Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 9

“ToTajtsin Dios amo techikoita”

“ToTajtsin Dios amo techikoita”

Opejkej kintlapouiaj akinmej amo okatkaj judíos

Omokixti itech Hechos 10:1-11:30

1-3. ¿Tlen okitak Pedro uan tleka miak ipati matikajsikamatikan tlen kijtosneki?

 ITECH xiuitl 36 ijkuak ayakmo okachi otlatotoniaya, Pedro okatka ikpak se kali uan omotlatlaujtijtoka. Non kali okatka ik itempa mar ompa altepetl Jope. Yimiak tonal ompa omokalotijtoka uan non kiteititia amo otechikoitaya. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Ye omokalotijtoka ichan se tlakatl tlen omotokayotiaya Simón uan ye okiyektlaliaya kuetlaxtli. Ikinon miakej judíos amo ompa mokalotiskiaj. a Ijkuakon Jehová okititi Pedro itlaj miak ipati.

2 Ijkuak Pedro omotlatlaujtijtoka, itlaj okimonextili tlen amo kipaktiskia se judío. Itech iluikak okitak oualtemouaya ken se ueyi tsotsoli uan ipan okatkaj tlatlamantli yolkamej tlen judíos amo okinkuayaj uan okintlajyaltiaya. Ijkuakon ikaj okilui makinmikti uan makinkua. Pero Pedro okijto: “Amo keman nikkua tlen amo chipauak noso tlen sokio”. Okiluijkej eyi uelta: “Amo xikijto amo chipauak tlen toTajtsin Dios yokichipa” (Hech. 10:14-16). Pedro amo okimatiaya tlen kichiuas pero Jehová okipaleui makajsikamati tlen kijtosneki tlen okitak.

3 Miak ipati matikajsikamatikan tlen kijtosneki tlen okitak Pedro porque non techititia ken kinmita Jehová oksekimej. Moneki matimokuayejyekokan ijkon ken Jehová tla tiknekij nochtin tikintlapouiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios. ¿Tlen techmachtia tlen okitak Pedro? Matikitakan tlen achto opanok tla tiknekij tikajsikamatiskej.

Cornelio “nochipa okitlatlaujtiaya toTajtsin Dios” (Hechos 10:1-8)

4, 5. ¿Akin okatka Cornelio uan tlen opanok ijkuak omotlatlaujtijtoka?

4 Pedro amo okimatiaya tlen opanok se tonal achto ompa altepetl Cesarea. Non altepetl omokauaya kanaj 50 kilómetros ik norte ompa Jope. Ompa okatka se tlakatl tlen ‘okiueyichiuaya toTajtsin Dios’ uan ye noijki itlaj okinextilijkej. Non tlakatl omotokayotiaya Cornelio uan ye okinyekanaya soldados romanos. b Noijki kuali okiyekanaya ifamilia porque yejuan noijki “okiueyichiuayaj toTajtsin Dios”. Cornelio amo okatka judío nion omochi judío porque amo okichiuilijkej circuncisión. Pero ye okinmiknomatiaya judíos tlen amitlaj okipiayaj uan okinmakaya tlen ika mopanoltiskej. Noijki “nochipa okitlatlaujtiaya toTajtsin Dios” (Hech. 10:2).

5 Cornelio omotlatlaujtijtoka kanaj las tres tiotlak. Ijkuakon se ángel okimonextili uan okilui: “ToTajtsin Dios yokitak uan kilnamiki tiktlatlaujtia uan tikinpaleuia akinmej amitlaj kipiaj” (Hech. 10:4). Ángel okilui Cornelio makintitlani sekimej tlakamej makitemotij apóstol Pedro uan ye ijkon okichi. Cornelio yikikakiskia kuali tlajtoli tlen temakixtia. Ye akin achto kichiuaskia ken Cristo maski amo okatka judío.

6, 7. (1) Xikijto tlen okipanok se siuatl ijkuak omotlatlaujti. (2) ¿Tlen techmachtia tlen okipanok?

6 ¿Kinkaki toTajtsin Dios akinmej motlatlaujtiaj ika nochi inyolo? Kema kinkaki. Ijkon okipanok se siuatl tlen chanti Albania. Se tokni okitlajpaloto uan okimakak se revista Akin Tetlapouijtok tlen okijtouaya ken kinmiskaltis ikoneuan. c Siuatl okilui tokni: “Amo techneltokilis pero yikin oniktlatlaujti toTajtsin Dios manechpaleui manikinmiskalti notakotsitsinuan. ToTajtsin Dios omitsualtitlanki techpaleuiki porque non tlen oniktlajtlanili”. Non siuatl iuan itakotsitsinuan opejkej momachtiaj uan satepan inamik noijki omomachti.

7 Panoua miak uelta ijkon ken okipanok non siuatl uan ijkon panoua itech miakej altepemej. Non amo san nenka ijkon panoua. ¿Tlen techmachtia? Jehová kinnankilia akinmej kitemouaj ika nochi inyolo (1 Rey. 8:41-43; Sal. 65:2). Noijki techmachtia ángeles techyekanaj ijkuak titetlapouiaj (Apoc. 14:6, 7).

“Pedro amo okimatiaya tlen kichiuas” (Hechos 10:9-23a)

8, 9. ¿Tlen okilui toTajtsin Dios makichiua Pedro uan ye tlen okichi?

8 Pedro ok okatka ikpak kali porque amo okimatiaya tlen kichiuas uan okinekiaya kajsikamatis tlen okitak. Ijkuakon ompa oajsitoj tlakamej tlen okintitlanki Cornelio (Hech. 10:17). ¿Tlen kichiuaskia Pedro? Ye amo okinekiaya kikuas tlakuali tlen Tlanauatil okijtouaya amo makikuakan. Pero ¿yaskia inuan nonmej tlakamej uan kalakiskia ikalijtik se tlakatl tlen amo okichiuilijkej circuncisión? ToTajtsin Dios ika iespíritu santo okilui Pedro tlen omonekiaya kichiuas. Okinauati: “Eyi tlakamej mitstemouaj. Ximoketsa, xitemo uan san niman inuan xio porque ne onikintitlanki” (Hech. 10:19, 20). Tlen okitak Pedro okipaleui makipatla ken omokuayejyekouaya uan okajsikamatki tlen okinekiaya toTajtsin Dios makichiua.

9 Tlakamej okiluijkej Pedro okintitlanki Cornelio porque se ángel ijkon otlanauati. Ikinon Pedro “okinkalaki tlakamej uan okinkaloti” (Hech. 10:23a). Pedro okajsikamatki tlen okinekiaya toTajtsin Dios makichiua ikinon okitlakamatki uan okiteititi okse tlamantli omokuayejyekouaya.

10. ¿Ken kiyekana Jehová ialtepe uan tlen moneki timotlajtlaniskej?

10 Axkan Jehová noijki ajachi techiluia tlen kineki matikchiuakan (Prov. 4:18). Ika iespíritu santo kiyekana “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” (Mat. 24:45). Ikinon ualeua mopatla ken tikajsikamatij seki tlamantli tlen kajki itech iTlajtol toTajtsin Dios. Noijki ualeua mopatla ken tikchiuaskej seki tlamantli itech ialtepe Jehová. Matimotlajtlanikan: “¿Ken nimokuayejyekoua ijkuak itlaj mopatla? ¿Nikkauilia manechyekana iespíritu santo toTajtsin Dios?”.

“Pedro otlanauati makinapolaktikan” (Hechos 10:23b-48)

11, 12. ¿Tlen okichi Pedro ijkuak oajsito Cesarea uan tlen okajsikamatki?

11 Mostlatika Pedro oyajki Cesarea inuan eyi tlakamej tlen okintitlanki Cornelio uan “chikuase tokniuan” judíos tlen ochantiayaj Jope (Hech. 11:12). Cornelio yokichixtoka Pedro ikinon “okinnotski ifamiliares uan iyolikniuan”, xamo yejuan noijki amo okatkaj judíos ijkon ken Cornelio (Hech. 10:24). Ijkuak Pedro oajsito Cesarea, okichi itlaj tlen amo keman okichiuaya. Ye okalak ichan se tlakatl tlen amo okimochiuili circuncisión. Pedro okiyekijto: “Namejuan kuali nankimatij tlanauatil amo kinkauilia judíos mamouikakan inuan akinmej amo judíos nion amo makintlajpalotij. Pero toTajtsin Dios yonechititi amikaj manikilui amo chipauak noso sokio” (Hech. 10:28). Ijkuak ijkon okijto okiteititi yokajsikamatki tlen toTajtsin Dios okinextili uan amo san okiluijtoka tlen tlakuali uelis kikuas. ToTajtsin Dios okinekiaya makajsikamati amikaj omonekiaya kiluis “amo chipauak noso sokio” maski amo okatka judío.

“Cornelio okinchixtoka pero noijki okinnotski ifamiliares uan iyolikniuan” (Hechos 10:24).

12 Cornelio uan akinmej iuan ochantiayaj yokichixtokaj Pedro. Ikinon Cornelio okilui: “Tinochtin nikan tikatej ixpan toTajtsin Dios para tikkakiskej nochi tlen Jehová omitsnauati xikijto” (Hech. 10:33). ¿Ken timomachiliskiaj tla tikajsiskiaj ikaj tlen kineki kixmatis toTajtsin Dios? ¿Tlen okichi Pedro? Ye achto okijto: “Axkan melauak nikajsikamati toTajtsin Dios amo techikoita. Ye kinselia akinmej kitlakaitaj uan kichiuaj tlen kuali maski san kanin inmialtepe” (Hech. 10:34, 35). Ijkuakon Pedro okajsikamatki toTajtsin Dios amo techikoita maski tlatlamantli toaltepe uan amo kita kox tiixchipajkej noso amo. Ijkuak otlanki ijkon okinmilui akinmej ompa okatkaj, Pedro okintlapoui tlen okichi Jesús, ken okimiktijkej uan ken okiyolitijkej.

13. ¿Tleka miak ipati tlen okinpanok Cornelio uan oksekimej tlen amo okatkaj judíos itech xiuitl 36?

13 Opanok itlaj tetlajtlachialti “ijkuak Pedro ijkon okijtojtoka”. “ToTajtsin Dios okintliokoli espíritu santo akinmej amo judíos” (Hech. 10:44, 45). ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua san non tonal sekimej discípulos okiselijkej espíritu santo maski ayamo omoapolaktiayaj. Pedro okajsikamatki toTajtsin Dios okinseliaya akinmej ompa okatkaj maski amo okatkaj judíos. Ikinon “otlanauati makinapolaktikan” (Hech. 10:48). Pedro ijkon okitekitilti saiktlami illave Tekiuajkayotl (Mat. 16:19). Ijkuak omochijkej idiscípulos Jesús akinmej amo okatkaj judíos okiteititi uelis noijki kinpejpenaskiaj para yaskej iluikak. Desde non tonal itech xiuitl 36, toTajtsin Dios okiteititi ayakmo kinseliskia san judíos (Dan. 9:24-27).

14. ¿Tleka amo moneki tikinchikoitaskej oksekimej?

14 Ijkuak tejuan titetlapouiaj kuali tlajtoli, tikilnamiktokej “toTajtsin Dios amo techikoita” (Rom. 2:11). ToTajtsin Dios “kineki nochtin mamomakixtikan” (1 Tim. 2:4). Ikinon tejuan amo matikinchikoitakan oksekimej ken motaj. Tejuan moneki nochtin tikintlapouiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Non kijtosneki tikintlapouiskej nochtin, maski uitsej itech okse altepetl, ixchipajkej noso amo noso kipiaj okse religión.

Ayakmo itlaj okiluijkej Pedro uan “okiueyichijkej toTajtsin Dios” (Hechos 11:1-18)

15, 16. ¿Tleka omokualanijkej iuan Pedro sekimej discípulos judíos uan tlen okinyekilui?

15 Xamo Pedro yokinekiaya kinmiluis tokniuan, sekimej tlen amo okimochiuilijkej circuncisión “okineltokakej iTlajtol toTajtsin Dios”. Ikinon oyajki Jerusalén pero ijkuak ompa oajsito yokimatiayaj non tlamantli. Ijkuakon “akinmej okijtouayaj omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión”, omokualanijkej iuan Pedro. Yejuan okualantokaj uan okiluijkej: “¿Tleka otikalak inchan akinmej amo kimochiuiliaj circuncisión uan inuan otitlakua?” (Hech. 11:1-3). Yejuan amo san okinkualaniaya porque akinmej amo judíos omochijkej idiscípulos Cristo. Yejuan okijtouayaj omonekiaya kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés tla okinekiayaj makinseli toTajtsin Dios uan omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión. Non okiteititi miakej discípulos judíos ok okinekiayaj kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés.

16 ¿Tlen okiyekijto Pedro? Hechos 11:4-16 kijtoua naui tlamantli tlen kiteititia Jehová okiyekanki Pedro. Se, toTajtsin Dios itlaj okinextili (versículos 4-10). Ome, Jehová ika iespíritu santo okinauati itlaj makichiua (versículos 11, 12). Eyi, se ángel okitlajpaloto Cornelio (versículos 13, 14). Naui, okiselijkej espíritu santo akinmej amo okatkaj judíos (versículos 15, 16). Saiktlami Pedro okinmilui: “ToTajtsin Dios okintliokoli espíritu santo ijkon ken otechtliokoli akinmej tikneltokaj toTeko Jesucristo. Ikinon ¿tleka nikiluis toTajtsin Dios amo ijkon makichiua?” (Hech. 11:17).

17, 18. (1) ¿Tlen okichijkej tokniuan judíos ijkuak okintlapoui Pedro? (2) ¿Tleka ualeua oui timoyekuikaskej inuan tokniuan? (3) ¿Tlen moneki timotlajtlaniskej?

17 Discípulos judíos omonekiaya itlaj kichiuaskej ijkuak otlanki okikakej tlen okijto Pedro. ¿Ayakmo techikoitaskiaj uan kinseliskiaj tokniuan tlen yikin omoapolaktijkej uan amo okatkaj judíos? ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua tlen okichijkej: “Ayakmo itlaj okiluijkej uan okiueyichijkej toTajtsin Dios. Okijtojkej: ‘¡ToTajtsin Dios noijki kinkauilia akinmej amo judíos mamoyolkopakan para mayoltokan!’” (Hech. 11:18). Tlen yejuan okichijkej okinpaleui tokniuan mamoyekuikakan.

18 Axkan ualeua oui timoyekuikaskej inuan tokniuan. Porque ‘tlatlamantli tofamilia, tlatlamantli toaltepe uan tlatlamantli totlajtol’. Ikinon kanin timonechikouaj katej tokniuan tlen uitsej itech okse altepetl, sekimej ixchipajkej uan oksekimej okse tlamantli kichiuaj (Apoc. 7:9). Moneki matimotlajtlanikan: “¿San niman nitechikoita?”. Axkan miakej sapanoua moueyinekij uan techikoitaj. Ikinon, ¿nimochijchikaua amo nitechikoitas ijkuak nika inuan tokniuan? Matikilnamikikan tlen amo kuali okichi Pedro tlen noijki okitokayotiayaj Cefas. Ye ayakmo otechikoitaya ijkuak akinmej amo okatkaj judíos opejkej kichiuaj ken Cristo pero opanok seki xiuitl oksepa opejki ijkon kichiua. Opejki ijkon kichiua porque oksekimej ijkon okichiuayaj uan ayakmo omouikayaj inuan tokniuan tlen amo okimochiuilijkej circuncisión. Ikinon Pablo okajuak ijkuak ye ijkon okichi (Gál. 2:11-14). Nin techititia moneki nochipa matimomaluikan para amo tikinchikoitaskej oksekimej.

“Miakej otlaneltokakej” (Hechos 11:19-26a)

19. ¿Akinmej opejkej kintlapouiaj tokniuan uan tlen opanok?

19 Tokniuan judíos okajsikamatkej tlen okinekiaya toTajtsin Dios makichiuakan ikinon opejkej kintlapouiaj akinmej amo okatkaj judíos. Matikitakan tlen opanok Antioquía tlen poui Siria. d Itech non altepetl kuali omouikayaj akinmej amo okatkaj judíos uan judíos tlen ompa ochantiayaj. Ikinon uelis ompa tetlapouiskiaj. Tokniuan judíos opejkej kintlapouiaj “akinmej otlajtouayaj griego”. Noijki opejkej kintlapouiaj akinmej amo okimochiuilijkej circuncisión (Hech. 11:20). Jehová okinteochi uan “miakej otlaneltokakej” (Hech. 11:21).

20, 21. ¿Ken okiteititi Bernabé amo omoueyinekiaya uan ken uelis ijkon tikchiuaskej?

20 ¿Akin kintlapouiskia akinmej okinekiayaj kikakiskej iTlajtol toTajtsin Dios ompa Antioquía? Tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén okititlankej Bernabé. Pero miakej okinekiayaj kikakiskej kuali tlajtoli ikinon amo san iselti uelis kintlapouiskia. Saulo kipaleuiskia Bernabé porque ye satepan kintlapouiskia akinmej amo okatkaj judíos (Hech. 9:15; Rom. 1:5). ¿Omokuayejyeko Bernabé amo omonekiaya makipaleui Saulo? Amo. Ye amo omoueyinekiaya uan okijto omonekiaya makipaleuikan. Bernabé ineuian okitemoto Saulo ompa Tarso. Se xiuitl satepan san sekan okinyolchikajkej akinmej okinmachtijtokaj ompa Antioquía (Hech. 11:22-26a).

21 ¿Ken uelis tikteititiskej amo timoueyinekij ijkuak titetlapouiaj? Matiyetokan tiyolyamankej uan matikinkauilikan oksekimej matechpaleuikan. Tinochtin tikmatij tlen ueli tikchiuaj uan tlen amo ueli tikchiuaj. Sekimej tokniuan amo kitaj oui tetlapouiskej “kajkalpan” pero kitaj oui oksepa tetlajpalotiuij uan peuas tlamachtiskej. Tla tikitaj itlaj moneki okachi kuali tikchiuaskej, matimochijchikauakan uan ikaj matikiluikan matechpaleui. Ijkon kuali titlamachtiskej uan okachi tiyolpakiskej (1 Cor. 9:26).

“Discípulos omotlapouijkej kintitlaniliskiaj tlen okinpolouaya tokniuan” (Hechos 11:26b-30)

22, 23. (1) ¿Ken okiteititijkej tokniuan tlen ochantiayaj Antioquía otetlasojtlayaj? (2) ¿Ken tikinpaleuiaj tokniuan ijkon ken okichijkej akinmej ochantiayaj Antioquía?

22 ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Ompa Antioquía discípulos opejki kinmixmatij ken cristianos” (Hech. 11:26b). ToTajtsin Dios okintlalili non tokayotl uan kinnamiki porque kichiuaj tlen Cristo otlamachti. ¿Motlasojtlaskiaj tokniuan judíos uan akinmej amo okatkaj judíos? Matikitakan tlen opanok kanaj itech xiuitl 46 ijkuak otlaapistik. e Ijkuakon okachi otlajyouiayaj akinmej amo okipiayaj tomin uan amo okitlatijkej tlakuali. Nesi ompa Judea ijkon okinpanok miakej tokniuan judíos. Ijkuak tokniuan tlen ochantiayaj Antioquía okimatkej tlen okinpanotoka, “omotlapouijkej kintitlaniliskiaj tlen okinpolouaya tokniuan tlen ochantiayaj Judea” (Hech. 11:29). ¡Non kiteititia melauak omotlasojtlayaj!

23 Axkan noijki ijkon tikchiuaj ijkuak tokniuan itlaj kinpoloua. Timochijchikauaj nochtin tikinpaleuiskej maski chantij itech okse altepetl. Tokniuan tlen tlayekanaj Betel uan tokniuan tlen tlapaleuiaj ijkuak tlaxixini kitaj ken kinpaleuiskej tokniuan. Kitaj ken tlapaleuiskej kanin ejekakiaui, tlalolini, tlaxixini uan kanin panoua okseki tlamantli. Ijkon tikteititiaj tikintlasojtlaj tokniuan (Juan 13:34, 35; 1 Juan 3:17).

24. ¿Tlen tikchiuaskej tla tikpatioitaj tlen okitak Pedro?

24 Tejuan tikpatioitaj tlen okitak Pedro ijkuak okatka ikpak kali ompa Jope porque techmachtia itlaj miak ipati. Tikmatij Jehová amo techikoita uan kineki nochtin matikintlapouikan kuali tlajtoli. Ikinon matimochijchikauakan matikintlapouikan akinmej uitsej itech okse altepetl, akinmej ixchipajkej noso amo uan akinmej kipiaj tomin noso amo kipiaj. Ijkon uelis kikakiskej kuali tlajtoli uan kiseliskej (Rom. 10:11-13).

Tejuan timochijchikauaj tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak moneki.

a Miakej judíos okinchikoitayaj akinmej okiyektlaliayaj kuetlaxtli porque yejuan okitekipanouayaj inmieuayo yolkamej, yolkamej tlen yomikej uan okseki tlamantli tetlajyalti. Yejuan amo okinkauiliayaj mayakan templo uan kanin otekipanouayaj omonekiaya yetos uejka kanaj 20 metros ik kanin amikaj ochantiaya. Ikinon ichan Simón okatka “itempa mar” (Hech. 10:6).

b Xikita recuadro “ Cornelio okinyekanaya soldados”.

c Xikita revista Akin Tetlapouijtok 1 de noviembre 2006, páginas 4 hasta 7 kanin kijtoua “Consejos infalibles para la crianza de los hijos”.

d Xikita recuadro “ Antioquía tlen poui Siria”.

e Se ixtlamatki judío itoka Josefo okijto otlaapistik ijkuak otlanauatiaya tekiua Claudio itech xiuitl 41 hasta 54.