Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 7

“Okimatilti kuali tlajtoli tlen kijtoua akin Jesús”

“Okimatilti kuali tlajtoli tlen kijtoua akin Jesús”

Felipe kuali otetlapouiaya

Omokixti itech Hechos 8:4-40

1, 2. ¿Tlen opanok ijkuak akinmej okinkokoliayaj tokniuan okinekiayaj ayakmo matetlapouikan?

 ITECH achto siglo tokniuan okintlajyouiltiayaj uan amo okinmiknomatiayaj. “Saulo opejki sapanoua kintlajyouiltia tokniuan tlen omonechikouayaj” (Hech. 8:3). Miakej omokuayejyekouayaj Saulo kichiuaskia ayakmo matetlapouikan akinmej okichiuayaj ken Cristo, ikinon idiscípulos Jesús okiskej Jerusalén. Pero satepan opanok itlaj tetlajtlachialti. Matimomachtikan tlen opanok.

2 Satepan akinmej okiskej Jerusalén “otetlapouijtiajkej iTlajtol toTajtsin Dios ik kanin oyayaj” (Hech. 8:4). Akinmej okinkokoliayaj tokniuan amo ueli okichijkej ayakmo matetlapouikan, ikinon tokniuan okinpaleuijkej miakej makixmatikan toTajtsin Dios uan amo omochi ken okijtojkej akinmej okinkokoliayaj. Itech nin tlamachtil tikitaskej axkan sekimej tokniuan ijkon kinpanoua.

“Akinmej ocholojkej” (Hechos 8:4-8)

3. (1) ¿Akin okatka Felipe? (2) ¿Tleka akinmej ochantiayaj Samaria amikaj okintlapouiaya? (3) ¿Tlen okijtojka Jesús panoskia ompa Samaria?

3 Felipe noijki okatka inuan “akinmej ocholojkej” a uan oyajki altepetl Samaria (Hech. 8:4; xikita recuadro “ Felipe ‘akin otetlapouiaya’”). Kanin oajsito Felipe ayamo ikaj okintlapouiaya iTlajtol toTajtsin Dios porque Jesús okinnauatijka iapóstoles: “Amo xiuiaj itech altepemej tlen katej Samaria. Moneki xikintemotij israelitas tlen politokej ken ichkamej” (Mat. 10:5, 6). Pero Jesús okimatiaya satepan akinmej ochantiayaj Samaria kintlapouiskiaj ikinon achto yaskia iluikak okijto: “Nanyetoskej notestigos ompa Jerusalén, Judea, Samaria uan ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 1:8).

4. ¿Tlen okichijkej samaritanos ijkuak Felipe okintlapoui uan tlen okinpaleui?

4 Felipe okajsikamatki omonekiaya tetlapouis Samaria porque ‘tlatoktli yochikauak uan yiuelis kololoskiaj’ (Juan 4:35). Akinmej ompa ochantiayaj sapanoua okinpaleui ijkuak okintlapoui. Matikilnamikikan judíos amo omouikayaj inuan samaritanos uan amo okintlasojtlayaj. Noijki fariseos omoueyinekiayaj uan otechikoitayaj. Pero Felipe amo ijkon okichi, ye nochtin okintlapoui uan amo otechikoitaya. Ikinon “miakej kuali okikakiayaj Felipe ijkuak okintlapouiaya” (Hech. 8:6).

5-7. Xikijto ken okinpaleui sekimej makimatikan tlen kijtoua Biblia ika tlen okinpanok tokniuan.

5 Axkan noijki kintlajyouiltiaj tokniuan ijkuak tetlapouiaj ijkon ken opanok itech achto siglo pero amo ueli kichiuaj ayakmo matetlapouikan. Ualeua tokniuan kintsakuaj uan kinuikaj itech okseki altepemej, pero ijkuak ijkon kinchiuiliaj, tokniuan tetlapouiaj kanin amikaj otetlapouiaya. Ijkon opanok itech Segunda Guerra Mundial, maski nazis okintsakej tokniuan yejuan ok otetlapouijkej kanin okintsakej. Se judío tlen ompa opejki momachtia Biblia, okijto: “Opejki nimomachtia Biblia ijkuak onikitak iTlaixpantijkauan Jehová okatkaj yolchikauakej uan melauak otlamachtiayaj tlen kijtoua Biblia, ikinon onikpejpenki nimochiuas iTlaixpantijka Jehová”.

6 Ualeua akinmej techtlajyouiltiaj peuaj momachtiaj Biblia uan mochiuaj tokniuan. Ijkon okipanok se soldado tlen otlamaluiaya kanin otetsakuayaj ompa Gusen (Austria). Ye opejki momachtia Biblia iuan tokni Franz Desch ijkuak ompa okitsakuatoj. Opanok miak xiuitl uan tokni Franz oksepa okitak non soldado itech se ueyi nechikol, pero ye noijki yotetlapouiaya. ¡Non tonal sapanoua oyolpakej!

7 Axkan ijkon panoua ijkuak tokniuan cholouaj okse altepetl porque kintlajyouiltiaj. Kanaj itech xiuitl 1970, tokniuan tlen ochantiayaj altepetl Malaui ocholojkej altepetl Mozambique uan ompa otetlapouijkej. Yejuan ok otetlapouiayaj maski opejki kintlajyouiltiaj tokniuan ompa Mozambique. Tokni Francisco Coana okijto: “Miak uelta sekimej otechtsakej porque otitetlapouiayaj, pero ijkuak otikitayaj miakej otechkakiayaj ijkuak otikintlapouiayaj, otikajsikamatiayaj toTajtsin Dios otechpaleuiaya ijkon ken okinpaleui tokniuan itech achto siglo”.

8. ¿Ken tlapaleuia okachi mamotetlapoui ijkuak mopatla política noso ijkuak sekimej amo kipiaj tlen ika mopanoltiskej?

8 Ijkuak tokniuan kintlajyouiltiaj uan yauij oksekan, peuaj tetlapouiaj uan non kichiua miakej mamomachtikan Biblia. Pero oksekimej oksekan yauij porque itech inmialtepe onka guerra, amo kipiaj tlen ika mopanoltiskej noso mopatla política, ikinon kanin ajsitiuij kintlapouiaj oksekimej tlen melauak tlamachtia Biblia. Axkan miakej oksekan yauij mopaleuitiuij uan moneki tikintlapouiskej maski tlatlamantli intlajtol. ¿Tlen uelis tikchiuaskej tejuan? ¿Timochijchikauaj tikintlapouiskej akinmej ‘nouian chantij, tlatlamantli infamilia, tlatlamantli inmialtepe uan tlatlamantli intlajtol?’ (Apoc. 7:9).

“Noijki techmakakan non chikaualistli” (Hechos 8:9-25)

“Simón okitak okiseliayaj espíritu santo ijkuak apóstoles inpan okintlaliayaj inmauan, ikinon okinmilui kinmakaskia tomin” (Hechos 8:18).

9. ¿Akin okatka Simón uan tleka opejki tlaneltoka ijkuak okitak tlen okichi Felipe?

9 Felipe okinchi miakej milagros ompa Samaria, ualeua okinpajtiaya kokoxkej uan okinkixtiaya ejekamej (Hech. 8:6-8). Se tlakatl sapanoua okitlajtlachialti ken toTajtsin Dios okimakaya ichikaualis Felipe. Non tlakatl omotokayotiaya Simón uan ye otetlajchiuiaya ikinon miakej okijtouayaj: “Nin tlakatl kipia ueyi chikaualistli tlen iaxka toTajtsin Dios”. Simón opejki tlaneltoka ijkuak okitak Felipe okinchiuaya milagros porque melauak okipiaya ichikaualis toTajtsin Dios (Hech. 8:9-13). Pero ¿tleka Simón opejki kichiua ken Cristo? Matikitakan.

10. (1) ¿Tlen okichijkej Pedro uan Juan ijkuak oajsitoj Samaria? (2) ¿Tlen okinekiaya kichiuas Simón ijkuak okitak Pedro uan Juan okipiayaj ichikaualis toTajtsin Dios?

10 Ijkuak apóstoles okimatkej ompa Samaria miakej opejkej tlaneltokaj, okintitlankej Pedro uan Juan (xikita recuadro “ Pedro okintekitilti ‘illaves tekiuajkayotl’”). Ijkuak yejuan oajsitoj, “okintlalijkej inmauan” inpan akinmej yikin omochijkej discípulos uan ijkon okiselijkej espíritu santo. b Ijkuak Simón ijkon okitak sapanoua omotlajtlachialti uan okinmilui apóstoles: “Noijki techmakakan non chikaualistli. Ijkon kiselis espíritu santo akin ipan nikintlalis nomauan”. Ye omokuayejyeko uelis kintlaxtlauiskia apóstoles para makimakakan ichikaualis toTajtsin Dios (Hech. 8:14-19).

11. ¿Tlen okilui Pedro makichiua Simón uan tlen okichi?

11 Ijkuakon Pedro okilui Simón: “Mouan mapojpoliui motomin porque otimokuayejyeko uelis tikkouas tlen kitetliokolia toTajtsin Dios. Te amo mitsnamiki tikmatis nion tikchiuas nin tlamantli porque amo tiyolmelauak ixpan toTajtsin Dios”. Pedro noijki okiyekilui mamoyolkopa uan okilui: “Xiktlatlaujti Jehová uan xikpatla tlen amo kuali timokuayejyekoua para mamitstlapojpolui”. Simón okatka yolkuali pero tlen okinekiaya kichiuas amo kuali okatka. Ikinon okinmilui apóstoles: “Xiktlatlaujtikan Jehová amo manechpano tlen onankijtojkej” (Hech. 8:20-24).

12. ¿Tlen kijtosneki simonía uan tlen kichiuaj seki religiones?

12 Tlen Pedro okijto noijki technejmachtia. Itech seki altepemej moixmati ken simonía, ijkuak ikaj tlapaleuia noso tlayekana itech se religión uan kineki kikouas noso kinemakas iteki. Religiones tlen kijtouaj tlamachtiaj ken Cristo miak uelta ijkon kichiuaj. Noijki ijkon panoua ijkuak kipejpenaj akin yetos papa. Itech xiuitl 1878 se amochtli okijto: “Miakej ayakmo pinauaj ikinon kintlaxtlauiaj oksekimej para makinpejpenakan uan makintlalikan ken papa” (The Encyclopædia Britannica, novena edición).

13. ¿Ken timomaluiskej para amo tikchiuaskej simonía?

13 ¿Ken timomaluiskej para amo tikchiuaskej simonía? Amo moneki tikintliokoliskej miak tlamantli noso sapanoua tikinueyitlaliskej tokniuan tlen techyekanaj san para matechpaleuikan noso matechmakakan okachi tekitl itech tlanechikol. Pero tla tejuan titlayekanaj, amo moneki tikinpaleuiskej san akinmej kipiaj miak tomin. Amo kuali tla ijkon tikchiuaj. Nochtin akinmej tiktekichiuiliaj Jehová moneki tiyetoskej tiyolyamankej uan tikkauiliskej espíritu santo makinpejpena akinmej tlayekanaskej (Luc. 9:48). Itech ialtepe toTajtsin Dios amo moneki yetoskej akinmej san yejuan ‘kitemouaj moueyitlaliskej’ (Prov. 25:27).

“¿Melauak tikajsikamati tlen tiktlajtoltia?” (Hechos 8:26-40)

14, 15. (2) ¿Akin okatka tlakatl etíope uan ken okixmatki Felipe? (2) ¿Tlen okichi ijkuak okitlapoui Felipe uan tleka omoapolakti? (Xikita nota).

14 Oksepa matikitakan tlen okipanok Felipe. Iángel Jehová okilui mauia “itech ojtli tlen temoua Jerusalén uan ajsi altepetl Gaza”. ¿Tleka ijkon okilui? Felipe okajsikamatki ijkuak okitak se tekiua etíope “oyaya ipan icarreta uan chikauak okitlajtoltijtiaya tlen okijkuilo profeta Isaías” (xikita recuadro “ ¿Okatka tekiua tlakatl etíope?”). Iespíritu santo toTajtsin Dios okiyolini Felipe mamotoki inauak tekiua uan ye okitlajtlani: “¿Melauak tikajsikamati tlen tiktlajtoltia?”. Etíope okinankili: “¿Ken nikajsikamatis tla amikaj nechmachtia?” (Hech. 8:26-31).

15 Satepan etíope okilui Felipe matlejko ipan icarreta. ¡Sapanoua ipati tlen omotlapouijkej! Miak xiuitl amikaj okimatiaya akin yetoskia “ichkatsin” noso “tlakeuali” tlen moijtoua itech iprofecía Isaías (Is. 53:1-12). Pero Felipe okiyekilui, non ichkatsin noso tlakeuali ye Jesús. Ijkuakon etíope akin omochi judío ijkon ken akinmej omoapolaktijkej itech Pentecostés xiuitl 33, okajsikamatki tlen omonekiaya kichiuas. Ikinon okijto: “¡Xikita! Nikan onka atl. ¿Tlen nechtsakuilia amo manimoapolakti?”. Felipe san niman okiapolakti (xikita recuadro “ Okiapolaktijkej ‘kanin okatka atl’”). c Satepan iespíritu santo toTajtsin Dios okiyekanki Felipe matetlapouiti altepetl Asdod (Hech. 8:32-40).

16, 17. ¿Ken techpaleuiaj ángeles matitetlapouikan?

16 Tejuan noijki titetlapouiaj ijkon ken okichiuaya Felipe. Noijki timochijchikauaj titetlapouiskej ijkuak kanaj tipaxialotiuij. Ijkuak ijkon tikchiuaj ualeua tikinmajsij akinmej kinekij kimatiskej tlen kijtoua Biblia. Ijkon panoua porque ángeles techyekanaj para matikintlapouikan “akinmej oksekan chantij, tlatlamantli familias, akinmej tlatlamantli intlajtol uan akinmej chantij itech tlatlamantli altepemej” (Apoc. 14:6). Jesús okijto se ejemplo para matikajsikamatikan non tlamantli. Ye okijto trigo uan amo kuali xiuitl san sekan moskaltiskiaj hasta ijkuak kololoskiaj trigo. “Kololoskej trigo kijtosneki ijkuak yitlamis tlen axkan onka uan ángeles kololoskej trigo”. Yejuan amo san kikixtiskiaj “itech iTekiuajkayo nochi tlamantli tlen kichiua matlajtlakolchiuakan” uan “akinmej amo kitlakamatij tlanauatil” (Mat. 13:37-41). Noijki ángeles kinnechikoskej akinmej tlanauatiskej iluikak uan noijki “oksekimej ichkamej” tlen Jehová kineki mayetokan itech ialtepe (Apoc. 7:9; Juan 6:44, 65; 10:16).

17 Ualeua tikinmajsij akinmej okitlatlaujtijkej toTajtsin Dios makinpaleui, non kiteititia ángeles techyekanaj ijkuak titetlapouiaj. Ijkon okinpanok ome tokniuan tlen otetlapouitoj iuan se chokotsin. Kanaj tlajko tonal ijkuak yitlamiskiaj tetlapouiskej, chokotsin ok okinekiaya matetlajpaloti itech okse kali ikinon san iselti oyajki. Ijkuakon okiski se ichpochtli, ye okinmilui okitlatlaujti toTajtsin Dios para ikaj makitlapoui tlen kijtoua Biblia. Ye opejki momachtia iTlajtol toTajtsin Dios.

“ToTajtsin Dios amo nimitsixmati pero nimitstlatlaujtia techpaleui”.

18. ¿Tleka moneki tikpatioitaskej titetlapouiskej?

18 Akinmej tikchiuaj ken Cristo tikpiaj se ueyi tlateochiuali porque timopaleuiaj inuan ángeles ijkuak tikintlapouiaj oksekimej tlen tlamachtia Biblia. Matikpatioitakan uan matimochijchikauakan para tikintlapouiskej oksekimej “kuali tlajtoli tlen kijtoua akin Jesús” (Hech. 8:35). Tla ijkon tikchiuaj, melauak tiyolpakiskej.

a Felipe tlen nikan moijtoua amo okatka apóstol. Ijkon ken otimomachtijkej itech tlamachtil 5, ye opouiaya inuan ‘chikome tlakamej tlen [..] okipiayaj kuali inyelis’. Ye otlapaleui ijkuak tokniuan tlen okatkaj Jerusalén okijtojkej makinxejxelilikan tlakuali siuamej tlen ayakmo okipiayaj innamik. Nonmej siuamej okichiuayaj ken Cristo uan sekimej otlajtouayaj hebreo uan oksekimej griego (Hech. 6:1-6).

b Itech achto siglo, xamo akinmej yikin omochiuayaj discípulos okinpejpenayaj ika espíritu santo ijkuak omoapolaktiayaj. Yejuan uelis tlanauatiskiaj uan yetoskiaj teopixkej ompa iluikak iuan Jesús ijkuak okiseliayaj espíritu santo (2 Cor. 1:21, 22; Apoc. 5:9, 10; 20:6). Pero ijkuak omoapolaktijkej discípulos tlen okatkaj Samaria amo okinpejpenkej. Nonmej discípulos okiselijkej espíritu santo uan ueli okichijkej milagros ijkuak Pedro uan Juan inpan okintlalijkej inmauan.

c Non tlakatl etíope omoapolakti porque okajsikamatki ijkon omonekiaya kichiuaskia. Ye omochi judío uan okimatiaya tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios uan profecías tlen okijtouayaj ualaskia Mesías. Ye yiuelis moapolaktiskia porque yokajsikamatiaya Jesús otlapaleuiaya mamochiua tlen toTajtsin Dios kineki.