Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

“Ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis”

“Ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis”

“Kachi ok ximoyolchikauakan uan xiajkotachiakan porin ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis.” (LUC. 21:28)

NEKUIKATILMEJ 49 UAN 43

1. ¿Toni mochiuak ompa Jerusalén itech xiuit 66? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

 ITECH xiuit 66, se taixyekankej romano akin motokaytiaya Floro kiichtekik tel miak tomin itech templo tein moajsia Jerusalén. Kemej judíos tel kualankej, kinmiktijkej tel miakej tateuianij romanos uan kiixnamikkej akin tekiuajtia Roma. Ayamo ajsia eyi metsti satepan, tekiuaj romano Cestio Galo kiyoualoj xolal ika 30,000 tateuianij. Judíos taixnamikinij motatijkej itech templo. Itech amo miak tonalmej, tateuianij romanos ajsikej itech tepamit tein kiyoualouaya xolal. Nochin akin nemiaj ompa motelmoujtiayaj. Komo tejuatsin ompa tionyetoskia, ¿keniuj tionmomachiliskia?

2. 1) ¿Toni monekia kichiuaskej akin kichiuayaj kemej Cristo keman kiitaskiaj ke kiyoualojkej Jerusalén? 2) ¿Keniuj uelik kiskej itech xolal?

2 Miak xiujmej achto, Jesús kinnejmachtijka imomachtijkauan tein panoskia. Kiniluij: “Kuak nankitaske ke in pueblo Jerusalén kiyeualojtokke ya miak soldados, ijkuakon kuali xikmatikan ya ke kitamiuejuelotij ya in pueblo de Jerusalén. Ijkuakon namechilia ke nekes ten kalyetokke Judeajkopaka, ma niman cholokan uan ma yakan ne tepepan. Uan nekes ten kalyetokke Jerusalénkopaka, yejuan nojonkes moneki ma kisakan de ompa” (Luc. 21:20, 21). Sayoj ke ¿keniuj ueliskiaj kisaskej komo nochi xolal kiyoualojtoyaj tateuianij? Jesús kijtojka ke nejon taixnamikilis motokotsoskia, tein kijtosneki ke motsakuiliskia (Mat. 24:22). Uan yejua nejon mochiuak. Se tonal, romanos kiskej Jerusalén. Nejon kinpaleuij akin yekmelauj kichiuayaj kemej Cristo maj kitakamatinij uan maj cholouanij itech tepemej. Ijkon uelik kiskej. * Itech xiuit 70, romanos oksepa mokepkej Jerusalén, uan ijkuak kemaj kiixpolojkej. Sayoj ke nochin akin kitakamatkej Jesús makiskej.

3. 1) ¿Toni tikpanotij amo uejkaua? 2) ¿Toni ika titajtoskej itech nejin tamachtilis?

3 Amo uejkaua no tikpanoskej se taman kemej nejon. ¿Toni? “Okachi ueyi tajyouilis”, tein mochiuas keman amo akin kichixtos. Maj tikelnamikikan ke keman Jesús kiniluij imomachtijkauan toni mochiuaskia itech xolal Jerusalén uan tein yejuan monekia kichiuaskej, no ika tajtojtoya tein mochiuas itech totonaluan (Mat. 24:3, 21, 29TNM). Itech yekinika siglo, itatojtokakauan Cristo akin tatakamatkej makiskej keman kiixpolojkej Jerusalén. Uan itech totonaluan, “uel miak tagayot” makisaskej keman ixpoliuis nochi tein kiixyekana Satanás (xikonixtajtolti Apocalipsis 7:9, 13, 14). Komo tiknekij timakisaskej, motelneki maj tikajsikamatikan tein Biblia kijtoua ke mochiuati. Itech nejin tamachtilis ika titajtoskej tein amo uejkaua mochiuas uan tein monekis tikchiuaskej.

KENIUJ PEUAS OKACHI UEYI TAJYOUILIS

4. ¿Keniuj peuas okachi ueyi tajyouilis?

4 Okachi ueyi tajyouilis peuas keman ixpoliuiskej nochin taneltokalismej tein amo melaujkej. Itech Biblia, nochin taneltokalismej tein amo melaujkej moixmatij kemej “ueyi pueblo Babilonia” tein “kinixyekantinemi nochi ne siuaauilnemini” (Apoc. 17:5-7). ¿Keyej moijtoua ke tamatij kemej se siuaauilnenkej? Porin taixyekananij itech nejon taneltokalismej amo kitakamatij Dios. Yejuan kinpaleuiaj taltikpaktekiuajyomej uan amo kipaleuiaj Jesús uan iTekiuajyo. Uan no, amo kichiuaj miak taman tein tamachtia Biblia porin kinekij okachi moueyitaliskej. Yejuan amo chipauak inintaueyichiualis, amo kichiuaj kemej tokniuan taixpejpenalmej (2 Cor. 11:2; Sant. 1:27; Apoc. 14:4). Sayoj ke ¿akoni kinixpolos nochin taneltokalismej tein amo melaujkej? Biblia kijtoua ke yeski “majtakti ikuakuau” se chichiltik “ueyi okuilin”, oso tapial. Nejon tapial kiixnextia Organización de las Naciones Unidas, uan majtakti ikuaomiyouan kiixnextia nochin tekiuajyomej tein pouij ompa. Biblia kijtoua ke Jiova kichiuas maj nejon tekiuajyomej kinixpolokan nochin taneltokalismej tein amo melaujkej (xikonixtajtolti Apocalipsis 17:3, 16-18).

5, 6. ¿Keniuj tikmatij ke keman ixpoliuiskej taneltokalismej tein amo melaujkej amo momikiliskej nochin akin ompa pouij?

5 Keman ixpoliuiskej nochin taneltokalismej tein amo melaujkej, ¿momikiliskej nochin akin ompa pouij? Amo. ¿Keniuj tikmatij? Porin Biblia kijtoua ke seki taixyekananij itech taneltokalismej yoltoskejok uan kinextiskej ke amo keman tapaleuijkej itech taneltokalismej tein amo melaujkej. Yejua nejon kijtosnekia Zacarías keman kijtojka ke aksa akin pouia iniuan taneltokalismej tein amo melaujkej kijtos: “‘Amo nitanauatijkej. Nejua nimilajtekitikej, porin se takat nechkouak keman katka nitelpochokʼ. Uan komo aksa kitajtania: ‘¿Uan keyej titakojkokol moajkoltipan?’, yejua tanankilis: ‘Nejin nechchiuilijkej ininchan akin nechtasojtayaj’” (Zac. 13:4-6).

6 ¿Toni kipanos ixolal Dios keman ixpoliuiskej taneltokalismej tein amo melaujkej? Jesús kijtoj: “Tein melauj, komo amo motokotsoskiaj nejon tonalmej, amo akin momakixtiskia; sayoj ke kemej moajsiskej taixpejpenalmej, nejon tonalmej motokotsoskej” (Mat. 24:22TNM). Itech inintonaluan yekinika itatojtokakauan Cristo, Jiova kichiuak maj motokotsouanij, oso motsakuilianij tonalmej keman kiixnamikkej Jerusalén. Nejon tapaleuij maj cholouanij “taixpejpenalmej”, tein kijtosneki, tokniuan akin kichiayaj yaskej iluikak. Itech totonaluan no panos kemej nejon. Jiova amo kikauas maj tekiuajyomej kinixpolokan “taixpejpenalmej”. Yejuatsin kichiuas maj motsakuili yekinika taman tein ika peuas okachi ueyi tajyouilis uan ijkon kimatampauis ixolal. Satepan keman panos nejin yekinika taman, taseujtos seki tonalmej.

KEMAN MONEXTIS AKONI KITASOJTA JIOVA UAN TONI KINAMIKI KISELIS SEJSE

7, 8. 1) ¿Toni monekis tikchiuaskej keman motsakuilis taixnamikilis tein kipanoskej taneltokalismej? 2) ¿Keyej tonemilis yeski taman itech nejon tonalmej?

7 Satepan ke ixpoliuiskej taneltokalismej tein amo melaujkej monekis tiknextiskej ox yekmelauj tiktasojtaj Jiova. Tel miakej taltikpakneminij kitemoskej nepaleuil itech “tepejxime”, tein kijtosneki, uejueyi nechikolmej tein kipiaj miak chikaualis nikan taltikpak (Apoc. 6:15-17). Sayoj ke tejuan tiktemoskej inepaleuil Jiova. ¿Moneki tikchiaskej maj ijkuak tel miakej taltikpakneminij mochiuakan itekitikauan Jiova? Amo. Itech xolal Jerusalén, keman motsakuilij yekinika taixnamikilis, tel miakej judíos amo mochiujkej itatojtokakauan Cristo, ta akin katkajya itatojtokakauan kitakamatkej Jesús uan kiskej itech xolal. No ijkon, keman taixnamikilis tein kipanoskej taneltokalismej motsakuilis, amo tikchiaj maj tel miakej mochiuakan itekitikauan Jiova, ta tiitekitikauan monekis tiknextiskej ke tiktasojtaj yejuatsin uan ke tikinpaleuiaj tokniuan taixpejpenalmej (Mat. 25:34-40TNM).

Ijkuak, monekis tiknextiskej ke tiktasojtaj Jiova uan tikinpaleuiaj tokniuan taixpejpenalmej

8 ¿Uan toni panos itech nejon tonalmej? Amo senkis tikmatij. Sayoj ke xa tel ouij se moixpanoltis uan xa monekis tikauaskej miak taman. Itech xolal Jerusalén, akin kichiuayaj kemej Cristo monekik kisaskej ininchan uan kipanoskej tel miak ouijkayomej (Mar. 13:15-18). Yejua ika moneki timotajtaniskej: “¿Uelis nikauas miak taman tein nikpia? ¿Nikixtalia nikchiuas tein yeski tein nechpaleuis maj amo nikaua Jiova?”. Xa amo tiknemilianij, sayoj ke ijkuak, sayoj tejuan tiktekitilijtoskej toDios. Uan monekis tikchiuaskej maski tikpanotoskej miak ouijkayomej, ijkon kemej kichiuak Daniel (Dan. 6:10, 11).

Yeskij tonalmej keman ejkosya “tamilis”

9, 10. 1) ¿Toni tikteixmatiltiskej itech okachi ueyi tajyouilis? 2) ¿Toni kichiuaskej akin techixnamikij?

9 Itech okachi ueyi tajyouilis amo tikteixmatiltiskejok “kuali tanauatilmej ika tekiuajyot”. Ijkuak, tamisya tonalmej keman monekia motanojnotsas. Yeskij tonalmej keman ejkosya “tamilis” (Mat. 24:14TNM). Ika yolchikaualis tikinmatiltiskej nochin taltikpakneminij toni kinpanoti. Xa nejin tein tikinmatiltiskej kinextis ke nochi tein kiixyekana Satanás senkis ixpoliuis. Apocalipsis 16:21 kijtoua ke taltikpakneminij kiitaskej nejin tanauatil kemej yeskia uejueyi tejsiuit uan kiuijuikaltiskej Dios.

10 Keman akin techixnamikij kikakiskej nejin tanauatil, ¿toni kichiuaskej? Ezequiel kijtojka tein kinemiliskej se oloch altepemej tein moixmatij kemej Gog tein poui Magog: “Nitateuiti kampa moajsi xolal tein amo kipia itatsakuil. Niyas nikinixnamikitiuj akin kipiaj yekyetolis, akin yolseujkanemij, nochin yejuan amo kipiaj tepamit tein kiyoualoua ininxolal, amo kipiaj tepostatsakuilmej uan puertas”. Ijkon kemej kijtoj Ezequiel, Gog kinekis kinteuis uan kintamitakuilis itekitikauan Dios, porin kinitas kemej “se xolal tein kisas itech xolalmej, se tein kisentilijtok tein patiyoj uan motaaxkatilijtok, akin nemij tatajkoyampa itech taltikpak” (Ezeq. 38:10-12). Itekitikauan Dios moajsiskej “tatajkoyampa itech taltikpak”, tein kijtosneki ke nochin uelis kiitaskej ke tamamej. Nejon kichiuas maj xolalmej kitelnekikan kinixnamikiskej tokniuan taixpejpenalmej uan akin kinpaleuiaj.

11. 1) ¿Toni moneki tikmatiskej kemej motojtokatiyas nochi tein mochiuas itech okachi ueyi tajyouilis? 2) ¿Toni kichiuaskej akin kiixnamikij Dios keman kiitaskej “tetsaukatekime”?

11 ¿Toni panos satepan? Biblia kijtoua ke mochiuas miak taman, sayoj ke amo kijtoua keniuj motojtokatiyas. Xa seki taman mosenchiuas. Keman Jesús ika tajtoj itamilis nochi tein kiixyekana Satanás, kijtoj: “Nankimoukaitaske ne uejueyi tetsaukatekime ten mochiuakiu ipan in tonaltsin uan ipan in metsti uan inpan in sitalime. Uan nankitaske ke in taltikpakuani moyolpolojtinemiske ya uan moueyiyolmoutiske. Porin in ueyiat den mar tetsaukaijkoyokas kuak mokuekuentekas. Ijkuakon in taltikpakuani talkautiyaske ya ika ne moutil kuak kinemilijtoske de toni tatsakuiltilis ninpan ejkotok nikan taltikpak. Uan hasta Dios no kintsetselos ne tayekanani ten nentinemij ejekaixko. Uan kuak motamichiuas nijin, ijkuakon namejuan nannechitaske Nejuatsin ni Yektagatsin de Dios niualajtos ya ne mixtsalan ejekaixko uan ika ueyi chikaukakualtsiyo” (Luc. 21:25-27; xikonixtajtolti Marcos 13:24-26). ¿Toni yeskij nejin “tetsaukatekime”? ¿Yekmeluj tikitaskej ke mochiuas ne iluikak? Monekis timochiaskej uan ijkon uelis tikmatiskej. Sayoj ke, maski amo tikmatij toni yeskij nejon “tetsaukatekime”, tikmatij ke akin kiixnamikij Dios tel moujkamikiskej keman kiitaskej.

Moneki amo timouiskej, porin tikmatij ke Jiova techmakixtis (Xikonita párrafo 12 uan 13)

12, 13. 1) ¿Toni kichiuas Jesús keman ualas “ika ueyi chikaukakualtsiyo”? 2) ¿Toni kichiuaskej itekitikauan Dios ijkuak?

12 ¿Toni kichiuas Jesús keman ualas “ika ueyi chikaukakualtsiyo”? Kinmakas inintaxtauil akin amo kikaujkej Dios uan kintatsakuiltis akin kinekepilijkej (Mat. 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30). ¿Keniuj kichiuas nejon? Yejua kimelauak: “Nejuatsin ni Yektagatsin nimoualuikas ika chikaualis keme ueyi chiuke de rey, nechyeualojtiualaske nochi niángeles itakeualuan in Totajtsin Dios. Uan Nejuatsin nimotalis tech ne nomouiskaseuilojkan kampa ne notaixejekokan uan kampa ne no takualtsinkan. Uan ijkon in ángeles kinsentiliske nochi in pueblojuani de nochi pueblojme den taltikpak noixpantsinko Nejuatsin. Uan Nejuatsin ni Cristo nikinsejsekotalis se uan okse, ijkon keme ne tapixke kinsejsekotalia in ichkame uan in chivos. Uan Nejuatsin ni Cristo nikinyektalis noyekmakopaka in ichkame; uan in chivos nikintalis noopochkopaka” (Mat. 25:31-33). Nikan kijtoua ke Jesús kiitas toni kinamiki kiselis sejse taltikpaknenkej. Komo kiita ke aksa kikauak Dios, kiixtalis ke yejua poui iniuan “chivos” oso cabras uan kiixtalis ke kinamiki senkis ixpoliuis. Sayoj ke, komo kiita ke aksa amo kikauak Dios, kiixtalis ke yejua poui iniuan “ichkame” uan kikauas maj nemi nochipaya (Mat. 25:46TNM).

13 Biblia kijtoua ke keman cabras kimatiskej ke kinixpolotij, “mochoktiske” (Mat. 24:30). ¿Uan toni kichiuaskej tokniuan taixpejpenalmej uan okseki itekitikauan Dios? Kichiuaskej tein kijtoj Jesús: “Kuak nankitaske mochiutok ya nochi nijin, ijkuakon namejuan kachi ok ximoyolchikauakan uan xiajkotachiakan porin ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis” (Luc. 21:28).

“PETANISKEJ” ITECH ITEKIUAJYO DIOS

14, 15. 1) ¿Toni panos satepan ke Gog tein poui Magog peuas taixnamikis? 2) ¿Toni kijtosneki Biblia keman kijtoua ke Jesús “kinsentilis itaixpejpenaluan”?

14 ¿Toni panos satepan ke Gog tein poui Magog peuas kiixnamikis ixolal Dios? Biblia kijtoua ke Jesús “kintitanis ángeles uan kinsentilis itaixpejpenaluan akin moajsij noyampa taltikpak, sekopa itech taltikpak hasta oksekopa itech iluikak” (Mar. 13:27; Mat. 24:31TNM). ¿Kijtosneki nejin tajtolmej ke itech nejon tonal kinixpejpenaskej akin yaskej iluikak? Amo. ¿Oso kijtosneki ke taixpejpenalmej akin nemiskejok nikan taltikpak senkis kinixkuaneskayotiskej itech nejon tonal? Amo no, porin senkis kinixkuaneskayotiskej tepitsin achto ke peuas okachi ueyi tajyouilis (Mat. 13:37, 38; Apoc. 7:1-4). Komo ijkon, ¿toni kijtosneki Biblia keman kijtoua ke Jesús “kinsentilis itaixpejpenaluan”? Kijtosneki ke Jesús kinmakas inintaxtauil tokniuan taixpejpenalmej akin nemiskejok nikan taltikpak uan kinuikas iluikak (1 Tes. 4:15-17; Apoc. 14:1). Nejin mochiuas tepitsin satepan ke Gog tein poui Magog peuas taixnamikis (Ezeq. 38:11). Ijkuak, kemej kijtoj Jesús, “akin yolmelaujkej tel petaniskej kemej Tonaltsin itech itekiuajyo ininTajtsin” (Mat. 13:43TNM). *

15 Miakej taltikpakneminij kinemiliaj ke uelis tikitaskej Jesús keman ualas nikan taltikpak, uan ke kinuikas ne iluikak ika ininnakayo. ¿Yejua nejon tein kinpanos tokniuan taixpejpenalmej akin nemiskejok nikan taltikpak? Amo, porin Biblia tamachtia ke amo akin kiitas keman Jesús mokepas. Kijtoua ke ualas “mixtsalan tech ne ejekaixko” uan ke ne iluikak moajsis se ‘neskayot den ika monextis ke ualajtokya Yektagatsin’ (Mat. 24:30). Uan no, Biblia kijtoua ke “nakat uan esti” amo ueli kiseliaj iTekiuajyo Dios. Komo ijkon, ¿keniuj kinuikaskej iluikak taixpejpenalmej akin nemiskejok nikan taltikpak? Biblia kijtoua: “Dios techtakayojpatas ika ne ijsiukayot ijkon keme kuak se tetsilijkopi. Uan Dios techijsiukapatas kuak mokakis ne ten sayo tapitsalis den trompeta” (xikonixtajtolti 1 Corintios 15:50-53). * Kemej tikitaj, tokniuan taixpejpenalmej akin amo kikauaj Dios uan nemiskejok nikan taltikpak ijsiujka kinsenuikaskej iluikak kemej espíritus.

16, 17. ¿Toni moneki panos achto ke mochiuas inenamiktilis ichkatsin?

16 ¿Uelisya mochiuas “iluit kuak monamiktiti Yejuatsin ten tamati keme ichkatsin” niman keman 144,000 moajsiskejya iluikak? (Apoc. 19:9.) Ayamo. Achto moneki mochiuas okse taman. Maj tikelnamikikan ke Gog kiixnamikis ixolal Dios keman nemiskejok taixpejpenalmej nikan taltikpak (Ezeq. 38:16). ¿Toni tikchiuaskej keman peuas nejon taixnamikilis? Biblia kijtoua: “Amo monekis nantateuiskej itech nejin neteuilis. Ximoketsakan, amo teyi xikchiuakan, uan xikitakan keniuj Jiova namechmakixtia”. Uan no kijtoua: “Amo ximouikan nion ximotelmoujtikan” (2 Crón. 20:17). Kemej tikitakejya, tepitsin satepan keman Gog peuas taixnamikis, tokniuan taixpejpenalmej akin nemiskejok nikan taltikpak kinuikaskej iluikak. ¿Toni panos satepan? Apocalipsis 17:14 kimelaua ke akin kiixnamikiskej ixolal Dios “kiteuiske Yejuatsin ten tamati keme ichkatsin”. Sayoj ke no kijtoua ke Cristo uan “nochi nekes ten Totajtsin Dios kinijitak uan kinnotsak ma takuautamatinemikan iuan” kintaniskej (tejuan tiktalilijkej cursivas). Nejin kinextia ke Jesús uan 144,000 tekiuanij ne iluikak kimakixtiskej ixolal Dios nikan taltikpak.

17 Ijkon peuas neteuilis Armagedón kampa moueyitalis itokay Jiova tein yektik (Apoc. 16:16). Akin moixtalij ke pouij iniuan cabras ixpoliuiskej. Nochi tein amo kuali tein onkak nikan taltikpak ixpoliuis, uan akin amo kikauaskej Dios makisaskej. Keman tamis Armagedón, kemaj uelisya mochiuas inenamiktilis ichkatsin, kemej kimelaua tein ika tami amatajkuilol Apocalipsis (Apoc. 21:1-4). * Jiova kintasojtas uan kinmakas miak taman tein kuali akin makisaskej nikan taltikpak. Ika nochi toyolo tikchiaj maj mochiua nejon tein semi teyolpaktis (xikonixtajtolti 2 Pedro 3:13).

18. Axkan ke tikmatij tein amo uejkaua panos, ¿toni moneki tikchiuaskej?

18 Axkan ke tikmatij tein amo uejkaua panos, ¿toni moneki tikchiuaskej? Tatitanil Pedro techyolmajxitij maj tiknemilikan keniuj timonejnemiltiskej. Moneki tichipaujkanemiskej, tiktasojtaskej Dios uan amo tikauaskej, uan maj amo tikelkauakan ke poliui tepitsin “kuak moualuikas Dios”. Pedro no kijtoj: “Notasojikniuan, xikyolikachixtiyakan nochi nijin tanauatilme de Dios. Uan ximofuerzajuijtiyakan de xichipaukanemikan para kuak moualuikas Dios, ijkuakon Yejuatsin namechajsikiu nanyolseukanentinemij uan amo nanmomautokke ika tajtakol uan ma amo no teyi mochiuto tajtakol namopan” (2 Ped. 3:11, 12, 14). Yejua ika, maj tikueyichiuakan Jiova kemej kiyolpaktia keman amo tikseliskej tamachtilis tein amo melauak, uan maj nochipa tiktakamatikan tekiuaj akin kiualkui yolseuilis, Jesucristo.

^ Xikonita La Atalaya 15 de abril de 2012, página 25 uan 26.

^ Xikonita amaix Tanejmachtijkej 1 metsti julio, 2013, página 19 uan 20.

^ Taixpejpenalmej akin yoltoskejok itech nejon tonalmej amo kinuikaskej iluikak ika ininnakayo (1 Cor. 15:48, 49). Jiova xa kichiuas maj ininnakayo ixpoliui ijkon kemej kichiuak ika inakayo Jesús.

^ Salmo 45 kijtoua seki taman tein techpaleuia maj tikajsikamatikan toni mochiuas achto uan toni satepan: tekiuaj yekinika tateuia itech neteuilis uan satepan monamiktia.