Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 23

“Xikkakikan tlen nikijtos para nimopaleuis”

“Xikkakikan tlen nikijtos para nimopaleuis”

Pablo okijto tlen okineltokaya inmixpan akinmej okualaniayaj uan ixpan Sanedrín

Omokixti itech Hechos 21:18-23:10

1, 2. ¿Tleka Pablo yaskia Jerusalén uan ompa tlen uelis kipanoskia?

 PABLO oksepa oajsito Jerusalén uan onemiaya kanin sapanoua miakej opanouayaj. Itech non altepetl, miak xiuitl achto miakej ompa okiueyichiuayaj Jehová. Miakej tlen ompa ochantiayaj sapanoua okipatioitayaj tlen ompa opanok. Pablo okimatiaya tokniuan tlen ochantiayaj Jerusalén san okichiuayaj tlen achto okinmachtijkej uan amo okinekiayaj kichiuaskej tlen Jehová okinmiluijtoka ika ialtepe. Ikinon ijkuak Pablo okatka Éfeso amo san omokuayejyekouaya kinuikiliskia tlen ika mopanoltiskej tokniuan, noijki okinekiaya kinpaleuis makajsikamatikan tlen Jehová kineki (Hech. 19:21). Pablo okijto yaskia maski okimatiaya itlaj kipanoskia.

2 ¿Tlen kipanoskia Pablo ompa Jerusalén? Sekimej tokniuan omotekipachouayaj porque okimatkej okijtouayaj Pablo okichi tlen amo kuali. Noijki akinmej okixnamikiayaj Jesús, itlaj kitlajtlakoltiskiaj, kiuitekiskiaj uan kiluiskiaj kimiktiskej. Ijkuak ijkon kipanoskia Pablo uelis tetlapouiskia kuali tlajtoli. Ye okatka yolyamanki, yolchikauak, otlaneltokaya uan non kipaleuiskia ijkuak ijkon kipanoskia. Axkan akinmej tikchiuaj ken Cristo noijki uelis tikchiuaskej ijkon ken okichi Pablo.

“Yejuan okiueyichijkej toTajtsin Dios” (Hechos 21:18-20a)

3-5. (1) ¿Akinmej inuan omonechiko Pablo ompa Jerusalén uan tlen okinmilui? (2) ¿Tlen techmachtia ijkuak Pablo omonechiko inuan tlayekankej ompa Jerusalén?

3 Mostlatika ijkuak Pablo uan iyolikniuan oajsitoj Jerusalén, okinmitatoj tlayekankej itech tlanechikol. Apóstoles tlen ok oyoltokaj amo moijtoua kox ompa okatkaj, porque xamo oksekan otetlapouitoj. Pero Santiago ikni Jesús ompa okatka (Gál. 2:9). Ijkuakon xamo ye okiyekanki nechikol uan “ompa okatkaj nochtin tokniuan tlayekankej” (Hech. 21:18).

4 Pablo okintlajpalo nochtin tlayekankej uan “okintlapoui nochi tlen toTajtsin Dios okichi inmixpan akinmej amo judíos ijkuak ye okintlapoui” (Hech. 21:19). Matimokuayejyekokan ken okinyolchika ijkuak okikakej tlen okichi. Axkan tejuan noijki tipakij ijkuak tikkakij itech okseki altepemej miakej kiseliaj tlen melauak (Prov. 25:25).

5 Pablo noijki okijto okiualikak seki tlamantli desde Europa tlen okitemakakej tokniuan. Tlayekankej sapanoua opakej uan omotlasojkamatkej porque okitakej tokniuan tlen uejka ochantiayaj okinekiayaj kuali mayetokan. Satepan ijkuak okikakej Pablo, tlayekankej “okiueyichijkej toTajtsin Dios” (Hech. 21:20a). Axkan tokniuan tlen tlajyouiaj porque tlaxixini noso chikauak mokokouaj, noijki motlasojkamatij uan yolpakij ijkuak oksekimej tokniuan kinpaleuiaj uan kinyolchikauaj.

Miakej ok ‘okitlakamatiayaj iTlanauatil Moisés’ (Hechos 21:20b, 21)

6. ¿Tlen tlamantli okijtojtinemiayaj okichi Pablo?

6 Tlayekankej okiluijkej Pablo ompa Judea okijtojtinemiayaj itlaj okichi. Yejuan okiluijkej: “Tokni Pablo, te tikmati sapanoua miakej judíos tlaneltokaj pero yejuan kitlakamatij iTlanauatil Moisés. Noijki yokimatkej kijtojtinemij te tikinmachtia nochtin judíos tlen oksekan chantij ayakmo makitlakamatikan iTlanauatil Moisés. Te tikinmiluia ayakmo makinchiuilikan circuncisión inkoneuan nion ayakmo makichiuakan tlen yiuejkika otechmachtijkej” (Hech. 21:20b, 21). a

7, 8. (1) ¿Tlen tlamantli amo kuali omokuayejyekouayaj tokniuan tlen ochantiayaj Judea? (2) ¿Kijtosneki okixnamikiayaj Jehová tla ijkon omokuayejyekouayaj?

7 ¿Tleka miakej tokniuan okitlakamatiayaj iTlanauatil Moisés tla yokipiaya kanaj 20 xiuitl ayakmo omonekiaya kitlakamatiskej? (Col. 2:14). Itech xiuitl 49 tlayekankej uan apóstoles tlen omonechikojkej ompa Jerusalén okintitlanilijkej se carta nochtin tlanechikolmej. Non carta okijtouaya akinmej amo judíos ayakmo omonekiaya kimochiuiliskiaj circuncisión nion kitlakamatiskiaj iTlanauatil Moisés (Hech. 15:23-29). Pero non carta amo okijtouaya judíos tlen otlaneltokayaj ayakmo omonekiaya kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés. Ikinon yejuan ok omokuayejyekouayaj kitlakamatiskej.

8 Judíos tlen ijkon omokuayejyekouayaj, ¿ok uelis kichiuaskiaj ken Cristo? Kema. Yejuan amo okinueyichiuayaj dioses ijkuak ayamo okichiuayaj ken Cristo, ikinon amo okichijtokaj itlaj tlen amo kuali. Nonmej judíos tlen otlaneltokayaj sapanoua okipatioitayaj tlanauatil porque Jehová okinmakak. Amo okichijtokaj itlaj amo kuali nion itlaj tlen otlamachtiayaj ejekamej. Pero non tlanauatil otlapaleui mamochiua achto acuerdo, uan akinmej okichiuayaj ken Cristo yokinpaleuiaya yankuik acuerdo. Ijkuakon Jehová ayakmo okinmiluiaya makitlakamatikan tlanauatil para kiseliskia ken okiueyichiuayaj. Judíos tlen okichiuayaj ken Cristo sapanoua okipatioitayaj tlanauatil, ikinon amo okajsikamatiayaj tlen okinekiaya Jehová uan amo okinneltokiliayaj tokniuan. Jehová okiteititi ken omonekiaya kiueyichiuaskej uan yejuan omonekiaya kitlakamatiskej (Jer. 31:31-34; Luc. 22:20). b

“Amo melauak tlen kijtojtinemij tikchiua” (Hechos 21:22-26)

9. ¿Tlen otlamachtiaya Pablo?

9 Sekimej okijtojtinemiayaj Pablo okinmachtiaya judíos tlen oksekan ochantiayaj ‘ayakmo makinchiuilikan circuncisión inkoneuan nion ayakmo makichiuakan tlen yiuejkika okinmachtijkej’, ¿tlen opanok ijkuak ijkon okijtojtinemiayaj? Pablo omonekiaya kintlapouis akinmej amo judíos, ikinon okinyekilui yejuan ayakmo omonekiaya kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés. Noijki okiteititi amo kuali tla ikaj okinchiualtiaya akinmej amo judíos makimochiuilikan circuncisión para kitlakamatiskiaj iTlanauatil Moisés (Gál. 5:1-7). Pero ijkuak Pablo onemiaya itech okseki altepemej noijki okintlapoui judíos. Xamo ye okinyekiluiaya ken Jesús okipojpolo tlanauatil ijkuak okimiktijkej. Noijki okinyekiluiaya toTajtsin Dios okinseliaya porque otlaneltokayaj uan amo porque okitlakamatiayaj iTlanauatil Moisés (Rom. 2:28, 29; 3:21-26).

10. ¿Ken okitaya Pablo iTlanauatil Moisés uan circuncisión?

10 Pero Pablo okinmajsikamatiaya akinmej kuali omomachiliayaj ijkuak okichiuayaj seki incostumbres judíos. Ken ijkuak amo otekipanouayaj sábado uan amo okikuayaj seki tlakuali (Rom. 14:1-6). Noijki amo okijto makimochiuilikan noso amo makimochiuilikan circuncisión. Pablo okilui Timoteo makimochiuili circuncisión pero ijkon okichi para amo makixnamikikan judíos porque itajtsin okatka griego (Hech. 16:3). Nochtin omonekiaya kipejpenaskej kox kimochiuiliskiaj circuncisión noso amo. Pablo okinmilui akinmej ochantiayaj Galacia: “Amitlaj ipati tikmochiuiliskej circuncisión noso amo tikmochiuiliskej. Okachi ipati matitlaneltokakan uan non tikteititiaj ijkuak titetlasojtlaj” (Gál. 5:6). Pero tla ikaj okinekiaya kimochiuilis circuncisión para kitlakamatiskia iTlanauatil Moisés okiteititiaya amo otlaneltokaya, noijki ijkon okiteititiaya tla okinmiluiaya oksekimej omonekiaya makimochiuilikan circuncisión para makinseli Jehová.

11. ¿Tlen okiluijkej tlayekankej makichiua Pablo uan ken uelis ijkon kichiuaskia? (Noijki xikita nota).

11 Maski amo melauak tlen okijtojtinemiayaj otlamachtiaya Pablo, judíos tlen okichiuayaj ken Cristo ok okualantokaj. Ikinon tlayekankej okiluijkej Pablo: “Nikan katej naui tlakamej, yejuan kichijtokej tlen okiluijkej toTajtsin Dios. Xikinuika, ximochipauakan ijkon ken kijtoua iTlanauatil Moisés uan xikintlaxtlauili nochi tlen moneki para uelis kimotekiliskej nochi intsonkal. Ijkon nochtin kimatiskej amo melauak tlen kijtojtinemij tikchiua. Te tikchijtok tlen kuali uan tiktlakamati iTlanauatil Moisés” (Hech. 21:23, 24). c

12. ¿Ken okiteititi Pablo okinekiaya kintlakamatis tlayekankej?

12 Pablo uelis kijtoskia amo melauak tlen sekimej okijtojtinemiayaj, pero ye okimatiaya sekimej judíos tlen okichiuayaj ken Cristo ok okinekiayaj kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés. Ye okinekiaya kitlakamatis itlanauatiluan Jehová ikinon omochijchika kintlakamatis tlayekankej. Ye achto okijtojka: “Maski ne amo nika imak tlanauatil, niktlakamati tlanauatil ijkuak nika inuan akinmej kitlakamatij tlanauatil para uelis nikinpaleuis” (1 Cor. 9:20). Pablo okintlakamatki tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén, non kijtosneki okichi ken “akinmej kitlakamatij tlanauatil”. Tlen okichi Pablo techititia matikintlakamatikan tlayekankej uan amo san matikchiuakan tlen tejuan tiknekij (Heb. 13:17).

Ijkon ken okichi Pablo, ¿titetlakamatij ijkuak amo kixnamikij principios bíblicos?

“¡Amo kinamiki yoltos!” (Hechos 21:27-22:30)

13. (1) ¿Tleka sekimej judíos okualankej itech templo? (2) ¿Ken okipaleuijkej Pablo para amo makimiktikan?

13 Amo kuali tlen opanok itech templo. Ijkuak yitlamiskia kichiuaskiaj tlen okijtojkej nonmej tlakamej, judíos tlen oualayaj Asia okitakej Pablo okatka itech templo inuan nonmej tlakamej ikinon okinmiluijkej oksekimej ye okinkalaki itech templo akinmej amo judíos. Yejuan sapanoua okualankej uan opejkej kiteuiaj. Ijkuakon oajsito se tlakatl romano tlen okinyekanaya soldados uan okipaleui Pablo porque okinekiayaj kimiktiskej. Non tlakatl okinmilui soldados makitsakuatij Pablo uan desde non tonal otsaktoka kanaj naui xiuitl. Pero ok okinekiayaj itlaj kichiuiliskej. Ijkuak tlakatl tlen okinyekanaya soldados okintlajtlani judíos tleka okinekiayaj kimiktiskej Pablo, yejuan miak tlamantli okitlajtlakoltijkej. Non tlakatl amitlaj okajsikamatiaya porque nochtin okualantokaj uan chikauak otlajtouayaj. Satepan miakej soldados okikixtijkej Pablo uan oksekan okiuikakej. Ijkuak yiajsiskiaj kanin omokalotiayaj soldados, ye okilui tlakatl tlen okinyekanaya soldados: “Nimitstlatlaujtiaj techkauili teixpan manitlajto” (Hech. 21:39). Non tlakatl okikauili matlajto uan Pablo amo omomojti ijkuak okijto tlen okineltokaya.

14, 15. (1) ¿Tlen tlamantli Pablo okinyekilui judíos? (2) ¿Tlen okichi tlakatl tlen okinyekanaya soldados para kimatiskia tleka okualankej judíos?

14 Pablo okijto: “Xikkakikan tlen nikijtos para nimopaleuis” (Hech. 22:1). Pablo otlajto ika hebreo uan ijkon akinmej ompa okatkaj ayakmo okualankej. Ye okinyekilui tleka yokichiuaya ken Cristo. Ijkuakon Pablo okijto seki tlamantli tlen judíos uelis kitaskiaj kox melauak. Ye okinmilui se tlakatl tlen omotokayotiaya Gamaliel uan miakej okixmatiayaj okimachti. Noijki xamo miakej tlen ompa okatkaj okimatiayaj Pablo achto okintlajyouiltiaya akinmej okichiuayaj ken Cristo. Pero okinmilui ijkuak ye oyaya Damasco, okimonextili Cristo uan okitlapoui. Akinmej iuan oyayaj okitakej se tlauili uan okikakej ikaj otlajto pero amo okajsikamatkej tlen okijtouaya (xikita nota tlen kipia Hech. 9:7; 22:9 itech Biblia de estudio ika español). Satepan akinmej iuan oyayaj okiuikakej hasta Damasco porque ye ayakmo otlachiaya ijkuak okimonextili Jesús. Ompa Damasco ochantiaya se tlakatl tlen omotokayotiaya Ananías tlen judíos okixmatiayaj. Ika se milagro ye okichi Pablo oksepa matlachia.

15 Pablo noijki okijto ijkuak ye omokopki Jerusalén, okimonextili Jesús itech templo. Ijkuakon judíos tlen okikaktokaj, sapanoua okualankej uan chikauak okijtojkej: “¡Xikmiktikan non tlakatl! ¡Amo kinamiki yoltos!” (Hech. 22:22). Tlakatl tlen okinyekanaya soldados okiuikak Pablo kanin omokalotiayaj soldados para amo makimiktikan. Non tlakatl okinekiaya kimatis tleka judíos okikokoliayaj Pablo, ikinon okinnauati soldados makiuitekikan ika mekatl para makijto tlen okichi. Pero ijkuak yikiuitekiskiaj Pablo omopaleui ika intlanauatil romanos uan okijto ye okatka romano (xikinmita recuadros “ Romanos uan intlanauatiluan” uan “ Itech ninmej tonalmej tokniuan mopaleuiaj inmixpan tekiuajkej”). Ijkuak non tlakatl okikak Pablo okatka romano, okajsikamatki omonekiaya kichiuas okseki tlamantli para kimatis tlen opanok. Ikinon mostlatika okinmilui mamonechikokan akinmej opouiayaj itech Sanedrín uan ompa okiuikak Pablo. Sanedrín kijtosneki jueces tlen okinmixkomakayaj judíos.

“Ne nifariseo” (Hechos 23:1-10)

16, 17. (1) Xikijto tlen opanok ijkuak Pablo otlajto ixpan Sanedrín. (2) ¿Ken okiteititi Pablo okatka yolyamanki ijkuak okikamatlatsinijkej?

16 Ijkuak Pablo opejki mopaleuia ixpan Sanedrín, ye okijto: “Nokniuan, hasta axkan nikpia chipauak notlalnamikilis ixpan toTajtsin Dios” (Hech. 23:1). Satepan ayakmo itlaj okijto, Biblia kijtoua: “Teopixki Ananías tlen otlayekanaya okinnauati akinmej okatkaj inakastlan Pablo makikamatlatsinikan” (Hech. 23:2). ¡Amo kuali tlen okichi teopixki! Ye otechikoitaya porque otlanauati makitlajyouiltikan Pablo ijkon ken akin otlakajkayauaya maski ayamo okikakiaya tlen kijtoskia. Ikinon Pablo okinankili: “ToTajtsin Dios mitsuitekis, te tikpia ome moixko. Te timotlalia techixkomakas ijkon ken kijtoua iTlanauatil Moisés, pero amo tiktlakamati porque otitlanauati manechkamatlatsinikan. ¿Kox kuali tlen tikchiua?” (Hech. 23:3).

17 Sekimej okinkualani tlen okijto Pablo pero amo okualankej porque okikamatlatsinijkej. Yejuan okiluijkej: “¿Tikuijuikaltia iteopixki toTajtsin Dios maski tlayekana?”. Pero Pablo okiteititi okatka yolyamanki uan okitlakaitaya iTlanauatil Moisés ikinon okijto: “Nokniuan, amo onikmatiaya kox ye teopixki tlen tlayekana. Porque iTlajtol toTajtsin Dios kijtoua: ‘Amo xikinuijuikalti akinmej kiyekanaj moaltepeʼ” (Hech. 23:4, 5; Éx. 22:28). d Ijkuakon Pablo okichi okse tlamantli. Ye okimatiaya itech Sanedrín opouiayaj fariseos uan saduceos ikinon okijto: “Nokniuan ne nifariseo porque nouejkatatajuan fariseos. Axkan nechixkomakaj porque nikneltoka kinyolitiskej akinmej yoixpolikej” (Hech. 23:6).

Ijkon ken okichi Pablo, tejuan noijki tiktemouaj ken tikintlapouiskej akinmej amo kineltokaj tlen tejuan tikneltokaj.

18. ¿Tleka Pablo okijto okatka fariseo uan ken uelis tikchiuaskej ken ye okichi ijkuak titetlapouiaj?

18 ¿Tleka Pablo okijto okatka fariseo? Porque iuejkatatajuan okatkaj fariseos uan ifamilia opouiaya itech non religión, ikinon miakej ok okixmatiayaj ken fariseo. e Pero ¿tleka okinmilui fariseos toTajtsin Dios kinyolitis akinmej yoixpolikej tla yejuan amo ijkon okineltokayaj? Porque fariseos okineltokayaj toalma ok yoltok ijkuak tiixpoliuij uan omokuayejyekouayaj akinmej yolkualmej oksepa yoltoskiaj itech okse cuerpo. Pero Pablo amo okineltokaya non tlamantli porque ye okineltokaya kinyolitiskej akinmej yoixpolikej ijkon ken otlamachti Jesús (Juan 5:25-29). Maski tlatlamantli otlaneltokayaj, Pablo okimatiaya fariseos okineltokayaj uelis oksepa tiyoltoskej ijkuak tiixpoliuij. Pero saduceos amo ijkon okineltokayaj. Tejuan noijki moneki tiktemoskej ken tikintlapouiskej akinmej kineltokaj okse tlamantli. Yejuan kipiaj indios pero tejuan tikneltokaj toTajtsin Dios tlen kijtoua Biblia. Pero maski tlatlamantli titlaneltokaj, tinochtin tikneltokaj onka se Dios.

19. ¿Tleka omokualanijkej akinmej opouiayaj itech Sanedrín?

19 Tlen okijto Pablo okichi akinmej okatkaj itech Sanedrín mamoxexelokan. Biblia kijtoua: “Nochtin omotsatsajtsiliayaj. Ijkuakon sekimej fariseos tlen otlamachtiayaj tlanauatil, omoketskej uan opejki tsatsajtsij. Okijtouayaj: ‘Tikitaj nin tlakatl amitlaj okichi. Xamo okitlapoui se espíritu noso se ángel’” (Hech. 23:9). Ijkuak saduceos okikakej okijtojkej se ángel okitlapoui Pablo okachi okualankej porque yejuan amo okineltokayaj katej ángeles (xikita recuadro “ Saduceos uan fariseos”). Akinmej ompa okatkaj sapanoua omokualanijkej ikinon tlakatl tlen okinyekanaya soldados oksepa okipaleui Pablo (Hech. 23:10). Pero Pablo ok itlaj kipanoskia. Itech okse tlamachtil tikitaskej tlen okipanok.

a Ijkuakon xamo miakej tokniuan omonechikouayaj tekalijtik para uelis kinpaleuiskia judíos tlen okichiuayaj ken Cristo.

b Seki xiuitl satepan, apóstol Pablo okinmijkuilili se carta hebreos uan ompa okinyekilui yankuik acuerdo okachi otlapaleuiaya. Noijki itech non carta okijto yankuik acuerdo okipatkayoti acuerdo tlen yokatka. Tlen okijkuilo Pablo okinpaleui judíos akinmej okichiuayaj ken Cristo makintlapouikan judíos tlen okinmixnamikiayaj. Noijki okinpaleui okachi matlaneltokakan akinmej achto sapanoua okipatioitayaj iTlanauatil Moisés (Heb. 8:7-13).

c Sekimej ixtlamatkej kijtouaj nonmej tlakamej okijtojkej mochiuaskiaj nazareos (Núm. 6:1-21). ITlanauatil Moisés okitekauiliaya sekimej mamochiuakan nazareos pero ijkuakon ayakmo omonekiaya kitlakamatiskiaj non tlanauatil. Xamo Pablo omokuayejyeko amo tlajtlakoli tla nonmej tlakamej kiluiskiaj Jehová itlaj kichiuaskiaj. Ikinon ye okinek kintlaxtlauilis tlen omonekiaya uan okinuikak templo. Amo tikmatij tlen okijtojkej kichiuaskiaj nonmej tlakamej. Pero maski san tlen kijtoskiaj kichiuaskiaj, Pablo amo kinpaleuiskia tla okinekiayaj kintemakaskej yolkamej para makintlapojpoluilikan intlajtlakol ken okichiuayaj nazareos. Cristo okitemakak iyolilis tlen amo okipiaya tlajtlakoli ikinon ayakmo omonekiaya kintemakaskej yolkamej para makintlapojpoluilikan intlajtlakol. Maski amo tikmatij tlen okichi Pablo, tikneltokaj ye amo okichi itlaj tlen kikuejsoskia itlalnamikilis.

d Sekimej kijtouaj Pablo amo okixmatki teopixki tlen otlayekanaya porque ayakmo kuali otlachiaya. Noso xamo amo okixmatki porque yimiak xiuitl ayakmo okatka ompa Jerusalén. Noijki xamo amo okixmatki porque miakej ompa okatkaj uan amo okitak akin otlanauati makikamatlatsinikan.

e Itech xiuitl 49, ijkuak apóstoles uan tlayekankej okitakej kox akinmej amo judíos omonekiaya kitlakamatiskej iTlanauatil Moisés, sekimej tokniuan tlen ompa okatkaj, achto “opouiayaj itech inreligión fariseos” (Hech. 15:5). Ok ijkon okinmixmatiayaj porque achto okatkaj fariseos ijkuak ayamo okichiuayaj ken Cristo.