Xikita nochi

Tlen kiualika

Tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén

Tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén

TLAPOUALISTLI 83

Tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén

XIKITA ken chikauak tekititokej. Israelitas kichijchijtokej itepauan Jerusalén. Ijkuak Nabuconodosor okimoaxkati Jerusalén 152 xiuitl achto, ye okitlamotlak itepauan altepetl uan noijki okitlati ikaltlatsakuil. Israelitas amo san niman okichijchijkej itepauan Jerusalén ijkuak oualmokuepkej itech Babilonia.

¿Ken timokuayejyekoa omomachiliayaj yejuan pampa Jerusalén amo okipiaya itepauan? Kema, yejuan omomojtiayaj. Akinmej okinkokoliayaj amo oui yetoskiaj kinteuiskiaj. Maski ijkon, axkan tikitaj Nehemías, ye okinpaleui israelitas pampa ma kiyektlalikan itepauan Jerusalén. ¿Tikmati te akin okatka Nehemías?

Nehemías ye se israelita tlen oualaya itech altepetl Susa, kanin ochantiayaj Mardoqueo uan Ester. Nehemías otekipanoaya itech kali kanin otlanauatiaya ueyi tekiua, uelis kuali omouikaya iuan Mardoqueo uan Ester. Maski ijkon, itech Biblia amo moijtoa kox Nehemías okitekichiuiliaya inamik Ester, ueyi tekiua Asuero. Okitekichiuiliaya ueyi tekiua tlen satepan otlanauati, Artajerjes.

Xikilnamiki, Artajerjes ye ueyi tekiua yolkuali tlen okimakak miak tomin Esdras pampa ma kiuika Jerusalén uan ijkon uelis kiyektlaliskia iteokali Jehová. Maski ijkon, Esdras amo okiyektlali itepauan altepetl. Ma tikitakan tlen opanok pampa Nehemías okichi nin tekitl.

Yopanokej 13 xiuitl ijkuak Artejerjes okimakak Esdras miak tomin pampa uelis kiyektlaliskia teokali. Nehemías ye akin okimakaya vino ueyi tekiua. Ye okimakaya vino ueyi tekiua uan kuali okitaya amo ma kipia pajtli. Ye okipiaya se tekitl tlen miak ipati.

Se tonal Hanani ikni Nehemías uan oksekimej israelitas okitatoj Nehemías. Okiluijkej ouijkayotl tlen okipiayaj israelitas, uan noijki okiluijkej itepauan Jerusalén ok xixintokaj. Nehemías omoyolkoko miak uan okitlatlaujti Jehová itech nin tlamantli.

Se tonal ueyi tekiua okitak ken Nehemías omoyolkokoaya miak uan okitlajtlani: ‘¿Tleka timoyolkokoa miak?’. Nehemías okilui ueyi tekiua ouijkayotl tlen okatka itech Jerusalén uan ken amo okipiaya itepauan. Ueyi tekiua okitlajtlani: ‘¿Tlen tikneki?’.

Nehemías okijto: ‘Xinechkauili ma niuia Jerusalén, pampa uelis nikyektlalis tepamitl tlen kiyaualoa altepetl’. Ueyi tekiua Artajerjes okatka yolkuali. Ueyi tekiua okilui Nehemías uelis yaskia, uan okipaleui ika kuauitl pampa tlayektlaliskia. Satepan Nehemías oajsik Jerusalén, ye okinmilui israelitas tlen okinekiaya kichiuas. Okinpakti tlen okinmilui, uan okijtojkej: ‘Ma tikpeualtikan, ma tikchijchiuakan tepamitl’.

Ijkuak akinmej okinkokoliayaj israelitas okitakej yokiyektlalijtoka tepamitl, okijtojkej: ‘Tiaskej uan tikinmiktiskej israelitas uan ayakmo tikinkauiliskej ma kichijchiuakan tepamitl’. Maski ijkon, ijkuak Nehemías okimatki itech nin, akinmej otekitiayaj okinmakak espadas uan lanzas. Uan okinmilui: ‘Amo xikinmauilikan. Xitlateuikan pampa nankipaleuiskej namoikniuan, namokoneuan, namosiuauan, uan namokaluan’.

Israelitas omoyolchikajkej. Itech tonal uan yoak okipiayaj tlen ika tlateuiskiaj, uan otekipanoayaj. Ik non, san itech 52 tonalmej otlankej okichijchijkej tepamitl. Axkan ayakmo itlaj kinmomojtiskiaj. Nehemías uan Esdras otlamachtijkej itech itlanauatiluan toTajtsin Dios uan altepetl melauak oyolpakik miak.

Maski ijkon, ayamo okatkaj ken okatkaj ijkuak ayamo okinuikayaj israelitas itech Babilonia ken tlakeualtin. Ueyi tekiua itech Persia otlanauatiaya uan israelitas omonekiayaj kitekichiuiliskiaj. Maski ijkon, Jehová okijto ye kititlaniskia se yankuik ueyi tekiua, uan ye kichiuaskia ma kipiakan yolseuilistli itech nochi altepetl. ¿Akin nin ueyi tekiua? ¿Ken kichiuas ma yeto yolseuilistli itech Tlaltikpak? Pampa kuali omoajsikamatki nin, opanok kanaj 450 xiuitl. Ijkuakon, opanok itlaj tlen miak ipati, oneski se konetsintli. Maski ijkon, timomachtiskej nin itech okse tlapoualistli.

Nehemías 1 a 6.