Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 28

Matitetlapouikan “ipan nochi tlaltikpak”

Matitetlapouikan “ipan nochi tlaltikpak”

TiiTlaixpantijkauan Jehová tikchiuaj tekitl tlen okipeualtijkej tokniuan tlen okatkaj achto siglo

1. ¿Tlen okichijkej tokniuan tlen okatkaj achto siglo uan axkan tlen tikchiuaj?

 TOKNIUAN tlen okatkaj achto siglo nochipa otetlapouijkej. Ika nochi inyolo okiselijkej makinpaleui uan makinyekana toTajtsin Dios ika iespíritu santo. Otetlapouijkej maski okintlajyouiltiayaj uan toTajtsin Dios nochipa okinteochi. Yejuan ijkon okichijkej uan axkan tiiTlaixpantijkauan Jehová noijki ijkon tikchiuaj.

2, 3. ¿Tlen miak ipati techiluia libro Hechos?

2 Libro Hechos uelis techpaleuis okachi matitlaneltokakan porque ompa ijkuilitok miak tlamantli tlen opanok. San libro Hechos techiluia tlen okichijkej tokniuan tlen okatkaj achto siglo ijkuak Jesús oyajki iluikak.

3 Libro Hechos techtlapouia tlen okichijkej 95 personas tlen ochantiayaj itech 32 altepemej. Noijki techtlapouia itech 54 altepetsitsintin uan chiknaui islas. Techiluia tlen okichiuayaj personas, ken omoueyinekiayaj akinmej opouiayaj itech okseki religiones, tekiuajkej tlen omokuayejyekouayaj okatkaj dioses uan akinmej otetlajyouiltiayaj. Noijki techtlapouia tlen okichijkej tokniuan tlen okatkaj achto siglo ijkuak otlajyouiayaj, pero yejuan nochipa otetlapouiayaj ika nochi inyolo.

4. ¿Tleka tikmachiliaj tikinmixmatij tokniuan tlen yiuejkika okatkaj?

4 Yikipia kanaj dos mil xiuitl opanok tlen okichijkej Pedro, Pablo, tepajti Lucas tlen okitlasojtlayaj, Bernabé tlen okipaktiaya kitemakas tlen okipiaya, Esteban tlen okatka yolchikauak, Tabita tlen otetlasojtlaya, Lidia tlen okipaktiaya tekalotis uan oksekimej tokniuan tlen amo okikajkej toTajtsin Dios. Tikmachiliaj ken tikinmixmatij maski yiuejkika okatkaj. ¿Tleka? Porque tejuan noijki tikinmachtiaj oksekimej ijkon ken yejuan okichijkej (Mat. 28:19, 20). Tikitaj se tlateochiualistli titlamachtiskej.

Matitetlapouikan “ipan nochi tlaltikpak” (Hechos 1:8).

5. ¿Kanin otetlapouijkej idiscípulos Jesús?

5 Matimokuayejyekokan tlen Jesús okinnauati idiscípulos makichiuakan. Ye okinmilui: “Nankipiaskej chikaualistli ijkuak nankiseliskej espíritu santo. Nanyetoskej notestigos ompa Jerusalén, Judea, Samaria uan ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 1:8). Achto, espíritu santo okinpaleui discípulos makitematiltikan kuali tlajtoli “ompa Jerusalén” (Hech. 1:1-8:3). Satepan, espíritu santo okinyekanki matetlapouikan ompa “Judea” uan “Samaria” (Hech. 8:4-13:3). Saiktlami, otetlapouijkej kuali tlajtoli “ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 13:4-28:31).

6, 7. ¿Tlen ika titetlapouiaj tlen amo okipiayaj tokniuan tlen okatkaj achto siglo?

6 Tokniuan tlen okatkaj achto siglo amo okipiayaj nochi Biblia nion amatlajkuilolmej tlen ika uelis tetlapouiskiaj. Evangelio tlen okijkuilo Mateo okiski hasta kanaj xiuitl 41. Libro Hechos otlanki okijkuilojkej kanaj xiuitl 61 uan ijkuakon san seki cartas yokatkaj tlen okinmijkuilo Pablo. Tokniuan tlen okatkaj achto siglo amo okipiayaj se Biblia nion amatlajkuilolmej tlen uelis kinmakaskiaj akinmej okinekiayaj kixmatiskej toTajtsin Dios. Ijkuak ayamo okichiuayaj ken Cristo, san okikakiayaj iTlajtol toTajtsin Dios ijkuak okitlajtoltiayaj itech sinagoga (2 Cor. 3:14-16). Ikinon omonekiaya kuali kikakiskej porque san okinmilnamikiayaj textos ijkuak otetlapouiayaj.

7 Axkan tejuan tikpiaj Biblia uan miakej amatlajkuilolmej. Titlamachtiaj kuali tlajtoli ipan 240 altepemej ika miak tlajtolmej.

Espíritu santo techmaka chikaualistli

8, 9. (1) ¿Ken iespíritu toTajtsin Dios okinpaleui idiscípulos Jesús? (2) ¿Ken kipaleuia espíritu santo “tlakeuali yolmelajki”?

8 Ijkuak Jesús okinnauati idiscípulos matlamachtikan, ye okinmilui: “Nankipiaskej chikaualistli ijkuak nankiseliskej espíritu santo”. Espíritu santo kinyekanaskia discípulos matetlapouikan ipan nochi tlaltikpak. Noijki okinpaleui Pedro uan Pablo matlapajtikan, makintekixtilikan ejekamej uan makinyolitikan akinmej oixpolikej. Pero espíritu santo tlen okiselijkej kinpaleuiskia makichiuakan se tekitl miak ipati. Okinpaleui apóstoles uan oksekimej discípulos makinpaleuikan oksekimej makixmatikan toTajtsin Dios uan ijkon nochipa yoltoskej (Juan 17:3).

9 Itech Pentecostés xiuitl 33, idiscípulos Jesús okiselijkej espíritu santo uan “opejki tlajtouaj tlatlamantli tlajtoli”. Ijkon “okijtojkej tlen tlamantli tetlajtlachialti yokichi toTajtsin Dios” (Hech. 2:1-4, 11). Axkan espíritu santo amo kichiua matitlajtokan tlatlamantli tlajtoli. Pero kipaleuia “tlakeuali yolmelajki” makinchiua amatlajkuilolmej ika tlatlamantli tlajtoli. Sejse metstli kinchiua sapanoua miakej revistas Akin Tetlapouijtok uan ¡Ma titlachixtokan! Noijki tikpiaj se página itech internet tlen itoka jw.org ompa kinpia miakej amatlajkuilolmej tlen kisa itech Biblia uan videos. Nochi non katej ika kanaj mil tlajtolmej. Non techpaleuia matikinmatiltikan “tlen tlamantli tetlajtlachialti yokichi toTajtsin Dios” nochtin akinmej chantij itech miakej altepemej, tlatlamantli familias uan akinmej tlatlamantli tlajtouaj (Apoc. 7:9).

10. ¿Tlen yokichi “tlakeuali yolmelajki” desde 1989?

10 “Tlakeuali yolmelajki” desde 1989 kitlajtolkopa Traducción del Nuevo Mundo uan yikajki ika miakej tlajtolmej. Nin Biblia yokitlajtolkopkej ika kanaj doscientos tlajtolmej. Noijki yokinkixtijkej kanaj 240 millones biblias uan satepan okseki kinkixtiskej. San toTajtsin Dios ika iespíritu santo ueli kichiua nin tekitl.

11. ¿Akinmej kintlajtolkopaj toamatlajkuiloluan?

11 Tikinpiaj amatlajkuilolmej tlen yokintlajtolkopkej ika tlatlamantli tlajtolmej. Nin tekitl kichiuaj ika nochi inyolo miakej tokniuan tlen chantij itech kanaj 150 altepemej. Amo techtlajtlachialtia san ialtepe toTajtsin Dios kipaleuia ika espíritu santo makitematilti “tlen kijtosneki iTekiuajkayo”. Kipaleuia makitematilti akin Jehová, akin okipejpenkej matlanauati itech iTekiuajkayo tlen yopejki tlanauatia iluikak (Hech. 28:23).

12. ¿Tlen okinpaleui matetlapouikan Pablo uan oksekimej tokniuan?

12 Ijkuak Pablo okinmatilti kuali tlajtoli judíos uan akinmej amo judíos ompa Antioquía tlen kajki Pisidia, “otlaneltokakej nochtin tlen omochijchikajkej kiseliskej yolilistli tlen amo keman tlamis” (Hech. 13:48). Kanin tlami libro Hechos, Lucas okijkuilo Pablo otetlapouiaya “tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios [...]. Ye amo omomojtiaya uan amitlaj okitsakuiliaya ijkuak ijkon okichiuaya” (Hech. 28:31). ¿Kanin otetlapouijtoka Pablo? Ye otetlapouijtoka ompa Roma uan non altepetl oueyititoka. Xamo tokniuan teixpan omoketsayaj uan otetlapouiayaj kuali tlajtoli noso okichiuayaj okseki tlamantli. Pero espíritu santo nochipa okinpaleui uan okinyekanki.

Otetlapouijkej maski okintlajyouiltiayaj

13. ¿Tleka moneki matimotlatlaujtikan ijkuak techtlajyouiltiaj?

13 Tokniuan okiluiayaj Jehová makinpaleui ijkuak okintlajyouiltiayaj. ¿Tlen okichi Jehová? Nochtin okiselijkej espíritu santo, omoyolchikajkej uan opejkej tetlapouiaj iTlajtol toTajtsin Dios (Hech. 4:18-31). Tejuan noijki tikiluiaj Jehová matechmaka ixtlamatilistli uan chikaualistli para matitetlapouikan maski techtlajyouiltiskej (Sant. 1:2-8). Tejuan titetlapouiaj porque Jehová techteochiua uan techpaleuia ika iespíritu santo. Ijkon tikchiuaj maski amo techkauiliaj matitetlapouikan uan techtlajyouiltiaj. Para uelis titetlapouiskej moneki matikiluikan toTajtsin Dios matechmaka iespíritu santo, ixtlamatilistli uan matechyolchikaua (Luc. 11:13).

14, 15. (1) ¿Tlen opanok ijkuak okitlajyouiltijkej Esteban? (2) ¿Tlen opanok ijkuak tokniuan okinuikakej Siberia?

14 Esteban okatka yolchikauak uan okinmatilti kuali tlajtoli akinmej okikokoliayaj ijkuak ayamo okimiktiayaj (Hech. 6:5; 7:54-60). Ijkuak opejkej kintlajyouiltiaj tokniuan, nochtin ocholojkej Judea uan Samaria. San apóstoles ompa omokajkej. Pero yejuan nochipa otetlapouijkej. Felipe oyajki Samaria uan ompa opejki kitematiltia akin Cristo. Miakej kuali okikakiayaj ijkuak okintlapouiaya (Hech. 8:1-8, 14, 15, 25). Noijki Biblia kijtoua: “Tokniuan ocholojkej porque opejki kintlajyouiltiaj uan oajsitoj Fenicia, Chipre uan Antioquía. Yejuan san judíos okinmatiltiayaj kuali tlajtoli. Pero sekimej tokniuan tlen oualayaj Chipre uan Cirene oyajkej Antioquía. Okintlapouiayaj akinmej otlajtouayaj griego uan okinmatiltijkej kuali tlajtoli tlen kijtoua akin toTeko Jesús” (Hech. 11:19, 20). Ijkuak tokniuan ocholojkej porque opejkej kintlajyouiltiaj, yejuan okachi okitematiltijkej kuali tlajtoli.

15 Tokniuan noijki ijkon okinpanok ijkuak okatka Unión Soviética. Ijkon opanok xiuitl 1950 ijkuak miakej tokniuan okinuikakej altepetl Siberia. Okinuikakej itech miakej altepetsitsintin ikinon yejuan ompa otetlapouijkej. Yejuan amo okipiayaj tomin ikinon tla okinekiayaj ompa tetlapouitiuij omonekiaya kololoskej miak tomin. Nonmej altepetsitsintin omokauayaj kanaj 10,000 kilómetros. Pero tekiua otlanauati ompa makinuikakan. Se tokni okijto: “Inneuian tekiuajkej otechkauilijkej matikinmatiltikan kuali tlajtoli akinmej okatkaj Siberia”.

Jehová sapanoua techteochiua

16, 17. ¿Ken kiteititia libro Hechos Jehová okinteochi tokniuan ijkuak otetlapouiayaj?

16 Jehová sapanoua okinteochi tokniuan tlen okatkaj achto siglo. Pablo uan oksekimej tokniuan ‘okitokakej semilla’ uan ‘okatekijkej’ pero toTajtsin Dios okiskalti (1 Cor. 3:5, 6). Tlen ijkuilitok itech libro Hechos kiteititia miakej opejkej tlaneltokaj porque Jehová okinteochijtoka tokniuan para makitematiltikan kuali tlajtoli. Ikinon “iTlajtol toTajtsin Dios okachi omotematiltiaya uan okachi omomiaktiliayaj discípulos ompa Jerusalén” (Hech. 6:7). Ijkuak tokniuan okachi otetlapouiayaj, “kuali okatkaj uan omoyolchikajkej nochtin discípulos tlen ochantiayaj Judea, Galilea uan Samaria. Yejuan omomiaktilijkej porque okitlakamatiayaj Jehová uan okinyolchikauaya espíritu santo” (Hech. 9:31).

17 Tokniuan okintlapouijkej akinmej otlajtouayaj hebreo uan griego ompa Antioquía tlen poui Siria. Biblia kijtoua: “Jehová okinpaleuiaya ikinon miakej otlaneltokakej uan opejki kichiuaj ken toTeko” (Hech. 11:21). Noijki kijtoua tlen opanok itech non altepetl: “ITlajtol Jehová okachi omotematiltiaya uan miakej okineltokayaj” (Hech. 12:24). Ijkuak Pablo uan oksekimej tokniuan okintlapouijkej akinmej amo okatkaj judíos, “iTlajtol Jehová okachi omotematiltiaya uan amitlaj okitsakuiliaya” (Hech. 19:20).

18, 19. (1) ¿Ken tikmatij Jehová melauak techpaleuia? (2) Xikijto ken Jehová okipaleui se tokni.

18 Axkan noijki Jehová techteochiua ijkuak titetlapouiaj. Ijkon tikitaj porque miakej peuaj tlaneltokaj, motemakaj ixpan Jehová uan moapolaktiaj. Tejuan noijki ueli titetlapouiaj ijkon ken okichijkej Pablo uan tokniuan tlen okatkaj achto siglo, porque Jehová techpaleuia uan techteochiua maski techtlajyouiltiaj uan miakej amo techkauiliaj matitetlapouikan (Hech. 14:19-21). Jehová nochipa techpaleuia uan ijkon kichiua ijkuak titlajyouiaj (Deut. 33:27). Matikilnamiktokan Jehová nochipa kipaleuis ialtepe porque itoka ueyititok (1 Sam. 12:22; Sal. 94:14).

19 Matikitakan tlen okipanok tokni Harald Abt ijkuak opanok Segunda Guerra Mundial. Ye otetlapouiaya ikinon nazis okitsakuatoj Sachsenhausen. Mayo 1942 policías nazis oyajkej ikalijtik uan okiuikakej isiua tlen omotokayotiaya Elsa uan itakotsin. Elsa nouian okiuikakej kanin otetsakuayaj nazis. Tokni Elsa okijto: “Onechmachti se tlamantli miak ipati ijkuak onechtsakej. Onikitak Jehová onechyolchika ika iespíritu santo ijkuak sapanoua onitlajyouijtoka. Ijkuak ayamo onechtsakuayaj, oniktlajtolti se carta kanin se tokni okijto Jehová techyolseuia ika iespíritu santo ijkuak sapanoua titlajyouiaj. Ne amo okachi onikneltokaya tlen ye okijto. Pero onikitak melauak ijkuak sapanoua onitlajyoui. Melauak techpaleuia ijkuak titlajyouiaj. Ualeua oui tikneltokaskej tla ayamo itlaj techpanoua. Pero ne ijkon onechpanok”.

Nochipa matiktematiltikan tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios

20. ¿Tlen okichi Pablo ijkuak otsaktoka uan ken kinyolchikaua sekimej tokniuan?

20 Kanin tlami libro Hechos kijtoua Pablo ika nochi iyolo otetlapouiaya “tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios” (Hech. 28:31). Ye otsaktoka itech se kali tlen okitlanetijkej ikinon amo otetlapouiaya kajkalpan ompa Roma. Pero okintlapouiaya nochtin akinmej oyayaj kitlajpalotiuij. Axkan sekimej tokniuan amo ueli meuaj porque mokokouaj. Oksekimej yikipiaj miak xiuitl uan katej kanin kinmaluiaj akinmej yokokoxkatikej. Noijki sekimej mokokouaj noso kinpanoua okseki tlamantli. Pero nonmej tokniuan kitlasojtlaj Jehová uan ika nochi inyolo kinekij kitematiltiskej kuali tlajtoli. Inpatka matimotlatlaujtikan uan matikiluikan Jehová makinpaleui makinmajsikan akinmej kinekij kixmatiskej uan kinekij kimatiskej tlen kichiuas.

21. ¿Tleka axkan okachi moneki matitetlapouikan?

21 Xamo tinochtin ueli titetlapouiaj kajkalpan noso tikchiuaj okseki tlamantli para tiktematiltiskej kuali tlajtoli. Ikinon matimochijchikauakan matiktematiltikan kuali tlajtoli “ipan nochi tlaltikpak”. Axkan okachi moneki matitetlapouikan porque tlen panotok ‘kiteititia’ tikatej itlamian tonalmej (Mat. 24:3-14). Ikinon okachi matiktematiltikan kuali tlajtoli uan ijkon nochipa ‘tiktekichiuiliskej toTeko’ (1 Cor. 15:58).

22. ¿Tlen moneki tikchiuaskej axkan ijkuak ok tikchiaj iueyi tonal Jehová?

22 Axkan ok tikchiaj iueyi tonal Jehová tlen sapanoua temomojti, pero matiyetokan tiyolchikauakej uan matiktematiltikan kuali tlajtoli (Joel 2:31). Ijkon tikinmajsiskej miakej tlen kiseliskej “iTlajtol toTajtsin Dios ika nochi inyolo” ijkon ken akinmej ochantiayaj Berea (Hech. 17:10, 11). Nochipa matitetlapouikan hasta ijkuak matechiluikan: ‘¡Kuali tlen onankichijkej uan kuali onantekipanojkej!’ (Mat. 25:23). Matimochijchikauakan nochipa matitetlapouikan uan amo keman matikkauakan Jehová. Ijkon nochipa tikilnamiktoskej Jehová otechteochi porque nochtin kuali otikintlapouijkej tlen kijtosneki iTekiuajkayo.