Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 27

“Okinyekilui tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios”

“Okinyekilui tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios”

Pablo otetlapoui ompa Roma maski otsaktoka

Omokixti itech Hechos 28:11-31

1. ¿Tlen okineltokayaj Pablo, Lucas uan Aristarco uan tleka?

 SE BARCO iyekapan okipiaya se imagen kanin omotayaj “ikoneuan Zeus”. Xamo non barco okiuikaya trigo, oualaya ompa Malta uan oyaya Italia. Kanaj xiuitl 59 apóstol Pablo oyaya itech non barco uan se soldado okimaluijtoka. Ompa noijki oyayaj Lucas uan Aristarco (Hech. 27:2). Akinmej oyayaj itech non barco okineltokayaj uelis kinpaleuiskiaj ikoneuan non dios griego Zeus tlen okintokayotiayaj Cástor uan Pólux. Pero Pablo uan tokniuan okineltokayaj Jehová kinpaleuiskia (xikita nota tlen kipia Hechos 28:11 itech Biblia de estudio ika español). Yejuan okitekichiuiliayaj Jehová akin okimatilti Pablo tetlapouiskia ompa Roma uan yaskia ixpan César (Hech. 23:11; 27:24).

2, 3. ¿Ik kanin oyajki barco kanin Pablo oyaya uan akin nochipa okipaleui?

2 Barco oajsito itech se altepetl kuajkualtsin tlen itoka Siracusa. Nin altepetl oueyititoka ijkon ken Atenas uan Roma. Eyi tonal satepan, barco oyajki altepetl Regio tlen kajki ik sur ompa Italia. Ijkuakon opejki ejeka ik sur uan ejekatl okitopejtia barco 320 kilómetros uan ipan ome tonal oajsito altepetl Puteoli. Non altepetl okatka ik kanin axkan kajki Nápoles (Hech. 28:12, 13).

3 Pablo yiajsiskia Roma uan kiuikaskiaj ixpan tekiua Nerón. ToTajtsin Dios tlen “nochipa techyolseuia” amo keman okika Pablo (2 Cor. 1:3). Axkan tikitaskej toTajtsin Dios nochipa okipaleui Pablo ikinon ye nochipa otetlapoui.

“Pablo omoyolchika ijkuak okinmitak tokniuan uan okitlasojkamatili toTajtsin Dios” (Hechos 28:14, 15)

4, 5. (1) ¿Ken okinselijkej Pablo uan iyolikniuan ompa Puteoli? (2) ¿Tlen okikauilijkej soldados makichiua Pablo uan tleka? (3) ¿Tlen kinkauiliaj makichiuakan sekimej tokniuan maski tsaktokej?

4 Ompa Puteoli Pablo uan iyolikniuan ‘okinmajsitoj sekimej tokniuan uan yejuan okintlatlaujtijkej inuan mamokauakan chikome tonal’ (Hech. 28:14). Nin techititia melauak kualtsin okinselijkej tokniuan. Pablo uan iyolikniuan sapanoua okinyolchikajkej tokniuan tlen inuan omokajkej. Pero ¿ken okichiuaya Pablo para kinyolchikauas tokniuan tla soldados okimaluijtokaj? Xamo soldados okikauiliayaj ijkon makichiua porque okineltokayaj amo kichiuaskia itlaj tlen amo kuali.

5 Axkan miakej tokniuan noijki ijkon kinpanoua. Sekimej tsaktokej pero kinkauiliaj makichiuakan seki tlamantli porque kiteititiaj kichiuaj tlen kuali. Matikitakan tlen okipanok se tlakatl tlen otsaktoka ompa Rumania. Ye omonekiaya tsaktos 75 xiuitl porque otlachtek pero opejki momachtia Biblia uan opejki kitekichiuilia Jehová. Ye opejki kichiua tlen kuali, ikinon akinmej otlayekanayaj kanin otsaktoka, okititlankej makikouati seki tlamantli uan amikaj okimaluijtiaya. Matikilnamiktokan, okachi tikueyichiuaj Jehová ijkuak tikchiuaj tlen kuali (1 Ped. 2:12).

6, 7. ¿Ken okiteititijkej tokniuan tlen ochantiayaj Roma otetlasojtlayaj?

6 Pablo uan iyolikniuan okiskej Puteoli uan onejnenkej kanaj 50 kilómetros uan oajsitoj Capua. Satepan oyajkej ik ojtli Apia tlen oajsiaya Roma. Non ojtli okatka kuajkualtsin porque okitlalilijkej tetl tlen kikixtia volcán ijkuak toponi. Miakej okixmatiayaj non ojtli porque akinmej ompa opanouayaj okitayaj miak tlamantli kualtsin uan kanaj omotaya mar Mediterráneo. Nin ojtli noijki opanouaya itlajkotia atl tlen okiluiayaj Pontinos. Non atl kanin opanouaya ojtli omokauaya kanaj 60 kilómetros ik Roma uan tiankisko Apio. Ijkuak tokniuan okimatkej ompa oyayaj, okinnamikitoj tiankisko uan oksekimej okinchixkej kanin okiluiayaj “Tres Tabernas” uan ompa omokalotiayaj ijkuak uejka oyayaj. Non omokauaya kanaj 50 kilómetros ompa Roma. Tokniuan melauak okitlasojtlayaj Pablo (Hech. 28:15).

7 Tiankisko Apio amo kualtsin okatka porque akinmej uejka oualayaj amo okipiayaj kanin moseuiskej. Se tlakatl romano tlen otlajkuilouaya uan omotokayotiaya Horacio, okijto: “Ompa tiankisko miakej otlauijuikaltiayaj porque oyayaj akinmej okinuikayaj barcos uan oksekimej”. Ye amo okinek ompa tlakuas porque “atl okatka sapanoua sokio”. Pero tokniuan tlen ochantiayaj Roma okinchiatoj Pablo uan iyolikniuan maski amo kualtsin otlakatka. Nonmej tokniuan inuan oyajkej kanin omonekiaya ajsiskiaj.

8. ¿Tleka Pablo “okitlasojkamatili toTajtsin Dios” ijkuak okinmitak tokniuan?

8 ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua “Pablo omoyolchika ijkuak okinmitak tokniuan uan okitlasojkamatili toTajtsin Dios” (Hech. 28:15). Pablo omoyolchika uan omoyolseui ijkuak okinmitak tokniuan tlen okinmixmatiaya. Pero ¿tleka okitlasojkamatili toTajtsin Dios? Porque ye okimatiaya akinmej kinyekana espíritu santo tetlasojtlaj (Gál. 5:22). Axkan noijki tikmatij espíritu santo techyolinia matitepaleuikan uan matiteyolchikauakan (1 Tes. 5:11, 14).

9. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken okichijkej tokniuan tlen kuali okiselijkej Pablo?

9 Espíritu santo kinyolinia tokniuan kuali makinselikan tlayekankej itech circuito, misioneros uan oksekimej tokniuan porque yejuan mochijchikauaj okachi kitekichiuiliskej Jehová. Ikinon matimotlajtlanikan: “¿Uelis okachi nitlapaleuis ijkuak techualtlajpaloua tokni tlen tlayekana itech circuito? ¿Uelis kuali nikinselis nokalijtik ye uan isiua? ¿Uelis itlaj nikchiuas para inuan nitetlapouis?”. Tla ijkon tikchiuaskej, yejuan techyolchikauaskej. Matimokuayejyekokan ken omoyolchikajkej tokniuan tlen ochantiayaj Roma, ijkuak Pablo uan iyolikniuan okintlapouijkej nochi tlen okichijkej uan ken okinpaleui toTajtsin Dios (Hech. 15:3, 4).

“Tikmatij nouian kiteneuaj non yankuik religión” (Hechos 28:16-22)

10. ¿Ken okatka Pablo ompa Roma uan tlen okichi satepan?

10 Ijkuak nochtin oajsitoj ompa Roma, “Pablo okikauilijkej mamokaloti san iuan se soldado tlen okimaluijtoka” (Hech. 28:16). Akin okitsakuayaj itech se kali, okilpiayaj ika se cadena iuan soldado para amo macholo. Pero Pablo okinekiaya tetlapouis kuali tlajtoli, ikinon maski otsaktoka uan oilpitoka ika se cadena, ye otetlapoui. Pablo eyi tonal omoseui uan satepan okinnotski judíos tlen okachi oueyititokaj ompa Roma uan okinmatilti iTlajtol toTajtsin Dios.

11, 12. ¿Tlen okijto Pablo para amo mochikoitaskiaj?

11 Pablo okinmilui: “Nokniuan, ompa Jerusalén onechtemaktijkej inmak tekiuajkej romanos maski amo onikixnamik toaltepe nion tlen otlamachtijkej touejkatatajuan. Okinekiayaj nechkajkauaskej ijkuak onechtlajtlanijkej tlen onikchi, porque okitakej amitlaj onikchi para nechmiktiskej. Pero judíos amo okinekej ikinon onikijto manechuikakan ixpan César. Ijkon onikijto pero amo nikneki nikixnamikis noaltepe” (Hech. 28:17-19).

12 Ijkuak Pablo okinmilui judíos “nokniuan” okiteititi ye okatka ijkon ken yejuan uan ijkon amo mochikoitaskiaj (1 Cor. 9:20). Noijki okinmititi judíos amo okinmixnamikiaya akinmej pouij itech ialtepe, ye san okinekiaya makixkomaka César. Pero judíos omotlajtlachialtijkej porque amo okimatiayaj tlen okinekiaya kichiuas Pablo (Hech. 28:21). ¿Tleka judíos tlen okatkaj Judea amo okinmiluijkej tlen opanotoka? Se libro kijtoua: “Ijkuak oseuaya, barcos amo okachi oyayaj ijtik mar, ikinon judíos amikaj okititlankej Roma makijtoti tlen okichi Pablo nion okititlankej se carta”.

13, 14. ¿Ken opejki Pablo kintlapouia judíos para makikakikan uan ken uelis tikchiuaskej ijkon ken ye okichi?

13 ¿Tlen okinmilui Pablo para makikakikan judíos tlen ompa okatkaj? Ye okinmilui: “Ikinon onamechnotski para namouan nimotlapouis. Nilpitok ika nin cadena porque nikneltoka tlen kichiaj israelitas” (Hech. 28:20). Ijkuak ye okijto ‘kineltoka tlen kichiaj israelitas’, okinekiaya kijtos kineltoka tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan akin okatka Mesías. Non tlamantli tlen otetlapouiayaj tokniuan. Pero judíos okiluijkej: “Tejuan tiknekij tikkakiskej tlen timokuayejyekoua porque tikmatij nouian kiteneuaj non yankuik religión” (Hech. 28:22).

14 Ijkuak titetlapouiaj kuali tlajtoli noijki uelis tikchiuaskej ijkon ken okichi Pablo. Ye kuali omokuayejyeko tlen kijtoskia uan tlen kintlajtlaniskia para kuali motlapouis inuan oksekimej. Tejuan noijki uelis ijkon tikchiuaskej, uelis techpaleuis tlen kijtoua libro Razonamiento a partir de las Escrituras uan Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático. Noijki techpaleuis amatlajkuilol Ximoyektlali uan okachi kuali titlamachtis. ¿Timopaleuiaj ika ninmej libros uan amatlajkuilol?

Nochtin matikintlapouikan ijkon ken okichi Pablo (Hechos 28:23-29)

15. ¿Tlen naui tlamantli miak ipati okijto Pablo?

15 Ijkuak okijtojkej motlapouiskej iuan Pablo, miakej oyajkej kanin omokalotijtoka. “Desde kualkan hasta tiotlak ye okinyekilui tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ye okinekiaya makineltokakan Jesús, ikinon okintlapoui tlen kijtoua iTlanauatil Moisés uan tlen okijkuilojkej profetas” (Hech. 28:23). Pablo okinmilui naui tlamantli miak ipati ijkuak inuan omotlapoui. Achto okintlapoui iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Satepan okitemo ken kinpaleuis makineltokakan tlen okinmiluijtoka. Noijki okinpaleui makajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios. Saiktlami okiteititi okintlasojtlaya oksekimej porque “desde kualkan hasta tiotlak” okintlapouiaya. Sapanoua techpaleuia tlen okichi Pablo. ¿Tlen okichijkej akinmej okintlapoui? “Sekimej okineltokakej” tlen okintlapoui pero oksekimej amo okineltokakej. Lucas okijkuilo, opejkej tlatlamantli mokuayejyekouaj ikinon opejkej yauij (Hech. 28:24, 25a).

16-18. (1) ¿Tleka Pablo amo omotlajtlachialti ijkuak judíos amo okikakej? (2) ¿Tleka amo matimoyolkokokan tla amo techkakij ijkuak titetlapouiaj?

16 Pablo yokimatiaya iTlajtol toTajtsin Dios kijtoua ijkon panoskia uan noijki ijkon yokipanoka. Ikinon amo okitlajtlachialti tlen okichijkej (Hech. 13:42-47; 18:5, 6; 19:8, 9). Ijkuak opejkej yauij judíos, Pablo okinmilui: “Espíritu santo okimatilti profeta Isaías tlen kinmiluiskia namouejkatatajuan. Ye okilui: ‘Xio kanin yejuan katej uan xikinmilui: “Namejuan nantlakakiskej pero amo keman itlaj nankajsikamatiskej. Nantlachiaskej pero amo keman itlaj nankitaskej. Porque namejuan yonanyoltlakuauakej”’” (Hech. 28:25b-27). Tlajtoli “yoltlakuauakej” kijtosneki “otilauik” inyolo noso “otomauik”, ikinon kuali tlajtoli amo oajsiaya itech inyolo (Hech. 28:27, nota tlen kipia Biblia de estudio ika español). Tetikipacho tlen okinpanotoka judíos.

17 Pablo saiktlami okijto judíos amo okikakej pero kikakiskiaj “akinmej amo judíos” (Hech. 28:28; Sal. 67:2; Is. 11:10). Pablo okimatiaya ijkon panoskia porque miakej akinmej amo judíos yokiselijkaj kuali tlajtoli (Hech. 13:48; 14:27).

18 Pablo amo omoyolkoko ijkuak oksekimej amo okiselijkej kuali tlajtoli, ikinon tejuan noijki amo matimoyolkokokan tla ijkon techpanoua. Tejuan tikmatij amo miakej yaskej itech “ojtli pitsauak” tlen techpaleuis matikpiakan yolilistli tlen amo keman tlamis (Mat. 7:13, 14). Matipakikan uan kuali matikselikan akin peua kiueyichiua toTajtsin Dios (Luc. 15:7).

Pablo “okintlapouiaya tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios” (Hechos 28:30, 31)

19. ¿Tlen okichi Pablo maski otsaktoka?

19 Sapanoua techyolchikaua tlen saiktlami okijkuilo Lucas itech libro Hechos. Ye okijto: “Pablo ompa omoka ome xiuitl itech se kali tlen okitlanetijkej. Ye kuali okinseliaya nochtin tlen oyayaj kitlajpalotiuij. Noijki okintlapouiaya tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan okinmachtiaya akin toTeko Jesucristo. Ye amo omomojtiaya uan amitlaj okitsakuiliaya ijkuak ijkon okichiuaya” (Hech. 28:30, 31). Pablo okiteititi okipaktiaya kinselis oksekimej, sapanoua otlaneltokaya uan nochipa okinekiaya tetlapouis.

20, 21. ¿Akinmej okinpaleui Pablo ijkuak otetlapoui ompa Roma?

20 Pablo kuali okiseli se tlakatl tlen omotokayotiaya Onésimo. Ye okatka se tlakeuali ompa Colosas pero ocholojteuak. Pablo okipaleui makichiua ken Cristo uan ye omochi tokni uan sapanoua okitlasojtlaya. Pablo okitaya Onésimo ken ikone (Col. 4:9; Filem. 10-12). Onésimo sapanoua okiyolchika Pablo. a

21 Tlen okichi Pablo noijki okinpaleui oksekimej. Ye okintlajkuilili akinmej ochantiayaj Filipos uan okijto: “Nikneki xikmatikan tlen nechpanotok tlapaleuia mamotematilti kuali tlajtoli, porque nochtin soldados tlen kimaluiaj tekiua uan nochtin oksekimej kimatij nitsaktok porque nikchiua ken Cristo. Axkan miakej tokniuan tlen kitekichiuiliaj toTeko okachi tlaneltokaj porque nitsaktok. Yejuan okachi yolchikauakej uan amo momojtiaj ijkuak kitematiltiaj iTlajtol toTajtsin Dios” (Filip. 1:12-14).

22. ¿Tlen okichi Pablo ijkuak otsaktoka ompa Roma?

22 Pablo otsaktoka ompa Roma ikinon omajxili okinmijkuilo cartas tlen axkan pouij itech Escrituras Griegas Cristianas. b Cartas tlen okinmijkuilo okinpaleui tokniuan tlen okatkaj achto siglo uan tejuan noijki techpaleuiaj porque tlen ompa ijkuilitok techiluia tlen moneki tikchiuaskej (2 Tim. 3:16, 17).

23, 24. ¿Tlen kichiuaj tokniuan maski tsaktokej uan amitlaj intlajtlakol?

23 Libro Hechos amo kijtoua keman okikajkajkej Pablo pero ijkuakon yotsaktoka kanaj naui xiuitl. Otsaktoka ome xiuitl Cesarea uan ome xiuitl ompa Roma (Hech. 23:35; 24:27). c Pablo okatka yolchikauak uan omochijchika kitekichiuilis toTajtsin Dios. Axkan noijki miakej tokniuan pakij uan mochijchikauaj tetlapouiskej maski tsaktokej porque tlaneltokaj uan kimatij amitlaj intlajtlakol. Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Adolfo uan chanti España. Ye okitsakej porque amo mokajkalakia itech política. Se tonal se soldado okilui: “Techtlajtlachialtia porque maski okachi timitstlajyouiltiaj, te tiixuetskatok uan kuali technotsa”.

24 Satepan okitakej Adolfo amo choloskia ikinon okikauayaj matlapoto puerta kanin otsaktoka. Noijki sekimej soldados oyayaj kitatiuij uan okitlajtlaniayaj tlen tlamachtia Biblia. Se tlakatl tlen otlamaluiaya okontlajtoltiaya Biblia kanin otsaktoka uan Adolfo otlamaluijtoka para amikaj makinmita. Adolfo otsaktoka pero ye okipaleuiaya akin otlamaluiaya. Matechyolini tlen kichiuaj tokniuan porque maski kintlajyouiltiaj, yejuan “yolchikauakej uan amo momojtiaj ijkuak kitematiltiaj iTlajtol toTajtsin Dios”.

25, 26. ¿Ken omochi tlen okijto Pablo uan axkan tlen panotok?

25 Libro Hechos techiluia miakej tokniuan omochijchikajkej otetlapouijkej kuali tlajtoli. Saiktlami kijtoua tlen okichi apóstol Pablo. Ye “okintlapouiaya tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios” akinmej okitlajpalouayaj maski otsaktoka. Achto capítulo kijtoua tlen okinnauati Jesús idiscípulos ijkuak okijto: “Nankipiaskej chikaualistli ijkuak nankiseliskej espíritu santo. Nanyetoskej notestigos ompa Jerusalén, Judea, Samaria uan ipan nochi tlaltikpak” (Hech. 1:8). Opanok kanaj 30 xiuitl uan kuali tlajtoli ‘yomotetlapouijka ipan nochi tlaltikpak’ (Col. 1:23). d Nin kiteititia espíritu santo melauak okinpaleuijtoka tokniuan (Zac. 4:6).

26 Axkan noijki Jehová kinpaleuia ika iespíritu santo ikniuan Cristo uan “oksekimej ichkamej”. Kinpaleuia makiyekijtokan tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios kanaj itech 240 altepemej (Juan 10:16; Hech. 28:23). ¿Timochijchikauaj okachi titetlapouiskej kuali tlajtoli?

a Pablo okinekiaya Onésimo iuan mamokaua. Pero tla ijkon kichiuaskia, kixnamikiskia tlanauatil tlen okipiayaj romanos. Porque Onésimo okatka itlakeual Filemón tlen noijki okichiuaya ken Cristo. Ikinon Pablo okititlanki Onésimo uan okimaktili se carta makiuikili Filemón. Itech non carta Pablo okijkuilo kuali makiseli Onésimo porque ye yotlaneltokaya (Filem. 13-19).