Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Jiova mitsonyekpias

Jiova mitsonyekpias

“Jiova kipaleuis keman kipanotos kokolis.” (SAL. 41:3)

NEKUIKATILMEJ 23 UAN 138

1, 2. 1) ¿Toni kichiuak Jiova ne uejkauj? 2) ¿Toni motajtaniaj sekin itech nejin tonalmej?

TINOCHIN totech moajsi maj tiknekikan kuali tiyetoskej. Komo tejuatsin kemansa tikonpiak se ueyi kokolis, xa tionmotajtanij ox ueliskia tionpajtis. Oso xa no tionmotajtania nejon komo se motasojikniuj oso se mochankauj motelkokoua. Biblia ininka tajtoua miakej taltikpakneminij akin motajtaniayaj ox se tonal pajtiskiaj. Semej nejon taltikpakneminij yejua tekiuaj Ocozías, akin itatuan katkaj Acab uan Jezabel. Yejua uetsik uan motajtaniaya ox pajtiskia. Okse yejua Ben-hadad akin tekiuajtia Siria. Yejua no kinekia kimatis ox ejkoskia tonal keman pajtiskia (2 Rey. 1:2; 8:7, 8).

2 Ne uejkauj, Jiova kemansa kikuik ichikaualis uan ika kinpajtij seki taltikpakneminij. Hasta kinmakak ichikaualis seki itanauatijkauan maj ika kinajokuinij akin momikilijkaj (1 Rey. 17:17-24; 2 Rey. 4:17-20, 32-35). Yejua ika, sekin akin mokokouaj motajtaniaj ox itech nejin tonalmej Dios no kikuis ichikaualis uan kinpajtis.

3-5. 1) ¿Toni ueli kichiuaj Jiova uan Jesús? 2) ¿Toni netajtanilmej tiknankilitij?

3 Jiova ueli kikui ichikaualis uan ika kichiua maj seki taltikpakneminij kokolispeuakan. Kemej neskayot, yejuatsin kintatsakuiltij ika se kokolis se tekiuaj ompa Egipto uan Míriam, iikniuj Moisés (Gén. 12:17; Núm. 12:9, 10; 2 Sam. 24:15). Uan keman israelitas amo kitakamatkej, Dios kintatsakuiltij ika chauismej uan kokolismej (Deut. 28:58-61). Sayoj ke Jiova no kikuik ichikaualis uan ika kinyekpiak itekitikauan uan kichiuak maj amo kokolispeuanij (Éx. 23:25; Deut. 7:15). Kemansa hasta kinpajtij seki itekitikauan. Kemej neskayot, kipajtij Job keman motelkokouaya uan kinekia momikilis (Job 2:7; 3:11-13; 42:10, 16).

4 Ijkon kemej Jiova, Jesús ueli kinpajtia taltikpakneminij. Keman yetoya nikan taltikpak, kinpajtij akin kipiayaj lepra, epilepsia, akin amo tachiayaj, akin amo ueliaj nejnemiaj uan oksekin akin kipiayaj okseki taman kokolis (xikonixtajtolti Mateo 4:23, 24; Juan 9:1-7). Nejin uejueyi tachiualismej kichiuaj maj tiknemilikan nochi tein Jesús kichiuas itech Xochital. Keman tinemiskej ompa, amo akin kijtos: “Nimokokoua” (Is. 33:24).

5 Sayoj ke, komo timotelkokouaj, ¿uelis tikchiaskej maj Jiova oso Jesús kikuikan ininchikaualis uan maj techpajtikan itech nejin tonalmej? ¿Toni moneki tikelnamikiskej keman tikixejekoskej toni taman tapajtilis tikseliskej?

XIKONTEMO INEPALEUIL JIOVA

6. ¿Toni kijtoua Biblia ika uejueyi tachiualismej tein kichiuayaj yekinika itatojtokakauan Cristo?

6 Jiova kinmakak iyektikatsin espíritu yekinika itatojtokakauan Cristo, uan sekin uelik kichiujkej uejueyi tachiualismej (Hech. 3:2-7; 9:36-42). Kemej neskayot, sekin kinpajtijkej akin mokokouayaj uan oksekin tajtojkej itech tajtolmej tein amo kiixmatiaj (1 Cor. 12:4-11). Sayoj ke Biblia kijtoj ke nejon uejueyi tachiualismej amo mochiuaskiajok, uan yejua nejon panok (1 Cor. 13:8). Yejua ika, itech nejin tonalmej amo tikchiaj maj Dios kichiua se ueyi tachiualis tein ika techpajtis tejuan oso akin tikintasojtaj.

Jiova kimati tein tikijyouijtokej uan amo kinelkaua itekitikauan akin amo kikauaj

7. ¿Keniuj techyolchikaua Salmo 41:3?

7 Sayoj ke komo timotelkokouaj, Jiova techyolseuis uan techpaleuis. Yejua nejon kichiuak iniuan itekitikauan ne uejkauj. Tekiuaj David kijkuiloj: “Yolpaki akin kinextia ke kiajsikamati akin amo kuali moajsi; Jiova kimakixtis itech tonal keman kipias ouijkayot. Jiova kiyekpias uan kipaleuis maj kisentoka yolto” (Sal. 41:1, 2). ¿Kijtosnekia David ke komo itech nejon tonalmej se taltikpaknenkej kipaleuiaya aksa akin amo kuali moajsia, nejon taltikpaknenkej amo keman momikiliskia? Amo. David kijtosnekia ke komo nejon taltikpaknenkej kokolispeuaya, Dios kipaleuiskia uan kiyekpiaskia (Sal. 41:3). Techyolchikaua tikmatiskej ke Jiova kimati tein tikijyouijtokej uan amo techelkaua. Yejuatsin techyolchikaua uan techmaka tamatilis tein techpaleuis maj tikxikokan se kokolis. Uan no, kichiuani maj tonakayo ueli iselti moijkuanili seki kokolismej.

8. Ika tein kijtoua Salmo 41:4, ¿toni David kiluij Jiova keman mokokouaya?

8 Salmo capítulo 41 ika tajtoua keman tekiuaj David motelkokouaya. Nesi ke moteltekipachojtoya porin Absalón kinekia kikuilis tekiuajyot. Sayoj ke David motelkokouaya uan amo uelia kichiuaya nion teyi tein ika kitsakuiliskia. Yejua kimatia ke kipanotoya nejon kuejmolmej porin tajtakojka iuan Bat-seba (2 Sam. 12:7-14). ¿Toni kichiuak? Kiluij Jiova: “Xinechnextili kualtakayot. Xinechpajti, porin nitajtakoj moixpan” (Sal. 41:4). David kimatia ke Jiova kitapojpoluijka tajtakol tein kichiujka uan kitemoj inepaleuil keman mokokouaya. Sayoj ke ¿kichiaya maj Jiova kichiuani se ueyi tachiualis uan maj kipajtiani?

9. 1) ¿Keniuj Jiova kipaleuij tekiuaj Ezequías? 2) ¿Keniuj kichiaya David maj Jiova kipaleui?

9 Ne uejkauj, Jiova kiixtalij kikuis ichikaualis uan ika kinpajtis seki taltikpakneminij. Kemej neskayot, keman tekiuaj Ezequías yaya momikilitiya, Jiova kichiuak maj pajtini uan maj neminiok 15 xiujmej (2 Rey. 20:1-6). Komo ijkon, ¿kichiaya David maj Jiova no kichiuani se ueyi tachiualis tein ika kipajtiskia? Amo. Yejua kichiaya maj Dios kipaleuiani ijkon kemej kipaleuiskia taltikpaknenkej akin kinnextilia teiknelilis oksekin. David katka se kuali itasojikniuj Jiova, yejua ika uelia kitajtaniaya maj kiyolseuiani uan maj kiyekpiani keman mokokouaya. No kitajtanij maj kipaleuiani maj pajti. Tejuan no uelis tiktajtaniskej Jiova tein David kitajtanij (Sal. 103:3).

10. ¿Toni techmachtia tein kipanokej Trófimo uan Epafrodito?

10 Tatitanil Pablo uan okseki tokniuan kipiayaj chikaualis tein kinpaleuiaya maj kinpajtianij akin mokokouayaj (xikonixtajtolti Hechos 14:8-10). Kemej neskayot, Pablo se tonal kipajtij se takat akin totoniaya uan motelpoxkokouaya. Hechos 28:8 kijtoua: “Kuak motatatautilij ya ika por yejua, ijkuakon in Pablo kikuamapachoj ika imakpal uan ijkon kipajtij”. Sayoj ke tatitanil amo kinpajtij nochin akin kinixmatik uan mokokouayaj. Kemej neskayot, yejua kipiaya se itasojikniuj akin monotsaya Trófimo, akin iuan yajka keman tanojnotsato itech seki xolalmej (Hech. 20:3-5, 22; 21:29). Keman moajsiaj itech se xolal, Trófimo kokolispeuak, sayoj ke Pablo amo kipajtij, yejua ika Trófimo amo uelikok iuan yajtinemik (2 Tim. 4:20). Pablo kipiaya okse itasojikniuj, akin monotsaya Epafrodito. Biblia kijtoua ke kokolispeuak uan yaya momikilitiya, sayoj ke amo kijtoua ke tatitanil kipajtij (Filip. 2:25-27, 30). Kemej tikitaj, Pablo uan okseki itatojtokakauan Cristo amo kinpajtijkej nochin tokniuan itech nejon tonalmej.

XIONMOYEKPIA IKA SEKI TAMAN TEIN MITSONILUISKEJ XIKONCHIUA

11, 12. 1) ¿Keniuj Lucas xa kipaleuij Pablo? 2) ¿Keyej tikijtouaj ke Lucas kimatia keniuj tapajtis?

11 Lucas katka tapajtijkej uan iuan yajtinemik Pablo keman tanojnotsato itech seki xolalmej (Hech. 16:10-12; 20:5, 6; Col. 4:14). Xa kipaleuij yejua uan okseki tokniuan keman kokolispeujkej ijkuak yajtinemiaj itech xolalmej (Gál. 4:13). Kemej kijtoj Jesús, akin mokokouaj moneki maj kinpaleui se tapajtijkej (Luc. 5:31).

Moneki timoyekpiaskej ika tein techiluiskej maj ika timopajtikan

12 Lucas amo sayoj katka aksa akin kiuelitaya kiniluis oksekin toni kinpaleuiskia maj kuali yetokan. Yejua yekmelauj katka se tapajtijkej. Yejua ika keman kijkuiloj amatajkuilol Lucas uan Hechos, kikuik seki tajtolmej tein tapajtianij kikuij uan kijkuiloj seki taman tapajtilis tein Jesús kichiuak. ¿Kani oso kemanian momachtij keniuj tapajtis? Biblia amo kijtoua. Sayoj ke xa yajka itech se kaltamachtiloyan kampa tenextiliayaj tapajtilis tein moajsia Laodicea, se xolal tein amo uejka yetoya iuan Colosas. Komo Lucas momachtij Laodicea, xa kinixmatia tokniuan akin nemiaj Colosas. Xa yejua ika Pablo ika tajtoj Lucas itech amat tein kinijkuilouilij tokniuan akin nemiaj Colosas uan kiniluij ke kintitaniliaya netajpalolis.

13. ¿Toni moneki tikelnamikiskej keman techiluiskej toni uelis techpaleuis maj kuali tiyetokan?

13 Itech nejin tonalmej, nion se tokniuj ueli kichiua uejueyi tachiualismej tein ika techpajtis. Sayoj ke sekin kinekij techpaleuiskej maj okachi kuali tiyetokan uan xa techiluiskej toni uelis tikchiuaskej, maski amo tikintajtaniskej. Semi melauak ke seki taman tein techiluiskej uelis techpaleuis. Kemej neskayot, Pablo kimatia ke Timoteo kemansa mopoxkokouaya, xa porin tayia at tein amo chipauak. Yejua ika kiyolmajxitij maj tayiani tepitsin vino (xikonixtajtolti 1 Timoteo 5:23). * Sayoj ke moneki timoyekpiaskej ika tein techiluiskej maj tikchiuakan. Se tokniuj xa kitemos kichiuas maj titayikan se taman pajti oso xiujpaj. Oso xa techiluis toni taman takual moneki tikuaskej oso toni amo. Xa techiluis ke nejon kipaleuij se ichankauj akin no kipiaya se kuejmol kemej tein tikpiaj. Sayoj ke nejon amo kijtosneki ke no techpaleuis. Miakej taltikpakneminij uelis kinpaleuis se taman tapajtilis, sayoj ke oksekin uelis kinijtakos (xikonixtajtolti Proverbios 27:12).

XIKONNEXTI TAMATILIS

14, 15. 1) ¿Keyej moneki tiknextiskej tamatilis? 2) ¿Toni techmachtia Proverbios 14:15?

14 Tinochin tiknekij kuali tiyetoskej uan ijkon tiyolpakiskej itech tonemilis uan tiktekitiliskej Jiova. Sayoj ke kemej titajtakouanij, tikokolispeuaj. Xa uelis tikixpejpenaskej toni taman tapajtilis tikseliskej, uan technamiki tikixejekoskej katiyejua tikseliskej. Sayoj ke moneki tiknextiskej tamatilis. Seki taltikpakneminij oso tanamakanij xa techiluiskej ke kipiaj se taman pajti tein techpajtis. Sayoj ke xa kichiuaj sayoj porin kinekij kitaniskej miak tomin. Xa kijtoskej ke miakej kikuitokej uan ke kinpaleuiani maj pajtikan. Sayoj ke amo moneki tikseliskej tein yeski taman sayoj porin tiknekij okachi kuali timomachiliskej uan tinemiskej okachi tonalmej. Proverbios 14:15 kijtoua ke taltikpaknenkej akin tamatkej amo kineltoka nochi tein kiluiaj, ta achto ke kiixpejpenas teisa kuali kinemilia.

Maj tiknextikan tamatilis uan maj timoyekpiakan ika tein techiluiskej maj tikchiuakan

15 Komo tiknextiaj tamatilis, timoyekpiaskej ika tein techiluiskej maj tikchiuakan, okachiok komo akin techiluia amo kiselij tamachtilis tein monekia. Moneki timotajtaniskej: “¿Nikyekmati ke kinpaleuiani oksekin nejon pajti oso xiujpaj, oso kikuaskej oso amo seki taman takual? Uan komo kinpaleuiani, ¿keniuj nikmati ke no nechpaleuis? ¿Moneki niktemos okachi nikmatis uan niktajtanis aksa akin momachtij nejon?” (Deut. 17:6).

16. ¿Keyej moneki timoyekpiaskej keman tikixpejpenaskej keniuj timopajtiskej?

16 No moneki tiknextiskej tamatilis keman tikixpejpenaskej toni tikauaskej maj techchiuilikan tein ika kimatiskej toni kokolis tikpiaj oso toni tapajtilis tikseliskej (Tito 2:12). Okachiok moneki timoyekpiaskej komo tikitaj ke kemej aksa techmatiltisneki toni kokolis tikpiaj oso toni tapajtilis tikseliskej moita ke taman oso amo taixejekol. ¿Ueli techyekmelauilia keniuj tapaleuia? ¿Tikitaj ke teisa amo taixejekol itech tein techmelauilia? ¿Miakej tapajtianij kitekitiltiaj nejin? (Prov. 22:29). Aksa uelis techiluis ke kiajsikej se taman pajti kansaika kampa tel uejka uan ke miakej tapajtianij ayamo kiixmatij. Sayoj ke ¿onkak tein kinextia ke yekmelauj moajsi nejon pajti? Oso xa hasta techiluis maj tikuikan se pajti tein kichijchiujkej ika se taman tein amo moneki momatis oso se chikaualis tein amo moixmati. Nejin uelis yeski tel tamouilil. Jiova amo kineki maj tiktekitiltikan naualot nion okseki taman tein mouika ika amo kuali ejekamej (Deut. 18:10-12; Is. 1:13).

KUALI XIYETOKAN

17. ¿Toni tiknekij tinochin?

17 Itech inintonaluan yekinika itatojtokakauan Cristo, oloch taojtokaltianij kintitanilijkej tokniuan se amat kampa kiniluiayaj maj amo kichiuanij seki taman. Itamian amat kijkuilojkej nejin tajtolmej: “Ma Dios namechontiochiutiu” (Hech. 15:29). Itech seki tajtolmej, tein moijkuiloj itamiampa nejin tajkuilol kikepanij kemej “Kuali xiyetokan”. Maski nejin tajtolmej sayoj katka se taman kemej monauatiayaj, techelnamiktia ke tinochin totech moajsi maj tiknekikan kuali tiyetoskej.

Tinochin tiknekij kuali tiyetoskej, sayoj ke okachi tiktayekanaltiaj tiktekitiliskej Jiova (Xikonita párrafo 17)

18, 19. ¿Toni techmakas Jiova itech Xochital?

18 Kemej titajtakouanij, tiksentokaskej tikokolispeuaskej. Uan tikitakejya ke axkan amo uelis tikchiaskej maj Jiova kichiua se ueyi tachiualis tein ika techpajtis. Sayoj ke tikmatij ke satepan Dios kemaj senkis techijkuanilis kokolis. Tatitanil Juan ika tajtoj se “at ten kitemaka nemilis” uan “kuouit ten kitemaka nemilis” tein imaxiujyo “kualtia para kinpajtitiu nochi in taltikpakuani” (Apoc. 22:1, 2). ¿Ika tajtojtoya se taman xiujpaj tein uelis titayiskej axkan oso itech Xochital? Amo, ta kijtosnekia nochi tein Jiova uan Jesús kichiuaskej uan ijkon uelis tinemiskej nochipaya (Is. 35:5, 6).

19 Ika nochi toyolo tikchiaj tonal keman tinemiskej itech Xochital. Sayoj ke hasta maj ejko nejon tonal, techyolseuia tikmatiskej ke Jiova techtasojta uan kimati tein tikijyouiaj keman timokokouaj. Kemej David, titakuaujtamatij ke Jiova amo techkauas. Komo amo tikauaj, yejuatsin nochipa techyekpias (Sal. 41:12).

^ párr. 13 Se amatajkuilol kimelaua ke vino okachi tapaleuia maj mikikan seki taman okuilimej ke komo se tayi seki taman pajti.