Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 5

“Moneki tiktlakamatiskej toTajtsin Dios ken tekiua”

“Moneki tiktlakamatiskej toTajtsin Dios ken tekiua”

Apóstoles amo omomojtijkej uan ijkon okiteititijkej tlen moneki tikchiuaskej

Omokixti itech Hechos 5:12–6:7

1, 2. ¿Tleka akinmej opouiayaj itech Sanedrín okinteluijkej apóstoles uan tlen uelis timotlajtlaniskej?

 SAPANOUA okualankej jueces tlen opouiayaj itech Sanedrín. Inmixpan okatkaj apóstoles tlen okinteluijkej. Ompa okatka José Caifás tlen okinyekanaya teopixkej tlen opouiayaj itech Sanedrín. Ye sapanoua okualanki uan amo okinek kijtos itoka Jesús ijkuak okinmilui apóstoles: “¿Amo otimechnauatijkej ayakmo xitlamachtikan ika itoka non tlakatl? Pero yonankinmachtijkej nochtin akinmej chantij Jerusalén tlen otlamachtiaya non tlakatl. Nankinekij nantechtlajtlakoltiskej tejuan otikmiktijkej non tlakatl” (Hech. 5:28). Ijkuakon okinmiluijkej ayakmo matetlapouikan noso itlaj kinpanoskia.

2 ¿Tlen okichijkej apóstoles? Jesús okinmilui matetlapouikan pero Jehová okikauili ijkon makinnauati (Mat. 28:18-20). ¿Ayakmo tetlapouiskiaj porque okinmomojtijkej? ¿Moyolchikauaskiaj uan tetlapouiskiaj? ¿Kitlakamatiskiaj toTajtsin Dios noso kintlakamatiskiaj tlakamej? Pedro omoyolchika uan san niman otlajto inpatka nochtin apóstoles.

3. ¿Ken techpaleuis matikmatikan tlen okinpanok apóstoles?

3 ¿Ken techpaleuis matikmatikan tlen okinpanok apóstoles? Porque tejuan noijki titetlapouiaj uan techtlajyouiltiaj akinmej techkokoliaj (Mat. 10:22). Xamo kichiuaskej seki tlamantli para oui matikitakan titetlapouiskej noso ayakmo techkauiliskej matikchiuakan tlen Jehová otechnauati. Techpaleuis tikitaskej tleka okinuikakej apóstoles inmixpan akinmej opouiayaj itech Sanedrín a uan tlen okichijkej ijkuak okinmiluijkej ayakmo matetlapouikan.

“Iángel Jehová otlatlapo kanin otsaktokaj” (Hechos 5:12-21a)

4, 5. ¿Tleka okualankej Caifás uan saduceos?

4 Otikitakej akinmej opouiayaj itech Sanedrín okinmiluijkej Pedro uan Juan ayakmo matetlapouikan. Pero yejuan okijtojkej: “Tejuan amo uelis tikkauaskej tikijtoskej tlen yotikitakej uan yotikkakej” (Hech. 4:20). ¿Tlen opanok satepan? Nochtin apóstoles opejkej tetlapouiaj itech templo uan noijki kanin okatka “korredor tlen itoka Salomón”. Non korredor okuatsaktoka, okatka inakastlan templo, otlachixtoka ik kanin kisa tonaltsin uan ompa omonechikouayaj miakej judíos. Apóstoles ompa okinchijkej miakej milagros tetlajtlachialtijkej, okinpajtijkej akinmej omokokouayaj uan okinkixtijkej ejekamej. Miakej opajtiayaj ijkuak okinmajsiaya iekauilo Pedro. Noijki okiselijkej kuali tlajtoli miakej tlen okinpajtijkej. Ikinon “okachi omomiaktilijkej tlakamej uan siuamej tlen okineltokayaj toTeko” (Hech. 5:12-15).

5 Caifás uan akinmej opouiayaj itech inreligión saduceos okualankej uan otlanauatijkej makintsakuakan apóstoles (Hech. 5:17, 18). ¿Tleka okualantokaj? Porque apóstoles otlamachtiayaj Jesús okiyolitijkej uan yejuan amo okineltokayaj. Noijki apóstoles okijtouayaj momakixtiskiaj san akinmej okineltokayaj Jesús. Ikinon saduceos omomojtiayaj itlaj makintoktikan tekiuajkej romanos tla akinmej ompa ochantiayaj kikauiliskiaj Jesús makinyekana (Juan 11:48). Ikinon amo okinkauiliayaj apóstoles ompa matetlapouikan.

6. ¿Akinmej tlapaleuiaj matechtlajyouiltikan uan tleka amo techtlajtlachialtia?

6 Axkan tejuan noijki techtlajyouiltiaj porque akinmej kinyekanaj okseki religiones kinmiluiaj oksekimej matechtlajyouiltikan. Momachiliaj ueyititokej ikinon kinmiluiaj tekiuajkej amo matechkauilikan matitetlapouikan. Noijki kichiuaj okseki tlamantli para amo matitetlapouikan. ¿Tleka amo techtlajtlachialtia ijkuak techkokoliaj uan technexikolitaj? Achto porque akinmej tikintlapouiaj kajsikamatij tlakajkayauaj okseki religiones. Noijki porque kiseliaj tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios uan ayakmo kichiuaj tlen okinmachtiayaj nion ayakmo iluichiuaj (Juan 8:32).

7. ¿Ken okinpaleui apóstoles tlen okinnauati ángel?

7 Ijkuak apóstoles otsaktokaj uan okichiayaj makinmixkomakakan, xamo omotlajtlaniayaj kox kinmiktiskiaj porque otlaneltokayaj (Mat. 24:9). Pero non youak opanok itlaj tlen amikaj okichiaya: “Iángel Jehová otlatlapo kanin otsaktokaj” (Hech. 5:19). b Non ángel okinnauati: “Xiakan templo uan nochtin xikintlapouikan” (Hech. 5:20). Okinyolchika tlen okinmilui ángel uan okimatkej okichijtokaj tlen kuali maski san tlen kinpanoskia. Ikinon omoyolchikajkej uan “ijkuak otlaneski, okalakej itech templo uan opejki tlamachtiaj” (Hech. 5:21).

8. ¿Tlen moneki matimotlajtlanikan?

8 Tejuan matimotlajtlanikan: “¿Timoyolchikauaskej uan ok titetlapouiskej tlen tikneltokaj tla techpanos ijkon ken okinpanok apóstoles?”. Timoyolchikauaskej tla tikilnamiktokej ángeles techpaleuiaj uan techyekanaj ijkuak nochtin tikintlapouiaj “iTekiuajkayo toTajtsin Dios” (Hech. 28:23; Apoc. 14:6, 7).

“Moneki tiktlakamatiskej toTajtsin Dios ken tekiua uan amo tlakamej” (Hechos 5:21b-33)

“Okinuikakej inmixpan akinmej opouiayaj Sanedrín” (Hechos 5:27).

9-11. (1) ¿Tlen okichijkej apóstoles ijkuak okinmiluijkej ayakmo matetlapouikan? (2) ¿Ken techpaleuia tlen okichijkej?

9 Caifás iuan oksekimej jueces tlen opouiayaj itech Sanedrín yokinekiayaj kintlajyouiltiskej apóstoles. Yejuan otlatitlankej makinnotsatij porque omokuayejyekouayaj ok otsaktokaj. Matimokuayejyekokan ken omomachilijkej ijkuak okitakej ayakmo otsaktokaj apóstoles. Omotlajtlachialtijkej ijkuak okitakej ayakmo ompa okatkaj maski “kuali otlatsaktoka kanin okatkaj” uan “soldados omoketokaj kaltempa” (Hech. 5:23). Akin okimaluiaya templo san niman okimatki apóstoles oksepa oajsitoj templo. Yejuan okitematiltijtokaj tlen okichi Jesús ijkon ken ijkuak ayamo okintsakuayaj. Akin okimaluiaya templo okinuikak soldados uan oksepa okinkitskijkej apóstoles. Satepan okinuikakej inmixpan akinmej opouiayaj itech Sanedrín.

10 Kanin peua tlamachtil otikitakej okualankej teopixkej tlen otlayekanayaj uan okinnauatijkej apóstoles san niman ayakmo matetlapouikan. ¿Tlen okichijkej yejuan? Pedro omoyolchika, otlajto inpatka nochtin apóstoles uan okijto: “Moneki tiktlakamatiskej toTajtsin Dios ken tekiua uan amo tlakamej” (Hech. 5:29). Tinochtin techpaleuia tlen okichijkej apóstoles. Tejuan tikintlakamatij “tekiuajkej”, pero yejuan amo uelis technauatiskej amo matikchiuakan tlen technauatia toTajtsin Dios nion amo uelis technauatiskej matikchiuakan tlen toTajtsin Dios amo kineki (Rom. 13:1). Jehová otechnauati matitetlapouikan ikinon ijkon tikchiuaj maski tekiuajkej amo techkauiliskej. Tejuan tikitaskej ken ichtaka titetlapouiskej “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”.

11 Amo techtlajtlachialtia tikmatiskej jueces sapanoua okualankej ijkuak okinmitakej apóstoles okatkaj yolchikauakej uan ok otetlapouijtokaj. Yejuan “okinekiayaj kinmiktiskej” (Hech. 5:33). Apóstoles omokuayejyekojkej non tonal kinmiktiskiaj, pero tetlajtlachialti ken okinpaleui Jehová.

“Amitlaj uelis nankintoktiskej tla toTajtsin Dios kinyekana” (Hechos 5:34-42)

12. ¿Tlen okinmilui Gamaliel oksekimej jueces uan tlen okichijkej?

12 Ijkuakon opejki tlajtoua Gamaliel c tlen “otlamachtiaya iTlanauatil Moisés uan nochtin okitlakaitayaj”. Noijki okitlakaitayaj oksekimej jueces. Ikinon okitlakamatkej ijkuak ye otlanauati makinkixtikan tepitsin apóstoles (Hech. 5:34). Ijkuakon Gamaliel okinmilui yiuejkika sekimej tlakamej oteixnamikej. Okijto nochtin omoxexelojkej ijkuak oixpolikej akinmej okinyekanayaj. Ikinon okinmilui mamochiakan uan amitlaj makintoktikan apóstoles porque oixpoliuik akin okinyekanaya, ye okijto: “Xikinkauakan ninmej tlakamej uan amitlaj xikintoktikan. Amo uejkauas tlen kichiuaj tla kinyekana se tlakatl. Pero amitlaj uelis nankintoktiskej tla toTajtsin Dios kinyekana. Xamo hasta nankixnamikiskej toTajtsin Dios” (Hech. 5:38, 39). Jueces okichijkej tlen Gamaliel okinmilui. Maski okitlakamatkej, yejuan otlanauatijkej makinuitekikan apóstoles uan “okinmiluijkej ayakmo matetlapouikan ika itoka Jesús” (Hech. 5:40).

13. ¿Ken kipaleuia Jehová ialtepe uan tlen moneki tikilnamiktoskej ijkuak techtlajyouiltiaj porque tikchiuaj tlen kuali?

13 Axkan Jehová noijki kichiua matlapaleuikan sekimej tlakamej ueyititokej ken Gamaliel para makinpaleuikan akinmej pouij itech ialtepe (Prov. 21:1). Ika iespíritu santo Jehová kichiua tekiuajkej, jueces uan akinmej kintlaliaj tlanauatilmej tlen okachi ueyititokej makipaleuikan mamochiua tlen ye kineki (Neh. 2:4-8). Pero ualeua xamo Jehová kitekauilis ‘matitlajyouikan porque tikchiuaj tlen kuali’ (1 Ped. 3:14). Matikilnamiktokan ome tlamantli tla ijkon techpanos. Achto, Jehová techpaleuis matitlaxikokan. Noijki akinmej techkokoliaj amitlaj uelis kichiuaskej para amo mamochiua tlen toTajtsin Dios kineki (Is. 54:17; 1 Cor. 10:13).

14. ¿Tlen okichijkej apóstoles ijkuak okinuitekej uan tleka?

14 ¿Omoyolkokojkej apóstoles ijkuak okinuitekej uan ayakmo otetlapouijkej? Amo. Yejuan “opakiayaj ijkuak okiskej itech Sanedrín” (Hech. 5:41). ¿Tleka opakiayaj? Yejuan amo opakiayaj porque okintlajyouiltijkej. Yejuan opakiayaj porque okimatiayaj ijkon okintoktijkej porque okitlakamatkej Jehová uan okichijtokaj tlen Jesús okichi (Mat. 5:11, 12).

15. Xikijto tlen okipanok se tokni uan tlen okichi ijkuak okitlajyouiltijkej.

15 Tejuan tipakij ijkuak titetlapouiaj maski techtlajyouiltiaj ijkon ken okichijkej tokniuan achto siglo (1 Ped. 4:12-14). Amo techpaktia ijkuak techiluiaj itlaj techtoktiskej, ijkuak techtlajyouiltiaj noso ijkuak techtsakuaj. Pero tipakij porque tikteititiaj tiktlakamatij toTajtsin Dios. Matikitakan tlen okipanok tokni Henryk Dornik. Ye miak xiuitl okitlajyouiltijkej tekiuajkej. Agosto 1944 tekiuajkej okijtojkej makinuikakan ye uan ikni kanin otetsakuayaj nazis. Akinmej okintlajyouiltiayaj okijtojkej: “Yejuan amo kichiuaskej tlen tikinnauatiaj. Yolpakij maski kimatij uelis mikiskej porque tlaneltokaj”. Tokni Henryk Dornik okiyekijto: “Amo oniknekiaya nimikis. Pero onipakiaya ijkuak onechtlajyouiltiayaj porque onikteititi nochipa niktlakamatiskia Jehová” (Sant. 1:2-4).

Tejuan noijki titetlapouiaj “kajkalpan” ijkon ken okichijkej apóstoles.

16. (1) ¿Ken okiteititijkej apóstoles okinekiayaj nochtin kintlapouiskej? (2) ¿Axkan ken tikchiuaj ijkon ken apóstoles ijkuak titetlapouiaj?

16 Apóstoles san niman opejkej oksepa tetlapouiaj. Amo omomojtiayaj uan “mojmostla otlamachtiayaj kuali tlajtoli itech templo uan kajkalpan. Yejuan okitematiltiayaj Jesús ye Cristo” (Hech. 5:42). d Apóstoles okatkaj yolchikauakej uan okinekiayaj nochtin kintlapouiskej kuali tlajtoli. Yejuan oyayaj kajkalpan ijkon ken Jesús okinnauati makichiuakan (Mat. 10:7, 11-14). Ijkon opejkej kinmachtiaj nochtin akinmej ochantiayaj Jerusalén. Axkan tejuan noijki techixmatij porque tikchiuaj ijkon ken apóstoles okichijkej. Ijkuak titetlapouiaj ik kanin tichantij, tikteititiaj tiknekij nochtin tikintlapouiskej uan ijkon nochtin uelis kikakiskej kuali tlajtoli. ¿Techteochiua Jehová ijkuak titetlapouiaj kajkalpan? Kema. Axkan tikatej itlamian tonalmej uan miakej kiseliaj kuali tlajtoli ijkuak tikintlapouiaj. Miakej ayamo okikakiayaj kuali tlajtoli pero okikakkej ijkuak se iTlaixpantijka Jehová oajsito inkalijtik.

Okinpejpenkej sekimej tlakamej makichiuakan se “tekitl miak ipati” (Hechos 6:1-6)

17. ¿Tlen ouijkayotl okixnamikej akinmej opouiayaj itech yankuik tlanechikol?

17 Tokniuan tlen opouiayaj itech yankuik tlanechikol opejkej tlajyouiaj porque opejkej moxexelouaj. Ijkon ken yotikitakej, miakej tlen yikin omoapolaktijkej omokajkej ompa Jerusalén para okachi momachtiskiaj iTlajtol toTajtsin Dios. Discípulos tlen ompa ochantiayaj okitemakakej tomin para makikouakan tlakuali uan okseki tlamantli (Hech. 2:44-46; 4:34-37). Pero opejki kixnamikij se ouijkayotl tlen omonekiaya kiyektlaliskej apóstoles uan ijkon nochtin moyekuikaskiaj. Siuamej tlen oixpoliuik innamik uan otlajtouayaj hebreo mojmostla okinmakayaj tlakuali. Pero siuamej tlen oixpoliuik innamik uan otlajtouayaj griego “amo okinmakayaj miak tlakuali” (Hech. 6:1). Nesi otechikoitayaj uan non okichi mamoxexelokan tokniuan.

18, 19. ¿Ken okiyektlalijkej apóstoles ouijkayotl tlen okipiayaj tokniuan?

18 Apóstoles okipiayaj miak tekitl porque omomiaktilijtokaj tokniuan uan otlayekanayaj. Ikinon okijtojkej: “Tejuan amo uelis tikkauaskej titlamachtiskej iTlajtol toTajtsin Dios para tikxejxeloskej tlakuali” (Hech. 6:2). Ikinon okinmiluijkej discípulos makinpejpenakan chikome tlakamej tlen okipiayaj “espíritu santo” uan okatkaj “ixtlamatkej”. Yejuan kichiuaskiaj “non tekitl miak ipati” (Hech. 6:3). Omonekiaya kinpejpenaskej tlakamej tlen okipiayaj “kuali inyelis” porque yejuan amo san kixejxeloskiaj tlakuali. Noijki omonekiaya kimatiskej ken kinmajxiliskia tomin, tlakouaskiaj uan kijkuiloskiaj nochi tlen okikouayaj. Chikome tlakamej tlen okinpejpenkej intoka okatka ika griego. Xamo ijkon okichijkej para kuali mamomachilikan siuamej tlen oixpoliuik innamik uan otlajtouayaj griego. Apóstoles omotlatlaujtijkej, okitakej akinmej kintlaliskiaj uan okinpejpenkej nonmej chikome tokniuan makichiuakan “non tekitl miak ipati”. e

19 ¿Kijtosneki nonmej chikome tokniuan ayakmo tetlapouiskiaj porque kixexeloskiaj tlakuali? Amo. Esteban okipejpenkej makixejxelo tlakuali pero satepan okiteititi okatka yolchikauak uan okipatioitaya tetlapouis (Hech. 6:8-10). Felipe noijki okipejpenkej makixejxelo tlakuali pero Hechos 21:8 kijtoua ‘otetlapouiaya’. Nin kiteititia chikome tokniuan otetlapouiayaj ika nochi inyolo.

20. Axkan, ¿ken kinpejpenaj tokniuan tlen techyekanaj ijkon ken okichiuayaj apóstoles?

20 Axkan ijkuak kinpejpenaj tokniuan tlen techyekanaj noijki kichiuaj ijkon ken okichiuayaj apóstoles. Tokniuan tlen kinekij yetoskej tlayekankej noso siervos ministeriales moneki kiteititiskej itech innemilis mokuayejyekouaj ken Jehová uan kinyekana espíritu santo. Akinmej pouij itech Cuerpo Gobernante kinpaleuiaj tokniuan makinpejpenakan akinmej uelis yetoskej tlayekankej ika tlen kijtoua Biblia (1 Tim. 3:1-9, 12, 13). f Ika espíritu santo okijkuilojkej itech Biblia tlen moneki kichiuaskej akinmej kinekij tlayekanaskej. Ikinon moijtoua espíritu santo kintlalia mayetokan tlayekankej. Nonmej tokniuan kinpaktia tlapaleuiskej uan kichiuaj miak tlamantli. Tlayekankej kitaj makinpaleuikan tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl (Sant. 1:27). Sekimej tlapaleuiaj ijkuak kinchiuaj kalmej kanin timonechikoskej, tlapaleuiaj ijkuak tikinpiaj uejueyij nechikolmej uan motlapouiaj inuan akinmej tlapajtiaj. Siervos ministeriales kinpaleuiaj tokniuan kanin timonechikouaj, pero tlayekankej kinmaluiaj tokniuan uan kinmachtiaj. Nonmej tokniuan moneki kichiuaskej inteki itech tlanechikol uan itech ialtepe toTajtsin Dios. Pero noijki moneki tetlapouiskej kuali tlajtoli (1 Cor. 9:16).

“ITlajtol toTajtsin Dios okachi omotematiltiaya” (Hechos 6:7)

21, 22. ¿Ken okinteochijtoka Jehová akinmej opouiayaj itech yankuik tlanechikol?

21 Jehová okinpaleui nonmej tokniuan matlaxikokan maski okintlajyouiltiayaj. Noijki okiyektlalijkej ouijkayotl ijkuak okinekiayaj moxexeloskej. Jehová okinteochijtoka porque Hechos 6:7 kijtoua: “ITlajtol toTajtsin Dios okachi omotematiltiaya uan okachi omomiaktiliayaj discípulos ompa Jerusalén. Noijki miakej teopixkej otlaneltokakej”. Nin texto uan okseki textos kiteititiaj Jehová okinteochijtoka tokniuan porque omomiaktilijtokaj (Hech. 9:31; 12:24; 16:5; 19:20; 28:31). Axkan noijki timoyolchikauaj ijkuak tikkakij motetlapouia itech okseki altepemej uan miakej peuaj kitekichiuiliaj Jehová.

22 Oksepa matikilnamikikan tlen opanok achto siglo. Teopixkej tlen otlayekanayaj amo san ijkon kinkauaskiaj tokniuan porque satepan okachi kintlajyouiltiskiaj. Itech okse tlamachtil tikitaskej ken sapanoua okitlajyouiltijkej Esteban.

b Itech Hechos moijtoua 20 uelta tlajtoli ángeles uan itech nin versículo achto uelta moijtoua. Itech Hechos 1:10 san moijtoua “ome tlakamej tlen okipiayaj intlaken istak”, pero nonmej ome tlakamej noijki okatkaj ángeles.

d Xikita recuadro “ Otetlapouiayaj ‘kajkalpan’”.

e Nonmej tlakamej omonekiaya kichiuaskej kuali non tekitl. Ikinon nonmej tlakamej okipiayaj kuali inyelis uan yokichijtokaj tlen omonekiaya para yetoskiaj tlayekankej. Biblia amo kijtoua keman opejki kintlaliaj tlayekankej para matlayekanakan itech tlanechikol.

f Achto siglo okatkaj sekimej tokniuan tlen okintlaliayaj tlayekankej (Hech. 14:23; 1 Tim. 5:22; Tito 1:5). Axkan akinmej pouij itech Cuerpo Gobernante kintlaliaj akinmej yetoskej tlayekankej itech circuito. Tlayekankej itech circuito kitaj akinmej yetoskej tlayekankej uan siervos ministeriales.