Xikita nochi

Tlen kiualika

Otlaneltokayaj toTajtsin Dios kinpaleuiskia

Otlaneltokayaj toTajtsin Dios kinpaleuiskia

TLAPOUALISTLI 81

Otlaneltokayaj toTajtsin Dios kinpaleuiskia

SAPANOA miakej israelitas kisaj itech Babilonia uan mokuepaj Jerusalén. Uan ijkuak ajsij altepetl Jerusalén amo itlaj onka. Amo akaj chanti ompa. Israelitas moneki oksepa kichijchiuaskej nochi.

Achto okichijchijkej se altar. Itech non altar uelis kitlamaniliskiaj noso kitliokoliskiaj Jehová sekimej yolkamej. Kanaj keski metstli satepan, israelitas opejkej kichijchiua teokali. Maski ijkon, sekimej akinmej okinkokoliayaj tlen ochantiayaj itech oksekimej uejueyij altepemej okinmomojtijkej pampa amo kichijchiuaskiaj. Saiktlami, akinmej okinkokoliayaj israelitas ueli okichijkej yankuik ueyi tekiua itech Persia ma tlanauati ayakmo ma tekitikan.

Opanokej xiuitl. Yopanokej 17 xiuitl satepan ijkuak israelitas okiskej itech Babilonia. Jehová okintitlanki iteotlajtojkej Ageo uan Zacarías pampa ma kinmiluikan israelitas oksepa ma tekitikan. Israelitas otlaneltokayaj toTajtsin Dios uelitis kinpaleuiskia uan okintlakamatkej teotlajtojkej. Opejkej tekitij maski okatka se tlanauatil tlen okijtoaya amo ma tekitikan.

Ik non, se tlayekanki persa tlen omotokayotiaya Tatenai okintlajtlanito tleka oksepa okichijchijtokaj teokali. Israelitas okiluijkej ken ijkuak okatkaj itech Babilonia ueyi tekiua Ciro okinmilui: ‘Ximokuepakan Jerusalén uan xikchijchiuakan iteokali namoDios Jehová’.

Tatenai okititlanki Babilonia se amatlajkuilol uan otetlajtlani kox Ciro, akin yomikik, melauak ijkon okijto. San niman ueyi tekiua itech Persia okititlanki se amatlajkuilol kanin okijto kema ijkon otlanauatijkej. Ik non, ueyi tekiua otlajkuilo: ‘Xikinkauilikan israelitas ma kichijchiuakan iteokali inTajtsin Dios. Uan noijki namechnauatia xikinpaleuikan’. Uan kanaj naui xiuitl satepan, otlankej okichijchijkej teokali, uan israelitas sapanoa oyolpakej.

Opanok okachi xiuitl. Axkan yopanok kanaj 48 xiuitl satepan otlankej okichijchijkej teokali. Israelitas tlen ochantiayaj Jerusalén amo okipiayaj tomin, uan altepetl uan iteokali toTajtsin Dios amo kualtsin omoitaya. Ompa itech Babilonia, se israelita tlen omotokayotiaya Esdras okimatki omonekiaya ma moyektlali iteokali toTajtsin Dios. Ik non, ¿tikmati tlen okichi?

Esdras okitato Artajerjes, ueyi tekiua itech Persia, uan nin yolkuali tekiua okimakak miakej tetliokolilmej pampa kiuikaskiaj Jerusalén. Esdras okintlajtlanili israelitas tlen oyetokaj Babilonia ma kipaleuikan, uan kanaj 6,000 okijtojkej noijki yaskiaj. Okiuikakej miak plata uan oro uan oksekimej tlamantli tlen kuajkualtsitsintin.

Esdras omotekipacho miak pampa itech ojtli okatkaj miakej tlaltikpaktlakamej tlen amo yolkualmej. Ninmej tlakamej uelis kinmichtekiliskiaj plata uan oro uan noijki uelis kinmiktiskiaj. Ik non, ken tikita itech tlaixkopinal, Esdras okinnechiko nochtin ninmej tlaltikpaktlakamej. Ijkuakon, okitlatlaujtijkej Jehová uan okitlajtlanilijkej ma kinpaleui itech nochi ojtli pampa uelis ajsiskiaj Jerusalén.

Jehová kema okinmalui. Uan naui metstli satepan, kuali oajsitoj Jerusalén. ¿Amo kiteititia nin Jehová kinmaluia akinmej motenmachiaj itech ye?

Esdras 2 a 8.