Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Okatkaj monjas pero axkan melauak tokniuan

Okatkaj monjas pero axkan melauak tokniuan

YIKIPIA miak xiuitl, nokni Araceli tlen okachi tsikitsin, onechtsajtsili uan onechilui: “Ayakmo xinechnotsa. Amo itlaj nikneki nikmatis itech motlaneltokalis. Tikchiua ma nimokoko. ¡Nimitskokolia!”. Maski axkan yinikpia 91 xiuitl, ok nikilnamiki ken onechyolkoko nonmej tlajtolmej. Pero ken kijtoa Eclesiastés 7:8 “okachi kuali ijkuak tlami se tlamantli uan amo ijkuak peua”, uan ijkon otechpanok (Felisa).

Felisa: Otimoskaltijkej itech ueyi altepetl España uan tokalchanejke sapanoa otlaneltokayaj itech teopan. Uan 13 tokalchanejkauan okatkaj teopixkej noso okitekichiuiliayaj teopan. Uan papa Juan Pablo II okijto omonekiaya kiueyichiuaskej se iprimo nonantsin, akin omikik pero achto okatka teopixki uan otlamachtiaya itech se escuela tlen opouiaya itech teopan. Tokalchanejke amo okipiayaj tomin. Notajtsin okatka herrero uan nonantsin otekitiaya kanin tlatokaj. Otikatkaj chikueyi tiiknimej, ne onitlayekantoka.

Ijkuak onikpiaya 12 xiuitl, opejki se guerra itech altepetl España, uan otlanki ijkuak okitlalijkej se tekiua tlen san ye otlanauatiaya. Ijkuak otlanki guerra, notajtsin okitsakej itech telpiloyan pampa tekiuajkej amo okinpaktiaya ken omokuayejyekoaya itech política. Ik non, nonantsin sapanoa oui okichiuili techiskaltis. Se iyolikni nonantsin okilui ma kintitlani eyi nokniuan, Araceli, Lauri uan Ramoni, itech se kali kanin okatkaj teopixkej uan monjas itech altepetl Bilbao, España. Ompa nokniuan amo apismikiskiaj.

Araceli: Ok titsikitsitsintin otikatkaj, ne onikpiaya 14 xiuitl, Lauri okipiaya 12 uan Ramoni okipiaya 10 uan sapanoa otimoyolkokojkej ijkuak otechuikakej. Ompa otitlachipauayaj. Kanaj ome xiuitl satepan, sekimej monjas otechuikakej itech okse kali tlen okachi ueyi kanin okatkaj teopixkej uan monjas itech altepetl Zaragoza, ompa okinmaluiayaj akinmej yokipiayaj miak xiuitl. Otechnauatijkej ma titlachipauakan kanin otlakualchiuayaj, sapanoa otisotlauayaj pampa ok titsikitsitsintin otikatkaj.

Felisa: Ijkuak okinuikakej nokniuan itech altepetl Zaragoza, nonantsin uan notío, akin okatka teopixki itech toaltepe, okijtojkej noijki ompa ma nitekititi. Okinekiayaj ayakmo ma nikita se telpochtli tlen onechtlasojtlaya. Ken sapanoa onitlaneltokaya itech teopan, onikijto kuali yetoskia tla niaskia seki tonalmej. Mojmostla oniaya teopan, uan oniknekiaya nimochiuas misionera católica ken noprimo tlen oyajki itech África ken teopixki.

Kanin okatkaj teopixkej uan monjas itech altepetl Zaragoza, España (izquierda). Biblia Nácar-Colunga (derecha).

Pero monjas amo onechyolchikajkej ma niktekichiuili toTajtsin Dios itech okse ueyi altepetl, uan onikmachiliaya ompa san onikaltsaktoka. Ik non, ijkuak opanok se xiuitl, onimokuepki nokalijtik pampa nikmaluiskia notío, akin okatka teopixki. Ne uan notío otitlachipauayaj uan san sekan otikijtoayaj rosario mojmostla itech tiotlak. Noijki onechpaktiaya nitlachijchiuas ika xochitl itech teopankalijtik uan nikintlachijchiuilis teotsin María uan okseki teotsitsintin.

Araceli: Ijkuak ok onikatka Zaragoza, onikchi achto tlamantli tlen moneki pampa ikaj uelis yetos monja. Ijkuakon, monjas otechxelojkej nokniuan uan ne. Ramoni omoka itech altepetl Zaragoza, Lauri okititlankej itech altepetl Valencia uan ne onechtitlankej itech altepetl Madrid, kanin onikchi okseki tlamantli pampa niyetos monja. Ompa omokalotiayaj akinmej omomachtiayaj, akinmej yokipiayaj miak xiuitl uan oksekimej, ik non, okatka miak tekitl. Ne onechtlalijkej ma nitekiti kanin otlapajtiayaj.

Sapanoa oniknekiaya niyetos monja. Onimokuayejyekoaya nochipa niktlajtoltiskia Biblia uan itech nimomachtiskia miak. Pero ompa amo ikaj omotlapouiaya itech toTajtsin Dios nion Jesús uan noijki amo okitekitiltiayaj Biblia. San onechmachtijkej tepitsin itech tlajtoli latín, itech innemilis sekimej “santos” uan ma nikueyichiua María. Uan sapanoa onitekitiaya.

Opejki sapanoa nimokuayejyekoa uan nimotekipachoa. Ik non, onimotlapoui iuan monja tlen otlayekantoka. Onikilui amo itlaj ipati okipiaya sapanoa ma nitekiti pampa oksekimej kipiaskiaj miak tomin pero nokalchanejke amo itlaj okipiayaj. Pero onechkaltsaki, pampa okinekiaya okse tlamantli ma nimokuayejyeko uan ompa ma nimokaua ma nitekiti.

Onechkixtijkej eyi uelta pampa kitaskej kox ok oniknekiaya nias. Ken okitakej amo onikpatlak tlen onimokuayejyekoaya, onechiluijkej ma nikijkuilo: “Nio pampa okachi nikneki niktekichiuilis Satanás uan amo toTajtsin Dios”. Tlen onechnauatijkej ma nikchiua sapanoa onechtlajtlachialti, pampa maski melauak oniknekiaya nias, amo keman nikijkuiloskia non tlamantli. Saiktlami, onikijto oniknekiaya nimotlapouis iuan se teopixki uan onikilui nochi tlen opanok. Ye okitlajtlani obispo kox uelis niaskia oksepa itech altepetl Zaragoza uan ijkuak opanok seki metstli, onechkauilijkej ma niuia. Satepan, Lauri uan Ramoni noijki okiskej itech kali kanin okatkaj teopixkej uan monjas.

OKIJTOJKEJ SE AMOCHTLI OTECHXEXELO

Felisa

Felisa: Satepan, ne onimonamikti uan onichantito itech altepetl Cantabria. Ok oniaya misa nochtin semanas, pero se domingo onikkak itlaj tlen onechtlajtlachialti. Teopixki okualanki uan okijto: “¡Xikitakan nin amochtli!”, uan otechititi amochtli La verdad que lleva a vida eterna. Satepan okijto: “Tla onamechmakakej se, ¡xinechmakakan noso xiktlamotlakan!”.

Amo onikpiaya pero san niman oniknek nikpias se. Kanaj keski tonal satepan, ome siuamej iTlaixpantijkauan Jehová oajsitoj nokalijtik uan onechiluijkej kox oniknekiaya non amochtli. Onikmokaui uan non yoak oniktlajtolti, uan ijkuak siuamej oksepa onechtlajpaloto, onechtlajtlanijkej kox oniknekiaya nimomachtis ika Biblia uan onikinmilui kema.

Amochtli La verdad

San niman oniknek nikchiuas tlen toTajtsin Dios kineki. Ken onimomachti tlen melauak itech Jehová, non okichi ma niktlasojtla miak. Oniknekiaya nikintlapouis nochtin itech ye. Uan itech xiuitl 1973, onimoapolakti. Onimochijchikauaya nikintlapouis nokalchanejke itech Biblia. Pero amo okinpakti, okachi nokni Araceli pampa okijto amo kuali okatka tlen onikneltokaya.

Araceli: Pampa onechpanok miak tlamantli amo kuali kanin onikatka, amo oniyolpakiaya itech tlaneltokalistli kanin onikatka. Pero ok oniaya teopan domingos uan mojmostla onikijtoaya rosario. Oniknekiaya nikajsikamatis Biblia, ik non, onikilui toTajtsin Dios ma nechpaleui. Ijkuakon nokni Felisa onechtlapoui itech tlen opejki kineltoka ika miak pakilistli, pero ne onimokuayejyekoaya amo kuali tlen ye okijtoaya.

Araceli

Satepan onimokuepki itech altepetl Madrid pampa nitekitiskia uan ompa onimonamikti. Ijkuakon onikitak ken tlaltikpaktlakamej tlen oyayaj misa amo okichiuayaj ken Jesús otlamachti. Ik non, ayakmo oniaya teopan pampa ompa san onechkajkayauayaj. Noijki ayakmo onitlaneltokaya itech teotsitsintin nion itech miktlan uan ayakmo onikneltokaya teopixkej uelij techtlapojpoluiaj totlajtlakoluan. Noijki onikinpojpolo nochtin teotsitsintin tlen onikinpiaya. Pero ualeua onimokuayejyekoaya amo kuali tlen onikchijtoka. Amo kuali onimomachiliaya, ik non, onikilui toTajtsin Dios: “Nikneki nimitsixmatis, ¡xinechpaleui!”. Nikilnamiki miak uelta onechtlajpaloayaj iTlaixpantijkauan Jehová, pero amo keman onikinseli. Amo onitlaneltokaya itech nion se tlaneltokalistli.

Kanaj itech xiuitl 1980, nokni Lauri akin ochantiaya altepetl Francia uan nokni Ramoni akin ochantiaya altepetl España, opejkej momachtiaj Biblia iuan iTlaixpantijkauan Jehová. Ne onimokuayejyekoaya noijki okinkajkayajkej ken nokni Felisa. Satepan onikixmatki se siuatl tlen omotokayotiaya Angelines, ye ochantiaya ik kanin ne onichantiaya uan noijki okatka iTlaixpantijka Jehová, miak uelta ye uan inamik onechiluiayaj ma nimomachti Biblia. Yejuan okitakej ken maski onikijtoaya amo oniknekiaya nias itech se tlaneltokalistli, kema oniknekiaya nimomachtis Biblia. Ik non, se tonal onikinmilui: “Kuali kajki, namouan nimomachtis Biblia pero tla timomachtiskej ika noBiblia”. Ne onikpiaya Biblia Nácar-Colunga.

BIBLIA OTECHSETILI

Felisa: Ijkuak onimoapolakti itech xiuitl 1973, san okatkaj kanaj 70 iTlaixpantijkauan Jehová, itech ueyi altepetl Santander, kanin okatka altepetl Cantabria. Omonekiaya titetlapouiskej itech sapanoa miakej altepemej, ik non, achto otiayaj itech autobús uan satepan itech carro pampa uelis tiaskiaj itech nochtin altepemej. Otiajkej itech sejse altepetl uan ijkon otiajkej itech nochtin.

Miakej yonikinmachti itech Biblia, uan 11 omoapolaktijkej. Miakej okatkaj católicos, uan ken ne noijki onikatka católica, onikmatiaya omonekiaya nikinmajsikamatis uan nikinpaleuis. Onikitak omonekiaya ma pano kauitl pampa uelis kikauaskiaj tlen okineltokayaj. Noijki omonekiaya Biblia uan iespíritu santo Jehová ma kinyolini uan ma kinpaleui ma kimatikan tlen melauak itech toTajtsin Dios (Hebreos 4:12). Nonamik tlen itoka Bienvenido uan akin okatka policía, omoapolakti itech xiuitl 1979 uan nonantsin opejki momachtia Biblia achto mikiskia.

Araceli: Ijkuak opejki nimomachtia Biblia iuan iTlaixpantijkauan Jehová, onikmachili amo uelis intech nitlaneltokaskia. Pero satepan ayakmo ijkon onikmachili. Onikitak melauak okichiuayaj tlen yejuan otlamachtiayaj itech Biblia. Opejki nitlaneltoka itech Jehová uan itech Biblia uan opejki niyolpaki miak. Sekimej tlen onechixmatiayaj, onechiluijkej: “Araceli, ompa xiyeto itech non ojtli tlen otikpejpenki”.

Nikilnamiki se tonal onimotlatlaujti: “Tlasojkamati miak Jehová, pampa amo otinechka uan otinechkauili ma nikajsi tlen sapanoa oniknekiaya: tlen melauak itech Biblia”. Noijki onikilui nokni Felisa ma nechtlapojpolui pampa tlamantli teyolkoko tlen onikilui. Ayakmo otimokualaniayaj, axkan kualtsin otimotlapouiayaj itech Biblia. Onimoapolakti itech xiuitl 1989 ijkuak onikpiaya 61 xiuitl.

Felisa: Axkan nikpia 91 xiuitl, niiknosiuatl uan ayakmo nichikajtok ken achto. Pero mojmostla niktlajtoltia Biblia uan ijkuak kuali nimomachilia nio nechikolmej uan nitetlapouia.

Araceli: Nechpaktia miak nikintlapouis teopixkej uan monjas, uelis pampa ne noijki onikatka monja. Yonikinmakak miakej amatlajkuilolmej uan kualtsin inmiuan onimotlapoui. Se tonal, se teopixki tlen miak uelta iuan onimotlapoui onechilui: “Araceli, melauak nochi tlen tikijtoa pero yiniueyi, ¿tlen uelis nikchiuas? ¿Tlen kijtoskej akinmej nikinmachtia uan nokalchanejke?”. Pero ne onikilui: “¿Uan toTajtsin Dios tlen kijtoa?”. Okajsikamatki tlen onikilui uan onikitak ken omoyolkoko. Pero amo okitemo tlen melauak itech Biblia.

Ika miak pakilistli nikilnamiki tonal ijkuak nonamik onechilui okinekiaya nouan yas nechikol. Maski yokipiaya 80 xiuitl, itech non tonal ik tlayekapan, nochipa oyaya nechikolmej. Omomachti Biblia uan opejki tetlapouia. Nikilnamiki ijkuak san sekan otitetlapouiayaj. Omikik ijkuak opoliuiayaj ome metstli pampa moapolaktiskia.

Felisa: Ijkuak opejki niktekichiuilia Jehová, eyi nokniuan amo okinpakti. Pero satepan noijki okiselijkej tlen melauak itech Biblia. Nin se ueyi tlateochiualistli. Tiyolpakij miak timotlapouiskej itech Jehová uan itech iTlajtol. San sekan tiktekichiuiliaj Jehová. *

^ párr. 29 Araceli akin kipia 87 xiuitl, Felisa 91 xiuitl uan Ramoni 83 xiuitl, ok kitekichiuiliaj Jehová. Lauri omikik itech xiuitl 1990 uan noijki okitekichiuiliaya Jehová.