Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Keyej moneki tiktayekanaltiskej itekiyo Jiova?

¿Keyej moneki tiktayekanaltiskej itekiyo Jiova?

¿Keyej moneki tiktayekanaltiskej itekiyo Jiova?

“Ika notenoj niktetapouis momelaujkayo, nochi tonal ika nitajtos, tel miakpa tiknextia monemakixtilis.” (SAL. 71:15)

¿TONI TIONTANANKILISKIA?

¿Keyej Noé, Moisés, Jeremías uan Pablo, kitayekanaltijkej itekiyo Dios?

¿Toni netajtanilmej mitsonpaleuis xikonita keniuj tikonkuitok monemilis?

¿Keyej senkis tikonixtalijtok tikontayekanaltis itekiyo Jiova itech monemilis?

1, 2. 1) ¿Toni kijtosneki se motemaktis iuan Jiova? 2) ¿Keniuj techpaleuis komo tikitaj tein kiixpejpenkej kichiuaskej Noé, Moisés, Jeremías uan Pablo?

KEMAN timochiuaj imomachtijkauan Jesús uan timoauiaj, tikchiuaj se taman tein okachi motelneki. Keman timotemaktiaj iuan Dios, tikixpejpenaj tikchiuaskej itech tonemilis tein okachi moneki. Kemej yeskia tikiluiaj Jiova: “Axkan peua timochiua tinoteko itech nochi nonemilis. Nimokauas xinechilui keniuj moneki nikuis notonaluan, nochi taman tein nikpia, tein niueli nikchiua, uan toni moneki niktayekanaltis”.

2 Komo tejuatsin se tionitatojtokakauj Cristo tein tionmotemaktijya iuan Dios, yejua nejon tein tionmotenkauak. Semi techyolpaktia ke tikonchiuak nejon, porin yejua tein okachi kuali tein tikonchiuak. Sayoj ke axkan ke tikselijkejya Jiova kemej toTeko uan toTayekankauj, ¿keniuj moneki tikuiskej totonaluan? Neskayot tein kikaujkej Noé, Moisés, Jeremías uan tatitanil Pablo, techpaleuis maj tiknankilikan nejin netajtanil. Kemej nochin kitekitilijkej Jiova ika nochi ininyolo uan tejuan no timoajsij kemej yejuan, techpaleuis maj tikitakan tein kiixpejpenkej kichiuaskej. Nejon techyolchikauas maj tikitakan keniuj tikuitokej totonaluan (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:1).

ACHTO KE PANOSKIA TETSAUJKAKIOUIT

3. ¿Keniuj itonaluan Noé tamatij kemej totonaluan?

3 Jesús kinextij ke itonaluan Noé tamatij kemej totonaluan. Kijtoj: “Ijkon keme ne tonal kuak nemiko in tanauatijke Noé, no ijkon mochiuas [...] [‘itech iyetolis ikonetsin taltikpaknenkej’, NM]”. Nejon tonalmej, taltikpakneminij “tatakuajtoyaj san, uan oksekin motauantijtoyaj san. Uan in oksekin tetatme uan tenanme kinijtantoyaj san ne teichpochuan para ma monamiktikan. Uan ijkon mochiutiualaya hasta kuak Noé kalayik tech [...] arca. Uan in tagayot amo kineltokakke de ke ualaskia ne tetsaukakiouat. Pero satepan kuak uala ya, ijkuakon nochi kinuiyak uan moaelsimijke” (Mat. 24:37-39). Itech totonaluan, tel miakej taltikpakneminij kinextiaj ika tein kichiuaj itech ininnemilis, ke amo kintekipachoua tein Dios amo uejkaua kichiuati uan amo kinkakij itekitikauan Dios keman kinnejmachtiaj. Tein melauj, miakej amo kineltokaj ke se tonal Dios kinixpolos taltikpakneminij tein amo yolkualmej, ijkon kemej kichiujkej akin nemiaj itech itonaluan Noé (2 Ped. 3:3-7). Sayoj ke, ¿keniuj kikuik Noé itonaluan maski onkaya nejon ouijkayot?

4. Keman Jiova kimakak Noé se tekit, ¿keniuj kikuik itonaluan, uan keyej?

4 Keman Dios kimatiltij Noé toni yaya kichiuati, uan toni tekit kimakaya, Noé kichijchiuak se arca kampa momakixtiskiaj taltikpakneminij uan tapialmej (Gén. 6:13, 14, 22). Uan no, kitematiltij tein Dios yaya kichiuati. Tatitanil Pedro kijtoj ke Noé “tanojnotstinemia ika ten melauak tajtoltsin”, tein kinextia ke tel tekitik uan ijkon kinpaleuiskia oksekin maj kiajsikamatinij ke monekia ijsiujka mopataskej (xikonixtajtolti 2 Pedro 2:5). ¿Tikonnemilia ke kuali yeskia maj yejua uan ichankauan kipeualtianij se tekit tein ika motomintiskiaj uan kipiaskiaj okachi ke oksekin ijkon kemej se kuali nemilis? ¡Kuali tikmatij ke amo! Yejuan amo kikaujkej maj nion se taman kintsakuiliani maj kichiuakan tein tayekantok, porin kimatiaj toni yaya mochiuati.

TEIN KIIXPEJPENAK KICHIUAS SE AKIN UELISKIA KISELIS TEKIUAJYOT OMPA EGIPTO

5, 6. 1) ¿Toni xa kinemiliayaj egipcios keman kimachtijkej Moisés miak taman? 2) ¿Keyej Moisés kiixtopeuak nochi tein ueliskia kipias Egipto?

5 Axkan maj tikitakan neskayot tein kikauak Moisés, akin iichpoch faraón kiselij kemej ikoneuj uan moskaltij itech se kaltekiuaj. Kemej katka se akin ueliskia kiselis tekiuajyot, “kimachtijtiyajke miak tataman tamachilis ten ueliaj in egipcios” (Hech. 7:22; Éxo. 2:9, 10). Xa kimachtijkej nochi nejon porin kinekiaj maj satepan ueli kiseli uejueyi tekimej itech tekiuajyot. Ueliskia mochiuas se ueyichiujkej itech okachi ueyi tekiuajyot tein moajsia nejon tonalmej, ueliskia kipias miak tomin, kitelpoujkaitaskiaj uan yolpakiskia ika nochi tein nejon tekit kiualkuiliskia. Sayoj ke, ¿kiitaya ke yejua nejon tein tayekantoya?

6 Keman katka konet, tein yekmelauj katkaj itatuan, kimachtijkej tein Dios kijtoua. Yejua ika xa kiixmatia tein Jiova motenkaujka iuan Abrahán, Isaac uan Jacob, uan senkis kineltokak nejon. Yejua xa kuali kinemilij toni kichiuaskia itech inemilis, uan keniuj nochipa ueliskia kitakamatiskia Jiova. Uan keman monekik kiixpejpenas ox nemis kemej se ikoneuj tekiuaj oso kemej se israelita tein kinteltajyouiltiayaj, kiixpejpenak “tajyouijtinemi[s] ijkon keme tajyouitinemi[a]j ipueblojkauan de Dios” (xikonixtajtolti Hebreos 11:24-26). Satepan, kitakamatik Jiova keman kiiluij toni monekia kichiuas itech inemilis (Éxo. 3:2, 6-10). ¿Keyej ijkon kichiuak? Porin kineltokak tein Dios motenkaujka kichiuas, uan kiitak ke nochi tein ueliskia kipias Egipto, amo uejkauaskia. Uan amo mopoloj, ta amo uejkauak Dios kitatsakuiltij nejon ueyi altepet ika majtakti chauis. ¿Tikonita toni axkan techmachtia nejon neskayot tinochin tiitekitikauan Jiova tein timotemaktijkejya? Techmachtia ke moneki tiktayekanaltiskej Jiova uan itekiyo, uan amo tiktemoskej tikpiaskej miak tomin oso tiktemoskej timoyolpaktiskej ika tein onkak nikan taltikpak.

JEREMÍAS KIMATIA TONI YAYA MOCHIUATI

7. ¿Keniuj no ijkon timoajsij kemej moajsia Jeremías?

7 Jeremías no katka se takat akin kitayekanaltij itekiyo Jiova. Dios kiixtalij kemej itanauatijkauj, uan kititanik maj kinmatiltiti tein nemiaj Jerusalén uan Judá tatsakuiltilis tein Dios kinualkuiliskia porin kikaujkaj. Uelis tikijtoskej ke yejua no nemik “itamiampa tonalmej” (Jer. 23:19, 20). Kuali kimatia ke tein onkaya nejon tonalmej, amo uejkauaskia.

8, 9. 1) ¿Keyej Baruc monekia kipatas itanemilil? 2) ¿Toni moneki amo tikelkauaskej keman tikixtaliskej tikchiuaskej teisa?

8 Kemej Jeremías kineltokaya toni yaya mochiuati, amo kiyejyekoj kitemos miak taman itech nejon tonalmej porin kimatia ke nochi tamiskia. Semi amo kuali yeskia komo kichiuaskia nejon. Sayoj ke, itech seki tonalmej, Baruc, itajkuilojkauj Jeremías, amo kiyekajsikamatia nejin. Yejua ika, Jiova kiiluij Jeremías maj kiiluiani Baruc nejin tajtolmej: “¡Xikita! Tein nikchijchiuak nikuejuelojtok, uan tein niktokak nikuiuitatok, uan no ijkon nochi ueyi altepet. Sayoj ke tejua, tiksentoka timotemolia miak taman tein uejueyi. Amo xiksentoka xiktemo. Porin, xikita, nikualkuiliti se ueyi tajyouilis nochi tein yoltok, [...] uan yekmelauj nimitsmakas monemilis kemej se teisa tein mokauak kampa yeski tiyas” (Jer. 45:4, 5).

9 Amo ueli tikmatij toni katka “miak taman tein uejueyi” tein kitemouaya Baruc. * Sayoj ke kemaj tikmatij ke katkaj tein amo uejkauaskiaj, porin tamiskia keman babilonios moaxkatiliskiaj Jerusalén itech xiuit 607 achto itech totonaluan. ¿Tikajsikamati tein techmachtia? Semi melauak ke ijkuak tiktemouaj toni ika timoixpanoltiskej no ika titanemiliaj tonal tein uitsaok (Pro. 6:6-11). Sayoj ke, ¿kuali yeskia maj tikuikan nochi totonaluan uan tochikaualis itech nochi taman tein amo uejkauas? Semi melauak ke inechikol Jiova kisentoka kiixtalia tekimej tein tapaleuis maj okachi mochijchiua Kali kampa Timonechikouaj, sucursales uan okseki tekimej. Sayoj ke nejon tataman tekit tein moixtalia mochiuas, kemaj uejkauas, porin ika nejon motayekanaltia nochi tein mouika iuan iTekiuajyo Dios. Nochin itekitikauan Jiova tein iuan motemaktijkejya, monekia no ijkon kitayekanaltiskej iTekiuajyo keman kiixtaliskej kichiuaskej teisa. ¿Ueli tikonijtoua ika nochi moyolo, ke ‘tikontemoua achto itekiuajyo Dios uan imelaujkayo’? (Mat. 6:33NM.)

NIKITA “KEME YESKIA TAJSOL SAN”

10, 11. 1) ¿Toni kitayekanaltiaya Pablo achto ke mochiuaskia itatojtokakauj Cristo? 2) ¿Toni kiolinij maj senkis kipatani tein kitayekanaltiaya?

10 Axkan maj tikitakan neskayot tein kikauak Pablo. Achto ke mochiuaskia itatojtokakauj Cristo, moitaya ke ueliskia kipiaskia se tel okachi kuali tekit. Momachtijka inintanauatiluan judíos iuan semej tamachtianij tein okachi moixmatiaj itech nejon tonalmej, kiselij tanauatil imako tayekankatiopixkat, uan kiajsitoya ueyiot itech inintaneltokalis judíos okachi ke oksekin tein nemiaj itech itonaluan (Hech. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gál. 1:13, 14). Sayoj ke senkis mopatak nochi keman kiajsikamatik ke judíos kemej se xolal, amo kipiayajok itatiochiualis Dios.

11 Pablo, tein katka fariseo, kiitak ke ueyi tekit tein ueliskia kipias itech ininxolal judíos, amo teyi kualtiaya iixpan Dios uan yejua ika amo uejkauaskia (Mat. 24:2). Keman kiajsikamatik itanejnekilis Dios uan kiitak ke tekitis itech tanojnotsalis se tatiochiualis, kijtoj ke tein achto kiitaya ke motelnekia, sayoj katka “keme yeskia tajsol san”. Yejua ika kikauak inintaneltokalis judíos uan peuak kitetapouia kuali tanauatilmej hasta keman tamik inemilis nikan taltikpak (xikonixtajtolti Filipenses 3:4-8, 15; Hech. 9:15).

MAJ TIKITAKAN TONI TIKTAYEKANALTIAJ

12. Satepan ke Jesús moauij, ¿toni kitayekanaltij?

12 Noé, Moisés, Jeremías, Pablo uan oksekinok kemej yejuan, kitelkuikej inintonaluan uan ininchikaualis itech itekiyo Dios uan yejua ika semi kuali maj tiktojtokakan ininneskayo. Tein melauj, itekitikauj Dios akin okachi kuali neskayot kikauak, yejua Jesús (1 Ped. 2:21). Satepan ke moauij, kitetapouij kuali tanauatilmej uan kiueyitalij Jiova itech nochi inemilis nikan taltikpak. Yejua ika, akin kichiua kemej Cristo uan kiselia Dios kemej iTeko uan iTayekankauj, moneki kiitas ke kitekitilis Dios, yejua tein moneki tayekanas itech inemilis. ¿No ijkon uelis tikonijtos tejuatsin? ¿Keniuj uelis tikchiuaskej se chikaujkayot tikajsiskej tekimej tein ika tikueyichiuaskej Dios uan no ijkon tikchiuaskej okseki taman tein moneki itech tonemilis? (Xikonixtajtolti Salmo 71:15 uan 145:2.)

13, 14. 1) ¿Toni kinyoleuaj maj kichiuakan nochin itatojtokakauan Cristo? 2) ¿Toni taman yolpakilis uelis kipiaskej itekitikauan Dios?

13 Itech miak xiujmej, inechikol Jiova miakpa kinyoleuani tokniuan maj kiitakan ika netataujtil xa uelis tekitiskej kemej precursor. Sayoj ke sekin itekitikauan Dios tein amo kikauaj, kipanotokej teisa tein kichiua maj amo uelikan tanojnotsakan se 70 horas itech se metsti, uan amo moneki maj motayokoltikan ika nejon (1 Tim. 5:8). ¿Uan tejuatsin? ¿Yekmelauj amo uelis tiontekitis kemej precursor?

14 Xikonelnamiki yolpakilis tein miakej itekitikauan Dios kipiakej itech tonalmej keman moelnamikik imikilis Jesús nejin xiuit. Motemakak se tanauatil tein kijtouaya ke, sayoj itech metsti marzo, ueliskiaj tekitiskiaj kemej precursor auxiliar ika 30 oso 50 horas itech tanojnotsalis (Sal. 110:3). Miakej kiselijkej nejon tayoleualis, uan itech nechikolmej moitaya ueyi yolpakilis. ¿Uelis tikonpatas seki taman tein monekis, uan ijkon uelis miakpa tikonmachilis nejon yolpakilis? Keman tami tonal, itatojtokakauj Cristo tein motemaktijya, kipia ueyi yolpakilis keman ueli kiiluia Jiova: “Axkan nikchiuak nochi tein niuelik itech motekiyo”.

15. ¿Toni moneki maj kiixtali kichiuas telpoch oso ichpoch ika nemachtil tein moneki kiselis?

15 Komo tejua titelpoch oso tiichpoch uan amo uejkaua tiktamitiya nemachtil tein moneki tikselis, xa amo mitstsakuilia se kokolis uan ayamo akin moneki tiktekipanos oso tikyekpias. ¿Kuali tiknemiliani ox uelis timochiuas precursor regular? Tikmatij ke tayolmajxitianij itech tamachtiloyan, senkis kineltokaj ke okachi kuali xikseli se ueyi nemachtil uan xikajsi se kuali tekit itech nejin taltikpak. Ijkon kinemiliaj porin yejuan takuaujtamatij itech taltikpaknechikolmej uan itech tomin tein amo uejkauas. Sayoj ke komo tikpeualtia tekit tein ika tikueyichiuas Jiova, tikchiujtos tekimej tein uejkauas uan tein yekmelauj mitspaleuis. Uan no, tiktojtokatos okachi kuali neskayot tein kikauak Jesús. Komo tikixpejpena tikchiuas nejon, tiknextis tamatilis uan mitsyolpaktis, porin mitspaleuis amo ximoijtako itech miak taman, uan tiknextis ke senkis tikneki tikchiuas ijkon kemej timotenkauak iuan Jiova (Mat. 6:19-21; 1 Tim. 6:9-12).

16, 17. ¿Toni uelis timotajtaniskej ika totekiuj uan okseki taman tein tikchiuaj itech tonemilis?

16 Tel miakej itekitikauan Dios tekitij tel miak horas uan ijkon uelis kinmakaskej ininchankauan tein ika moixpanoltiskej. Sayoj ke, xa sekin tekititokej okachi horas ke tein moneki (1 Tim. 6:8). Tein ika tekitij tanamakalis, senkis kitemouaj keniuj techtaneltoktiskej ke amo uelis tinemiskej komo amo tikouaj nochi taman yankuik tein kikixtiaj. Sayoj ke tein yekmelauj tikchiuaj kemej Cristo, amo tiknekij maj taltikpak kampa taixyekana Satanás, techilui toni moneki tiktayekanaltiskej (1 Juan 2:15-17). ¿Uan toni uelis tikijtoskej ika tokniuan tein ininkoneuan monamiktijkejya? Okachi kuali komo kiixtaliaj tekitiskej kemej precursor oso okse tekit kemej nejon. Amo onkak okse tekit kampa okachi kuali kikuiskej inintonaluan uan ika kitayekanaltiskej itekiyo Dios itech ininnemilis.

17 Tinochin tiitekitikauan Jiova tein timotemaktijkejya, uelis timotajtaniskej: “¿Toni nikita ke okachi moneki itech nonemilis? ¿Niktayekanaltia itekiyo Dios? ¿Niktojtoka ineskayo Jesús uan amo niktayekanaltia nikpias miak taman tein ika niyekpanos? ¿Niksentoka niktojtoka Jesús uan ijkon niktakamati tein techyolmajxitia? ¿Ueliskia nikpatas seki taman itech nonemilis uan ijkon uelis okachi niktetapouis iTekiuajyo Dios oso nikchiuas okseki taman itekiyo? Uan komo axkan amo semi ueli niktekitilia porin tein nikpanotok nechtsakuilia, ¿niksentoka nimochikaua okachi niktekitilis Dios?”.

DIOS KICHIUA MAJ TIKNEKIKAN UAN MAJ TIKCHIUAKAN

18, 19. ¿Toni uelis tiontajtanis itech netataujtil uan keyej kiyolpaktis Jiova?

18 Techyolpaktia tikitaskej keniuj itekitikauan Dios kitelnekij kichiuaskej itekiyo. Sayoj ke, xa sekin tokniuan kimachiliaj ke amo kipiaj pakilis tekitiskej kemej precursor oso kinemiliaj ke amo ueliskej, maski amo teyi kintsakuilia maj kichiuakan (Éxo. 4:10; Jer. 1:6). ¿Toni uelis kichiuaskej akin ijkon momachiliaj? Semi kuali yeskia komo ika netataujtil kitapouiaj Jiova toni kimachiliaj. Pablo kinijkuilouilij itatojtokakauan Cristo tein nemiaj Filipos: “Yejuatsin namechyoltanemililtia ke xiknekikan xikchiuakan sayo ika ten kuali san. Uan no [...] namechchikaualismakatiu para xikyekchiutiyakan ijkon keme Yejuatsin kimonekiltia” (Fili 2:13). Yejua ika, komo tejuatsin amo tikonpia tanejnekilis okachi tikontekitilis Dios, xikontajtani Jiova maj mitsonmaka tanejnekilis uan maj mitsonpaleui xionueli xikonchiua nejon tekit (2 Ped. 3:9, 11).

19 Noé, Moisés, Jeremías, Pablo uan Jesús semi ueyi takuaujtamatilis kipiayaj. Kikuikej inintonaluan uan ininchikaualis uan ijkon kiteixmatiltijkej toni yaya kichiuati Dios, uan amo kikaujkej maj nion se taman kintsakuiliani. Amo uejkaua tamis tein mochiujtok nikan taltikpak, yejua ika tinochin tein timotemaktijkejya iuan Dios, moneki tikchiuaskej se ueyi chikaujkayot uan ijkon tiktojtokaskej neskayot tein techkauilijkej (Mat. 24:42; 2 Tim. 2:15). Komo ijkon tikchiuaj, tikyolpaktiskej Jiova uan tikpiaskej miak tatiochiualismej (xikonixtajtolti Malaquías 3:10).

[Tajtolmelaualis]

^ párr. 9 Xikonita amaix Dios nos habla mediante Jeremías, páginas 104 hasta 106.

[Inetajtaniluan tamachtilis]

[Taixkopin itech página 22]

Taltikpakneminij amo kikakkej tein Noé kiniluij ke yaya mochiuati

[Taixkopin itech página 25]

¿Tikonnemiliani tiontekitis kemej precursor regular?