6:18-20).

15 Uan no, moneki amo timosenkauaskej komo amo tikitaj maj kuali tanankilikan keman titanojnotsaj. Maj amo tikitakan ke amo tapaleuia “tonalmej keman peua tein amo ueyi” (Zac. 4:10). Satepan, tein kuali tein kiualkui tanojnotsalis xa yeski okachi kuali ke tein tiknemiliayaj (Sal. 40:5; Zac. 4:7).

TANAMAKAKEJ AKIN UEJUEJKA YAJTINEMIA UAN TEISA TEL PATIYOJ TEIN TALPACHIUJTOK

16. 1) ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj se tanamakakej? 2) ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj teisa tel patiyoj tein talpachiujtok?

16 (Xikonixtajtolti Mateo 13:44-46, TNM.) ¿Toni kijtosneki neskayot kampa Jesús ika tajtoj se tanamakakej akin uejuejka yajtinemia uan teisa tel patiyoj tein talpachiujtok? Itech yekinika siglo, seki tanamakanij tel uejuejka yayaj kitemotij tein okachi kuali tetsitsin tein petanij. Tanamakakej akin Jesús ika tajtoj itech neskayot, kinixnextia taltikpakneminij akin kipiaj kuali ininyolo akin kitemojtinemij tamachtilis tein melauak. Uan “tetsin tein petani tein tel patiyoj” kiixnextia tamachtilis tein melauak ika Tekiuajyot. Keman tanamakakej kiitak ke nejon tetsin kitelpiaya ipatiuj, “niman” kinamakak nochi tein kipiaya uan ijkon ueliskia kikouas. Jesús no ika tajtoj se takat akin tekitia milaj akin kiajsik teisa tel patiyoj tein ‘talpachiujtoya’. Nejin takat amo kitemojtoya nejon tein tel patiyoj kemej kichiuak tanamakakej, sayoj ke yejua no kinekik kinamakas “nochi” tein kipiaya uan ijkon ueliskia iaxkatis.

17. ¿Keyej Jesús kijtoj neskayot kampa ika tajtoj tanamakakej uan teisa tel patiyoj tein talpachiujtok?

17 ¿Keyej Jesús ika tajtoj nejin ome neskayomej? Kinextijtoya ke tataman kemej se kiajsi tamachtilis tein melauak. Sekin kitemojtokej uan kemej yeskia uejuejka moneki yaskej uan ijkon uelis kiajsiskej. Oksekin kiajsij maski amo kitemojtokej, xa porin aksa kinnojnotsak. Maski tataman kemej kiajsikej, sejse takat akin ika motajtoua itech ome neskayomej, kiitakej ke tein kiajsikej kitelpiaya ipatiuj uan kiixtalijkej kichiuaskej miak taman maski ouij uan ijkon ueliskiaj kipiaskej nejon.

18. 1) ¿Keniuj techpaleuiaj ome neskayomej tein Jesús kijtoj? 2) ¿Toni techmachtia kemej tamati Jiova uan Jesús?

18 ¿Keniuj techpaleuiaj nejin ome neskayomej? (Mat. 6:19-21.) Maj timotajtanikan: “¿No nitanemilia kemej nejon ome takamej? ¿Nikita tamachtilis tein melauak kemej se teisa tein kitelpia ipatiuj? ¿Nikixtalia nikchiuas miak taman maski ouij uan ijkon uelis nikpias, oso nikaua maj nechtsakuili okseki taman, kemej nimoteltekipachos keniuj nimoixpanoltis?” (Mat. 6:22-24, 33; Luc. 5:27, 28; Filip. 3:8). Komo techyolpaktia maj tikajsinij tamachtilis tein melauak, tikixtaliskej tiktayekanaltiskej itech tonemilis.

19. ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

19 ¿Kuali tikakkej uan tikajsikamatkej tein kijtosneki neskayomej tein tikitakej? Komo ijkon, amo sayoj uelis tikmelauaskej, ta no tikchiuaskej itech tonemilis tein techmachtia. Itech okse tamachtilis tikitaskej okseki eyi neskayomej uan no tikitaskej toni techmachtia.

^ párr. 13 No ijkon panouani Alemania oriental (Anuario 1999, página 83), Argentina (Anuario 2001, página 186, recuadro), Papúa Nueva Guinea (Anuario 2005, página 63) uan isla de Robinson Crusoe (La Atalaya 15 de junio de 2000, página 9).