Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Jiova se Dios akin kuali kiixtalia keniuj moajsis teisa

Jiova se Dios akin kuali kiixtalia keniuj moajsis teisa

“Dios amo se Dios ten kinmanelouilia [teisa] [...]. Ta, Yejuatsin ten kuali kinyektejtekpantiu [...] para ma onka sayo yek yetolis.” (1 COR. 14:33)

1, 2. 1) ¿Akoni Dios yekinika kichijchiuak? 2) ¿Toni tekit kichiuani akin Dios yekinika kichijchiuak? 3) ¿Keniuj tikmatij ke tel kuali ixyetok keniuj moajsiskej ángeles?

JIOVA, akin kichijchiuak nochi tein onkak, kuali kiixtalia keniuj moajsis teisa. Iyoj Konetsin, akin yekinika kichijchiuak kemej se espíritu, motokaytia “Tajtoltsin” porin yejua akin yekinika Dios kititani maj kiteixmatilti iTajtol. Tajtoltsin kitekitiliani Dios tel miak xiujmejya. Biblia kijtoua: “Keman peuak nochi, yetoya Tajtoltsin, uan Tajtoltsin yetoya iuan Dios”. Uan no kimelaua: “Nochi taman moajsiko itechkopa, uan nion se taman nesiko komo amo yejua itechkopa”. Panoua ome mil xiuit achto, Dios kiualtitanik Tajtoltsin nikan taltikpak kampa nemik kemej se takat akin amo kipiaya tajtakol akin motokaytij Jesucristo, uan nochipa kichiuak itanejnekilis iTajtsin (Juan 1:1-3, 14TNM).

2 Achto ke iKonetsin Dios ualaskia nikan taltikpak, tekitik iuan Jiova kemej “tekitikej tein ixmach” akin amo keman kikauak (Prov. 8:30). Itechkopa yejua, Dios kinchijchiuak tel miakej ángeles ompa iluikak (Col. 1:16). Keman Biblia ininka tajtoua ángeles, kinextia: “Moajsiaj mil millares akin kisentokayaj kitekitiliayaj, uan majtakti mil panti majtakti mil kisentokayaj ijkatoyaj iixpan yejua” (Dan. 7:10). Tel kuali ixyetok keniuj moajsiskej nejon tel miakej ángeles, uan yejua ika Biblia kijtoua ke ‘itateuijkauan’ Jiova (Sal. 103:21).

3. 1) ¿Kanachi sitalimej moixejekoua axkan ke onkak? 2) ¿Keniuj tel kuali ixyetok keniuj moajsiskej sitalimej?

3 Ompa iluikak yejuatsin no kichijchiuak tel miak sitalimej. Periódico El Universal tein mokixtia México kijtoj: “Yankuixtok oksepa kiitakej toni onkak iluikak uan kinextijkej ke ueliskia onkas ome achiok sitalimej ke tein tamatinij kiixejekouanij ke onkak hasta axkan. Itech nejin tonalmej kiixejekouaj ke moajsij [...] 300 mil trillones”. Sitalimej tekpantokej ika tein moixmati kemej galaxias, tein sejse galaxia kipia tel miak sitalimej kemej miles de millones oso hasta millones de millones. Uan tel miak galaxias tekpantokej ika tein moixmati kemej cúmulos, uan nejin cúmulos no tekpantokej itech se tein okachi ueyi tein kitokaytiaj supercúmulos.

4. ¿Keyej taixejekol maj tiknemilikan ke Dios no kiixtalia keniuj tekitiskej itekitikauan nikan taltikpak?

4 Ángeles akin moajsij iluikak ijkon kemej sitalimej, tel kuali ixyetok keniuj moajsiskej uan nejon semi se kimoujkaita (Is. 40:26). Yejua ika, taixejekol maj tiknemilikan ke toDios akin tachijchiuak, no kiixtalia keniuj tekitiskej itekitikauan nikan taltikpak. Semi moneki maj ijkon mochiua porin kipiaj se ueyi tekit tein motelneki. Tein melauj, miak xiujmejya Jiova kiixtaliani keniuj tekitis ixolal, uan yejuan nochipa kitekitilianij ne uejkauj uan axkan. Maj tikitakan seki neskayomej tein kinextia ke yejuatsin yetoni iniuan uan “kinyektejtekpantiu [...] para ma onka sayo yek yetolis” (xikonixtajtolti 1 Corintios 14:33, 40).

KIIXTALIJ KENIUJ TEKITISKIA IXOLAL NE UEJKAUJ

5. ¿Toni tepitsin kitsakuilij itanejnekilis Dios tein kinpialia taltikpakneminij?

5 Keman Jiova kinchijchiuak yekinika takat uan yekinika siuat, kiniluij: “Xikinpiakan konemej uan ximomiakilikan, uan ximomoyauakan noyampa taltikpak uan xikinixyekanakan amichimej tein moajsij itech ueyiat uan tapialmej tein patanij uan nochi tein yoltok tein moolinia itech taltikpak” (Gén. 1:28). Ixyetoya keniuj momiakiliskiaj taltikpakneminij kemej se kalyetouanij uan momoyauaskiaj itech nochi taltikpak uan kichiuaskiaj se xochital. Tetayokoltij tikijtoskej ke ijkuak Adán uan Eva amo tatakamatkej, tepitsin motsakuilij itanejnekilis Jiova tein kinpialia taltikpakneminij (Gén. 3:1-6). Satepan ke panok miak xiujmej, “Jiova kiitak ke taltikpakneminij kitelchiuayaj tein amo kuali itech taltikpak, uan nochi tein kiyolnemiliayaj nochipa katka tein amo kuali”. Kemej mochiujtoya nejon, itech “taltikpak tel tauejueliujtoya iixpan Dios akin melauak, uan itech taltikpak motelmoyauak tateuilis”. Yejua ika Jiova kiixtalij kiualkuis se tetsaujkakiouit nikan taltikpak uan ika nejon kinixpoloskia akin amo yolkualmej (Gén. 6:5, 11-13, 17).

6, 7. 1) ¿Keyej “Noé kipiak itatiochiualis Jiova”? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.) 2) ¿Toni kinpanok akin amo yolkualmej akin nemiaj itech itonaluan Noé?

6 Sayoj ke “Noé kipiak itatiochiualis Jiova” porin katka “yolmelauak” akin “amo motajtakolmakak kemej akin nemiaj itech itonaluan”. Kemej “Noé nentinemik iuan Dios akin melauak”, Jiova kinauatij maj kichijchiuani se ueyi arca (Gén. 6:8, 9, 14-16). Kichijchiuaskia kemej kinpaleuiskia taltikpakneminij uan tapialmej maj momakixtianij keman ualaskia Tetsaujkakiouit. Noé tatakamatik uan kichiuak “nochi ijkon kemej Jiova kinauatij[ka]”. Kemej kuali ixyetoya keniuj kichiuaskia tekit uan ichankauan kipaleuijkej, uelik kitamichijchiuak arca. Ompa, satepan ke tapialmej kalakkej itech arca, “Jiova tatsakuak” (Gén. 7:5, 16).

7 Ika Tetsaujkakiouit tein mochiuak itech xiuit 2370 achto itech totonaluan, Dios “kiixpoloj nochi taman tein yoltoya talixko”, sayoj ke kimakixtij Noé uan ichankauan itech arca (Gén. 7:23). Nochin akin axkan nemij ualeuaj itech Noé, ikoneuan uan ininnamik. Sayoj ke nochin taltikpakneminij akin amo yolkualmej akin amo kalakkej itech arca ixpoliujkej. ¿Keyej? Porin amo kinekkej kikakiskej Noé akin “tanojnotstinemia ika ten melauak tajtoltsin” (2 Ped. 2:5).

Kemej Dios kuali kiixtalij tein mochiuaskia, tapaleuij maj chikueyi taltikpakneminij makisanij itech Tetsaujkakiouit (Xikonita párrafo 6 uan 7)

8. ¿Toni kinextia ke Dios tel kuali kiixtalijka keniuj moajsiskia ixolal keman kinnauatij maj kalakinij itech Tal tein motenkaujka kinmakas?

8 Kemej ochocientos xiujmej satepan ke ualaj Tetsaujkakiouit, Jiova kiixtalij maj israelitas moajsinij kemej se xolal. Kuali kiixtalij sejse taman tein kichiuaskiaj itech ininnemilis uan okachiok keniuj kiueyichiuaskiaj. Kemej neskayot, moajsiaj tel miakej tiopixkamej uan levitas, uan no moajsiaj “siuamej akin tekitiaj kemej ixyetoya ikalakyampa takenkal kampa monechikouayaj” (Éx. 38:8). Sayoj ke ijkuak Jiova kinauatij ixolal maj kalakini itech tal tein pouia Canaán, miakej moujkej uan amo tatakamatkej. Yejua ika yejuatsin kiniluij nochin akin nemiaj nejon tonalmej akin amo takuaujtamatkej: “Amo nankalakiskej itech tal tein nimotenkauak ke nannemiskiaj, ta sayoj Caleb ikonetsin Jefuné uan Josué ikonetsin Nun”, porin sayoj yejuan kitemakakej se kuali tanauatil satepan ke kipijpiatoj Tal tein Dios motenkaujka kinmakas (Núm. 14:30, 37, 38). Satepan Jiova hasta kiixtalij Josué maj kiixyekanani xolal (Núm. 27:18-23). Keman Josué yaya kinkalakiti israelitas itech tal tein pouia Canaán, Jiova kiluij: “Ximoyolchikaua uan xichikauak. Amo ximoujkakalaki nion ximomoujti, porin Jiova moDios yetok mouan kampa yeski tiyas” (Jos. 1:9).

9. ¿Keniuj Rahab kiitaya Jiova uan ixolal?

9 Jiova yekmelauj nochipa yetoya iuan Josué. Kemej neskayot, maj tiknemilikan tein panok itech xiuit 1473 achto itech totonaluan. Israelitas motsakuilijkej ompakauin itech altepet Jericó tein pouia Canaán. Josué kintitanik ome tapijpianij maj tachiatij itech altepet uan ompa kiixmatkej se siuaauilnenkej akin motokaytiaya Rahab. Keman tekiuaj tanauatij maj kinkitskitij nejon ome tapijpianij, Rahab kintatij ikalkuako. ¿Keyej kichiuak nejon? Yejua kiniluij tapijpianij: “Nejua kuali nikmati ke Jiova yekmelauj namechmakas altepet [...]. Porin tikakkej keniuj Jiova nanmoixpan kiuatsak ueyiat Chichiltik [...], uan tein nankinchiuilijkej ome inintekiuajkauan amorreos”. Uan no kijtoj: “Jiova nanmoDios se Dios ne ajko iluikak uan nikan taltikpak” (Jos. 2:9-11). Kemej Rahab takuaujtamatik iuan Jiova uan kipaleuij ixolal nejon tonalmej, yejuatsin kimakixtij yejua uan ichankauan keman israelitas moaxkatilijkej Jericó (Jos. 6:25). Rahab kinextij ke takuaujtamatia uan kitelpoujkaitaya Jiova uan ixolal.

KIIXTALIJ KENIUJ TEKITISKIAJ YEKINIKA ITATOJTOKAKAUAN CRISTO

10. ¿Toni Jesús kiniluij tayekananij judíos itech taneltokalis, uan keyej?

10 Ika itaixyekanalis Josué, israelitas moaxkatilijtiyajkej sejse altepet uan kikuitiyajkej tal tein pouia Canaán. Sayoj ke ¿toni panok satepan? Itech mil quinientos xiujmej tein panotiyajkej, israelitas miakpa kiixnamikkej Dios. Keman yejuatsin kiualtitanik iKonetsin nikan taltikpak, semi amo kitakamatiaj Jiova uan akin kintitania, yejua ika Jesús kijtoj ke Jerusalén ‘kinmiktiaya in tanauatiani de Dios’ (xikonixtajtolti Mateo 23:37, 38). Jiova kinixtopeuak tayekananij judíos itech taneltokalis porin amo tatakamatiaj. Yejua ika Jesús kiniluij: “Itekiuajyo Dios namechkuiliskej uan kimakaskej se xolal tein kitemakas itakilo” (Mat. 21:43TNM).

11, 12. 1) ¿Toni kinextia ke itech yekinika siglo Jiova kimakak itatiochiualis se yankuik nechikol? 2) ¿Akonimej peujkej pouij itech nejin yankuik nechikol?

11 Itech yekinika siglo, xolal Israel kikauak Jiova, yejua ika yejuatsin kiixtopeuak. ¿Kijtosnekik nejon ke amo kipiaskiaok nikan taltikpak se nechikol kampa pouiskiaj itekitikauan akin amo kikauaj? Amo, ta kimakak itatiochiualis se yankuik nechikol tein kitakamatia Jesús uan tein tamachtij. Nejin yankuik xolal peuak moajsi itech Pentecostés xiuit 33, keman 120 imomachtijkauan Jesús monechikojtoyaj itech se kali ompa Jerusalén uan “santajma mokayik ke chikauak taijkoyokaya tech ne kali. Uan ual taejekaya de ne eluiyaktsinko uan tachikaukakomonik ne kalijtik”. Ompa, “monextiko sekin titsitsin ten moxexeloj uan mokauak ipan cada se tokniu [...]. Ijkuakon in Yektikatsin Espíritu kinyolpexontij uan kinyolpepexokaltij cada senme den ne tokniuan. De ompa yejuan peuke tajtoayaj ika miak tataman tajtolis [...]. Uan nochi nijin mochiuak ijkon keme in Yektikatsin Espíritu kinchikaualismakaya ma tajtokan in taneltokani” (Hech. 2:1-4). Nejin tein panok tein se kimoujkakaki, kiyeknextij ke Jiova kipaleuijtoya nejin yankuik nechikol kampa pouiaj imomachtijkauan Cristo.

12 Nejon tonal, “keme eyi mil” mosentilijkej iniuan itatojtokakauan Cristo. Uan Biblia kijtoua ke “Dios kachi ok kinmiaktili[j]tiaya taneltokani iuan oksekin tokniuan ten ipa taneltokatiuitse ya tech in ne nemakixtilis” (Hech. 2:41, 47). Inintanojnotsalis itatojtokakauan Jesús kiualkuik tein kuali, ta Biblia kinextia ke “Tajtoltsin de Dios kitetapouijtiyajke uan kimoyautiyayaj nouiyampa. Uan kachi ok in taneltokani de Jerusalén momiaktiltijtiayaj. Uan hasta no miak tiopixkame den judíos motemaktijke tech ne takuautamatilis den oksekin taneltokani de Jesús” (Hech. 6:7). Kemej tikitaj, miakej taltikpakneminij akin yolmelaujkej kiselijkej tamachtilis tein kitetapouiayaj akin pouiaj itech nejin yankuik nechikol. Satepan, keman Jiova peuak kinualkui “taka ten amo poutinemij keme judíos” itech nechikol kampa kichiuayaj kemej Cristo, oksepa kinextij ke kipaleuijtoya (xikonixtajtolti Hechos 10:44, 45).

13. ¿Toni tekit Dios kinauatij maj kichiuani yankuik nechikol?

13 ¿Toni tekit Dios kinmakak itatojtokakauan Cristo? Senkis moyekmatia toni. Jesús kinkauilijka neskayot. Tepitsin satepan ke moauij, peuak kitetapouia “iluikaktekiuajyot” (Mat. 4:17TNM). Uan kinnextilij imomachtijkauan maj no ijkon kichiuanij. Uan no kiniluij ke ika tajtoskiaj yejua “tech in pueblo de Jerusalén uan kampa in itatilanal de Judeajkopaka uan de Samaria. Uan [...] nonouiyampa de nochi senmanauak” (Hech. 1:8). Yekinika itatojtokakauan Cristo senkis kiajsikamatkej toni mochiaya maj kichiuanij. Se tonal keman Pablo uan Bernabé yetoyaj Antioquía tein pouia Pisidia, kiniluijkej judíos akin kinixnamikiaj: “Semi moneki ma se namechnojnotsaki ika in Tajtoltsin de Dios [...]. Pero keme nikitstok ke amo nankinekij nankiseliske [...] [uan] nanmopouaj ke amo kinamiki nankiseliske in yek nemilis nachipa. Ika ya nojon axkan tejuan tiyoue tikinnojnotsatij in tagayot ten amo judíos. Uan ijkon tikchiuatij porin Totekotsin technauatij ya kuak techilij ijkuin: Namechijitak [...] keme yeskia tanexme para nankinyoltauiliske nochi in tagayot ten amo poutinemij keme judíos. Uan ijkon nankintapouijtinemiske in tagayot de nochi senmanauak de keniu yejuan uelis kiajsiske ne nemakixtilis” (Hech. 13:14, 45-47). Itech yekinika siglo uan satepan, inechikol Dios nikan taltikpak kiteixmatiltiani nochi tein yejuatsin kichiuani tein ika kinmakixtis taltikpakneminij.

ITEKITIKAUAN DIOS MAKISKEJ UAN OKSEKIN IXPOLIUJKEJ

14. 1) ¿Toni kipanok Jerusalén itech yekinika siglo? 2) ¿Akonimej makiskej?

14 Miakej judíos amo kiselijkej kuali tanauatilmej uan amo kikakkej tein Jesús kinnejmachtijka imomachtijkauan: “Kuak nankitaske ke in pueblo Jerusalén kiyeualojtokke ya miak soldados, ijkuakon kuali xikmatikan ya ke kitamiuejuelotij [...]. Ijkuakon namechilia ke nekes ten kalyetokke Judeajkopaka, ma niman cholokan uan ma yakan ne tepepan. Uan nekes ten kalyetokke Jerusalénkopaka, [...] moneki ma kisakan de ompa. Uan nekes ten tekititokke milajpa, ma amo moualkuepakan ok” (Luc. 21:20, 21). Uan ijkon mochiuak kemej Jesús kijtojka. Seki judíos peujkej taixnamikij, yejua ika tateuianij romanos akin kinixyekanaya Cestio Galo kiyoualojkej Jerusalén itech xiuit 66. Sayoj ke niman yajkej. Nejon kinpaleuij itatojtokakauan Jesús maj uelinij kisanij Jerusalén uan Judea. Kemej kijtoua tajkuilojkej Eusebio, miakej kipanauijkej ueyiat Jordán uan cholojkej itech altepet Pela tein pouia Perea. Itech xiuit 70, tateuianij romanos akin ijkuak kinixyekanaya Tito mokepkej Jerusalén uan kiixpolojkej. Sayoj ke itatojtokakauan Cristo akin amo kikaujkej Dios, momakixtijkej porin kikakkej itanejmachtilis Jesús.

15. ¿Keyej momiakilijkej itatojtokakauan Cristo itech nechikol maski kipanotoyaj tein amo kuali?

15 Maski itatojtokakauan Cristo itech yekinika siglo kipiakej kuejmolmej, kintajyouiltijkej uan kipiakej tayejyekolis, kisentokayaj momiakiliayaj itech nechikol (Hech. 11:19-21; 19:1, 19, 20). ¿Keyej? Porin kipiayaj itatiochiualis Jiova (Prov. 10:22).

16. ¿Toni monekia kichiuaskej nochin itatojtokakauan Cristo uan ijkon kipiaskiaj chikauak inintakuaujtamatilis?

16 Sayoj ke nochin itatojtokakauan Cristo monekia kichiuaskej seki taman tein kinpaleuiskia maj kipiaskiaj chikauak inintakuaujtamatilis. Motelnekia maj ika nejmachkayot momachtianij Biblia, maj nochipa yanij nechikolmej uan maj kitetapouianij iTekiuajyo Dios ika yolpakilis. Nochi nejin kinpaleuiaya maj amo xexeliujtonij itech nechikol uan maj kipianij se kuali uikalis iuan Dios, ijkon kemej panoua axkan. Itech nechikolmej kuali ixyetoya keniuj tekitiskiaj. Tokniuan kintelpaleuiaya tekit tein kichiuayaj tayekananij uan tapaleuianij, akin kichiuayaj nejon ika miak pakilis (Filip. 1:1; 1 Ped. 5:1-4). No kiseliayaj yolchikaualis keman tokniuan takalpanouanij, kemej Pablo, yayaj kintajpalotij (Hech. 15:36, 40, 41). Semi moita ke ijkon kemej titaueyichiuaj axkan no ijkon taueyichiuayaj yekinika itatojtokakauan Cristo. ¡Semi tiktasojkamatij maj ne uejkauj uan axkan Jiova kiixtaliani keniuj sentekitiskej itekitikauan! *

17. ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

17 Itech nejin itamian tonalmej, ijkon kemej motokia itamilis tein kiixyekana Satanás nikan taltikpak, inechikol Dios tein tikitaj okachi ijsiujka kiyektalia miak taman. ¿Timokauaj maj techyekana? ¿Tikchikaujtokej tokuali uikalis iuan Dios? Itech okse tamachtilis tikitaskej keniuj uelis tikchiuaskej.

^ párr. 16 Xikonita tamachtilis “Los cristianos adoran con espíritu y con verdad” uan “Siguen andando en la verdad”, itech La Atalaya 15 de julio de 2002. Itech amaix Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios okachi momelaua keniuj axkan tonalmej tekitini nikan taltikpak inechikol Dios.