Xikita nochi

Tlen kiualika

“Xiktemolikah kenijki nontlaxikoskeh asta iksemi”

“Xiktemolikah kenijki nontlaxikoskeh asta iksemi”

“Xiktemolikah kenijki nontlaxikoskeh asta iksemi, iwa ijkó nonyetoskeh okachi non kualteh iwa nonkichiwaskeh nochi tlan nomechnawatiskeh” (SANTIAGO 1:4).

TLAKUIKALMEJ: 23 UAN 139

1, 2. (1) ¿Tlen techmachtia ineskayo Gedeón uan 300 isoldados? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil). (2) Ijkon ken kijtoa Lucas 21:19, ¿tleka miak ipati ma titlaxikokan?

XIMOKUAYEJYEKO ken sapanoa omoteuijkej Gedeón uan isoldados iuan madianitas uan akinmej okinpaleuiayaj. Nochi yoak okintojtokakej kanaj 32 kilómetros. Biblia kijtoa satepan, Gedeón uan 300 isoldados tlen osotlauatokaj, oajsitoj itech Jordán uan okipanouijkej. Pero pampa uelis tlatlaniskiaj omonekiaya kinmiktiskej 15,000 (quince mil) soldados. Miak xiuitl, madianitas okintlajyouiltijkej israelitas, uan axkan, omonekiaya tlaxikoskej. Ik non, Gedeón uan isoldados okintojtokakej hasta ijkuak nochtin okinmiktijkej (Jueces 7:22; 8:4, 10, 28).

2 Tejuan noijki sapanoa timoteuijtokej uan noijki tisotlauaj. Timoteuiaj iuan Satanás, ika nochi tlen kiyekana uan noijki tlajtlakoli tlen totech kajki. Sekimej tokniuan yikipiaj miak xiuitl ijkon kichijtokej uan pampa Jehová kinpaleuia, miak uelta yotlatlankej. Pero sekimej ualeua tisotlauaj pampa sapanoa timochijchikauaj uan tikchiaj ma tlami nochi tlen amo kuali. Axkan ayamo titlatlanij uan Jesús okijto itech itlamian tonalmej tikpiaskiaj miak ouijkayotl uan oksekimej techtlajyouiltiskiaj. Pero noijki okijto titlatlaniskej akinmej titlaxikoskej (xiktlajtolti Lucas 21:19). ¿Tlen kijtosneki ma titlaxikokan? ¿Tlen techpaleuis ma titlaxikokan? ¿Tlen techmachtiaj akinmej yotlaxikojkej? ¿Ken uelis ‘tiktemoliskeh kenijki titlaxikoskeh asta iksemi’? (Santiago 1:4).

¿TLEN KIJTOSNEKI MA TITLAXIKOKAN?

3. ¿Tlen kijtosneki ma titlaxikokan?

3 Itech Biblia, tlajtoli ma titlaxikokan amo kijtosneki san ma tikxikokan ouijkayotl. Okachi kuali, kijtosneki ken timokuayejyekoaj uan timomachiliaj, noijki tlen tikchiuaj ijkuak titlajyouiaj. Akin tlaxikoa yolchikauak, yolmelajki uan kimati mochia. Se amochtli kijtoa titlaxikoskej kijtosneki “tikpiaskej chikaualistli pampa tikuikaskej se tlamamali ika chialistli, amo san pampa ijkon moneki tikchiuaskej [...]. Nin kichiua se tlakatl ma moketo iixpan nochi tlamantli. Kipatla se ueyi ouijkayotl itech ueyichiualistli, pampa amo kita tlajyouilistli, kita tlateochiualistli tlen satepan kipias”.

4. ¿Tleka tlasojtlalistli uelis techpaleuis ma titlaxikokan?

4 Tlasojtlalistli uelis techpaleuis ma titlaxikokan (xiktlajtolti 1 Corintios 13:4, 7). Tla tiktlasojtlaj Jehová, tikxikoskej san tlen tlamantli tlen kitekauilis ma pano (Lucas 22:41, 42). Tla tikintlasojtlaj tokniuan, techpaleuis ma tikxikokan nochi tlen techchiuiliskej pampa yejuan noijki tlajtlakolejkej (1 Pedro 4:8). Tla tiktlasojtlaj tonamik, techpaleuis ma tikxikokan nochi ouijkayotl tlen panos uan kuali timouikaskej (1 Corintios 7:28).

¿TLEN TECHPALEUIS MA TITLAXIKOKAN?

5. ¿Tleka san Jehová okachi kuali techpaleuis ma titlaxikokan?

5 Tikiluiskej Jehová ma techpaleui. Jehová ye “akin teyolsewia iwa teyolchikawa” (Romanos 15:5). Kuali techixmati uan kimati tlen techtekipachoa uan ken timomachiliaj. Ik non, san ye akin okachi kuali techpaleuis ma titlaxikokan. Biblia kijtoa: “Ye kinmaka tlen kinekij akinmej kimauiliaj; ye kinkaki ijkuak kitlatlaujtiaj ma kinpaleui uan kinmakixtia” (Salmo 145:19). Pero ¿ken technankilia Jehová ijkuak tiktlatlaujtiaj ma techpaleui ma titlaxikokan?

Jehová kuali techixmati uan kimati tlen techtekipachoa. Ik non, san ye akin okachi kuali techpaleuis ma titlaxikokan.

6. ¿Ken techmakixtia Jehová ijkuak tikpiaj se ouijkayotl?

6 Tla tiktlatlaujtiaj Jehová ma techpaleui ma tikxikokan ouijkayotl, ye techmakixtis (xiktlajtolti 1 Corintios 10:13). Pero ¿kijtosneki Jehová kitlajtlamia ouijkayotl? Ualeua kichiua. Pero tlen okachi kichiua, techiluia tlen moneki tikchiuaskej pampa uelis titlaxikoskej. Techyolchikaua pampa titlaxikoskej “ika chikawálistli iwa pakílistli” (Colosenses 1:11). Jehová kuali techixmati uan kimati kox uelis titlaxikoskej, ik non, amo keman kitekauilis ma tikpiakan se ouijkayotl tlen amo uelis tikxikoskej.

7. Ika se neskayotl xikijto tleka miak ipati ma tikkuakan tlen Jehová techmaka.

7 Tla tikkuaj tlen techmaka Jehová, tikpiaskej chikauak totlaneltokilis. ¿Tleka miak ipati ma tikkuakan tlen techmaka Jehová? Ma tiktlalikan se neskayotl: pampa titlejkoskej itech se tepetl, moneki kuali titlakuaskej pampa titlaxikoskej. Noijki ijkon, pampa uelis titlaxikoskej uan tiajsiskej itech Xochitlali, moneki ma tikkuakan tlen Jehová techmaka. Ik non, moneki timochijchikauaskej mojmostla timomachtiskej uan nochipa tiaskej nechikolmej. Tla ijkon tikchiuaj, tikpiaskej “tlákuali non ayik tlami iwa kitemaka yolílistli” tlen noijki kichikauas totlaneltokilis (Juan 6:27).

8, 9. (1) Ijkon ken kijtoa Job 2:4, 5, ¿tlen kipia moteititis ijkuak tikpiaskej se ouijkayotl? (2) ¿Itech tlen uelis timokuayejyekoskej ijkuak tikpiaskej se ouijkayotl?

8 Ma tikilnamikikan moneki tiyetoskej tiyolmelajkej iixpan toTajtsin Dios. Ijkuak titlajyouiaj, amo san moneki timokuayejyekoskej itech tlen tikmachiliaj. Tlen tikchiuaskej, kiteititis tla melauak tikneltokaj san Jehová kinamiki tlanauatis. Satanás, akin kijtoa Jehová amo kinamiki tlanauatis, okixnamik ika ninmej tlajtolmej: “Tla se tlaltikpaktlakatl kimachilia kipolojtok iyolilis, kitemos ken momakixtis. Uan axkan, xikmelaua moma uan xikmachili iomio uan itlalnakayo, uan xikita kox amo mitsuijuikaltis itech moixko” (Job 2:4, 5). Satanás okijto tlaltikpaktlakamej amo kitekichiuiliaj Jehová pampa kitlasojtlaj, okijto kitekichiuiliaj pampa kinteochiua. ¿Ok ijkon mokuayejyekoa Satanás? Kema. Maski opanok miak kauitl ijkuak okiualkixtijkej iluikak, ok ‘tlajka iwa yuak okinteiliaya tokniwah inawak Totajtsi Dios’ (Apocalipsis 12:10). Axkan noijki, Satanás kijtoa amo tikpiaj toyolo ajsitok uan kineki ma timosotlauakan ijkuak titlajyouiaj uan ayakmo ma tikteititikan san Jehová kinamiki tlanauatis.

9 Ijkuak tikpiaskej se ouijkayotl, ma timokuayejyekokan itech nin tlamantli: Satanás uan amo kuali ejekamej techmajpiluiaj uan kijtoaj amo titlaxikoskej, tisotlauaskej uan tikchiuaskej tlen amo kuali. Pero noijki ompa kajki Jehová, toTekiua Jesús, tlapejpenalmej tlen yokinyolitijkej uan sapanoa miakej ángeles, tlen yolpakij pampa titlaxikoaj uan tikteititiaj san Jehová kinamiki tlanauatis. Ijkuakon tikkakij ken Jehová techiluia: “Xiixtlamati, nokone, uan xinechyolpakti, uan ijkon uelis niknankilis akin nechuejuetskilia” (Proverbios 27:11).

Jesús kuali omokuayejyeko itech tlateochiualismej tlen kipiaskia tla melauak tlaxikoskia.

10. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Jesús ijkuak titlajyouiskej?

10 Ma timokuayejyekokan itech tlateochiualismej tlen tikpiaskej tla titlaxikoaj. Ximokuayejyeko kanaj tio ijkuak yikin tlanestok. Amo okachi kuali titlachia pampa ok tlayoa, pero kuali tikmati ayakmo miak poliui pampa tlanesis. Noijki ijkon, ualeua tisotlauaj pampa miak tlamantli techtekipachoa. Uelis hasta Jesús noijki ijkon omomachili. Ye otlaxiko ijkuak okiuijuikaltijkej, okipinatijkej uan okimiktijkej itech se kuauitl kanin sapanoa otlajyoui. Ijkuakon sapanoa okachi otlajyoui. Pero ye okixiko nochi non “porke okimatia satepa de itlaijyowilis kipiaskia miak pakílistli” (Hebreos 12:2, 3). Jesús kuali omokuayejyeko itech tlateochiualismej tlen kipiaskia tla melauak tlaxikoskia; noijki omokuayejyeko tla kixikoskia ouijkayotl, kichipauaskia itoka toTajtsin Dios uan kiteititiskia san Jehová kinamiki tlanauatis. Tlajyouilistli tlen okipixki Jesús san niman opanok, pero tlateochiualismej tlen axkan kipia amo keman tlamis. Uelis axkan sapanoa titlajyouijtokej uan tikmachiliaj ayakmo titlaxikoskej. Pero ma tikilnamikikan nochi tlajyouilistli tlen axkan tikpiaj, san niman tlamis.

“AKIMEH OKIXIKOJKEH N TLAIJYOWÍLISTLI”

11. ¿Tleka moneki timomachtiskej inneskayo “akimeh okixikojkeh n tlaijyowílistli”?

11 Amo tikatej toselti. Tlatitlanil Pedro okijkuilo seki tlajtolmej pampa kinyolchikauas akinmej kichiuaj ken Cristo tlen Satanás kintlajyouiltia, okijto: “Amo xikmokawilikah manomechtlani n amokualitlakatl, yej nochipa xikneltokakah Dios. Porke ya nonkimatokeh itech nochi n tlaltíkpaktli, oksikimeh nomokniwah tlaneltokakeh tlaijyowijtokeh kemi nomejwah” (1 Pedro 5:9). Inneskayo “akimeh okixikojkeh n tlaijyowílistli” techmachtiaj tejuan noijki uelis titlaxikoskej uan Jehová techteochiuas pampa amo keman tikkauaj (Santiago 5:11). Ma tikinmitakan seki neskayomej. [1] (Xikita nota kanin tlami tlamachtil).

12. ¿Tlen techmachtiaj tlen okichijkej querubines itech Xochitlali Edén?

12 Querubines. Ninmej ángeles akinmej tlaltikpaktlakamej achto okinmitakej. Inneskayo techmachtiaj ken uelis titlaxikoskej ijkuak tikitaskej oui tiktekichiuiliskej Jehová. Biblia kijtoa Jehová “okintlali ik kanin kisa Tonaltsin sekimej querubines uan se espada tlen oxotlatoka ma momalakachojto, pampa amo ikaj ma uia itech ojtli ik kanin okatka kuauitl tlen okitemakaya yolilistli” (Génesis 3:24). [2] (Xikita nota kanin tlami tlamachtil). Querubines amo okinchijchijkej pampa kichiuaskiaj non tekitl. Jehová amo okinekiaya tlaltikpaktlakamej ma tlajtlakolchiuakan uan ma kixnamikikan. Pero itech Biblia amo kanaj kijtoa tla querubines amo okinekej kichiuaskej non tekitl nion okijtojkej amo okinnamikiaya kichiuaskej pampa oueyititokaj. Amo omosotlajkej nion kanaj oyajkej. Otetlakamatkej uan okixikojkej hasta ijkuak otlanki non tekitl, uelis ijkuak ouala apachiuilistli, kanaj 1,600 xiuitl satepan.

13. ¿Tlen okipaleui Job pampa okixiko ouijkayotl?

13 Job. ¿Sapanoa timoyolkokoa pampa se moyolikni noso se mokalchanejka omitsilui itlaj tlen teyolkoko? ¿Timoyolkokoa pampa chikauak timokokoa noso pampa ikaj akin otiktlasojtlaya omikik? Ineskayo Job mitspaleuis (Job 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3). Maski amo okimatiaya tleka otlajyouijtoka, amo keman omosotla nion okipolo chialistli. ¿Tleka? Achto, pampa okimauiliaya toTajtsin Dios (Job 1:1). Job omokuayejyeko nochipa kitlakamatiskia Jehová maski tlajyouiskia. Ome, Jehová okipaleui pampa kitaskia tlamantli tetlajtlachialti tlen ye okichijchi ika iespíritu. Nin okipaleui Job pampa kineltokas Jehová kitlajtlamiskia itlajyouilis ijkuak monekiskia (Job 42:1, 2). Uan ijkon opanok: Jehová okitlajtlami nochi ouijkayotl tlen okipiaya Job, sapanoa okiteochi uan Job oyolpakik itech nochi inemilis uan omikik (Job 42:10, 17).

14. Ijkon ken kijtoa 2 Corintios 1:6, ¿ken okinyolchika oksekimej tlatitlanil Pablo pampa otlaxiko?

14 Tlatitlanil Pablo. ¿Sekimej amo kinekij xiktekichiuili toTajtsin Dios uan mitstlajyouiltiaj? ¿Titlayekanki itech tlanechikol noso itech circuito uan timotekipachoa pampa tikpia miak tekitl? Ximokuayejyeko itech tlen okipanok tlatitlanil Pablo. Ye okipixki miak ouijkayotl. Se neskayotl, miakej amo okinekiayaj ma kitekichiuili toTajtsin Dios. Noijki omotekipachoaya intech tokniuan (2 Corintios 11:23-29). Pero ye amo keman omosotla uan pampa otlaxiko, okinyolchika oksekimej (xiktlajtolti 2 Corintios 1:6). Ma tikilnamikikan tla titlaxikoaj, uelis tikinyolchikauaskej oksekimej.

¿‘TIKTEMOLISKEH KENIJKI TITLAXIKOSKEH ASTA IKSEMI’?

15, 16. (1) ¿Tlen panos tla tikchiuaj tlen okijkuilo Santiago? (2) Xikijto seki neskayomej ken uelis titlaxikoskej

15 Jehová okinauati Santiago ma kijkuilo: “Xiktemolikah kenijki nontlaxikoskeh asta iksemi”. ¿Tlen panos tla ijkon tikchiuaj? Santiago okijkuilo: “Ijkó nonyetoskeh okachi non kualteh iwa nonkichiwaskeh nochi tlan nomechnawatiskeh” (Santiago 1:4). Ijkuak tikpiaj ouijkayotl mota kox moneki okachi ma titetlasojkamatikan, ma timochiakan noso ma tikintlasojtlakan oksekimej. Tla tikxikoaj ouijkayotl, okachi kuali tikpiaskej toyelis uan tikchiuaskej ken Cristo.

Ijkuak titlaxikoaj, okachi tikchiuaj ken Cristo. (Xikinmita párrafos 15, 16).

16 Ijkuak titlaxikoaj, okachi tikchiuaj ken Cristo. Ik non, amo tiknekij tikinmixtopeuaskej principios bíblicos san pampa ayakmo tikpiaskej ouijkayotl. Se neskayotl, ¿tlen uelis tikchiuaskej tla timochijchikajtokej pampa ayakmo timokuayejyekoskej itech auilnemilistli? Moneki timotlatlaujtiskej uan timochijchikauaskej ayakmo ijkon timokuayejyekoskej. Ijkon okachi kuali tikmoxikoltiskej. ¿Uan tla se tokalchanejka amo kineki ma tiktekichiuilikan Jehová? Amo ma timosotlauakan, okachi kuali, ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo. Ijkon okachi itech titlaneltokaskej. Ma tikilnamikikan: pampa Jehová techselis, moneki titlaxikoskej (Romanos 5:3-5; Santiago 1:12).

17, 18. (1) Xikijto se neskayotl tlen kiteititia miak ipati titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali. (2) Ken ayakmo miak poliui pampa tlamis nochi tlen amo kuali, ¿tlen kuali tikmatij?

17 Tinochtin moneki titlaxikoskej, amo san ualeua, moneki titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali. Ma tiktlalikan se neskayotl: ximokuayejyeko itech se barco tlen peua apolaki. Pampa uelis momakixtiskej akinmej ompa yauij, moneki majkuiskej hasta ajsitiuij itempa atl. Tla ikaj sotlaua ijkuak ayakmo miak poliui pampa ajsiti, uelis melsimas. Noijki ijkon, pampa uelis timomakixtiskej moneki titlaxikoskej hasta ma ajsi tonal ijkuak Tlaltikpak mokuepas se Xochitlali. Ma timokuayejyekokan ken tlatitlanil Pablo, ye ome uelta okijto: “Amo matimosotlawakah” (2 Corintios 4:1, 16).

18 Tikmatokej Jehová techpaleuis ma titlaxikokan hasta ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali. Pablo noijki kuali okimatiaya, ik non, okijto: “Cristo techmaka chikawálistli para matitlatlanikah porke Ye techtlasojtla. Kuali nikmatok amitla weletis techachiwas de itech itlasojtlalis Dios. Nion tla timikiskeh, nion tla tiyolitoskeh, nion ángelteh, nion inweletilis noso inchikawalis n espíritus amokualteh, nion tlan axa tipanotokeh nion tlan sikin wits, nion tlan wejkapa, nion tlan wejkatla, nion itla ok se tlan Dios okichijchi weletis techachiwas de itech itlasojtlalis, non Ye techmaka por Toteko Cristo Jesús” (Romanos 8:37-39). Melauak, ualeua tisotlauaj, pero moneki titlaxikoskej hasta ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali. Tla ijkon tikchiuaj, tiyetoskej ken Gedeón uan isoldados akinmej amo omosotlajkej (Jueces 8:4).

^ [1] (Párrafo 11). Tla timomachtiaj ken otlaxikojkej miakej tokniuan, techpaleuis noijki ma titlaxikokan. Itech Anuarios itech xiuitl 1992, 1999 uan 2008 moijtoa tlen okinpanok tokniuan itech uejueyij altepemej Etiopía, Malaui uan Rusia tlen uelis techyolchikauas.

^ [2] (Párrafo 12). Biblia amo kijtoa keski querubines okichijkej nin tekitl.