Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 6

“ToTajtsin Dios okiseliaya Esteban uan okimakaya ichikaualis”

“ToTajtsin Dios okiseliaya Esteban uan okimakaya ichikaualis”

¿Tlen techmachtia tlen okijto Esteban ika yolchikaualistli ixpan Sanedrín?

Omokixti itech Hechos 6:8-8:3

1-3. (1) ¿Tlen okipanok Esteban uan tlen okichi? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

 ESTEBAN omoketoka kanin sekimej okinmixkomakayaj, xamo kanin okatka templo. Ompa okiyaualojtokaj 71 jueces tlen opouiayaj itech Sanedrín tlen kixkomakaskiaj. Nonmej tlakamej oueyititokaj uan amo okitlasojtlayaj Esteban porque okatka idiscípulo Jesús. Teopixki tlen otlayekanaya tlen omotokayotiaya Caifás okinmilui ompa mamonechikokan, non tlakatl otlayekanki ijkuak okixkomakakej Jesús uan satepan okijtojkej makimiktikan, ¿tikijtoskiaj Esteban omomojti?

2 Biblia kijtoua Esteban yetoskia ken okipiaya “ixko se ángel” (Hech. 6:15). Non kijtosneki ye okatka yolchikauak, omoyolseuijtoka uan amo omomojtiaya ken ángeles tlen kipaleuiaj Jehová. Ikinon Esteban amo omomojtiaya, jueces tlen okikokoliayaj okitayaj ye omoyolseuijtoka. ¿Tlen okipaleui amo mamomojti?

3 Ijkuak timomachtiskej tlen okipanok Esteban tikitaskej ken techpaleuia akinmej tikchiuaj ken Cristo. Pero achto matikitakan tleka Esteban okinekiayaj kixkomakaskej. ¿Ken okiteititi melauak otlaneltokaya? ¿Ken uelis tikchiuaskej ken ye?

“Okinkualanijkej akinmej ochantiayaj itech altepetl” (Hechos 6:8-15)

4, 5. (1) ¿Tleka okipatioitayaj Esteban itech tlanechikol? (2) ¿Tleka Biblia kijtoua “toTajtsin Dios okiseliaya Esteban uan okimakaya ichikaualis”?

4 Itech achto tlamachtil otikitakej Esteban sapanoua okinpaleui tokniuan tlen yikin opejki monechikouaj. Ye opouiaya inuan chikome tokniuan tlen okinpaleuiayaj apóstoles. Noijki okatka yolyamanki porque toTajtsin Dios okimakak chikaualistli para kinchiuaskia “miakej milagros uan miak tlamantli tetlajtlachialti”, ye okichi ijkon ken oksekimej apóstoles. Biblia noijki kijtoua: “ToTajtsin Dios okiseliaya Esteban uan okimakaya ichikaualis” (Hech. 6:8). ¿Tlen kijtosneki ninmej tlajtolmej?

5 Ika griego tlajtoli tlen motlajtolkopa “toTajtsin Dios okiseliaya” xamo noijki kijtosneki toTajtsin Dios “okipaleuiaya”. Esteban kuali omouikaya iuan oksekimej porque okintlasojtlaya uan kualtsin okintlapouiaya, non okichiuaya oksekimej makikakikan porque okimachiliayaj amo okinkajkayauaya uan kinpaleuiskia tlen okimiluiaya. Biblia noijki kijtoua toTajtsin Dios okimakaya “ichikaualis”, non kijtosneki okatka yolyamanki uan okikauiliaya makiyekana iespíritu santo. Ye amo omoueyinekiaya uan amo okijtouaya iselti okichiuaya seki tlamantli, okijtouaya Jehová okipaleuiaya uan okintlasojtlaya oksekimej. Ikinon amo techtlajtlachialtia tleka miakej okikokoliayaj.

6, 7. ¿Tlen ome tlamantli okitlajtlakoltijkej Esteban akinmej okikokoliayaj uan tleka?

6 Biblia kijtoua “sekimej tlakamej omokualanitoj iuan Esteban. Pero amo ueli okitlaniliayaj Esteban ijkuak otlajtouaya, porque ye okatka ixtlamatki uan okipiaya espíritu santo”. a Ken amo ueli okitlaniliayaj “okinmichtakatlatlaluijkej sekimej tlakamej” para makijtokan seki tlamantli tlen amo melauak. Noijki “okinkualanijkej akinmej ochantiayaj itech altepetl, tlayekankej uan akinmej otlamachtiayaj tlanauatil”, ikinon okiuikakej ixpan Sanedrín (Hech. 6:9-12). Akinmej okikokoliayaj noijki okijtojkej Esteban okiuijuikalti Moisés uan toTajtsin Dios, ¿tleka ijkon okijtojkej?

7 Yejuan achto okijtojkej Esteban okiuijuikalti toTajtsin Dios porque ‘okiteneuaya itemplo’ tlen okatka Jerusalén (Hech. 6:13). Satepan okijtojkej okiuijuikalti Moisés porque okitene iTlanauatil uan okinekiaya kipatlas tlen Moisés otlamachti. Sapanoua amo kuali tlen okijtojkej nonmej tlakamej porque judíos okipatioitayaj templo, iTlanauatil Moisés uan tlen achto okinmachtijkej judíos makichiuakan. Ikinon okijtojkej Esteban san otlakajkayauaya uan omonekiaya kimiktiskej.

8. ¿Tleka techpaleuia tlen okipanok Esteban?

8 Axkan miakej religiones noijki kijtouaj tlen amo melauak para oksekimej amo matechneltokilikan. Noijki kinkajkayauaj tekiuajkej uan kichiuaj matechtlajyouiltikan. ¿Tlen moneki tikchiuaskej ijkuak sekimej kijtouaj itlaj otikchijkej maski amo melauak? Tlen okipanok Esteban techpaleuis.

Omonekiaya yetos yolchikauak para kitematiltis akin “toTajtsin Dios tlen ueyititok” (Hechos 7:1-53)

9, 10. (1) ¿Tleka sekimej ixtlamatkej kijtouaj amo kuali otlamachti Esteban? (2) ¿Tlen moneki tikilnamiktoskej?

9 Yotimomachtijkej itech párrafo 2 Esteban okikaktoka ken okiteluiayaj pero ye amo omomojtiaya uan yetoskia ken okipiaya ixko se ángel. Ijkuakon, Caifás okitlajtlani: “¿Kox melauak tlen kijtouaj?” (Hech. 7:1). Ijkuak Esteban okiluijkej matlajto ye kuali otlamachti.

10 Sekimej ixtlamatkej kijtouaj ijkuak Esteban otlamachti, san okijto miak tlamantli uan amo okiteititi amo otlakajkayauaya. Pero ¿melauak tlen kijtouaj? Amo. Porque Esteban otechititi ken uelis ‘tikinnankiliskej akinmej techtlajtlaniaj’ tleka tiktematiltiaj kuali tlajtoli (1 Ped. 3:15). Matikilnamikikan sekimej okijtojkej Esteban okiuijuikalti Moisés uan toTajtsin Dios porque okijtojkej okintene templo uan iTlanauatil Moisés. Ikinon para kinankiliskia okijto eyi tlamantli miak ipati tlen opanok ijkuak okatkaj israelitas. Matimomachtikan tlen okijto.

11. ¿Ken otlamachti Esteban ika tlen okipanok Abrahán?

11 Ijkuak okatkaj patriarcas (Hech. 7:1-16). Esteban opejki kijtoua tlen okipanok Abrahán. Ye uan oksekimej judíos sapanoua okitlakaitayaj Abrahán. Ikinon opejki tlamachtia uan okijto tlen yejuan okimatiayaj para kiteititiskia Jehová ye “toTajtsin Dios tlen ueyititok” akin okimonextili Abrahán ijkuak okatka Mesopotamia (Hech. 7:2). Ijkuak Abrahán ayamo okimoaxkatiaya tlali tlen Jehová okilui kimakaskia amo okipiaya se templo nion iTlanauatil Moisés. Ikinon ¿tleka yejuan okijtouayaj omonekiaya nochi non para kiueyichiuaskiaj Jehová?

12. ¿Tleka ipati ijkuak Esteban okijto tlen okipanok José?

12 Satepan Esteban okinmilui tlen okipanok José, yejuan noijki okitlakaitayaj uan okimatiayaj tlen okipanok. José okatka yolkuali uan okatka ixui Abrahán. Esteban okijto, ikniuan José okitlajyouiltijkej uan okinemakakej ken tlakeuali. Yejuan okipeualtijkej tribus tlen okipiaya altepetl Israel. Noijki toTajtsin Dios okichi José makipaleui altepetl Israel para kipiaskiaj tlen kikuaskiaj. Esteban okimatiaya José okichi seki tlamantli tlen noijki okichi Jesús pero amo okijto porque okinekiaya okachi makinkakikan.

13. ¿Tlen okiteititi Esteban ijkuak okijto tlen okipanok Moisés uan tlen tlamantli miak ipati okijto?

13 Ijkuak okatka Moisés (Hech. 7:17-43). Esteban okijto miak tlamantli tlen okichi Moisés. Ye okimatiaya itech Sanedrín sekimej okatkaj saduceos uan yejuan san okineltokayaj tlen okijkuilo Moisés. Matikilnamikikan nonmej tlakamej okijtojkej okiuijuikalti Moisés. Ijkuak Esteban opejki tlamachtia okiteititi okitlakaitaya Moisés uan iTlanauatil, ijkon okiteititi amo melauak tlen okijtojkej nonmej tlakamej (Hech. 7:38). Satepan okijto Moisés okinekiaya kinpaleuis israelitas pero yejuan amo okinekej. Ijkuak Moisés okipiaya 40 xiuitl, israelitas opejkej kixnamikij. Satepan ijkuak opanok 40 xiuitl ayakmo okitlakamatiayaj uan miak uelta ijkon okichijkej. b Esteban okiteititi itlaj miak ipati, ijkuak okijto itech ialtepe Jehová amo okintlakamatkej tlakamej tlen ye okinpejpenki para makinyekanakan.

14. ¿Tlen okinmilui Esteban akinmej okikaktokaj ijkuak okintlapoui tlen okipanok Moisés?

14 Esteban okinmilnamikti akinmej okikaktokaj, Moisés okijto Jehová kipejpenaskia okse profeta ken ye. ¿Akin yetoskia non profeta uan kox kuali kiseliskiaj? Esteban amo san niman okinmilui akin yetoskia non profeta. Ye okinmilui ijkuak Jehová omotlapoui iuan Moisés ijkuak okatka inauak xiuitl tlen oxotlatoka uan tlali omochi santo. Ijkuak ijkon okijto okiteititi san tlen tlali uelis yetoskia santo. ¿Melauak Jehová okinekiaya san makiueyichiuakan itech templo tlen okatka Jerusalén? Matimomachtikan tlen okijto Esteban.

15. ¿Tlen otlamachti Esteban ijkuak otlajto itech tabernáculo?

15 Ijkuak okatka tabernáculo uan templo (Hech. 7:44-50). Esteban okinmilnamikti tlakamej tlen opouiayaj itech Sanedrín, ijkuak ayamo okatka templo, Jehová okinauati Moisés makichijchiua tabernáculo tlen okiuikatinemiaj para ompa uelis kiueyichiuaskiaj. Moisés noijki omonekiaya kiueyichiuas Jehová itech non tabernáculo. ¿Kox ikaj omonekiaya mokuayejyekos okachi ipati templo uan amo tabernáculo?

16. ¿Tlen otlamachti Esteban ijkuak otlajto itech templo tlen okichijchi Salomón?

16 Satepan Esteban okijto Salomón okichijchi templo tlen okatka Jerusalén uan okijto itlaj miak ipati ijkuak Salomón okitlatlaujti Jehová, ye okijto: “ToTajtsin Dios tlen Ueyititok amo chanti itech kalmej tlen kinchiuaj tlakamej” (Hech. 7:48; 2 Crón. 6:18). Ijkuak okatka templo, Jehová okichi seki tlamantli tlen ye okinekiaya. Pero non amo kijtosneki nochipa omonekiaya se templo para uelis kichiuaskia tlen okinekiaya. Ikinon akinmej okineltokayaj Jehová omonekiaya kajsikamatiskej amo nochipa omonekiaya se templo noso se kali para kiueyichiuaskiaj. Saiktlami, Esteban okijto tlen okijkuilo profeta Isaías: “Jehová kijtoua: ‘Iluikak notrono uan ipan tlaltikpak nikinseuia nokxiuan. ¿Tlen kali uelis nantechchiuiliskej? Noso ¿kanin uelis nimoseuis? ¿Amo ne onikchijchi nochi tlen onka?’” (Hech. 7: 49, 50; Is. 66: 1, 2).

17. (1) ¿Ken okiteititi Esteban amo kuali tlen okichiuayaj akinmej okikokoliayaj? (2) ¿Ken okiteititi Esteban ijkuak otlamachti san okitlajtlakoltijtokaj?

17 Esteban melauak kuali otlamachti. Ijkon okiteititi akinmej okikokoliayaj san okinekiayaj kitlajtlakoltiskej. Noijki okiteititi Jehová kuali teajsikamati uan amo mokuayejyekoua san ika se tlamantli uelis kichiuas tlen ye kineki porque ye uelis kichiuas ika okseki tlamantli. Tlakamej tlen opouiayaj itech Sanedrín sapanoua okipatioitayaj templo uan costumbres tlen oksekimej okichiuayaj pero iTlanauatil Moisés amo ijkon okijtouaya. Yejuan amo okajsikamatiayaj tleka Jehová okijto makichiuakan templo uan makijkuilokan tlanauatil. Ijkuak Esteban otlamachti yetoskia ken okintlajtlani: “¿Ken uelis nankitlakaitaskej tlen kijtoua tlanauatil uan templo? ¿Amo melauak ijkon nankichiuaj ijkuak nankitlakamatij Jehová?”. Esteban omochijchika okitlakamatki Jehová, ijkon okiteititi melauak otlaneltokaya uan san okitlajtlakoltijtokaj.

18. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Esteban?

18 Ken yotikitakej Esteban kuali omomachtiaya iTlajtol toTajtsin Dios. Tla tejuan tiknekij kuali titlamachtiskej ika Biblia, moneki kuali timomachtiskej (2 Tim. 2:15). Tlen okichi Esteban techititia ijkuak tikintlapouiskej oksekimej moneki kualtsin tikintlapouiskej uan amo tikinmajuaskej. Akinmej okintlapoui Esteban amo yolkualmej pero okinmilui seki tlamantli miak ipati tlen yejuan yokimatiayaj. Noijki okiteititi okintlakaitayaj tlayekankej ijkuak okinmilui “tetajmej” (Hech. 7: 2). Tejuan ijkuak tikintlapouiskej oksekimej tlen kijtoua Biblia, moneki tiyetoskej ‘tiyolyamankej uan tikintlakaitaskej ijkuak tikinnankiliskej’ (1 Ped. 3:15).

19. ¿Tlen okijto Esteban okichijkej akinmej opouiayaj itech Sanedrín?

19 Tejuan moneki nochipa tikijtoskej tlen melauak tlamachtia Biblia uan amo moneki timomojtiskej nion tikpatlaskej ijkuak tikinmiluiskej tlen kinchiuilis Jehová akinmej amo kitlakamatij. Moneki tikchiuaskej ken Esteban okichi. Xamo okajsikamatki jueces amo kipatlaskiaj tlen okinekiayaj kichiuiliskej maski kuali okintlapoui. Ikinon saiktlami espíritu santo okipaleui makinmilui yejuan okichijtokaj ken akinmej okinkokoliayaj José, Moisés uan oksekimej profetas (Hech. 7:51-53). Akinmej opouiayaj itech Sanedrín okiteititijkej amo okitlakaitayaj iTlanauatil Moisés porque okimiktijkej Mesías, maski Moisés uan oksekimej profetas yokijtojkaj ualaskia.

“NoTeko Jesús xikseli noyolilis” (Hechos 7:54–8:3)

“Ijkuak okikakej tlen okijto Esteban, sapanoua okualankej uan okinekiayaj kimakaskej” (Hechos 7:54).

20, 21. (1) ¿Tlen okichijkej jueces? (2) ¿Ken Jehová okipaleui Esteban mayeto yolchikauak?

20 Ika nochi tlen okijto Esteban okiteititi amo otlakajkayauaya, ikinon jueces amo ueli okiteititijkej ye san otlakajkayauaya, ijkuakon yejuan sapanoua okualankej uan okinekiayaj kimiktiskej. Esteban okajsikamatki satepan kitlajyouiltiskiaj ijkon ken okichiuilijkej Jesús.

21 Ika tlasojtlalistli Jehová okikauili Esteban itlaj makita para kiseliskia chikaualistli uan non kipaleuiskia mayeto yolchikauak. Ye okitak iueyitilis toTajtsin Dios uan iyekma okatka Jesús uan opejki kijtoua tlen okitak pero jueces amo okinekej kikakiskej. ¿Tleka ijkon okichijkej? Porque achto kimiktiskiaj Jesús, noijki okintlapoui akinmej opouiayaj itech Sanedrín ye okatka Mesías uan yetoskia iyekma iTajtsin (Mar. 14:62). Tlen okitak Esteban, okiteititi melauak tlen okijto Jesús. Jueces okikajkayajkej uan okimiktijkej Mesías. Nochtin nonmej tlakamej okiuikakej Esteban para kimojmotlaskiaj ika tetl uan kimiktiskiaj. c

22, 23. (1) ¿Tleka uelis tikijtoskej Esteban okimiktijkej ijkon ken Jesús? (2) ¿Tleka amo moneki timomojtiskej?

22 Ijkon ken okichi Jesús, Esteban omoyolseuijtoka ijkuak okimiktijkej, okineltokaya Jehová uan okintlapojpolui akinmej okikokoliayaj. Xamo ok okitaya Jesús okatka inauak iTajtsin, ikinon saiktlami okijto: “NoTeko Jesús xikseli noyolilis”. Esteban kuali okimatiaya Jesús okijto: “Ne niteyolitia uan niktemaka yolilistli” (Juan 11:25). Satepan okitlatlaujti toTajtsin Dios uan chikauak okijto: “Jehová, amo xikintlajyouilti por nin tlajtlakoli”. Satepan oixpoliuik ijkuak ijkon okijto (Hech. 7:59, 60).

23 Xamo Esteban okatka achto idiscípulo Jesús tlen okimiktijkej porque otlaneltokaya (xikita recuadro “ Esteban okimiktijkej porque okichiuaya ken Cristo”). Pero amo san ye ijkon okipanok porque akinmej techkokoliaj kinmiktiaj sekimej tokniuan. Ijkon kichiuaj akinmej sapanoua kipatioitaj inreligión uan política, noijki akinmej amo teiknomatij. Esteban amo omomojti, ikinon tejuan amo moneki timomojtiskej. Kuali tikmatij Jesús yitlanauatijtok uan Jehová yokimakak miak chikaualistli para kinyolitis akinmej okitekichiuilijkej (Juan 5:28, 29).

24. (1) ¿Ken otlapaleui Saulo ijkuak okimiktijkej Esteban? (2) ¿Ken okinpaleui tokniuan tlen okipanok Esteban?

24 Ijkuak Esteban okimojmotlakej ika tetl, ompa okatka se telpochtli tlen omotokayotiaya Saulo. Ye kuali okitaya makimiktikan Esteban uan okimaluijtoka intlaken akinmej otemiktijkej. Satepan Saulo opejki kintlajyouiltia akinmej okichiuayaj ken Cristo. Maski okimiktijkej Esteban, miakej tokniuan okinpaleui okachi matlaneltokakan uan okitekichiuilijkej Jehová maski okimatiayaj uelis kinmiktiskiaj. Noijki Saulo akin satepan okixmatkej ken Pablo omoyolkopki porque otlapaleui makimiktikan Esteban (Hech. 22:20). Ye okimatiaya achto ‘okiuijuikaltiaya toTajtsin Dios, otetlajyouiltiaya uan omoueyinekiaya’ (1 Tim. 1:13). Tlen otlamachti Esteban nochipa okilnamiktoka. Ikinon ijkuak Pablo otlamachti uan okinmijkuilo cartas okijto seki tlamantli tlen Esteban okijto (Hech. 7:48; 17:24; Heb. 9:24). Ye otlaneltokak uan okiteititi okatka yolchikauak ijkon ken Esteban akin “toTajtsin Dios okiseliaya [...] uan okimakaya ichikaualis”, ikinon matimotlajtlanikan: “¿Uelis nikchiuas ken Esteban?”.

a Sekimej tlakamej opouiayaj “itech sinagoga tlen omotokayotiaya Libertos”. Libertos xamo okatkaj judíos tlen romanos okinkitskijkej uan satepan okinkajkakej noso xamo okatkaj ken tlakeualmej pero san omochijkej judíos. Oksekimej ochantiayaj altepetl Cilicia ijkon ken Saulo tlen oualaya Tarso. Pero Biblia amo kijtoua kox Saulo ompa okatka ijkuak okixkomakakej Esteban.

b Tlen okijto Esteban ijkuak otlamachti amo tikajsij itech okseki amochmej tlen kipia Biblia. Ye okijto Moisés okimachtijkej egipcios, noijki okijto keski xiuitl okipiaya ijkuak ocholo uan keski xiuitl okatka Madián.

c Xamo tlanauatil tlen okipiayaj romanos okijtouaya akinmej opouiayaj itech Sanedrín amo okinnamikiaya tlanauatiskej ikaj makimiktikan (Juan 18:31). Esteban okimiktijkej porque akinmej okikokoliayaj sapanoua okualankej maski akinmej opouiayaj itech Sanedrín okitakej amitlaj okichi.