Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 11

“Okachi opakiayaj uan okachi okiseliayaj espíritu santo”

“Okachi opakiayaj uan okachi okiseliayaj espíritu santo”

Pablo otechmachti tlen moneki tikchiuaskej tla sekimej kualanij uan amo kinekij techkakiskej

Omokixti itech Hechos 13:1-52

1, 2. (1) ¿Tlen tekitl miak ipati kichiuaskiaj Bernabé uan Saulo? (2) ¿Ken tlapaleuiskia non tekitl mamochiua tlen kijtoua Hechos 1:8?

 SE TONAL opanok itlaj miak ipati itech tlanechikol tlen okatka Antioquía tlen poui Siria. Maski okatkaj miakej profetas uan tlamachtijkej, ika espíritu santo okinpejpenkej Bernabé uan Saulo para uejka makitematiltitij kuali tlajtoli (Hech. 13:1, 2). a Achto yokintitlankaj misioneros matetlapouitij, pero nonmej misioneros oyayaj kanin yokatkaj akinmej okichiuayaj ken Cristo (Hech. 8:14; 11:22). Pero ijkuakon Bernabé, Saulo uan Juan Marcos akin kinpaleuiskia, omonekiaya yaskej kanin amikaj okixmatiaya kuali tlajtoli.

2 Kanaj 14 xiuitl achto, Jesús okinmiluijka idiscípulos: “Nanyetoskej notestigos ompa Jerusalén, Judea, Samaria uan ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 1:8). Nochi tlen kichiuaskiaj Bernabé uan Saulo ken misioneros, tlapaleuiskia mamochiua profecía tlen okijto Jesús. b

“Techinxelilikan Bernabé uan Saulo [...] yonikinpejpenki makichiuakan se tekitl” (Hechos 13:1-12)

3. ¿Tleka itech achto siglo okatka oui ikaj uejka yaskia?

3 Axkan miakej uejka yauij uan amo uejkauaj ajsitiuij porque yikatej carros uan aviones. Pero amo ijkon opanouaya itech achto siglo porque yiuejkika okachi onejnemiayaj uan ojtli amo kuali okatka. Se tonal ikaj onejnemiaya san kanaj 30 kilómetros pero sapanoua osotlauaya. c Maski Bernabé uan Saulo okinekiayaj kichiuaskej non tekitl, xamo okajsikamatkej omonekiaya mochijchikauaskiaj uan kikauaskiaj miak tlamantli (Mat. 16:24).

4. (1) ¿Tlen otlapaleui makinpejpenakan Bernabé uan Saulo uan tlen okichijkej oksekimej tokniuan? (2) ¿Ken uelis tikinpaleuiskej akinmej kiseliaj okachi tekitl kanin timonechikouaj?

4 ¿Tleka espíritu santo okijto makinpejpenakan Bernabé uan Saulo para makichiuakan non tekitl? (Hech. 13:2). Biblia amo kijtoua, pero kuali tikmatij espíritu santo otlapaleui makinpejpenakan nonmej tlakamej. Amo kanaj kijtoua kox profetas uan tlamachtijkej tlen okatkaj Antioquía okualankej ijkuak okinpejpenkej Bernabé uan Saulo. Okachi kuali yejuan otlapaleuijkej ika nochi inyolo. Ximokuayejyeko ken omomachilijkej Bernabé uan Saulo ijkuak okinmitakej inmikniuan amo okinnexikolitakej, amo otlakuajkej, omotlatlaujtijkej, “inpan okintlalijkej inmauan uan okinchixkej mayakan” (Hech. 13:3). Tejuan noijki matikinpaleuikan akinmej kiseliaj okachi tekitl kanin timonechikouaj. Noijki matikinpaleuikan tokniuan akinmej techyekanaj. Amo matikinnexikolitakan akinmej kiseliaj tekitl kanin timonechikouaj. Okachi kuali moneki tikteititiskej tikinpatioitaj porque tekipanouaj (1 Tes. 5:13).

5. Xikyekijto ken otetlapouijkej Bernabé uan Saulo ompa isla Chipre.

5 Bernabé uan Saulo okiskej altepetl Antioquía, yejuan onejnenkej hasta Seleucia, satepan otlejkokej itech se barco uan oyajkej 200 kilómetros hasta isla Chipre. d Bernabé oneski Chipre ikinon xamo opakiaya porque kintlapouiskia kuali tlajtoli akinmej ompa ochantiayaj. Ijkuak oajsitoj altepetl Salamina tlen okatka itech isla Chipre ik kanin kisa tonaltsin, yejuan amo omotonalpolojkej uan san niman “otetlapouijkej iTlajtol toTajtsin Dios itech insinagogas judíos” (Hech. 13:5). e Bernabé uan Saulo opanokej itech nochi isla uan xamo otetlapouijtiajkej itech altepemej tlen okachi oueyititokaj. Amo tikmatij ik kanin oyajkej pero yejuan onejnenkej kanaj 160 kilómetros.

6, 7. (1) ¿Akin okatka Sergio Paulo uan tleka Bar-Jesús amo okinekiaya makikaki kuali tlajtoli? (2) ¿Tlen okichi Saulo para ayakmo matlakajkayaua Bar-Jesús?

6 Itech achto siglo, akinmej ochantiayaj Chipre okinueyichiuayaj miakej dioses. Bernabé uan Saulo ijkon okitakej ijkuak oajsitoj altepetl Pafos tlen okatka ik kanin kalaki tonaltsin. Ijkuak oajsitoj itech non altepetl, “okinamikej se judío itoka Bar-Jesús. Ye otetlajchiuiaya uan okatka se profeta tekajkaya. Ye okatka iuan se tekiua ixtlamatki itoka Sergio Paulo”. f Itech achto siglo, romanos tlen oueyititokaj uan ixtlamatkej ken Sergio Paulo okintlajtlaniayaj akinmej otetlajchiuiayaj para kimatiskiaj tlen kichiuaskiaj. Pero Sergio Paulo okinekiaya kimatis tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios ikinon “okinekiaya kikakis iTlajtol”. Non amo okipakti Bar-Jesús, tlen “noijki omotokayotiaya Elimas”, itoka kijtosneki “tetlajchiui” (Hech. 13:6-8).

7 Bar-Jesús amo okinekiaya mamotematilti iTlajtol toTajtsin Dios. Ye oueyititoka porque okipaleuiaya Sergio Paulo uan “amo okinekiaya matlaneltoka tekiua” porque tlamo kipoloskia iteki (Hech. 13:8). Pero Saulo amo okitekauili se tlakatl tlen otetlajchiuiaya makikajkayaua Sergio Paulo. ¿Tlen okichi Saulo? Biblia kijtoua: “Ijkuakon Saulo tlen noijki omotokayotiaya Pablo okiseli espíritu santo, okiyekitak tlakatl uan okilui: ‘Te tiikone Diablo, san titlakajkayaua, tikchiua nochi tlen amo kuali uan tikixtopeua nochi tlen kuali. ¿Tleka tikpapatla tlen tlamachtia Jehová? Jehová mitstlajyouiltis uan ayakmo titlachias. Ayakmo tikitas itlauil tonaltsin kanaj keski tonal’. Ijkuakon Elimas san niman oualixtlapoyauili uan opejki tlamatemoua ikaj makimatilana”. g ¿Tlen opanok ijkuak omochi non milagro? “Tekiua opejki tlaneltoka ijkuak okitak tlen opanok. Noijki okitlajtlachialti tlen Jehová tlamachtia” (Hech. 13:9-12).

Ijkon ken Pablo, tejuan amo timomojtiaj uan tiktematiltiaj iTlajtol toTajtsin Dios ijkuak techixnamikij.

8. ¿Ken uelis tikteititiskej amo timomojtiaj ijkon ken Pablo amo omomojti?

8 Pablo amo okimauili Bar-Jesús. Tejuan noijki amo moneki timomojtiskej ijkuak sekimej tlen techkokoliaj amo kinekij matlaneltokakan akinmej tikinmachtiaj. Ikinon moneki nochipa tikijtoskej tlen teyolpakti uan ‘titlajtoskej ken yetoskia tikpoyeliaj totlajtol’ (Col. 4:6). Tejuan timochijchikauaj tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan Jehová maski oksekimej kualanij. Noijki amo matimomojtikan ijkuak tikijtoskej amo kuali tlen kichiuaj religiones tlen tlakajkayauaj. Nonmej religiones ‘kipapatlaj tlen tlamachtia Jehová’ (Hech. 13:10). Ijkon ken Pablo, amo matimomojtikan ijkuak tiktematiltiaj tlen melauak uan matikinpaleuikan akinmej kinekij okachi kixmatiskej Jehová. Axkan toTajtsin Dios amo techmaka chikaualistli para matikinchiuakan milagros ijkon ken Pablo, pero kuali tikmatij ye kinpaleuia ika iespíritu santo akinmej kinekij kimatiskej tlen melauak (Juan 6:44).

“Xikijtokan itlaj tla nankinekij nantechyolchikauaskej” (Hechos 13:13-43)

9. ¿Ken uelis kichiuaskej tlayekankej ijkon ken Pablo uan Bernabé?

9 Satepan Pablo, Bernabé uan Marcos okiskej altepetl Pafos uan oyajkej kanaj 250 kilómetros ika barco hasta oajsitoj altepetl Perga tlen okatka itempa mar tlen kajki Asia Menor. Itech Hechos 13:13 opejki moijtoua: “Pablo uan akinmej iuan oyayaj”. Non kijtosneki Pablo okinyekanaya nonmej tlakamej. Pero amo kanaj moijtoua kox Bernabé opejki kinexikolita. Yejuan ome san sekan otekipanojkej para kichiuaskia tlen kineki toTajtsin Dios. Tlen okichijkej Pablo uan Bernabé kinmititia tlayekankej tlen moneki kichiuaskej. Akinmej kichiuaj ken Cristo amo motlatlanij para ueyititoskej, porque kilnamikij Jesús okijto: “Nochtin namejuan namiknimej”. Noijki okijto: “Kipinauiskej akin moueyineki pero kiueyitlaliskej akin yolyamanki” (Mat. 23:8, 12).

10. Xikijto ken okatka ojtli para uelis ajsiskiaj desde Perga hasta Antioquía tlen kajki Pisidia.

10 Ijkuak oajsitoj altepetl Perga, Juan Marcos omokopki Jerusalén uan okinkajte Pablo uan Bernabé. Biblia amo kijtoua tleka san niman oyajki. Pero Pablo uan Bernabé ok onejnenkej hasta oajsitoj Antioquía tlen kajki Pisidia, non altepetl okatka ompa Galacia. Oui okitakej ompa ajsitiuij porque non altepetl okatka 1,100 metros tlakpak desde itempa mar. Yejuan omonekiaya panoskej ik tepeyo uan ompa okatkaj miakej ichtekej. Xamo ijkuakon Pablo yomokokouaya. h

11, 12. ¿Tlen okichi Pablo para makinekikan kikakiskej itech sinagoga tlen okatka Antioquía tlen kajki Pisidia?

11 Ijkuak Pablo uan Bernabé okatkaj Antioquía tlen kajki Pisidia okalakej sinagoga tonal sábado. Biblia kijtoua tlen opanok: “Ijkuak otlanki okitlajtoltijkej iTlanauatil Moisés uan tlen okijkuilojkej profetas, akinmej okiyekanayaj sinagoga otlanauatijkej makinmiluitij: ‘Nokniuan, xikijtokan itlaj tla nankinekij nantechyolchikauaskej’” (Hech. 13:15). Ijkuakon Pablo omoketski uan opejki tlamachtia.

12 Pablo opejki kintlapouia judíos uan akinmej san omochijkej judíos, ikinon okijto: “Techkakikan tlakamej tlen nanchantij Israel uan noijki akinmej nankitlakaitaj toTajtsin Dios” (Hech. 13:16). Akinmej san omochijkej judíos ayamo okajsikamatiayaj Jesús okatka Mesías. ¿Ken okinmachti Pablo? Achto, ye okinmilui ken Jehová okinpaleui israelitas. Noijki okinyekilui ken Jehová “okinueyitlali [israelitas] ijkuak ochantiayaj Egipto maski amo okatka inmialtepe”. Noijki ijkuak okinmakixti “okinxiko kanaj 40 xiuitl kanin tlauaki”. Pablo noijki okijto ken israelitas okimoaxkatijkej tlali tlen Jehová okinmiluijka kinmakaskia (Hech. 13:17-19). Sekimej kijtouaj Pablo okiyekijto tlen yokitlajtoltijka non sábado. Tla melauak ijkon opanok, non kiteititia Pablo ‘okichi nochi tlen moneki para nochtin kinpaleuis’ (1 Cor. 9:22).

13. ¿Ken uelis tikintlapouiskej oksekimej para okachi makinekikan kixmatiskej Jehová?

13 Tejuan noijki moneki timochijchikauaskej para matechkakikan akinmej tikintlapouiaj. Tla tikmatij tlen religión kipiaj, matimokuayejyekokan ken uelis tikintlapouiskej para makinekikan techkakiskej. Noijki uelis tikintlajtoltiliskej textos bíblicos tlen yejuan yikixmatij. Okachi kinpaleuis tla tikinmiluiskej makitlajtoltikan itech inBiblia. Nochipa matimokuayejyekokan ken uelis tikintlapouiskej oksekimej para okachi makinekikan kixmatiskej Jehová.

14. (1) ¿Ken okitematilti Pablo akin okatka Jesús uan tlen okinnejmachti akinmej okikaktokaj? (2) ¿Tlen okichijkej akinmej okikaktokaj Pablo?

14 Pablo okijto tekiuajkej tlen otlanauatiayaj Israel okatkaj iuejkatatajuan Jesús, satepan Juan Bautista otlamachti Jesús temakixtiskia. Pablo noijki okiyekijto ken okimiktijkej Jesús uan ken toTajtsin Dios okiyoliti (Hech. 13:20-37). Satepan Pablo okijto: “Xikmatikan timechmatiltiaj toTajtsin Dios namechtlapojpoluilis namotlajtlakol porque oixpoliuik non tlakatl”, “toTajtsin Dios kinpaleuis ayakmo mayetokan tlajtlakolejkej akinmej tlaneltokaj, porque oixpoliuik non tlakatl”. Pablo noijki okinmilui akinmej okikaktokaj: “Ximomaluikan para amo namechpanos ijkon ken okijtojkej profetas: ‘Xikitakan namejuan tlen nantepinauiaj, ximotlajtlachialtikan uan ximikikan. Porque itech ninmej tonalmej nikchijtok itlaj tlen namejuan amo nankineltokaskej maski ikaj namechyekiluis’”. Tetlajtlachialti tlen opanok ijkuak Pablo otlanki otlamachti. Biblia kijtoua: “Miakej okintlatlaujtijkej oksepa makintlapouitij non tlamantli chikometika sábado”. Noijki ijkuak otlanki omonechikojkej itech sinagoga, “miakej judíos oyajkej iuan Pablo uan Bernabé. Noijki inuan oyajkej akinmej san omochijkej judíos tlen okiueyichiuayaj toTajtsin Dios” (Hech. 13:38-43).

“Tiaskej itech okseki altepemej” (Hechos 13:44-52)

15. ¿Tlen opanok chikometika sábado ijkuak otlamachti Pablo?

15 “Chikometika sábado, miakej tlen ochantiayaj itech non altepetl omonechikojkej” para kikakiskiaj Pablo. Sekimej judíos amo okinpakti, ikinon “okitlajtolnamikej Pablo uan okiuijuikaltijkej”. Ye uan Bernabé amo omomojtijkej uan okinmiluijkej: “Omonekiaya achto namejuan timechtlapouiskej iTlajtol toTajtsin Dios. Pero tiaskej itech okseki altepemej, porque amo onankikakej uan nanmokuayejyekouaj amo namechnamiki nochipa nanyoltoskej. Jehová otechnauati ijkuak okijto: ‘Onimitstlali ken se tlauili itech altepemej para xiktematilti ipan nochi tlaltikpak ken nitemakixtis’” (Hech. 13:44-47; Is. 49:6).

Maski “okintlatlaluijkej makintlajyouiltikan Pablo uan Bernabé”, “discípulos okachi opakiayaj uan okachi okiseliayaj espíritu santo” (Hechos 13:50-52).

16. (1) ¿Tlen okichijkej judíos ijkuak okikakej tlen okijtojkej Pablo uan Bernabé? (2) ¿Tlen okichijkej Pablo uan Bernabé ijkuak okinmixnamikej?

16 Akinmej amo judíos oyolpakej uan “otlaneltokakej nochtin tlen omochijchikajkej kiseliskej yolilistli tlen amo keman tlamis” (Hech. 13:48). ITlajtol Jehová san niman omomatki itech nochi non altepetl. Pero judíos amo okiselijkej. Pablo uan Bernabé okinmiluijkej nonmej judíos toTajtsin Dios kinmixkomakaskia, porque okixnamikej Mesías maski yejuan achto okinmatiltijkej kuali tlajtoli. Judíos okualankej, okinkualanijkej siuamej uan tlakamej tlen oueyititokaj, “okintlatlaluijkej makintlajyouiltikan Pablo uan Bernabé uan noijki okinkixtijkej itech inmialtepe”. ¿Tlen okichijkej Pablo uan Bernabé? Yejuan “omokxitsetselojkej uan ijkon okiteititijkej yokinnejmachtijkej. Satepan oyajkej altepetl Iconio”. ¿Ayakmo yetoskiaj akinmej okichiuayaj ken Cristo ompa Antioquía tlen kajki Pisidia? ¡Amo! Ompa okinkakej sekimej discípulos tlen “opakiayaj uan okachi okiseliayaj espíritu santo” (Hech. 13:50-52).

17-19. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Pablo uan Bernabé uan ken uelis nochipa tiyolpakiskej?

17 Pablo uan Bernabé nochipa opakej maski okintlajyouiltijkej uan tlen okichijkej sapanoua techpaleuia. Non techmachtia tejuan moneki nochipa titetlapouiskej maski akinmej tlanauatiaj amo techkauiliskej matitetlapouikan iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Pablo uan Bernabé “omokxitsetselojkej” ijkuak amo okinkakej akinmej ochantiayaj Antioquía. Non amo kijtosneki okualankej, kijtosneki yejuan amo yetoskia intlajtlakol tla kinpanoskia tlen amo kuali. Nonmej misioneros okajsikamatkej amo uelis kinchiualtiskiaj oksekimej makineltokakan Jesús. Pero kema uelis nochipa tetlapouiskiaj uan ijkon okichijkej ijkuak oyajkej Iconio.

18 ¿Tlen okinpanok discípulos tlen okinkakej Antioquía? Maski okintlajyouiltiayaj, yejuan opakiayaj, noijki okajsikamatiayaj amo nochtin kiseliskiaj tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. Jesús okijto: “¡Pakij akinmej kikakij iTlajtol toTajtsin Dios uan kichiuaj!” (Luc. 11:28). Ikinon ijkon okichijkej tokniuan tlen ochantiayaj Antioquía tlen kajki Pisidia.

19 Ijkon ken Pablo uan Bernabé, nochipa matikilnamikikan moneki titetlapouiskej kuali tlajtoli. Akinmej tikintlapouiskej kipejpenaskej kox kiseliskej iTlajtol toTajtsin Dios noso amo. Tla tikitaj amo kinekij techkakiskej, matikchiuakan ken discípulos tlen okatkaj itech achto siglo. Maski techtlajyouiltiskej, tejuan nochipa tiyolpakiskej tla tikpatioitaj tlen melauak uan tikkauiliaj espíritu santo matechyekana (Gál. 5:18, 22).

a Xikita recuadro “ Bernabé ‘oteyolchikauaya’”.

b Ijkuakon itech nonmej tonalmej yokatkaj tlanechikolmej tlen uejka omokauayaj ik Jerusalén ken Antioquía tlen poui Siria. Non altepetl omokauaya kanaj 550 kilómetros ik norte.

c Xikita recuadro “ Ojtli kanin opanouayaj”.

d Itech achto siglo, se barco oyaya 160 kilómetros itech se tonal tla chikauak oejekaya pero okachi ouejkauaya tla amo okachi oejekaya.

e Xikita recuadro “ Insinagogas judíos”.

f Romanos okinauatiayaj isla Chipre. Yejuan okipejpenayaj se tekiua tlen inpatka otlanauatiaya itech non isla.

g Ijkuakon Saulo opejki kiluiaj Pablo. Saulo ika hebreo moijtoua Saúl. Miakej kijtouaj ye okimotlalili itoka romano porque okitlakaitaya Sergio Paulo. Pero ijkon okiluiayaj maski ayakmo okatka Chipre, kijtosneki ye ijkon okinekiaya makiluikan porque okatka ‘apóstol uan okititlankej innauak akinmej amo judíos’. Xamo noijki ijkon okinotsayaj ijkuak okatka chokotsin. Noijki xamo okinekiaya makinotsakan Pablo porque ika griego Saulo amo kuali omokakiaya (Rom. 11:13).

h Seki xiuitl satepan Pablo okinmijkuilili se carta akinmej ochantiayaj Galacia. Itech non carta Pablo okijto: “Onimokokouaya ijkuak yikin achto onamechtlapoui kuali tlajtoli” (Gál. 4:13).