Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

Ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

“Porque oxitintoka itsonkal itech Israel uan altepetl ika nochi iyolo omotemakak, ¡xikueyichiuakan Jehová!” (JUECES 5:2).

TLAKUIKALMEJ: 150 UAN 10

1, 2. (1) ¿Tlen okijto Elifaz uan Bildad itech ken kita Jehová ijkuak tiktekichiuiliaj? (2) ¿Tlen okijto Jehová itech tlen okijtojkej ninmej tlakamej?

YIKIPIA miak xiuitl, eyi tlakamej omotlapouitoj iuan se itekipanojka Jehová tlen omotokayotiaya Job. Se omotokayotiaya Elifaz. Uan okitlajtlani Job: “¿Uelis toTajtsin Dios kitekitiltis se tlakatl? ¿Uelis kipaleuis akin ixtlamatki? ¿Kipatioita xiyeto tiyolmelauak akin kipia sapanoa miak chikaualistli noso itlaj kitlani porque tikpia moyolo ajsitok?” (Job 22:1-3). Elifaz kuali okimatiaya Job kijtoskia amo. Okse tlakatl tlen noijki iuan omotlapoui Job itoka Bildad. Bildad okilui Job toTajtsin Dios amo kinmita yolmelauakej tlaltikpaktlakamej (xiktlajtolti Job 25:4). *

Nochi tlen ueli tikchiuaj, tikchiuaj porque Jehová techpaleuia uan kita ken tiktekitiltiaj tlen techmaka

2 Elifaz uan Bildad okinekiayaj Job ma kineltoka amo ipati tiktekichiuiliskej Jehová. Okinekiayaj ma kineltoka toTajtsin Dios techita ken se okuili (Job 4:19; 25:6). Uelis tikijtoskej ijkon okijtojkej porque yejuan omotayaj ken okatkaj yolyamankej (Job 22:29). Uan tikmatij tejuan titsikitsitsintin uan Jehová sapanoa ueyititok. Ijkuak titlejkoj itech se ueyi tepetl uan titlachiaj tlalchi tikinmitaj akinmej tlalchi katej tsikitsitsintin. Pero ¿ijkon kita Jehová ijkuak timochijchikauaj tiktekichiuiliskej uan tikpaleuiskej iTekiuajkayo? Amo. Jehová okilui Elifaz, Bildad uan Zofar tlen okijtojkej amo melauak. Satepan Jehová okijto Job okiyolpaktiaya, ik non, okijto ye itekipanojka (Job 42:7, 8). Kuali ma tikmatokan maski titlajtlakolejkej uelis tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios.

¿TLEN TIKMAKAJ TOTAJTSIN DIOS?

3. ¿Tlen otlajtlanki Elihú itech ken tiktekichiuiliaj Jehová uan tlen okinekiaya kijtos?

3 Se telpochtli tlen itoka Elihú okikaktoka tlen omotlapouijtokaj iuan Job. Ijkuak otlanki iuan omotlapouijkej, Elihú okitlajtlani Job itech Jehová: “Tla melauak tiyolmelauak, ¿tlen tikmaka noso tlen kiselia tlen moaxka?” (Job 35:7). ¿Okijto Elihú amo itlaj ipati timochijchikauaskej tiktekichiuiliskej Jehová? Amo. Jehová amo itlaj okilui Elihú, ken oksekimej tlakamej. Elihú okinekiaya kijtos Jehová amo moneki tikueyichiuaskej. Okijto ye amo itlaj techtlajtlanilia ma tikmakakan. Maski tikchiuaskej miak tlamantli amo okachi kuali yetos, kipias miak tlamantli noso okachi kipias chikaualistli. Nochi tlen ueli tikchiuaj, tikchiuaj porque ye techpaleuia uan kita ken tiktekitiltiaj tlen techmaka.

4. ¿Ken momachilia Jehová ijkuak oksekimej tikinchiuiliaj tlen kuali?

4 Ye kita ijkuak tikteititiaj yolmelajkayotl iuan itekipanojkauan. Jehová kita tlen kuali tikinchiuiliaj uan yetoskia ken ye tikchiuiliaj. Proverbios 19:17 kijtoa: “Akin kipaleuia akin amo itlaj kipia, kipaleuia Jehová uan ye kitlaxtlauis tlen kichiua”. Jehová kita ijkuak ikaj tikiknomatij. Maski ye akin okichijchi semanauak, ye kita ken itlaj tiktlanetiaj ijkuak ikaj tikpaleuiaj uan satepan techteochiua. Jesús noijki ijkon okiteititi (xiktlajtolti Lucas 14:13, 14).

5. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

5 Yikipia miak xiuitl, Jehová okilui teotlajtojki Isaías ipatka ma tlajto uan ma kitekichiuili (Isaías 6:8-10). Isaías okiseli uan okijto: “¡Nikan nika! Xinechtitlani”. Axkan noijki Jehová kinmiluia itekipanojkauan ma kipaleuikan. Sapanoa miakej kichiuaj ken Isaías. Yejuan tlatlamantli kitekichiuiliaj Jehová, san kanin uan maski kinchiuilia oui. Pero ikaj uelis mokuayejyekos: “Niktlasojkamatilia Jehová nechkauilia ma niktekichiuili, pero ¿melauak ipati tlen nikchiua? ¿Amo ye Jehová kichiuas nin tekitl maski ne amo niktekichiuilis?”. Tikinnankiliskej tlajtlanilmej ika ineskayo Débora uan Barac akinmej okatkaj itekipanojkauan Jehová.

TOTAJTSIN DIOS KINPALEUIA AMO MA MOMOJTIKAN

6. ¿Tleka omotaya Jabín san niman kintlaniliskia israelitas?

6 Barac kuali omoteuiaya uan Débora okatka se teotlajtojki. Itech 20 xiuitl, ueyi tekiua Jabín okintlajyouiltiaya israelitas. Jabín okinpiaya soldados tlen sapanoa otetlajyouiltiayaj, ik non, israelitas tlen uejka ochantiayaj amo okinekiayaj kisaskej. Jabín okinpiaya 900 carros tlen okipiayaj tepostli tlen tlateki. Pero israelitas amo okipiayaj tlen ika mopaleuiskej (Jueces 4:1-3, 13; 5:6-8).

7, 8. (1) ¿Tlen achto okilui Jehová ma kichiua Barac? (2) ¿Ken okintlanilijkej israelitas isoldados Jabín? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

7 Jabín amo oui kintlaniliskia israelitas. Pero Jehová okitekitilti Débora para ma kilui Barac tlen kichiuaskia: “Xio itech tepetl Tabor uan xikinuika diez mil tlakamej tlen pouij itech ikoneuan Neftalí uan Zabulón. Nimitsualikilis Sísara itech ixtlauak Cisón, tlen kinyekana isoldados Jabín uan icarros tlen ika moteuiaj uan akinmej kipaleuiaj nimitsinmaktilis” (Jueces 4:4-7).

8 Okinmatiltijkej omonekiayaj akinmej okinekiayaj tlapaleuiskej ika nochi inyolo. Uan diez mil tlakamej oyajkej itech tepetl Tabor. Ijkuakon Barac uan diez mil tlakamej omoteuitoj iuan akinmej okinkokoliayaj itech altepetl Taanac (xiktlajtolti Jueces 4:14-16). * ¿Okinpaleui Jehová israelitas? Kema. San niman opejki chikauak kiaui uan kanin omoteuijtokaj sapanoa otlasokitik. Nin okinpaleui israelitas. Barac okintokak isoldados Sísara hasta oajsito Haróset tlen omokauaya kanaj 24 kilómetros. Ijkuak Sísara ocholojtoka icarro omotsikoto ijtik sokitl. Ik non, Sísara otemok uan omotlalo hasta Zaananim. Omotlatito itech imantajkal se siuatl tlen omotokayotiaya Jael. Sísara sapanoa osotlauatoka, ik non, san niman okochki. Uan ijkuak okochtoka, Jael amo okimauili Sísara uan okimikti (Jueces 4:17-21). Jehová okinpaleui israelitas ma kintlanilikan akinmej okinkokoliayaj * (xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

SEKIMEJ IKA NOCHI INYOLO OTLAPALEUIJKEJ UAN SEKIMEJ AMO

9. ¿Tlen techmachtia Jueces 5:20, 21 ijkuak okitlanilijkej Sísara?

9 Itech Jueces tlakotonal 5 techtlapouia okseki tlamantli tlen techtlapouia tlakotonal 4. Jueces 5:20, 21 kijtoa: “Itech iluikak sitlalimej oualmoteuijkej; desde kanin okatkaj oualmoteuijkej iuan Sísara. Kanin opanoaya aueyatl Cisón okinmikti”. ¿Kijtosneki ángeles okinpaleuijkej israelitas, noso kijtosneki ouetskej temej tlen katej iluikak? Biblia amo kiyekijtoa. Pero uelis tikijtoskej Jehová okichi sapanoa chikauak ma kiaui. Uan ijkon 900 carros tlen ika omoteuiayaj omotsikotoj itech sokitl. Itech Jueces 4:14, 15 kijtoa eyi uelta otlatlankej porque Jehová okinpaleui. Nion se itech diez mil israelitas tlen omoteuitoj amo okijtojkej yejuan okintlanilijkej akinmej okinkokoliayaj.

10, 11. ¿Tlen okatka Meroz uan tleka okiuijuikaltijkej?

10 Axkan ma tikitakan se tlamantli tlen miak ipati. Ijkuak otlatlankej israelitas, Débora uan Barac okitlakuikilijkej Jehová para kiueyichiuaskej. Nin tlakuikali kijtoa: “Xikuijuikaltikan Meroz okijto iángel Jehová, kema, xikinuijuikaltikan akinmej ompa chantij porque amo okipaleuikoj Jehová, amo okipaleuikoj Jehová iuan akinmej chikauakej” (Jueces 5:23).

11 ¿Tlen okatka Meroz? Amo kuali tikmatij. Pero ijkuak okiuijuikaltijkej Meroz, sepa opojpoliuik. Uelis nin altepetl amo okipaleui Barac ijkuak omoteuijkej iuan cananeos. Ma tikilnamikikan diez mil tlakamej ika nochi iyolo okijtojkej moteuitiuij iuan cananeos. Uelis akinmej ochantiayaj itech altepetl Meroz okikakej omonekiayaj tlakamej para inmiuan moteuiskej. Sísara noijki uelis ik ompa opanok ijkuak ocholo. Akinmej ochantiayaj Meroz uelis kikitskiskiaj Sísara, pero amo itlaj okichijkej. ¿Timokuayejyekoa ken san okitakej ik ompa opanok uan amo okikitskijkej? Yejuan uelis kikitskiskiaj uan ijkon kipaleuiskiaj Jehová, pero amo itlaj okichijkej. Tla okikitskiskiaj Jehová kinteochiuaskia. Pero okikajkej ma cholo Sísara. Pero Jael amo okichi ken akinmej ochantiayaj Meroz, ye amo omomojti (Jueces 5:24-27).

Moneki kuali timokuayejyekoskej ken tikitaj tekitl tlen tikchiuiliaj Jehová

12. ¿Tlen okichijkej sekimej tlakamej tlen moijtoa itech Jueces 5:9, 10 uan tlen techmachtia?

12 Itech Jueces 5:9, 10 tikitaj diez mil tlakamej tlen omoteuitoj amo okipiayaj inyelis ken akinmej amo oyajkej. Débora uan Barac okinmiluijkej akinmej okinyekankej israelitas kuali tlen okichijkej. Yejuan amo okichijkej ken ‘akinmej yauij ipan burros tlen chokolatikej’ tlen sapanoa omoueyinekiayaj ijkuak oyayaj moteuitiuij. Biblia kijtoa ninmej tlakamej omotlaliayaj “ipan alfombras kuajkualtsitsintin” ‘uan onejnemiayaj itech ojtli’. Kijtosneki yejuan omoyolpaktiayaj. Amo okichijkej ken akinmej okijtojkej ika nochi inyolo yaskiaj kipaleuitiuij Barac. Ninmej tlakamej omoteuijkej kanin sapanoa teyo itech tepetl Tabor uan itech Cisón kanin sapanoa otlasokitik. Akinmej amo okinekiayaj itlaj kichiuaskej ijkin okinnejmachtijkej: “¡Kuali ximokuayejyekokan!”. Omonekiaya kuali mokuayejyekoskej ken uelis kitekichiuiliskiaj Jehová pero amo ijkon okichijkej. Axkan tejuan noijki moneki kuali timokuayejyekoskej ken tikitaj tekitl tlen tikchiuiliaj Jehová.

13. ¿Tleka nechikol itech Rubén, Dan uan Aser amo okatkaj ken nechikol itech Zabulón uan Neftalí?

13 Diez mil tlakamej tlen omoteuitoj ineuian okitakej Jehová san ye kinamiki tlanauatis. Uelis okintlapouijkej oksekimej tlen Jehová okichi (Jueces 5:11). Pero nechikol itech Rubén, Dan uan Aser okachi okintekipachoaya kinmaluiskej inmichkauan, barcos uan amo okintekipachoaya kitekichiuiliskej Jehová (Jueces 5:15-17). Pero amo nochtin nechikolmej ijkon okatkaj. Nechikolmej itech Zabulón uan Neftalí yejuan okipaleuijkej Débora uan Barac maski mikiskiaj (Jueces 5:18). Tlen okichijkej israelitas techmachtia se tlamantli miak ipati ijkuak okinmiluijkej omonekiayaj akinmej tlapaleuiskej para kitekichiuiliskej Jehová.

¡MA TIKUEYICHIUAKAN JEHOVÁ!

14. ¿Ken tikteititiaj tikpaleuiaj Jehová?

14 Axkan amo moneki tiaskej itech se guerra para tikpaleuiskej Jehová akin san ye kinamiki tlanauatis. Tikpaleuiaj ijkuak titetlapouiaj ika yolchikaualistli uan pakilistli. Axkan okachi moneki ma tiktekichiuilikan Jehová. Sapanoa miakej tokniuan, tlatlamantli kitekichiuiliaj Jehová. Se neskayotl, sekimej tekitij ken precursores regulares, itech Betel, kinchijchiuaj kalmej kanin timonechikoaj uan oksekimej tlapaleuiaj ika nochi inyolo ijkuak mochiuaj uejueyij nechikolmej. Sekimej tlayekankej motlapouiaj iuan akinmej tlapajtiaj ijkuak ikaj mokokoa uan kinyektlaliaj uejueyij nechikolmej. Kuali ma tikmatokan Jehová sapanoa kipatioita ma tiktekichiuilikan kanin moneki uan amo keman kilkauas tlen otikchijkej (Hebreos 6:10).

Ijkuak itlaj tikpejpenaskej, achto moneki tikitaskej ken momachiliskej tokalchanejkauan uan tokniuan. (Xikita párrafo 15).

15. ¿Ken tikmatiskej tla ayakmo tiyolpakij ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová?

15 Tinochtin moneki tikitaskej kox tiktekichiuilijtokej Jehová ika nochi toyolo. Ma timotlajtlanikan: “¿Nikinkauilia oksekimej ma kichiuakan tekitl tlen ne moneki nikchiuas? ¿Okachi nechtekipachoa nikpias miak tlamantli uan amo nechtekipachoa niktekichiuilis Jehová? ¿Nikteititia nitlaneltoka, niyolchikauak uan niktekitiltia nochi tlen nikpia ken okichi Barac, Débora, Jael uan diez mil tlakamej? ¿Nimokuayejyekoa nias nitekititi itech okse altepetl para niktlanis tomin uan okachi kuali nikpias nonemilis? Tla ijkon, ¿nikiluia Jehová ma nechpaleui ma nikajsikamati ken momachiliskej nokalchanejkauan uan tokniuan?” * (xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

16. Maski Jehová nochi iaxka, ¿tlen uelis tikmakaskej?

16 Jehová techkauilia ma tikpaleuikan iTekiuajkayo. Diablo mochijchikaua uan kineki ma tikixnamikikan Jehová uan ijkon kichijtiuits ijkuak okatka Adán uan Eva. Pero ijkuak tikpaleuiaj iTekiuajkayo Jehová, tikititiaj Satanás tikatej iuan Jehová. Titlaneltokaskej uan tiyetoskej tiyolmelajkej techpaleuia ma tiktekichiuilikan Jehová uan ijkon tikyolpaktiaj (Proverbios 23:15, 16). Tla tiktlakamatij uan tikatej tiyolmelajkej ixpan Jehová uelis techtekitiltis para kixnamikis Satanás (Proverbios 27:11). Ijkuak tiktlakamatij, tikmakaj itlaj tlen sapanoa kipatioita uan kiyolpaktia.

17. ¿Tlen timomachtiaj itech Jueces 5:31 tlen panos satepan?

17 Ayakmo miak poliui itech Tlaltikpak yetoskej san akinmej kipaleuiaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Melauak tiknekij san niman ma ajsiki non tonal. Timomachiliaj ken Débora uan Barac, yejuan otlakuikakej: “Ijkon ma mikikan nochtin akinmej mitskokoliaj, oh Jehová, pero akinmej mitstlasojtlaj ma yetokan ken Tonaltsin ijkuak sapanoa petlani” (Jueces 5:31). Nin mochiuas ijkuak Jehová kitlajtlamis nochi tlen kiyekana Satanás. Ijkuak peuas Armagedón, Jehová amo techiluis ma tikpaleuikan ijkuak kinmixpolos akinmej kikokoliaj. Tejuan san titlachixtoskej uan tikitaskej ken techmakixtis Jehová (2 Crónicas 20:17). Pero axkan ok moneki ma tikpaleuikan iTekiuajkayo Jehová ika yolchikaualistli uan yolpakilistli.

18. ¿Ken uelis kinpaleuis oksekimej tla tejuan timochijchikauaj tiktekichiuiliaj Jehová?

18 Ijkuak Débora uan Barac otlanki omoteuijkej iuan cananeos, amo okintlakuikilijkej akinmej omoteuitoj, opejki kitlakuikiliaj Jehová. Yejuan otlakuikakej: “Altepetl ika nochi iyolo omotemakak, ¡xikueyichiuakan Jehová!” (Jueces 5:1, 2). Tejuan noijki uelis tiktekichiuiliskej Jehová ken ye kineki. Tla ijkon tikchiuaskej, oksekimej moyolchikauaskej uan kinekiskej kiueyichiuaskej Jehová.

^ párr. 1 Job 25:4 kijtoa: “Ik non, ¿ken uelis yetos se tlakatl yolmelauak ixpan toTajtsin Dios noso akin oneski itech siuatl ken uelis yetos chipauak?”.

^ párr. 8 Jueces 4:14-16 kijtoa: “Débora okilui Barac: ‘Ximoketsa, nin tonal Jehová mitsmaktilis Sísara. ¿Amo yas Jehová moyakapan?’. Uan Barac oualtemok itech tepetl Tabor iuan diez mil tlakamej. Ijkuakon, Jehová okichi Sísara uan nochtin isoldados uan akinmej okipaleuiayaj amo ma kimatikan tlen kichiuaskej ixpan Barac. Satepan Sísara otemok itech icarro uan ocholo. Barac omotlalo inkuitlapan carros tlen ika omoteuijtokaj uan soldados tlen okipaleuiayaj hasta Haróset de las naciones. Ijkuakon soldados tlen okipaleuiayaj Sísara okinmiktijkej ika espada uan nion se amo omoka”.

^ párr. 8 Uelis okachi tiktlajtoltis tlen opanok itech tlamachtil “Me levanté como madre en Israel” La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 1 de agosto 2015, páginas 12 a 15.

^ párr. 15 Xikita tlamachtil “Ansiedad por la economía”, itech La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 1 de julio 2015.