Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 19

“Amo ximomojti uan nochipa xitetlapoui”

“Amo ximomojti uan nochipa xitetlapoui”

Pablo okipatioitaya tetlapouis pero noijki okimotlaniliaya tlen ika mopanoltis

Omokixti itech Hechos 18:1-22

1-3. ¿Tleka Pablo oyajki Corinto uan tlen ouijkayotl okixnamik?

 Pablo okatka Corinto itlamian xiuitl 50. Akinmej ompa ochantiayaj otlasemanayaj uan okipiayaj miak tomin. Noijki ompa ochantiayaj miakej griegos, romanos uan judíos. a Pablo amo ompa oyajki otlasemanato nion okitemoto tekitl. Ye oyajki otetlapouito iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ikinon omonekiaya kanin mokalotis pero amo okinekiaya oksekimej makimakakan tlen ika mopanoltis. Amo okinekiaya oksekimej mamokuayejyekokan omonekiaya kimakaskej tomin porque otlamachtiaya iTlajtol toTajtsin Dios. ¿Tlen kichiuaskia?

2 Pablo okimatiaya kalchiuas ika tsotsoli. Oui kalchiuaskia ika tsotsoli pero okinekiaya kimotlanilis tlen ika mopanoltis. ¿Akin uelis kitlakeuaskia itech non ueyi altepetl? ¿Kajsiskia kanin mokalotiskia? Pablo kixnamikiskia nochi non ouijkayotl pero okilnamiktoka omonekiaya tetlapouis.

3 Pablo omoka ompa Corinto kanaj keski tonal uan kuali okikakej ijkuak otetlapoui. Matikitakan nochi tlen okichi ijkuak okatka Corinto. Noijki tikitaskej ken uelis tikchiuaskej ijkon ken okichi Pablo ijkuak titetlapouiskej ik kanin tichantij.

“Okalchiuayaj ika tsotsoli” (Hechos 18:1-4)

4, 5. (1) ¿Kanin omokaloti Pablo ijkuak oyajki Corinto uan tlen okitekipanouaya? (2) ¿Tleka Pablo okimatiaya kalchiuas ika tsotsoli?

4 Ijkuak Pablo yokatka Corinto, okixmatki se judío tlen omotokayotiaya Áquila uan isiua omotokayotiaya Priscila noso Prisca. Nonmej tokniuan ochantitoj Corinto porque “Claudio otlanauati nochtin judíos makisakan itech altepetl Roma” (Hech. 18:1, 2). Áquila uan Priscila okikalotijkej Pablo uan noijki inuan otekipano. Biblia kijtoua: “Inuan omoka porque san se tekitl okipiayaj. San sekan okalchiuayaj ika tsotsoli” (Hech. 18:3). Nonmej tokniuan nochipa okikalotijkej Pablo ijkuak otetlapoui Corinto. Xamo ijkuak Pablo omokalotijtoka inuan Áquila uan Priscila okinmijkuilo seki cartas tlen axkan pouij itech Biblia. b

5 ¿Tleka Pablo okalchiuaya ika tsotsoli tla okimachti se ixtlamatki tlen omotokayotiaya “Gamaliel”? (Hech. 22:3). Judíos tlen okatkaj achto siglo amitlaj okijtouayaj tla tetajmej okinmachtiayaj inkoneuan matekipanokan maski oyayaj momachtitiuij escuela. Pablo omoskalti ompa Tarso tlen opouiaya Cilicia. Non altepetl miakej okixmatiayaj porque ompa okichiuayaj tsotsoli tlen itoka cilicium tlen ika okalchiuayaj. Ikinon xamo Pablo omomachti kalchiuas ika tsotsoli ijkuak okatka telpochtli. ¿Ken okinchiuayaj kalmej ika tsotsoli? Xamo okichiuayaj tsotsoli noso okitejtekiayaj. Noijki okijtsomayaj tsotsoli tlen okachi tilauak uan chikaktik. Ikinon non tekitl okatka oui.

6, 7. (1) ¿Tlen okachi okipatioitaya kichiuas Pablo uan ken okiteititijkej Áquila uan Priscila noijki ijkon omokuayejyekouayaj? (2) ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken okichijkej Pablo, Áquila uan Priscila?

6 Pablo amo san okipatioitaya kalchiuas ika tsotsoli. Ye okichiuaya non tekitl uan ijkon uelis tetlapouiskia. Porque ye amo okinek ‘makitlaxtlauikan’ ijkuak okitematilti kuali tlajtoli (2 Cor. 11:7). ¿Okipatioitayaj kalchiuaskej ika tsotsoli Áquila uan Priscila? Yejuan okichiuayaj ken Cristo ikinon okitayaj tekitl ijkon ken Pablo okitaya. Áquila uan Priscila okikajtejkej inteki ompa Corinto uan oyajkej iuan Pablo ompa Éfeso itech xiuitl 52. Ichan Áquila uan Priscila omonechikouayaj tokniuan tlen ik ompa ochantiayaj (1 Cor. 16:19). Yejuan oyajkej Roma uan satepan oksepa omokopkej Éfeso. Áquila uan Priscila okachi okipatioitayaj kitematiltiskej kuali tlajtoli uan okinpaktiaya kinpaleuiskej tokniuan. Ikinon tokniuan omotlasojkamatiayaj porque okinpaleuiayaj ‘tlanechikolmej tlen okatkaj itech tlatlamantli altepemej’ (Rom. 16:3-5; 2 Tim. 4:19).

7 Axkan miakej tokniuan kichiuaj ijkon ken okichijkej Pablo, Áquila uan Priscila. Tokniuan tlen okachi kitekichiuiliaj Jehová kinpaktia kimotlaniliskej tlen ika mopanoltiskej uan ijkon amo ‘kintlajtlaniliaj tomin’ oksekimej (1 Tes. 2:9). Yejuan tekipanouaj san seki tonal noso seki metstli uan ijkon kimotlaniliaj tlen ika mopanoltiaj ijkuak tetlapouiaj. Pero yejuan okachi kinpaktia tetlapouiskej. Miakej tokniuan kichiuaj ijkon ken Áquila uan Priscila ijkuak kinkalotiaj tokniuan tlayekankej itech circuito. Nonmej tokniuan ‘nochipa kuali kinseliaj oksekimej’ porque kimatij sapanoua moyolchikauaskej (Rom. 12:13).

“Miakej tlen ochantiayaj Corinto [...] otlaneltokakej” (Hechos 18:5-8)

8, 9. ¿Tlen okichi Pablo ijkuak judíos amo okinekiayaj kikakiskej uan kanin otetlapouito?

8 Pablo san otekipanouaya para kipiaskia tlen ika mopanoltis porque okachi okipatioitaya tetlapouis. Ijkon omotak porque ijkuak Silas uan Timoteo oualayaj Macedonia okiualikilijkej tlen okipolouaya (2 Cor. 11:9). Pablo san niman “okachi otetlapoui iTlajtol toTajtsin Dios” (Hech. 18:5). Pero judíos amo okikauilijkej ijkon makichiua. Yejuan amo okinekiayaj kikakiskej Cristo uelis kinmakixtiskia. Ikinon Pablo okitsetselo itlaken uan okinmilui: “Namejuan namotlajtlakol tla nanmikiskej. Ne amo notlajtlakol uan axkan nias kanin katej akinmej amo judíos” (Hech. 18:6; Ezeq. 3:18, 19).

9 ¿Kanin yaskia Pablo tetlapouiti? Se tlakatl tlen omotokayotiaya Ticio Justo okikauili Pablo matetlapoui ompa ichan. Non tlakatl xamo omochi judío uan ichan okatka inakastlan sinagoga. Ikinon Pablo ayakmo otetlapoui itech sinagoga uan opejki tetlapouia ichan Ticio Justo (Hech. 18:7). Pablo ochantiaya inchan Áquila uan Priscila ijkuak okatka Corinto. Pero ompa ikalijtik Ticio Justo otetlapouiaya.

10. ¿Ken tikmatij Pablo amo san okintlapoui akinmej ochantiayaj itech okseki altepemej?

10 Pablo okijto kintlapouiskia akinmej chantij itech okseki altepemej. Pero non amo okijtosnekiaya ayakmo kintlapouiskia judíos uan akinmej omochijkej judíos maski kuali okikakiayaj. Ijkon okiteititi ijkuak “Crispo tlen otlayekanaya itech sinagoga, okineltokak toTeko uan noijki otlaneltokakej akinmej iuan ochantiayaj”. Noijki opejkej tlaneltokaj miakej tlen omonechikouayaj itech sinagoga ijkon ken otlaneltokaya Crispo. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Miakej tlen ochantiayaj Corinto okikakej kuali tlajtoli, otlaneltokakej uan omoapolaktijkej” (Hech. 18:8). Ichan Ticio Justo opejki monechikouaj akinmej opouiayaj itech tlanechikol ompa Corinto. Tla Lucas okijkuilo ijkon ken nochi opanotia, kijtosneki judíos uan akinmej omochijkej judíos opejki kichiuaj ken Cristo satepan ijkuak Pablo okitsetselo itlaken. Non kijtosneki Pablo okitemouaya ken kintlapouiskia oksekimej para makikakikan.

11. ¿Ken tikchiuaj ijkon ken Pablo ijkuak tikinpaleuiaj akinmej pouij itech okseki religiones?

11 Axkan miakej tlen pouij itech okseki religiones kijtouaj kichiuaj ken Cristo. Akinmej yimiak xiuitl ompa pouij kichiuaj tlen kinmiluiaj akinmej ompa tlayekanaj. Akinmej kintitlanij matlamachtitij kichiuaj miak tlamantli para oksekimej inuan mapouikan uan ijkon kichiuaj ipan nochi tlaltikpak. Miakej kijtouaj kichiuaj ken Cristo pero san kichiuaj tlen kinmiluiaj akinmej kinyekanaj ikinon amo mouikaj iuan toTajtsin Dios. Kinpanoua ijkon ken okinpanok judíos tlen ochantiayaj Corinto achto siglo. Pablo okinpaleui judíos makajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios. Ikinon tejuan noijki tipakij ijkuak tikinpaleuiaj oksekimej makajsikamatikan tlen yikimatij. Tejuan tiknekij tikinpaleuiskej maski techtlajyouiltiskej akinmej kinyekanaj religiones. Miakej “mochijchikauaj kitekichiuiliskej toTajtsin Dios pero amo kuali kixmatij” ikinon moneki matikintemokan uan matikinpaleuikan (Rom. 10:2).

“Itech nin altepetl katej miakej tlen nechneltokaj” (Hechos 18:9-17)

12. ¿Ken okiyolchika Jesús ijkuak okimonextili apóstol Pablo?

12 Xamo Pablo amo okimatiaya kox omonekiaya ok tetlapouis ompa Corinto. Pero okimatki tlen kichiuas ijkuak se youak Jesús okimonextili uan okilui: “Amo ximomojti uan nochipa xitetlapoui. Ne mouan nika uan amikaj itlaj mitstoktis. Itech nin altepetl katej miakej tlen nechneltokaj” (Hech. 18:9, 10). Sapanoua okiyolchika tlen okitak Pablo. Jesús okilui amitlaj kitoktiskiaj itech non altepetl porque miakej tlaneltokaskiaj. ¿Tlen okichi Pablo? Biblia kijtoua: “Ye ompa omoka uan otlamachti iTlajtol toTajtsin Dios se xiuitl uan tlajko” (Hech. 18:11).

13. ¿Tlen xamo okilnamik Pablo ijkuak okiuikakej ixpan tekiua uan tleka okimatiaya amo kimiktiskiaj?

13 Pablo yokatka kanaj se xiuitl ompa Corinto ijkuak oksepa okitak Jesús okipaleuijtoka. Ijkon opanok ijkuak “judíos omotlapouijkej ipan yaskej Pablo uan okiuikakej ixpan tekiua” (Hech. 18:12). Sekimej kijtouaj kanin otlaixkomakaya tekiua okatka tlakualkan uan kuali otlakxilijtoka uan okatka ik tiankisko ompa Corinto, ika griego okitokayotiayaj beʹma. Okichijkej ika mármol istak uan azul uan okitlalilijkej miak tlamantli kuajkualtsitsintin. Ixpan kanin otlaixkomakaya tekiua miakej omonechikouayaj. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj kanin otlaixkomakaya tekiua okatka ik sinagoga. Non kijtosneki noijki ik ompa okatka ikalijtik Ticio Justo. Xamo Pablo okilnamik ijkuak ompa okiuikakej Esteban tlen achto okimiktijkej porque okichiuaya ken Cristo. Ijkuakon Pablo okixmatiayaj ken Saulo uan ye “kuali okitak makimiktikan Esteban” (Hech. 8:1). ¿Noijki kimiktiskiaj Pablo? Amo. Amikaj itlaj kitoktiskia porque Jesús okilui: “Ne mouan nika uan amikaj itlaj mitstoktis” (Hech. 18:10).

“Ijkuakon okinkixti kanin otlaixkomakaya” (Hechos 18:16).

14, 15. (1) ¿Tlen okijtojkej judíos ijkuak okiteluijkej Pablo uan tlen okijto Galión? (2) ¿Tlen okipanok Sóstenes uan tleka tikijtouaj xamo ye opejki kineltoka Cristo?

14 ¿Tlen okipanok Pablo ijkuak okiuikakej ixpan tekiua? Judíos okiteluijkej ixpan se juez tlen omotokayotiaya Galión, ye otlanauatiaya altepetl Acaya uan okatka ikni ixtlamatki romano tlen omotokayotiaya Séneca. Judíos okijtojkej: “Nin tlakatl nochtin kinmiluijtinemi amo makiueyichiuakan toTajtsin Dios ken kijtoua tlanauatil” (Hech. 18:13). Judíos okijtojkej Pablo amo okitlakamatki tlanauatil porque okinmiluijtoka sekimej judíos makichiuakan ken Cristo. Pero Galión okijto Pablo amo okichijtoka “itlaj amo kuali” nion okichijtoka “se ueyi tlajtlakoli” (Hech. 18:14). Galión amo okinekiaya mokajkalakis inuan judíos ika tlen yejuan okichijtokaj. Pablo amitlaj okijto ijkuak Galión okijto tlen omokuayejyekouaya. Sapanoua okualankej akinmej okiteluijkej. Yejuan omotlauelkixtijkej iuan Sóstenes. Non tlakatl xamo okipatkayotijka Crispo tlen achto okiyekanaya sinagoga. Judíos okikitskijkej Sóstenes uan “okiuitekej ixpan tekiua” (Hech. 18:17).

15 ¿Tleka Galión amo okipaleui Sóstenes ijkuak okiuitekej? Xamo Galión omokuayejyeko Sóstenes okinyekanaya akinmej okiteluijkej Pablo. Ikinon okinamikiaya makiuitekikan. Amo tikmatij tleka ijkon omokuayejyeko pero satepan itlaj kuali opanok. Seki xiuitl satepan Pablo okijto se tlakatl tlen omotokayotiaya Sóstenes yokatka tokni. Ijkon okijto ijkuak okintitlanili achto carta tokniuan tlen omonechikouayaj Corinto (1 Cor. 1:1, 2). ¿Kijtosneki ye Sóstenes tlen okiuitekej ompa Corinto? Tla ye okatka, tlen okipanok xamo okipaleui makineltoka Cristo.

16. ¿Tleka techyolchikaua tlen okijto Jesús?

16 Ijkuak judíos amo okiselijkej tlen okintlapoui Pablo, Jesús okilui: “Amo ximomojti uan nochipa xitetlapoui. Ne mouan nika uan amikaj itlaj mitstoktis” (Hech. 18:9, 10). Matikilnamiktokan tlen okiluijkej Pablo ijkuak titetlapouiaj uan amo kinekij techkakiskej. Matikilnamiktokan san Jehová kimati tlen tikpiaj itech toyolo uan ye kinyoltilana akinmej kinekij kixmatiskej (1 Sam. 16:7; Juan 6:44). Non techyolchikaua nochipa matitetlapouikan porque sejse xiuitl miakej moapolaktiaj. Tejuan timochijchikauaj tikchiuaj tlen Jesús otechnauati ijkuak okijto: “Xiakan itech nochi altepemej uan xitlamachtikan makichiuakan tlen ne onikchi”. Ye noijki techiluia: “Nochipa namouan niyetos hasta ijkuak tlamis tlen axkan onka” (Mat. 28:19, 20).

“Tla Jehová kineki” (Hech. 18:18-22)

17, 18. ¿Tlen okilnamik Pablo ijkuak oyaya Éfeso?

17 Amo tikmatij kox tlen okijto Galión okinpaleui kuali mayetokan tokniuan tlen omonechikouayaj Corinto. Pablo ok omoka “seki tonal” ompa Corinto uan satepan okinnauati tokniuan yiyaskia. Itech xiuitl 52 ijkuak otonaya, Pablo okijto yaskia Cencreas uan ompa tlejkoskia itech se barco uan yaskia Siria. Cencreas omokauaya kanaj 11 kilómetros ik Corinto. Pablo omotsonkalteki ompa Cencreas “porque okilui toTajtsin Dios itlaj kichiuaskia” uan oyajki (Hech. 18:18). c Satepan Pablo oyajki inuan Priscila uan Áquila. Opanokej ik mar Egeo uan oajsitoj altepetl Éfeso tlen okatka Asia Menor.

18 Ijkuak Pablo yoyaya itech barco, xamo okilnamik tlen okipanok ompa Corinto. Ye okilnamik miak tlamantli kualtsin uan non okichi mapaki. Ompa otetlapoui se xiuitl uan tlajko uan miakej okinpaleui matlaneltokakan. Otlapaleui mamochiua achto tlanechikol ompa Corinto uan omonechikouayaj ichan Ticio Justo. Sekimej tlen opejki tlaneltokaj okatkaj Ticio Justo, Crispo, akinmej okatkaj ikalijtik uan oksekimej. Pablo okintlasojtlaya nonmej tokniuan porque ye okinpaleui matlaneltokakan. Satepan okintlajkuilili uan okijto yejuan okatkaj ken se carta tlen ijkuilitok iyolipan. Tejuan noijki ijkon tikintlasojtlaj akinmej tikinpaleuiaj matlaneltokakan. ¡Tipakij porque yejuan katej “ken tocarta tlen ijkuilitok toyolipan”! (2 Cor. 3:1-3).

19, 20. ¿Tlen okichi Pablo ijkuak oajsito Éfeso uan ken uelis tikchiuaskej ijkon ken ye ijkuak itlaj tikpejpenaskej?

19 Pablo san niman opejki tetlapouia ijkuak oajsito Éfeso. Ye “okalak itech sinagoga uan okinpaleui judíos makajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios” (Hech. 18:19). Pablo amo ouejka ompa Éfeso maski tokniuan okiluijkej mamokaua pero “ye amo omoka”. Ijkuak yiyaskia okinmilui tokniuan: “Tla Jehová kineki, oksepa namechitas” (Hech. 18:20, 21). Pablo okimatiaya ok omonekiaya miakej kintlapouiskia ompa Éfeso. Ye okinekiaya oksepa mokopati pero okikauili Jehová makiyekana. Tejuan noijki uelis tikchiuaskej ijkon ken okichi Pablo. Matikitakan kox uelis okachi tiktekichiuiliskej Jehová ijkuak tikpejpenaskej itlaj tikchiuaskej. Nochipa matikkauilikan Jehová matechyekana uan matikchiuakan tlen ye kipaktia (Sant. 4:15).

20 Pablo okinkajte Áquila uan Priscila ompa Éfeso. Satepan otlejkok itech barco uan oyajki Cesarea. Xamo satepan oyajki Jerusalén uan okintlajpaloto tokniuan tlen ompa omonechikouayaj (xikita nota tlen kipia Hechos 18:22 itech Biblia de estudio ika español). Pablo oyajki Antioquía tlen poui Siria kanin okatka ijkuak ayamo oyaya uejka tetlapouiti. Ye miakej okinpaleui ijkuak okse uelta uejka otetlapouito. Matikitakan tlen okipanok Pablo ijkuak eyi uelta uejka otetlapouito.